Se on isompi kuin luulemme

Posted on 10/08/2015 by Aki Jörgensen

Alkuperäisen Star Warsin (1977) suosikkeihini kuuluvassa kohtauksessa sankarimme seuraavat Millennium Falconilla yksinäistä TIE Fighteria. Hyperajoton avaruushävittäjä löytyi sieltä, missä piti sijaita pasifistinen planeetta Alderaan, jonka Imperiumi on juuri murskannut Kuolemantähdellään. TIE näyttää lentävän kohti pientä kuuta, mutta Ben Kenobi toteaa synkällä äänellä kuun olevan itse asiassa avaruusasema. ”Aivan liian iso ollakseen avaruusasema”, kuittaa saagan skeptikko Han Solo. ”Mulla on tosi paha tunne tästä”, mutisee nuori Luke Skywalker, joka luultavasti olisi kyseisellä hetkellä mieluummin noutamassa voimanjohtimia Tosche-asemalta.

Finnkinon keväällä järjestämään The Force Awakens -paneelin ilmaiseen streaming-näytökseen olisi mahtunut enemmänkin väkeä. (kuva: Aki Jörgensen)

The Force Awakensin ensi-iltaan on reilut neljä kuukautta, ja sen lähestyminen tuo minulle mieleen tuon kohtauksen. Erityisesti näin on, kun katselen tilannetta täältä Suomesta, jossa on välillä vaikea hahmottaa, että kyse on todella maailman suurimmasta franchisesta. Täällähän esimerkiksi The Force Awakensin traileriin päättynyt paneelinäytös esitettiin Finnkinolla ilmaiseksi vajaalle salille, kun monessa maassa sen esityksiin arvottiin lippuja lukemattomien halukkaiden kesken. Kun vaikkapa samana keväänä muutaman vuoden ikäinen pop-yhtye One Direction veti olympiastadionin täyteen käytännössä vain alle 18-vuotiaan fanikuntansa ansiosta, on helppo sijoittaa Star Wars suosiossa samaan sarjaan vaikkapa kilpakumppaninsa Trekin kanssa: perinteikkääksi tuotenimeksi, jonka kaikki tietävät, mutta jonka kannattajat eivät katukuvassa juuri näy.

Darth Vaderin asu on aikaa sitten irronnut asiayhteydestään Chaplinin kulkuriasun tapaiseksi ikoniksi. (kuva: Aki Jörgensen)

Englanninkielisessä maailmassa myös Trek on isompi kuin meillä, mutta Warsin ylivoimasta ei ole epäilystäkään. Star Wars on itse asiassa franchise, joka ylittää koko sanan merkityksen: sen tuntevat kaikki, se on läsnä kaikkialla. Toisin kuin vaikkapa kesän menestyselokuva Jurassic World, Star Wars ei ole enää pitkään aikaan ollut vain elokuvasarja, jolle tehdään jatko-osia, ja jonka fanit ostavat myös oheistuotteita. Ei; jo pelkät kulttuurilliset viittaukset Star Warsiin osoittavat sarjan merkityksen: on vaikea kuvitella, että Yhdysvaltain valkoinen talo julkaisisi humoristisen tiedotteen mistään muusta kulttuurituotteesta. Lapset, joiden ikä ei riitä saagan ytimessä olevien varsinaisten elokuvien katsomiseen, peittyvät valomiekkojen ja Darth Vaderin haarniskan kaltaisiin symboleihin synttärikesteillä, konsolipeleissä ja leikeissä. 2010-luvun kärkikomediasarjoista Big Bang Theoryssa nauretaan hieman ylenkatsoen nörttinelikon fanipoikaiselle scifi- ja sarjakuvaharrastukselle, mutta How I Met Your Motherin viisikko-jonka-ystäväpiiriin-kaikki-haluaisivat-kuulua on aivan yhtä kilahtanut Star Warsiin, ja katsojan oletetaan riemuitsevan mukana. Luulen, että se oli Empire-lehti, joka jossain ”kaikkien aikojen elokuvat” -listassaan totesi lopulta tuosta alkuperäisestä elokuvasta, että jos katsoja ei siitä pidä, hänen pitää kysyä itseltään, pitääkö hän elokuvista lainkaan.

Suomessa näin ei voisi sanoa – tai ainakin sille naurettaisiin monella kulmalla. Vastaan tulisi vakavamielisiä elokuvaharrastajia, joiden mielestä korkeintaan ensimmäinen osa hyväksytään Kurosawa-pastissina elokuvataiteen merkkiteoksiin, mutta silloinkin on tärkeää muistaa halveksia sitä, miten tärkeää roolia Star Wars näytteli Hollywoodin kultaisen 1970-luvun älykkään kauden päättymisessä. Ja vastaan tulisi plus-miinus-ikätovereitani, jotka niputtavat vanhan trilogian nuoruutensa klassikkoelokuviin, mutta muistavat prequelit huonoimpina näkeminään elokuvina (eivät ne ole).

Itse asiassa, Star Warsista viime vuosina näin enemmin ja julkisemmin kirjoittaessani olen miettinyt päätyneeni merkilliseen asemaan: vaikka kirjoitan maailman suosituimmasta franchisesta, jota valtavirtaisempaa elokuvanimikettä ei oikeastaan pitäisi ollakaan, tunnen Suomessa edustavani marginaalia.

Miksi näin? Luulen, että taustalla on – Yhdysvaltojen ja Suomen monenlaisia kulttuurieroja listaamatta – erityisesti täkäläisen elokuvakulttuurin erityisyys. Minua vanhemmat saavat kaikin mokomin esittää vastalauseensa, mutta minusta vaikuttaa siltä, että vasta oman sukupolveni aikuistuttua, 2000-luvun taitteen paikkeilla, ”elokuvien harrastaminen” ja ”leffojen katsominen” alkoivat sopia samalle sohvalle. Vanhan trilogian ilmestyessä 1980-luvun alussa, kahden televisiokanavan ja lukemattomien elokuvakerhojen Suomessa, oli kaksi aivan eri asiaa harrastaa elokuvia taiteenlajina ja kuulua kansaan, joka katsoo elokuvia. Edellisestä koulukunnasta katsottuna Star Wars ei ollut elokuva, se oli leffa, ja 1980-luvulla näiden ero oli vielä järisyttävä. Katsojakuntien ero on epäilemättä yhä olemassa, ja vuonna, jona kriitikoiden universaalisti halveksima Luokkakokous nousi kotimaan kaikkien aikojen kassamagneettien joukkoon olisi helppo sanoa, ettei se ole himmennyt Turhapurojen vuosikymmenestä lainkaan. Mutta kyllä se on: tänä päivänähän Godardin ystävän on täysin hyväksyttävää intoilla Nolanin supersankarielokuvasta. Massaviihteen kotimaassa Yhdysvalloissa taas viihteen arvostetumpi asema tarkoittaa myös sitä, että sikäläisille yleisöille Star Warsin ero Poliisiopistoihin on aina ollut selvempi.

X-Men (2000). Verrattuna viime vuosien Avengers-elokuviin nämä sankarit olivat valkokankaalla kaukana sarjakuvistaan.

Tätä taustaa lähempänä nykyhetkeä vaikuttaa spekulatiivisen fiktion yleinen, maailmanlaajuinen mutta Suomessa hyvin näkyvä, arvostuksen muutos. Tämän päivän suosituin televisiosarja Game of Thrones oli vielä vihreän valonsa hetkellä, alle kymmenen vuotta sitten, iso yllätys: ettäkö vakavien ja realististen draamojen HBO-kanava tarttuisi fantasiakirjallisuuteen. Harry Potterit tekivät viiveellä sen, mitä Johanna Sinisalon Finlandia-palkinto ei vielä tehnyt: suomalainenkin kirjallisuus vapautui arjen kahleista, kun kaikenikäisten nähtiin ahmivan nuortenkirjoja velhoista ja magiasta. Kun Hollywood 1990-luvun lopulla tarttui varovasti supersankareihin esimerkiksi X-Menissä, ei kukaan vielä ihmetellyt, miksi lähdemateriaalia käsiteltiin niin luovasti ja esimerkiksi alkuperäiset puvut täysin hyläten: sarjakuville uskollisella käsittelyllä ei nähty vielä yleisöä. Tänä kesänä on kummasteltu sitä, ettei kivikasaksi muuttuva mies käytä kivikasana housuja.

Lyhyesti: scifin ja fantasian todellinen läpilyönti valtavirraksi sekä nuorten että aikuisten keskuudessa tapahtui vasta kymmenen viime vuoden aikana, ja sen tapahtuessa Star Wars -sarja oli jo ohi (joksikin aikaa). Prequelien ilmestyessä niistä intoileminen ei suinkaan ollut Suomessa valtavirtaa, vaikka silloisessa somessa, suomalaisellakin Star Wars -keskustelufoorumilla, tuolloin tasaisen vahva viestivirta olikin. Revenge of the Sith (2005) kuitattiin suomalaisessa mediassa yleisesti kolmen tähden arvioilla ja saatesanoilla ”sentään parempi kuin ne edelliset”, joille samat kriitikot olivat yleensä antaneet niin ikään kolme tähteä – näin siis arvio toimi samalla oikaisuna ja anteeksipyyntönä, osoitettuna enemmän muille kriitikoille kuin lukijoille. Elokuva oli Suomessa ilmestymisvuotensa toiseksi katsotuin (häviten Potterin nelososalle), mutta kaikkien aikojen katsotuimpien elokuvien listalla juhlivat meillä aivan toiset sarjat ja nimikkeet. Revenge of the Sithiä seuranneista SW-tuotteista esimerkiksi animaatiosarja Clone Warsille ei koskaan lohjennut Suomesta kummoista esitysalustaa – tai yleisöä.

Miten sitten käy joulukuussa, kun Voima herää? Tänä vuonna maailman eniten tuottaneiden elokuvien listan top-kymppiin ovat jo tunkeneet Jurassic World, Furious 7 ja Avengers 2 (nämäkin voivat tulla yllätyksenä Suomesta katsottuna), ja uskon, että The Force Awakens pyyhkii näillä kaikilla pöytää. Aivan äskettäin havahduin tämän kaiken isouteen tajutessani, että ensi kesän Lontoon Star Wars Celebrationin kolmen päivän liput on jo myyty loppuun (tätä kirjoittaessani yksittäisten päivien lippuja saa kuitenkin yhä). Ensin luulin tätä vitsiksi – kaksi vuotta sittenhän minä kävelin leppoisasti kaikkiin haluamiini esityksiin Saksan Celebrationissa, jonne myytiin lippuja vielä oveltakin kaikille halukkaille. Mutta pakko se oli uskoa: kiinnostuneita nyt vain on. Paljon.

Muutoksen merkit ovat jo ilmassa meilläkin. Hyvin kasuaalisti Star Warsiin suhtautuvat ihmiset tunnustavat olevansa vähintään varauksellisesti innoissaan tulevasta elokuvasta, ”vaikka eivät siitä juuri mitään tiedäkään” (eivät tiedä monet vihkiytyneetkään, vaikka arvailevat kyllä). Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden kaltaiset lehdet ovat tehneet yllättävänkin innostuneita juttuja aiheesta. Mistään ei tosin vieläkään kuulu merkkejä, että suomalaiset tv-kanavat olisivat kiinnostuneita Rebelsistä tai kustantamot uusista SW-kirjoista ja sarjakuvista, jotka jälkimmäiset sentään ovat lyöneet myyntiennätyksiä maailmalla. Siitäkään en osaa heittää ennustetta, lyökö Star Wars episodilla VII itsensä koko kansan jutuksi ensi joulukuussa, ja ovatko päiväni kieroutuneessa marginaalissa luetut. Odotan suurella mielenkiinnolla.

The Force Awakensiin on reilut neljä kuukautta ja Disney-Lucasfilmin totisen markkinointikampanjan avaukseen, syyskuun neljänteen, enää alle kuukausi. Itse ryhdistäydyin tässä vaiheessa avaamalla tämän blogin kumppaniksi ja jatkeeksi Facebook-sivun. Blogimerkinnät pysyvät täällä, mutta pienemmille havainnoille ja keskustelulle Facebook on omiaan.

Kaksikymmentä poimintaa Comic Con -paneelista

Posted on 11/07/2015 by Aki Jörgensen

Ei uutta traileria (kuten ennakkotiedotkin kertoivat). Ei Episodi IX:n ohjaajaa (josta huhut puhuivat). Mutta kylmät väreet nostattava, suorastaan kaunis behind the scenes -video ja paljon muuta, krhm, pientä.

Tässä San Diego Comic Conin sydän, ja sen perässä minun kaksikymmentä nostoani The Force Awakens -paneelista:

@MaijaOhvo @AkiJorgensen George Lucasin voimahaamu ajalta ennen pimeälle puolelle kääntymystä hymyilee nyt jossain.

— Jukka Mattila (@kaukanapoissa) 11. heinäkuuta 2015

Onhan se herkkää, eikä edes tunnu markkinointipuheelta, kuinka kaikki todistelevat, että nyt tehdään aitoa asiaa. ”Getting back to the old days, the old ways of doing things”, sanoo suuri Peter Mayhew. Ja katsokaa vaikka vain alun montaasia, kuinka maahansyöksynyt musta TIE Fighter on ensin maalattu, sitten mallinnettu ja lopuksi oikeasti rakennettu aavikolle. Huikeaa! Tämän saman todistamiseksi paneeliin tuotiin livenä otus, joka käveli aikanaan Force For Change -videossa JJ Abramsin vierellä. Melkomoista!
Behind the scenes -videon alun klaffit paljastavat, että teaserin kohtaus, jossa stormtrooperit seisovat maihinnousualuksessa, on ”scene 3”. Olisiko scene 1 alkuskrolli ja scene 2 pakollinen avaruuskuva First Orderin aluksesta?
Poe Dameron (Oscar Isaac) jää jossain vaiheessa vangiksi. Onkohan vankia kuljettava stormy suorastaan John Boyegan hahmo Finn?
Simon Peggin rooli elokuvassa sai virallisen vahvistuksensa vasta nyt. Mutta Pegg ei narrannut vastatessaan aikanaan haastattelijoille, ettei hänen naamansa näy Star Wars -elokuvassa, kuten vahvistuu bts-videon kohdassa 2:00: hahmo on alien, eikä Peggin kasvoja näy. ”My whole life has lead to this moment”, Pegg joka tapauksessa sanoo, ja voin vahvistaa täältä etänäkin, että I feel you, bro.
Bts-videon kohdassa 1:54 näkyy hahmo, jonka luonnoskuva vuoti äskettäin nettiin saatesanoilla ”Maz Kanata”, joka taas on Lupita Nyong’on hahmo. Mutta koska bts-videossa näkyvä hahmo on selvästi ihminen maskissa, ja Nyong’on suoritus tallennetaan liiketunnistuksena, olivat vuodon saatesanat siis väärät. Pillihahmo näkynee vain jossain taustalla.
Rey (Daisy Ridley) lentää Millennium Falconia IMAX-kameroilla kuvatussa kohtauksessa (2:30). Muistaakseni jossain jo aiemmin vahvistettiinkin, että tuo kohtaus on teasereissa väläytetty pako autiomaaplaneetta Jakkun yllä.
C-3PO, joka tähän mennessä on pysynyt uuden elokuvan yhteyksissä hyvin piilossa, näyttäisi olevan mukana ainakin A New Hopen kapinallistukikohdan karttahuonetta muistuttavassa lokaatiossa (2:46).
Amiraali Ackbar ja Nien Nunb, joista juuri äskettäin huhuttiin, näkyvät bts-videon kohdassa 2:55.
Carrie Fisherin asu bts-videolla mukailee tarkalleen huhuttua, ja näin samalla vahvistuu myös, että Leia tosiaan on hahmo, jolle toisessa teaserissa ojennetaan Luken vanha valomiekka.
Abramsin mukaan The Force Awakensista on nyt olemassa raakaleikkaus, mutta luonnollisesti leikkausvaihe on yhä kesken. Muistattehan, että alkuperäisen aikataulun mukaan ensi-ilta olisi ollut jo. Abrams suorastaan kiitti paneelissa Disneyä lisäajasta.
Gareth Edwards aloittaa Rogue One -elokuvan kuvaukset Kathleen Kennedyn mukaan kolmen viikon päästä. Ilmeisesti raportit kuvausten jo alkamisesta viittasivat second unitiin tai vastaavaan.
Vastauksessa kysymykseen näyttelijöiden etnisestä diversiteetista Abrams väitti, ettei esimerkiksi Finniä ja Reytä kirjoitettu tietyn etnisyyden edustajiksi. Todellako, Reytäkään? Joka lentää yksin Millennium Falconia?
Adam Driver pääsi ensimmäistä kertaa lavalle Star Wars -paneelissa, mutta lausui vain muutaman sanan ja piti Kylo Renin todella salaperäisenä. Erinomainen vastaus kysymykseen hahmon pahuudesta, kuitenkin lopulta: ”Lähestyimme häntä enemmänkin hahmona, joka uskoo olevansa oikeassa kuin pahana”.
Domhnall Gleesonin hahmo paljastettiin nyt ensimmäisen kerran, aivan kuten pari viikkoa sitten veikkasin. Hahmon nimi on kenraali Hux ja kyllä, tämäkin hahmo on pahis. ”I’m british, I’m evil” – parhaiden SW-perinteiden mukaisesti.
First Orderin tukikohdan nimi on Starkiller Base, joka tietenkin on viittaus Luke Skywalkerin varhaisen käsikirjoitusversion sukunimeen 1970-luvulta, mutta joka saattaa kyllä viitata myös tukikohdan käyttötarkoitukseen, jos sitkeitä huhuja on uskominen.
Yleisöstä kysyttiin suoraan, esiintyykö tai mainitaanko Episodi VII:ssä Palpatinen vanha mestari Darth Plagueis (olen aidosti yllättynyt, että kysymys pääsi läpi). Kaikki näyttelijät pitivät naaman täysin peruslukemilla, mutta Abrams ja käsikirjoittaja Lawrence Kasdan vastasivat kutkuttavasti kierrellen. Periaatteessa ohjaajan viimeinen sana oli kuitenkin ”ei”.
Mark Hamill oli mukana paneelissa, ja jälleen parrakkaana, mutta behind the scenes -videossa ei edelleenkään nähty Lukea. Ehkä syksyn trailerissa, edes vilaus?
Hamillin oma teoria Luken tulevaisuudesta Jedin paluun jälkeen oli, että rakkaudenkohteen paljastuminen sisareksi olisi niin traumaattinen kokemus, että Luke päätyisi erakoksi jonnekin vain droidit seuranaan. Vaikka yleisö nauraa, Hamill on selvästi ajatellut asiaa ihan tosissaan – ja on kiintoisaa, että tähän elokuvaan liittyen olemmekin sitten kuulleet pinon huhuja Lukesta erakoituneena jossakin, jostain syystä.
Harrison Ford kävelee taas.
Vaikka uusia hahmoja esiteltiin taas, Finn ja Rey eivät vieläkään saaneet sukunimiä.

Joo, ei tämä ainakaan odotuksia laskenut.

Koko paneeli on ainakin vielä tällä hetkellä netissä Flicks and the Cityn Youtube-kanavalla. Liveseurantaa tai muuten kattavaa raportointia paneelista tekivät ainakin virallinen sivu, Entertainment Weekly, TheForce.net ja StarWars7News.

Syksyn kirjasato lähestyy: Uusi tasavalta bongattu

Posted on 10/07/2015 by Aki Jörgensen

San Diego Comic Conissa on tänään suuri Star Wars -päivä, ja ensi yönä luvassa on todennäköisesti jotain isoa. Veikkaukset liikkuvat aina uudesta trailerista episodi IX:n ohjaajaan. Heroichollywood.com -niminen, minulle vieras sivu skuuppasi väitteen, että kolmanneksi uuden trilogian episodiohjaajaksi olisi valittu Colin Trevorrow, Jurassic Worldin ohjaaja. En ole tästä riemuissani, sillä minusta Jurassic World epäonnistui juuri niillä saroilla, jotka SW-ohjaajan pitäisi erityisesti osata pitää hallussaan kaiken toismaailmaisen keskellä: hahmoissa ja dialogikohtauksissa. Mutta saapa nähdä, aamulla tuo kai sitten tiedetään (tällä kertaa tarjolla ei ole livestreamia, ja pelkän Twitterin äärellä en taida valvoa).

Mutta sitä odotellessa pari sanaa Comic Conissakin käsitellyistä Journey to The Force Awakens -kirjoista ja sarjakuvista. Virallisella sivulla julkaistiin lisäksi conin edellä tarkemmat kuvaukset ensimmäisistä teoksista, jotka vievät meidät uudessa kaanonissa Jedin paluusta eteenpäin.

Shattered Empiren ykkösnumeron kansi. Siinä räjähtää Kuolemantähti, mutta mitä seuraavaksi?

Aikuiselle lukijalle pääruoalta näyttävät yhä Chuck Wendigin romaani Aftermath ja Marvel-sarjakuva Shattered Empire. Twitter-hauska Wendig kirjoittaa koko Aftermath-trilogian, mutta myöhemmät osat ilmestyvät vasta Episodi VII:n ensi-illan jälkeen. Shattered Empire taas paljastui tässä yhteydessä mitaltaan (vain?) viiden numeron mittaiseksi.

Luulen tämän tarkoittavan, että kirjoissa ja sarjakuvissa kerrotaan meille ennen The Force Awakensia vasta alku siitä, mitä galaksissa tapahtui Endorin taistelun jälkeen. Ilmeisesti oheistuotteita plaraavan fanikunnankin halutaan, Journey to the Force Awakens -otsikosta huolimatta, kävelevän elokuvaan varsin vähin tiedoin. Tämä on Lucasfilmin valinta, ja sen kanssa meidän on elettävä.

Osuvin esimerkki tästä on, että Aftermathin juonikuvauksessa puhutaan Endorin taistelun jälkeisestä ”Kapinaliitosta, josta nyt on tullut horjuva Uusi tasavalta (New Republic)”. Siis todellakin, ilmeisesti Kapinaliitto julistautuu Uudeksi tasavallaksi tässä kaanonissa aivan kuin vanhassa expanded universessakin. Kuitenkin tiedämme toisen teaserin aikaisista julkistuksista, että Episodi VII:n aikaan Imperiumin perillisenä näyttäisi häärivän organisaatio nimeltä First Order, ja X-Wingeillä taas lentää ryhmittymä nimeltä Resistance. Mitä siis tapahtuu Uudelle tasavallalle? Aftermathin ja Shattered Empiren juonikuvausten (jälkimmäinen täällä) perusteella tämä saattaa hyvin selvitä vasta Episodi VII:n alkuskrollissa.

Nuortenromaani Lost Starsin kansi. Millekäs planeetalle siinä syöksytään?

Aftermathin lisäksi minulla on jo tilauksessa nuortenromaani Lost Stars, joka nyt paljastetun kannen perusteella näyttäisi kytkeytyvän The Force Awakensiin Jakkun taistelun kautta. Tämäkin kirja, joka kertoo rintaman kaksin puolin päätyvistä rakastavaisista, kertonee samalla jotain galaksin tilasta – mutta aikana vuosia ennen elokuvan tapahtumia.

Itse asiassa korkeimman toivon oheisteoksesta, joka lähestyisi tapahtuma-ajallisesti uutta elokuvaa, asetan sarjakuvaan C-3PO – nimittäin siksi, että sen sisällöstä ei ole vielä paljastettu mitään – ja olettaen, että se siis edelleen julkaisuohjelmassa on. Droidin näkökulman sijaan San Diegossa paljastettiin, että Leian ja Landon jälkeen seuraava oman sarjakuvaminisarjansa saava hahmo on Chewbacca. Sarjis, jossa Chewie seikkailee päähenkilönä eikä tavalliseen tapaan sidekickina, kuulostaa kerronnallisesti kiehtovalta (”ei puhekuplia, ei ajatuskuplia”), mutta se ei siis ole edes osa Journey to the Force Awakens -ohjelmaa. Sijoittunee jonnekin klassisiin vuosiin.

Näiden lisäksi San Diegossa käsiteltiin liveblogin perusteella pitkään kolmea originaalitrilogian ”retelling”-kirjaa. Tekijät tuntuvat vilpittömästi kaivelleen elokuviin uudet näkökulmat, mutta suoraan sanoen, tällaiset viritykset eivät oikein väräytä minun viisareitani. Episodit IV-VI ovat olemassa ja minunkin hyllyssäni jo elokuvien lisäksi romanisaatioina ja sarjakuvasovituksina, ja niiden lisäksi aika monessa vähemmänkin oleellisessakin inkarnaatiossa (joista yhtä kuriositeettia muuten käsittelen tässä blogissa piakkoin). Joka tapauksessa, minulle riittävät nuo olemassaolevatkin.

San Diegon kirjapaneelia voisi kaikkiaan pitää pettymyksenäkin, koska Threepio-sarjiksen lisäksi siellä ei ilmeisesti pukahdettukaan parista muustakaan kirjasta, joista moni olisi odottanut lisätietoa. Aiemminhan Journey to -sarjaan listattiin muun muassa teos ”Female Character Replica Journal”, mutta Comic Conin paljastukset jäivät näiltä osin lähes samalle tasolle kuin nuo keväällä raportoidut.

Mutta ehkä kaikki isojen otsikkojen paukut onkin ladattu sinne ensi yön paneeliin. Maltankohan sittenkään nukkua?

Anthology-sarjassa: Solon soolo

Posted on 08/07/2015 by Aki Jörgensen

Siitä lähtien kun Disney-Lucasfilm julkisti aikeensa elokuvata ”standalone-elokuvia” Star Wars -galaksiin – tai no, viimeistään siitä asti, kun saman yhtiön johdosta luonnehdittiin näitä elokuvia ”origin storyiksi” – on ollut väistämätöntä, että jonain päivänä saamme nuoren Han Solon oman elokuvan.

Eilen se päivä koitti. Julkistuksen päivä, siis: Han Solon oman elokuvan ensi-ilta on toki vasta 25.5.2018. Elokuvan ohjaavat Christopher Miller ja Phil Lord (Lego-elokuva, 21 Jump Street). Käsikirjoituksesta vastaavat isä ja poika Lawrence ja Jon Kasdan. Heistä isä on tietenkin Imperiumin vastaiskun, Kadonneen aarteen metsästäjien ja The Force Awakensin käsikirjoittaja, poika taas on kirjoittanut ainakin esikoisohjauksensa The First Time.

Solon soolo on siis ilmestyessään toinen Anthology-elokuva, kapinallissotilaista ja Kuolemantähden suunnitelmista kertovan Rogue Onen ehtiessä ensimmäiseksi. Ja tosiaan, luvassa on siis Han Solon origin story: tarina ajasta ennen A New Hopea – joten pääroolissa ei nähdä Harrison Fordia. Fanicastaajat lienevät jo liekeissä.

Kuten sanottua, mitenkään kovin yllättävä uutinen ei enää ole. Huhuja Solo-leffasta on liikkunut pitkään. Tässäkin blogissa olen arvellut Lucasfilmin aikovan todennäköisesti versioida Marvel-leffojen menestystä ajoittamalla yksittäisiä elokuvia samaan aikakauteen, jossa ne voivat sopivasti kevyesti risteillä keskenään, ja juuri näin tuntuu tapahtuvan. Han Solo -leffa tapahtuu samalla suunnalla aikajanaa kuin toiseen tuotantokauteensa ehtinyt Rebels-sarja ja Rogue One, ja niin tapahtuisivat todennäköisesti myös kaksi muuta vahvimmin huhuttua yksittäisleffaa, Boba Fettin ja Obi-Wan Kenobin omat elokuvat. Vaikka episodinumeroitu Star Wars -elokuvasarja päättyisi osaan IX vuonna 2019, voi näitä irtonaisleffoja jatkaa vaikka loputtomiin – sekä tehdä niille jatko-osia tai kohtaamiselokuvia.

Niin ikään on luontevaa, että juuri Lawrence Kasdan kirjoittaa Solo-leffaa. Han Solon finest hour on kai kaikkien mielestä Imperiumin vastaisku, joten Kasdania voi hyvällä syyllä pitää hahmon asiantuntijana.

Se, mikä sen sijaan on yllättävää, on ohjaajavalinta. Lego-leffan tekijäkaksikko on totisesti omaperäinen valinta. Eikä riskitön: ensinnäkin kaksikon juuret ovat animaatiossa, ja toisekseen heidän koko tämänastinen työuransa koostuu komedioista. Enkä malta olla lisäämättä, että ne komediat eivät ole ainakaan minun makuuni: Lego-elokuvan jätin kesken, koska pääni meinasi räjähtää sokerin yliannostuksesta jo 20 minuutissa, eikä 21 Jump Street ole käynyt lähelläkään kiinnostuslistaani. Mutta se olen vain minä, ja kuten sanottua, valinta on kyllä omaperäinen. (Ja on Millerin ja Lordin cv:ssä myös palanen How I met your mother -sarjaa, ja siitä kyllä pidän minäkin – vaikken pidä sitäkään kovin SW-mäisenä.) Joka tapauksessa saan mitä tilaan, jos muistelen aiemmin toivoneeni Anthology-elokuvista erilaisia kuin episodielokuvat…

Hieman yllättävää on myös elokuvan ajoitus. Toisen Anthology-elokuvan kun piti olla se, jonka ohjaajan paikalta Josh Trank sai äskettäin lähteä, ja sen käsikirjoittajaksi on oletettu (muttei vahvistettu) Simon Kinberg. Uskon vihjettä Disneyn blogista: Trankin elokuva ei ollut tämä Solo-leffa, vaan eri projekti, joka nyt siirrettiin eteenpäin tai hyllylle: ehkä se Boba Fett, jota muun muassa minä veikkasin. Solo-leffa taas olisi, tällä logiikalla, saattanut ennen Trank-kuviota olla suunnitteilla vasta kolmanneksi Anthology-nimikkeeksi.

Samassa blogissa vihjataan, että lisäselkoa asiaan on luvassa jo perjantaina San Diego Comic Conissa, ja niin varmasti onkin. Tänään Indie Revolver ehti jo aiheuttaa kuhinaa kuvalla, joka näytti osoittavan kolmanneksi Anthology-leffaksi Obi-Wanin oman elokuvan. Kalaisalta kuitenkin tuoksui se, että kuvassa juuri julkistettu Solo-leffa oli sijoitettu Anthologyista kolmanneksi ja että Obi-leffalla oli alaotsikko sanan Anthology-paikalla. Tätä kirjoittaessani Indie Revolver ei enää itsekään usko kuvan aitouteen, joten se siitä. Älkää peljätkö, kyllä minä sen Obi-leffankin uskon vielä tulevan, mutta en usko meidän kuulevan siitä perjantaina.

Osin nettihuhuihin perustuva veikkaukseni perjantaille: ei traileria, mutta behind the scenes -kuvaa. Ei suurjohtaja Snokea, mutta kapteeni Phasma ja Kylo Ren. Ei kolmannen Anthologyn julkistusta näin pian edellisen jälkeen, mutta lisätietoa kahdesta ensimmäisestä. Rogue Onen cast, jos toiveen saan esittää.

Rogue One: Kuvaukset alkoivat, keitäköhän kuvataan?

Posted on 03/07/2015 by Aki Jörgensen

Huippuodotetun episodielokuvan kohdalla salailu oli odotettavissa, mutta mitäpä sanotte siitä, että Rogue Onea ilmeisesti kuvataan jo?

Making Star Wars ja Star Wars Aficionado raportoivat molemmat, että ensimmäisen ”Anthology-elokuvan” kuvaukset ovat alkaneet jo pari viikkoa sitten. Ja että myös näyttelijöistä osa olisi jo paikalla – vaikkei heitä ole Felicity Jonesia lukuunottamatta julkistettukaan.

Voi olla, että radiohiljaisuus johtuu väitetystä diilistä liittyen Mission Impossible: Rogue Nationiin – että Lucasfilmin Roguesta ei hiiskuta virallisesti ennen kilpailevan Roguen heinäkuun lopun ensi-iltaa. Voi olla niinkin, että Rogue Onesta aiotaan pysytellä melko hissuksiin aina The Force Awakensiin asti, ettei spinoff varastaisi ukkosta pääruoalta. Silti, odotin kyllä edes cast-tiedotetta ennen kuvauksia. Tuskin se olisi pois sen paremmin Tom Cruiselta kuin Episodi VII:ltäkään.

Epävirallisia tietoja (lue: huhuja) castista toki onkin. Esimerkiksi Varietyn mukaan Jonesin ohella elokuvassa näyttelevät Diego Luna, Ben Mendelsohn ja Riz Ahmed, ja Varietya voi kyllä pitää luotettavana lähteenä. Edelleen huhujen mukaan Jones, Luna ja Ahmed näyttelevät kapinallisia, Mendelsohn pahista. Kiintoisaa on, että nämä eivät ole mitään A-listan näyttelijöitä – ilmeisesti Disney-Lucasfilmin luotto siihen, että Star Warsin nimi myy elokuvan (ja että tuntemattomat pystyvät kantamaan Star Warsin nimen) on suuri. Suurin nimi, joka Rogue Oneen on liitetty, on Oscar-voittaja Forest Whitaker, joka ikänsä ja ruumiinrakenteensa perusteella todennäköisesti näyttelisi jomman kumman puolen käskevää hahmoa kuin suuressa roolissa operatiivista toimintasankaria. Jos siis ylipäätään on mukana.

Tähänastisilla näytöillä Star Wars Anthology -filmien strategia vaikuttaa olevan toinen kuin Disney-Marvelin puolella, joissa sivurooleihinkin on usein haalittu Gwyneth Paltrown ja Natalie Portmanin kaltaisia isoja nimiä. Rogue One tosin eroaa siinä Marveleista, että kapinallisleffan päähahmot ovat todennäköisesti uusia. Marvel-filmien tunnettuja sankareita castatessa yleisön paineet siitä, kuka näyttelee mitäkin hahmoa, ovat toisenlaiset – ja sitä paitsi, Marvelin leffabrändin suurentuessa siinäkin sarjassa on viime aikoina uskallettu valita nimihahmojenkin (Ant-Man, Spiderman) rooleihin suurelle yleisölle vieraita nimiä.

Kuten tiedetään, Rogue Onen on määrä kertoa ensimmäisen Kuolemantähden suunnitelmien varastamisesta, eli sijoittua aikaan vain hieman ennen episodia IV. Tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia, joihin voi suhtautua innolla tai pelolla. Itse odotan elokuvan tapahtumapaikkoja. Rogue One käväisee lähes varmuudella kapinallistukikohdassa Yavin IV:llä ja se saattaa näyttää meille myös varastettavien suunnitelmien kohteen, rakenteilla olevan Kuolemantähden. Mahtavaa olisi sekin, jos Alderaan-parka pääsisi viimein kunnolliseksi elokuvalokaatioksi, vilahdettuaan vain hätäisesti episodi III:n lopussa. Se tiedetään Star Wars Celebrationissa näytetyn luonnoskuvan ja Pinewoodin studioilta tihkuvien huhujen perusteella, että yksi (tärkein?) äkson-lokaatio on viidakko, jonka en usko olevan Yavin IV – tuo tukikohtahan ei paljastu Imperiumille ennen A New Hopea, joten siellä kapinallisten erikoisyksikön ei pitäisi joutua tappelemaan.

Sen sijaan saatan suhtautua jonkinasteisella pelolla hahmogalleriaan. Ei, prinsessa Leian recastaaminen ei minua huoleta, päinvastoin – ja on, sitä paitsi, edelleen jopa mahdollista, että Felicity Jones näyttelisi Leiaa. Bail Organaahan ei edes tarvitsisi recastata: Jimmy Smits on vanhentunut sopivasti reilut kymmenen vuotta Episodi III:n kuvauksista.

Mutta täällähän on tuttuja. Todennäköisesti. (kuva: Aki Jörgensen)

Mutta nythän on niin, että Disneyllä ei todennäköisesti malteta olla käyttämättä hyväksi mahdollisuutta tuoda takaisin valkokankaalle Darth Vader suuruutensa vuosina. Tästäkin on sitä paitsi jo liikkunut huhuja. Huomaan, että Darth Vaderin paluu on kuin onkin päässäni pelottava ajatus, eikä varmaankaan siinä mielessä kuin Lucasfilmillä toivotaan. Vaikka Star Warsin erityisyyden syvimmässä ytimessä ei minun silmissäni olekaan Anakin Skywalkerin tarina, on Sithin musta lordi silti minustakin majesteettinen hahmo, suurta saagaakin suurempi. Sisäisen konfliktinsa tukahduttanut ystäviensä pettäjä, todellisen uskonnon viimeisenä edustajana itseään pitävä synkkä samurai on originaalitrilogian asussaan yksi elokuvahistorian kaikkein suurimmista hahmoista. Jos ja kun Vaderia käytetään, toivon totisesti, että käytetään hyvin.

Edelleen lasken kuitenkin Rogue Onen eduksi sen, että kaikki merkit viittaavat siihen, että siitä tulee erilainen elokuva kuin episodileffoista. Näitä merkkejä ovat muun muassa Celebrationin lupaukset ”karkeasta sotaelokuvasta”, Alexandre Desplatin valinta säveltäjäksi ja Zero Dark Thirtyn kuvaajan Greig Fraserin palkkaaminen.

Ainakin lähelle tätä sarjaa menee myös tuore tieto siitä, että Fraser käyttää Rogue Onessa upouutta Alexa 65 -kameraa, joka kykenee moninverroin teräväpiirtoa tarkempaan kuvaan (”6K”, kutsuvat). The Force Awakens, ja ilmeisesti myös Episodi VIII, kun (toisin kuin Lucasin viimeiset Star Warsit) kuvataan perinteisesti filmille. Jos Rogue One eroaa tyyliltään episodielokuvista, vaikka samaan galaksiin sijoittuukin, saa se myös näyttää erilaiselta.

– – –

Joulukuussa 2016 ensi-iltansa saavaa Rogue Onea odotellessa on samalla pakko katsoa vielä kauemmas. Toiseen Anthology-elokuvaan tarvitaan uusi ohjaaja, ja työhaastattelussa on väitetty käyneen ainakin Michelle MacLarenin. MacLaren on kokenut tv-ohjaaja-tuottaja, jonka cv:stä löytyy pino telkkarin cinemaattisimpia nimikkeitä: X-Files, Breaking Bad, Game of Thrones, Walking Dead. Miettiä silti sopii, palkattaisiinko hänet todella juuri tähän epäonnisesti edenneeseen projektiin ensimmäiseksi elokuvahankkeekseen (ja sitä varmasti mietitään Lucasfilmilläkin). Reiluuden nimissä linkkaan tähän lopuksi projektista poistuneen tai poistetun Josh Trankin oman version tapahtumista. Jutussa Trank ja myös tuottaja Simon Kinberg kiistävät ikävät puheet Trankin kutakuinkin hulluksi tulosta Fantastic Fourin kuvauksissa. Mene ja tiedä – tuskinpa tästä saagasta vieläkään tosiversiota on kuultu.

Episodi VII -hahmot: Gleeson ei pysy piilossa pitkään

Posted on 30/06/2015 by Aki Jörgensen

The Force Awakensin ensi-iltaan on puoli vuotta, mutta oheistuotteiden maihinnousuun enää reilut kaksi kuukautta. Siispä ei ole mikään ihme, että viimeistään tässä vaiheessa varjellut hahmosalaisuudet alkavat tipahdella nettiin, jos kohta isoimmat juonihuhut ovatkin edelleen yhden ainoan nettisivun varassa. Tämä kirjoitus viittaa hahmohuhuihin, mutta ei sisällä varsinaisia juonipaljastuksia.

Viimeksi arvuuttelin Greg Grunbergin roolia. Ykkösveikkaukseni näyttää osuneen oikeaan: ellei StarWars7Newsin paljastama kuva ole todella taitava feikki, Grunbergin rooli on X-Wing -pilotti. Sopii mainiosti – JJ Abramsin parhaan kaverin näyttelijänurahan käytännössä koostuu ”parhaiden kaverien” rooleista. Grunbergin rooli voi hyvin olla ”tämän trilogian Wedgen”, mutta kannattaa huomata, että näyttelijän puheet kolmen leffan sopparista voivat tarkoittaa myös pelkkää optiota.

Samassa postauksessa StarWars7News näytti myös Jedin paluusta tuttujen amiraali Ackbarin ja Nien Nunbin palaavan. Vaikka kuvat näyttävät epäuskottavammilta kuin Grunbergin poseeraus, uskon, että hahmot tosiaan palaavat (vähintään vilahduksen verran). Molemmat ovat esiintyneet huhuissa aiemminkin, ja erityisesti Ackbar nauttii juuri sellaista fanisuosiota, joka tekee hänestä otollisen hahmon palaamaan. Enkä malta olla mainitsematta erästä toista vanhaa huhua: minä pidin teoriasta, että Skelligin saaren kuvauspaikka sijaitsisi Ackbarin vetisellä kotiplaneetalla, erityisesti jos kyseessä olisi Luke Skywalkerin itselleen valitsema piilopaikka. Nykyisten huhujen valossa tämä ei tosin enää tunnu kovin todennäköiseltä, mutta ei sitä mikään vahvistettu poiskaan sulje.

MakingStarWars taas paukautti pöytään valokuvatodisteen omille huhuilleen Domhnall Gleesonin roolista. Kuva on suttuinen, mutta First Orderin upseeria Gleeson tosiaan vaikuttaisi esittävän. Gleesonin roolista kannattaa huomata, että hän on viimeinen käsikirjoituksen luvussa viime vuoden huhtikuussa mukana ollut näyttelijä, jonka roolista ei ole paljastettu virallisesti yhtään mitään. Ja vaikka huhuissa hänet on tosiaan nimetty upseeriksi jo pitkään, muuta (esimerkiksi nimeä) emme tiedä.

He – ja vain he? – ovat nähneet koko käsikirjoituksen. Domhnall Gleeson selin keskellä alhaalla. (Kuva: David James)

Jo tällä syyllä Gleesonin roolin voi uskoa olevan merkittävä. Suhteellisen vähälle huomiolle jäänyt tosiasia on nimittäin se, että vaikka tuon kuuluisan casting-kuvan jälkeen paljastettiin vielä monta näyttelijää Gwendoline Christiestä alkaen, nuo näyttelijät ovat haastattelujen perusteella ainoat, jotka ovat lukeneet koko käsikirjoituksen. Greg Grunbergin kaltaiset pienempien roolien näyttelijät saivat nähdä vain omat kohtauksensa. Jälkikäteen ajatellen tämän olisi pitänyt olla vihje siitä, että Max von Sydown rooli ei ole elokuvassa valtavan suuri: veteraaninäyttelijähän kyllä paljastettiin ringissä istuvien kanssa, mutta kuvassa hän ei ole.

Luulen, että Peter Mayhewn kaltaiset vanhat näyttelijät olivat mukana käsikirjoituksen lukutilaisuudessa ja valokuvassa osin kunnianosoituksena ja osin siksi, että kuvaa käytettiin näyttelijöiden julkistamiseen. Mutta ainakin pöydän ääressä istuvien uusien näyttelijöiden roolien täytyy olla elokuvassa erittäin keskeisiä – tai heidän tuli suoritustaan varten pystyä hahmottamaan koko tarinan kuva. Luulen nimittäin, että ainakin Andy Serkisin rooli suurjohtaja Snokena on tässä episodissa vielä parhaiden SW-perinteiden mukaisesti melko pieni, mutta teaserin repliikkien perusteella (”Have you felt it?”) hahmon ymmärrys tapahtumista läpitunkeva.

Gleesonin jälkeenkin näyttelijöissä on toki arvoituksia. Yksi suosituimmista on Carrie Fisherin tyttären Billie Lourdin rooli: Lourd kun on toistuvasti kiistänyt näyttelevänsä Leian tytärtä saati Leiaa flashbackissa, joita molempia monet fanisivut ovat hänelle sitkeästi tarjonneet. Mutta mitä tulee pieniin rooleihin, ei edes näyttelijänimien lista välttämättä ole vieläkään täydellinen. StarWars7News väitti äskettäin myös Ken Leungilla olevan pienen roolin elokuvassa, sivun mukaan kapinallisupseerina. Väite on hieman yllättävä, koska Leung on kuitenkin verrattain tunnistettava näyttelijä (mm. Lostin Miles), ja paljon tuntemattomampia kasvoja on huhuttu ja raportoitu esiintyvän elokuvassa jo kauan sitten. Toisaalta, koska Leungilla on telkkarin puolella Abrams-yhteyksiä, ei cameomainen pikkurooli mitenkään mahdoton ole.

Ja jos katsomme kesäkuun huhuraporteista vielä kauemmas, MakingStarWars raportoi kuulleensa markkinointilähteistä, että episodi VII:ssa toiveeni nais-sithistä toteutuisi. Ha-haa!

Kuten näistä – ja tämän bloginkin hiljaisuudesta – voi päätellä, kesäkuu on kulunut tähtisotienm rintamilla melko rauhallisissa merkeissä. Heinäkuussa luvassa pitäisi olla taas isompia käänteitä: San Diego Comic Conin perjantain 10.7. listalla on huikea pino Star Wars -tilaisuuksia, huipentuen The Force Awakens -paneeliin Kathleen Kennedyn, J.J. Abramsin, Lawrence Kasdanin ja ”erikoisvieraiden” seurassa. Moni odottaa jopa kolmatta teaseria, eikä se mahdoton ajatus olekaan. Maltillisempi veikkaukseni on, että meille esitellään lavalla seuraava katras uusia näyttelijöitä: todennäköisimmin Vanity Fairissä paljastetut Adam Driver ja Gwendoline Christie ja se puuttuva Domhnall Gleeson. Nämä hahmot saisivat sitten samalla yhden lauseen kuvailut samaan tapaan kuin Rey, Finn ja Poe Star Wars Celebrationissa. Kenties tai mieluusti tarjolla voisi olla virallinen kurkistus myös Leian Episode VII -asuun, mutta Luken alan tässä vaiheessa uskoa pysyvän yhä piilossa.

Huhuja kaipaaville raharikkaille todettakoon, että Adam Driverin stuntin mukaan vuotamisen hinta lähtee 65 000 eurosta ylöspäin (”kymmeniä miljoonia forintteja” täytyy tarkoittaa vähintään 20 miljoonaa, todennäköisesti enemmän).

Uuden Star Wars -sarjakuvan ensimmäiset puoli vuotta

Posted on 09/06/2015 by Aki Jörgensen

Marvel on julkaissut nyt puolen vuoden ajan uutta Star Wars -sarjakuvaa, ja viime viikon numerot ovat aiheuttaneet linjaston ensimmäisen (aiheellisen) kohun. On siis vähintään korkea aika minunkin sanoa pari sanaa aiheesta. En silti spoilaa – edes sitä kohukäännettä – joten lukekaa rauhassa, vaikkette olisi lukeneet.

Star Wars #1:n (taas) kansi.

Star Wars -sarjakuvien lisenssin siirryttyä takaisin Marvelille, emoyhtiö Disneyn suojiin, tarinat alkoivat siis tämän vuoden tammikuusta ainakin teknisesti puhtaalta pöydältä. Nämä uudet seikkailut sijoittuvat virallisesti Lucasfilmin tarinaryhmän valvomaan uuteen kaanoniin yhdessä elokuvien, animaatiosarjojen ja uusien romaanien kanssa. Kaikki Marvelin vanhat (1977-1986) ja Dark Horsen SW-linjaston (1994-2014) sarjakuvat ovat nyt Legends-universumia, eivätkä uudet tarinat ota niitä huomioon.

Samalla se tarkoittaa lukijan kannalta sitä, että Marvel palasi alkupisteeseen – eikä lukijan voida olettaa unohtavan lukemaansa yhtä helposti kuin uusi kaanon ehkä onkin määriteltävissä. Neljästä Marvelin uudesta lehtilinjasta kolme, jatkuvat sarjat Star Wars ja Darth Vader sekä minisarja Princess Leia, sijoittuvat kutakuinkin toistensa kanssa päällekkäin (se neljäs on Rebels-prequel Kanan). Kolme sarjaa tapahtuvat pian Episodi IV:n jälkeen. Tämä taas, tietenkin, on sama ajanjakso, johon Marvelin alkuperäiset 1970-luvun sarjikset sijoittuivat ja johon Dark Horse on niin ikään palannut useita kertoja. Dark Horsen kahden viimeiseksi jääneen vuoden 2013-2014 aikana Brian Woodin kirjoittama, niin ikään alleviivaavasti vain Star Warsiksi nimetty lehti kertoi sekin täsmälleen samoista ajoista.

Tästä taas seuraa, että ainakin minusta Marvelin ensimmäiset kuukaudet ovat tuntuneet tutuilta. Brian Woodin Star Wars, josta pidin kovasti ja joka katkesi ikävästi kesken, palasi nimenomaan Alderaanin tuhon, Kuolemantähden räjähtämisen ja Yavinin taistelun jälkeisiin tilanteisiin, ja onnistui esittämään Luken, Leian, Hanin ja jopa Darth Vaderin pitkästä aikaa aitoina ihmisinä, jotka käsittelivät oikeita kysymyksiä aikuismaisesti. Yhden kotiplaneetta oli tuhottu, toiset etsivät paikkaansa repaleisessa Kapinaliitossa ja vastakappalehahmo toisaalla sai tuta mestarinsa vihan tämän pitäessä häntä henkilökohtaisesti vastuullisena galaksin kaikkien aikojen suurimpaan sotilaskatastrofiin. Brian Woodin sarjis tuntui minusta aikuismaiselta pehmeältä rebootilta, jollaiseksi se varmaankin oli tarkoitettukin.

Jason Aaronin kirjoittama uusi Star Wars -lehti (kuusi numeroa tähän mennessä), Kieron Gillenin Darth Vader (kuusi numeroa) ja Mark Waidin Princess Leia (viisi numeroa kuudesta julkaistu) palaavat näihin täsmälleen samoihin kysymyksiin. Itse asiassa en näe mitään syytä, miksen voisi laskea Brian Woodin Star Warsin sijoittuvan näiden kanssa samaan kaanoniin – paitsi tietenkin sen syyn, että tapahtumat ovat ajallisesti päällekkäisiä. Esimerkiksi ajatus siitä, että Vader ja Luke ikään kuin jahtaavat toisiaan galaksissa samaan aikaan tietämättä kumpikaan, ketä jahtaavat, on tismalleen sama kuin Woodin sarjakuvissa.

Marvelin uusi SW-linja on tämän takia tuntunut minusta pettymykseltä, ja lehtien käsittämättömät myyntilukuennätykset ja ylistävät kehut ylitsevuotavilta: olivatko Dark Horsen sarjikset menneet jenkkien suurelta yleisöltä täysin ohi? Mieluummin olisin itse nähnyt jotain uutta, ja loogista olisi ollut tietenkin nähdä jotain, joka johtaisi kohti The Force Awakensia. Tämä sarjakuva on toki tulossakin, syksyllä, ja paluu A New Hopen ajan sankarikolmikkoon sarjakuvissakin on luonteva osa Lucasfilmin suunnitelmaa paluusta juurille. Sitä en silti voi olla ihmettelemättä, oliko tarpeen aloittaa peräti kaksi jatkuvaa lehteä samaan ajankohtaan, vaikka se onkin tuttu Marvel-metodi supersankaritarinoiden puolelta (josta uusien SW-sarjakuvien tekijät tietenkin poimittiinkin). Tapahtumien päällekkäisyys hankaloittaa tuntuvasti lehtien myöhempää luettavuutta: nytkin minun piti kelata numeroita pariin kertaan ennen kuin ymmärsin, että Star Wars #4:n kohtaus Jabban palatsissa tapahtuu Darth Vader #1:n sivujen välissä.

Mutta jos sivuutetaan tämä lähtökohtainen kritiikki ja hyväksytään lehtien aiheet sellaisina kuin ne ovat, on Marvel aloittanut Star Wars -sarjakuvalinjansa mallikkaasti. Kaikki kolme lehteä sijoittuvat SW-sarjisten suuressa kuvassa parempaan päähän. Itse asiassa äskeisen kritiikinkin voisin sanoa näinkin: Marvel jatkaa Dark Horsen viimeisinä vuosinaan aloittamalla Brian Woodin sarjakuvan linjalla, säilyttäen tason vähintään ennallaan.

Darth Vader #1:n kansi.

Lehdistä kehutuin taitaa olla Darth Vader. Tämä johtunee hersyvistä yksityiskohdista: murhanhimoinen protokolladroidi ja tuhovoimainen artoo-yksikkö on mainio kaksikko, ja uusi hahmo Aphra toiminee ainakin kaikille heille, joita ei haittaa, että kyseessä on selvästi kopio eräästä toisesta seikkailevasta avaruusarkeologista River Songista. Toinen syy voi olla, että Dark Horsen SW-sarjakuvia lukeneet tietävät, kuinka vaikea hahmo Vader on kirjoittaa. Marvelin Kieron Gillen onnistuu ehdottomasti paremmin kuin useimmat. Samalla Vader-sarja kuitenkin syyllistyy ehkä kolmikosta eniten vanhojen tarinoiden toistamiseen: jälleen kerran keisari Palpatine esimerkiksi kohtelee Vaderia kuin koiraa, kilpailuttaen tätä muita pahispalvelijoitaan vastaan (eikä Gillen minusta onnistu Palpatinen kanssa yhtä hyvin kuin Vaderin). Luvassa voi onneksi olla uusia käänteitä: Gillen on kuvannut sarjakuvaansa House of Cardsin kaltaiseksi Vaderin ”nousun” kuvaukseksi: Episodi IV:n lopun epäonnistumisesta Episodi V:n armottomaksi sotilasjohtajaksi.

Princess Leia #1:n kansi.

Minisarja Princess Leia taas erottuu kahdesta muusta erityisesti Terry Dodsonin pehmeälinjaisen kuvituksen ansiosta. Minuun se kolahtaa, ja luulen, että etten ole ainoa eurooppalainen sarjakuvanlukija, jota suuresti huvittaa, että jenkeissä tyyli on nähty ”naisille suunnattuna”. Sisältöpuolella sarja esittää kiintoisasti uuden kysymyksen: eivätkö monet Alderaanin selviytyjät pitäisi Leiaa syyllisenä planeetan tuhoon?

Star Wars -lehti taas on kolmikosta selvästi toiminnallisin, mutta se on myös lehdistä se, jossa päähahmot pääsevät kohtaamaan, ja tämän vaikean testin lehti läpäisee hienosti. Ja mitä sitten tulee Kananiin, ei sekään ole hullumpi, vaikka ennen kaikkea pidän lehden olemassaolosta: myös uudessa kaanonissa prequelit ovat tapahtuneet, vaikka jotkut raivopäät haluaisivat toisin itselleen uskotella.

Siitä puheen ollen, Marvelin uusien sarjakuvien kanonisuus näkyy paikoin melkein alleviivauksena. Kun vain muutaman lehden sisällä vieraillaan Naboolla, Geonosiksella ja parikin kertaa Tatooinella, en ihmettele yhtään, jos osa lukijoista heiluttaa fanservicen keltaista korttia. Itse en kuitenkaan viitsi vielä valittaa, koska kohtaukset todella onnistuvat luomaan sarjaan jatkuvuuden tuntua. Noissakin kohtauksissa jatkuvuutta rakennetaan itse asiassa nimenomaan prequeleihin, joihin viittaaminen voi esimerkiksi Force Awakensissa jäädä vähemmälle.

Saa nähdä, kuinka pitkään kestää, että Star Wars ja Darth Vader -lehti tavoittavat Episodi V:n (saati VI:n). Molemmat sarjat käsittelevät ensimmäisessa kuuden numeron tarinakaaressaan pois parit ilmeiset näkökulmat, ja olettaisin, että esimerkiksi Darth Vaderin ja Luke Skywalkerin kohtaamisia ei voi kovin montaa episodien väliin sijoittaa. Uusia seikkailuja väliin kuitenkin mahtuu ihan niin paljon kuin Marvel vain kehtaa. Ilmeisesti seuraavaksi luvassa on ainakin ”Ben-setä” Kenobin flashback-seikkailu.

– – –

Viimeiseksi pari sanaa siitä kohukäänteestä, itse asiaa spoilaamatta kuten luvattu (mutta jos nyt haluatte sen sarjakuvia lukematta tietää, niin tässä linkki).

Nythän on siis niin, että kevätkauden päätteeksi Marvel-sarjiksissa on twist, joka puuttuu perustavasti erääseen originaalitrion hahmoista. Joku voi pitää käännettä peräti retconina eli aiemmin kerrottujen tapahtumien muuttamisena jälkikäteen, mutta näin ei ole. Käänne ei nimittäin käy vastaan mitään elokuvissa nähtyä – ainoastaan sitä, mitä luulemme tietävämme vanhan expanded universen perusteella. Legens-tarinoissa asiat olivat toisin, mutta nyt ne ovat näin.

Joka tapauksessa temppu on rohkea, ja painava osoitus siitä, että Star Wars -kaanoni todella on nollattu. Emme tiedä, mitä sankareillemme Jedin paluun jälkeen tapahtui, mutta emme myöskään tiedä kaikkea siitä, mitä heille tapahtui ennen Uutta toivoa. Tämä on SW-fanin todellisuus nyt, ja se kannattaa hyväksyä – ja se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi näitä sarjakuvia kannattaa kyllä lukea. On ainakin teoriassa mahdollista, että esimerkiksi tämä juonenkäänne heijastuu vielä valkokankaalle – tuskin tosin The Force Awakensiin, mutta standalone-elokuviin ihan mahdollisestikin. Pulpahtihan vanha huhu Han Solon ja Boba Fettin nuoruusvuosien elokuvasta pintaan taas äskettäin.

Onneksi jenkkisarjakuvien lukeminen ja vieläpä oikeaan ilmestymistahtiin on nyt helpompaa kuin koskaan: sujuvaan lukukokemukseen tarvitaan vain tabletti, Comixology-app ja luottokortti. Halvalla Marvel ei tosin näitä myy. Miksi myisikään, kun se tietää hyvin, että Star Warsin nimellä on mahdollista saada aikaan laskevan sarjakuvamyynnin ennätysluvut kahteenkymmeneen vuoteen?

Episodi IX:n ensimmäinen näyttelijä on…Greg Grunberg?

Posted on 31/05/2015 by Aki Jörgensen

Odotellessamme edelleen tiedonmurusia tai vilauksia esimerkiksi Domhnall Gleesonista ja Max von Sydowsta, jotka sentään paljastettiin ensimmäisessä näyttelijäsatsissa päähahmojen rinnalla, on vähälle huomiolle jäänyt erään näyttelijän rooli The Force Awakensissa. Tämä spekulatiivinen kirjoitus käsittelee castingia eikä siis ainakaan termin oikeassa merkityksessä spoilaa.

Greg Grunberg (kuva: momento mori, CC BY 2.0)

Vaikuttaa siltä, että olemme aliarvioineet Greg Grunbergin roolin Episodi VII:ssä. Ohjaaja JJ Abramsin paras kaveri on tuttu lukuisista tv-rooleistaan mukavana miehenä (Felicity, Alias, abramsiton Heroes…), ja ainakin minä oletin aluksi, että Grunberg heittäisi Star Wars -universumissa lähinnä cameon. Abramshan toi Grunbergin myös Lostin pilottiin, rooliin, josta häntä ei välttämättä ehdi tunnistaa: Grunberg näytteli Oceanic 815:n lentäjää, jonka savuhirviö syö noin 30 sekunnin esiintymisen aikana.

Grunberg ehti kuitenkin jo aiemmin, ET:n haastattelussa helmikuussa, kertoa olleensa paikalla The Force Awakensin kuvauksissa Lontoossa kuusi viikkoa. Kirjoitin jo tuolloin, ettei hahmo sillä perusteella kuulosta lainkaan cameolta – vaikka on tietysti mahdollista, että Grunberg olisi ohjaajan ystävänä viettänyt kuvauksissa vähän pitempäänkin aikaa kuin hänen omat kohtauksensa olisivat edellyttäneet.

Vielä vakuuttuneempi olen Grunbergin hahmon merkittävyydestä kuunneltuani Nerdistin podcastin, jossa näyttelijä paljastaa leppoisan jutustelun lomassa yllättävänkin monta seikkaa roolihahmostaan. Nimittäin:

Hänellä on sopimus kolmesta elokuvasta.
Hän ei ole motion capture -hahmo, eikä häntä maskeerattu ”with prosthetics”. Sen sijaan hahmolla on ilmeisesti parta: ilmaus oli ”facial hair”.
Hänen hahmostaan julkaistaan action-figuuri.
Hän oli kuvauksissa ”6-7 viikkoa Pinewoodin studioilla”, mutta:
Hänen(kin) täytyi siirtyä autostaan huputettuna, koska kuvauspaikalla oli drone-kameroiden vaara. Tämä ei viittaa Pinewoodiin, vaan ulkokuvauksiin Greenham Commonissa.

Erityisen hauska on kohta, jossa Grunberg näyttää haastattelijoille puhelimestaan kuvia, ja katsojien innostuksen kuulee, vaikkei kukaan paljasta, mitä kuvissa näkyy. Yhden kuvan Grunberg kuitenkin kuvailee: call sheet, jossa ovat nimet Harrison Ford, Carrie Fisher, Adam Driver, Oscar Isaac, Lupita Nyong’o, Peter Mayhew, Greg Grunberg ja ”viimeinen nimi, jota ei voi sanoa koska se on yllätys”.

Tältä pohjalta, virallinen spekulaationi Greg Grunbergin roolista:

Uskon, että Grunberg näyttelee hahmoa, joka saattaa esiintyä myös seuraavissa osissa. En edelleenkään usko hänen olevan aivan niin merkittävä hahmo, että hänen mukana olonsa episodeissa VIII ja IX olisi aivan varmaa – jos niin nimittäin olisi, näyttelijä varmaankin tiedostaisi sen paljastamisen haastattelussa spoileriksi. Grunberg voisi näytellä esimerkiksi ”uuden trilogian Wedge” -tyyppistä X-Wing-pilottia tai vastarintaliikkeen johtoon kuuluvaa hahmoa, esimerkiksi sotilasjohtajaa, poliitikkoa tai neuvonantajaa.

En usko, että Grunberg näyttelee pahista. Suoraan sanoen muun muassa siksi, että hän ei näytä siltä. Call sheetin kaikki muut näyttelijät Driveria lukuunottamatta ovat tiettävästi elokuvassa hyviksiä, ja jos Grunbergin rooli olisi vaikkapa First Order -upseerin, hän tuskin esiintyisi tuossa seurassa. Huput ja dronetkin viittaavat Greenham Commonin kuvauspaikkaan, jossa sijaitsee juuri niiden drone-kameroiden raporttien perusteella kapinall…vastarinnan tukikohta. (Call sheet eli päivän kuvausten ja näyttelijöiden listahan ei sinänsä tarkoita, että siinä luetellut henkilöt esiintyisivät samassa kohtauksessa tai edes samalla suunnalla valmista elokuvaa, mutta kylläkin sitä, että heitä kaikkia on tarvittu samalla kuvauspaikalla samoihin aikoihin.)

Näiden tietojen jälkeen en enää yllättyisi, vaikka Greg Grunbergin rooli olisi ruutuajaltaan suurempi kuin vaikkapa Max von Sydown. Jälkimmäinen saanee silti nimensä ylemmäs lopputeksteissä, mutta sellaista se on tähtibisneksessä.

Nerdistin Grunberg-podcast kestää melkein kaksi tuntia ja Star Wars -osuudet siinä ovat hyvin lyhyitä. Pääosan ajasta puheena on televisionäyttelijän elämä koekuvausten ja epätoivoisten pilottijaksojen parissa. Viihdyttävää ja kiintoisaakin kuunneltavaa kyllä.

Pimeydestä nousee Snoke

Posted on 29/05/2015 by Aki Jörgensen

Vanity Fairilla oli sittenkin vielä yksi eksklusiivi hihassaan, mutta lehti jätti (epäilemättä sovitusti) tämän paljastuksen viralliselle sivulle. Eilen starwars.com:ssa julkaistussa valokuvaajamestari Annie Leibovitzin haastattelussa pudotettiin, tälle tuotannolle tyypilliseen näennäisen huolimattomaan tapaan, Andy Serkisin näyttelemän hahmon nimi.

Ja sehän on: Supreme Leader Snoke.

Ensimmäinen ajatukseni: Thihihihih.
Toinen ajatukseni: Enemmän harrypotter kuin starwars.
Kolmas ajatukseni: Hmm, Supreme Leader Snoke, hmm…sehän maistuu ihan hyvältä.

Uskon siis, että nimi kasvaa hihihih-tason ohi nopeasti. Tosiasiahan on, että Star Wars -universumi on täynnä erisnimiä, jotka ovat hassuja, mutta toimivat omassa maailmassaan mainiosti: Obi-Wan, Yoda, Mace Windu ja niin edelleen. Tämä juontaa juurensa jo luojamieheen: nimet olivat George Lucasille tunnetusti vaikeita. Siksi esimerkiksi juuri Mace Windun nimi esiintyy jo Lucasin 1970-luvun käsisluonnoksissa aivan eri hahmolla: löydettyään mielestään hyvän nimen Lucas yleensä käytti sen ennemmin tai myöhemmin. Tästä kipuilusta kasvoivat ”starwarsmaiset” nimet, joiden perinnettä The Force Awakens jatkaa yllättävänkin rohkeasti. Kylo Renin ja Maz Kanatan nimet ovat monia Lucasin prequel-nimiäkin hupsumpia (tosin ”kreivi Dookua” ja hänen salanimeään ”Darth Tyranusta” ei helposti ylitetä). Silti esimerkiksi Kylo Ren tuntuu jo nyt toimivalta, vaikka elokuva on vielä näkemättä ja hahmo tapaamatta.

Sitä paitsi: jos hahmo on tarpeeksi paha, tuo pahuus kyllä leimaa vielä nimenkin. Ja paha, hyvin paha, Andy Serkisin hahmo nyt viimeistään varmuudella on. Vai haluaako joku esittää, että ”Supreme Leader” olisi kapinallistitteli?

Seisooko kuvan keskellä Supreme Leader Snoke?

Tiedämme Andy Serkisin näyttelemästä ylijohtajasta sen, että juuri Snoke lausuu ensimmäisen teaserin sanat ”Have you felt it? There has been an awakening. The Dark Side…and the Light.” Lisäksi Snoke on todennäköisesti, tittelinsäkin perusteella, First Orderin kokoontumisen korokkeella seisova hahmo toisessa teaserissa, vaikka tätä emme tietenkään vielä varmaksi tiedä. Vielä tiedämme sen, että käsikirjoitusten ja kuvausten koodinimi tälle hahmolle oli tiettävästi Uber, minkä oletan viittaavan enemmän ylivoimaisuuteen kuin taksipalveluun.

Andy Serkis, pahan kasvot. CGI:n alla, siis. (kuva: RanZag, CC BY 2.0)

Ja tiedämme nyt, virallisen sivun kuvan perusteella, sen, mikä on itse asiassa käynyt jo ilmi tuotannon rivien välistä ja mitä osasimme odottaa heti Serkisin valinnan myötä. Kyseessä on motion capture -hahmo, jonka alieniys rakennetaan Serkisin suorituksen päälle tietokoneella. Tämähän sopii, koska Serkis on liikkeentunnistuksen supreme leader, cv:ssään Klonkku, King Kong, kapteeni Haddock ja uusien Apinoiden planeettojen Caesar. Itse pidän Serkisistä kovasti ja se, että juuri hän näyttelee uuden Star Wars -elokuvan (ja trilogian?) suurta pahaa, on minusta valtavan kiehtovaa. Aiemmat Star Wars -elokuvien pahikset ovat olleet voittopuolisesti ihmisiä, korkeintaan maalimaskeissa, merkittävimpänä poikkeuksenaan Jabba hutt. Nyt on sitten vieraamman olennon vuoro.

Sitä emme tietenkään tiedä, kuka tai mikä Snoke sitten on. Alieniys voi toki tarkoittaa, että Snokessa on häivähdyksiä vanhan expanded universen eli Legends-tarinoiden rakastetuimmasta pahiksesta, keisari Palpatinenkin pelkäämästä strategisesta nerosta, chiss-rodun suuresta pojasta Mitth’raw’nuruodosta eli suuramiraali Thrawnista. Aivan yhtä hyvin se voi tarkoittaa, että kyseessä on kuin onkin Palpatinen opettaja Darth Plagueis, kuten moni on aiemmin spekuloinut.

Se on ainakin varmaa, että Star Warsissa salanimet ja valehenkilöllisyydet ovat arkea. Siksi nimipaljastuksen darthittomuus ei todellakaan ratkaise sitä, onko hahmo sith vai ei.

Naamioista ja identiteeteistä: Teoria Kylo Renistä

Posted on 19/05/2015 by Aki Jörgensen

Vastaus

Spoilerivaroitus: Tämä spekulatiivinen kirjoitus Episodi VII:stä perustuu juonihuhuihin ja viittaa lyhyesti myös Rebelsin tapahtumiin.

Pahan uudet kasvot (kuva toisesta teaserista). Mutta miksi niitä peittää naamio?

Kirjoitin toisen teaserin herättämien kysymysten joukossa Kylo Renin naamioitumisesta. Uskon vakaasti, että hahmon tyylikkäälle maskille on myös tarinansisäinen syy. Eihän Darth Vader vetänyt kypärää päähänsä huvikseen, vaikka sillä varmasti pelotevaikutuskin oli. Olisiko Kylo Renilläkin siis lääketieteellinen syy kasvonaamioon? Vai olisiko hänellä jokin muu syy peittää kasvonsa: tarkoittaako hän peittää samalla identiteettinsä? Tunnistettaisiinko hänet ilman maskia? Jälkimmäinen ajatus ohjaa tietenkin kysymään olennaisen kysymyksen: kuka on tämä uusi Voimaa käyttävä pahis?

Haluan pohtia erästä epämääräisessä huhussa heitettyä ajatusta nyt, kun sitä ei ole vielä todistettu todeksi eikä tuulesta temmatuksi. Kyse voi oikein hyvin olla jälkimmäisestä, mutta olen huomannut, että itseäni tämä ajatus kutkuttaa hyvällä tavalla.

Eric Hizzo -niminen kaveri postasi kiinnostavan viestin kuukausi sitten Redditiin ja sittemmin vielä tarkennuksia StarWars7Newsiin. Hizzolla huhuili kahdesta aiheesta: uskottavia, hienosti muihin huhuihin ja vuotaneisiin luonnoskuviin sopivia väitteitä Jakku-planeetasta ja Max von Sydown hahmosta sekä kyseenalaisempia, mutta äärettömän kiinnostavia väitteitä Kylo Renistä. Hizzo kertoi lähteekseen kirjoittajan, jolla on tekeillä vielä julkistamaton SW-romaani von Sydown hahmon vuosista Jakkulla. Hizzo myöntää itse, ettei pysty vahvistamaan väitteitään mitenkään, eikä edes selittämään, miksi hänen lähteensä tietäisi ennen kuulumattomia tietoja Kylo Renistä (siis olettaen, että väite Jakku-romaanista olisi totta).

Huhun uskottavuusarvo ei siis ole korkea, mutta kuten sanottua, kiinnostavuusarvo on. Näin väite menee:

Kylo Ren väittää olevansa Darth Vader. Hän ei siis vain esiinny uutena Sithin mustana lordina, vaan väittää olevansa Vader itse. Me yleisössä kyllä tiedämme Vaderin kuolleen Kuolemantähdellä, mutta tästähän Imperiumin perillisellä First Orderilla ei ole mitään todisteita. Darth Vaderina esiintyessään Kylo Ren on noussut voimakkaaksi hahmoksi First Orderin sisällä, ja hänellä on oma eliittiyksikkönsä. Jotkut epäilevät hänen identiteettiään, mutta Renillä on keinonsa todistaa väitteet vääräksi: Voimaa käyttämällä, voimaa säästämättä.

Jos tämä olisi totta, se tietenkin selittäisi, miksi Kylo Ren naamioituu päästä varpaisiin. Vader-väitteen uskottava ylläpitäminen vaatisi jatkuvaa roolia: Kylon olisi pitänyt väittää, että uusi naamio on korvannut vanhan, eikä hän saisi paljastaa kenellekään todellisia kasvojaan, oikeaa ikäänsä eikä sitä, ettei todellisuudessa tarvitse naamiotaan elossa pysymiseksi (jos siis näin on). Koska Adam Driverin esittämä hahmo lienee iältään korkeintaan kolmekymppinen, hän ei olisi mitenkään voinut esiintyä Darth Vaderina vielä kovin pitkään, joten hänen olisi pitänyt myös keksiä hyvä selitys, miksi isoa Veetä ei olisi nähty vuosiin Endorin taistelun jälkeen. Toisaalta on muistettava, että First Orderin johdon saati sotilaiden parissa ei tuolloin luultavasti olisi kovin monta oikean Vaderin aikanaan tavannutta. Ja, kuten huhuilija Hizzo itse kirjoittaa: tässä kaikessa tietysti auttaisi se, että Kylo osaa käyttää Voimaa (kuten Vaderin tiedettäisiin tehneen) – ja se, että Kylolla olisi näyttää epäilijöille vanha Vaderin kypärä (kuten trailerista arvaamme hänellä olevan).

Jossain Episodi VII:ssä jollakulla on tallessa tuttu päähine. Kuva toisesta teaserista.

Esiintyäkseen Darth Vaderina Kylon tulisi tietenkin myös käyttäytyä yhtä armottomasti kuin Vaderin imperiaalisessa perimätiedossa tiedettäisiin toimineen. Mutta tästä pääsenkin seikkaan, joka minua kovasti mietityttää: Mitä uuden kaanonin SW-galaksin asukkaat itse asiassa tietävät Darth Vaderista?

Elokuvien perusteellahan mikään ei varsinaisesti viittaa siihen, että Vader olisi mikään Imperiumin poster boy. Prinsessa Leia tunsi hänet riittävän hyvin puhutellakseen häntä (rohkean) pilkkaavasti A New Hopen alussa, mutta Leia olikin senaattori, eikä tunnu kaukaa haetulta, että keisari olisi toisinaan käyttänyt Vaderia Coruscantin yläluokankin pelotteluun. Ne Imperiumin sotilaat, jotka Empire Strikes Backin aikaan palvelevat Vaderin alaisina, pelkäävät häntä, eivätkä syyttä: palvelusaika kun voi lyhentyä pienestäkin virheestä. Voisi hyvin olettaa, että suuressa galaktisessa Imperiumissa, jota keisari Palpatine hallitsi rautaisella nyrkillä, on valtavia kolkkia ja lukemattomia eskadroonia, joissa keisarin oikeasta kädestä ollaan korkeintaan kuultu epämääräisiä huhuja.

Ja tämän jälkeen kokonaan toinen luku on sitten se, mitä kaukaisen galaksin Wikipediassa kerrotaan Darth Vaderista Endorin taistelun jälkeen – aikana, josta emme ole vielä nähneet mitään (siis uudessa kaanonissa). Anakin Skywalkerhan nimittäin oli juuri Vanhan Tasavallan poster boy – mutta silti tai juuri siksi on täysin auki, kuinka laajalti näiden kahden yhteys on tiedossa. Jo vanhassa expanded universessa esitettiin ajatus, ettei kovinkaan laajalti: että moni esimerkiksi luulisi Anakin Skywalkerin kuolleen sankarina puolustaessaan Jeditemppelin nuoria oppilaita Darth Vaderia vastaan tämän jedien tappajan astuessa galaktiselle näyttämölle – mikä Obi-Wanin mielestä varmaankin olisi ”totta tietystä näkökulmasta”.

Tämän ajatuksen soisin kernaasti siirtyvän uuteenkin Star Wars -kaanoniin, ja (riippumatta tämän Kylo-huhun todennäköisyydestä) minusta vaikuttaa hyvin mahdolliselta, että näin juuri tapahtuu. Uuden kaanonin tekijät ovat nimittäin selvästi miettineet samoja kysymyksiä. Rebelsin toisen kauden ensimmäisessä jaksossa (joka esitettiin Anaheimin Celebrationissa) paljastuu, että Vaderin henkilöllisyys ei ole esimerkiksi Anakinin padawanin Ahsoka Tanon tiedossa. Sarjan pääjehu Dave Filoni on sanonut uskovansa, ettei suuri osa galaksista tiedä Darth Vaderin olevan olemassakaan. Marvelin uusissa sarjakuvissa Vaderin tähän mennessä kohtaamat henkilöt kyllä tunnistavat hänet ja tuntevat hänen maineensa, mutta nämä ovatkin Jabba Huttin ja palkkionmetsästäjien kaltaisia hahmoja, joiden voi olettaakin olevan perillä Imperiumin synkistä nurkista. (Uusi kaanon näyttää yleisesti ottaen säilyttävän saman tulkinnan originaalitrilogian aikaisesta Vaderista kuin vanha expanded universekin: että Vader ei ole Imperiumin sotilaallinen johtaja, vaan keisarin henkilökohtainen operatiivinen nyrkki, jonka kelpoisuutta opettaja koettelee jatkuvasti.)

Palatakseni Kylo-huhuun: sen tueksi on myös ulkoelokuvallisia todisteita. Jo The Force Awakensin tuotannon varhaisaikoina kuultiin kuiskauksia siitä, että Disney haluaa kaikin keinoin ujuttaa Darth Vaderin uusiin elokuviinkin. Kypärä on nyt jo mukana, ja voimme turvallisesti olettaa, että joka tapauksessa Kylo Ren pyrkii elokuvassa jollain tavalla seuraamaan Vaderin jalanjäljillä. Mutta vielä pitemmälle Vaderin henkisen perinnön käsittelyssä päästäisiin, jos meillä olisi todella hahmo, joka väittäisi olevansa tuo tähänastisen Star Wars -saagan keskushenkilö.

Minulla on myös savuava ase. Tai tarkemmin ottaen kylä. Tai tarkemmin ottaen hahmo kylän edessä. Niin, nettiin ilmestyi aiemmin keväällä luonnoskuva, joka selvästi esittää teaserissakin vilahtavaa kohtausta, jossa Kylo Ren taistelee First Orderin sotilaiden kanssa. Mutta luonnoskuvassa Kylo Renin paikalla seisoo itse Darth Vader.

Huhusivustot selittivät tuota luonnoskuvaa toppuutellen, että Vader on kuvassa ”place holderina”, oikean pahiksen paikalla. Tämä tuntui minusta koko ajan kummalliselta selitykseltä: en muista aiemmin nähneeni luonnoskuvia, joihin piirrettäisiin tarkoituksella aivan toinen hahmo. Etenkin kun Episodi VII:n pahikseksi on vuotaneiden luonnoskuvien perusteella maalailtu niin monen näköistä kyborginkaltaista olentoa. Miksei kyläkuvassa seiso jokin Kylo Renin aiemmista inkarnaatioista, jos ei lopullinen versio?

Entä jos jossain käsikirjoituksen vaiheessa harkittiinkin vaihtoehtoa, että Kylo Ren todella pukeutuisi oikeaan Darth Vaderin asuun? Jos siitä sentään olisi luovuttu ja valittu uusi design, voisi juonikuvio silti pitää.

Tämä kaikki on tietenkin pelkkää spekulaatiota, perustuen vähintään epämääräiseen huhuun. Mutta minä huomaan pitäväni tästä ajatuksesta luvattomankin paljon. Vaderina esiintyminen olisi luonteva selitys Kylo Renin manialle omistaa Vader-memorabiliaa ja muita vanhoja sith-esineitä. Jos Kylo Ren on se-jonka-luulemme-hänen-olevan, Vaderina esiintyminen toisi uuden, kieroutuneen kerroksen hahmon vallanhaluun. Ja jos Kylo Ren todella olisi onnistunut uskottelemaan galaksille olevansa Vader, olisi siinä jo yksi hyvä peruste elokuvan otsikon episodinumerolle: Valitun Anakinin synkkä tarina ei olisikaan saanut päätöstään Endorin taivaalla. Ja, mikä parasta: koska me katsojina tietäisimme koko ajan, että Kylo Ren ei oikeasti ole Vader, ei mikään tästä menisi juonitwistien ”haha-fooled-you-all” -osastolle.

Jätän tähän vielä tämän:

”Your uncle Luke never told you what happened to your grandfather.”
”He told me enough! He told me he’s dead.”
”No. I am your grandfather.”

Tähtien jatkosota

Star Warsilta paljon kestänyt opettelee suhtautumaan uusiin elokuviin ja sarjoihin