The Rise of Skywalker: Ei elämästä (eikä elokuvista) selviä hengissä

Tämä blogi on siirtynyt The Rise of Skywalkerin jälkeiseen aikaan, mutta varoittaa vielä tässä vaiheessa ennen spoilereihin siirtymistä. Siis: tämä juoneen liittyvä pohdintakirjoitus on tarkoitettu episodi IX:n nähneille ja sisältää voimakkaita spoilereita elokuvasta.

star-wars-the-rise-of-skywalker-rey-kylo-ren-poster

Tunnustan: Kun ensikatsomiseni The Rise of Skywalkerista oli lopuillaan, ajattelin, että jos minä ja todennäköisesti moni muu olemmekin pettyneitä (varsinainen arvioni elokuvasta täällä), niin ainakin reylot olisivat saaneet haluamansa. Olin nimittäin etukäteen ajatellut, että oli täysin mahdollista, että Reyn (Daisy Ridley) ja Kylo Renin (Adam Driver) välinen kipinöinti olisi ollut yksi juonista ja teemoista, jotka voisivat kadota episodien VIII ja IX väliin. Elokuvan edetessä oli käynyt ilmeiseksi, että hyvin moni muu juoni ja teema sinne tosiaan katosi, ja Reyn ja Kylon välisen romanssin mahdollisuus oli kuitenkin The Force Awakensin ja The Last Jedin vuosina pikemminkin faniteoria kuin varmasti kanonisoitu fakta. Mutta kun jatkotrilogian pääpari sitten peräti suuteli viimeisessä yhteisessä kohtauksessaan, oletin reyloiksi itsensä nimenneiden Rey-Kylo-shippaajien olevan tyytyväisiä.

Miten lapsellinen oletus, ymmärrän nyt.

Reylo-yhteisö (joka siis tosiaan itse kutsuu itseään ”Reylo-yhteisöksi”) on ollut nyt kaksi viikkoa täysin murheen murtamana. Voi perustellusti sanoa, että netin perusteella moni heistä on käynyt läpi kriisireaktion vaiheita: kieltämistä, epätodellista oloa, vihaa ja raivoa. He saivat ehkä suudelmansa, mutta päinvastoin kuin saduissa, heidän prinssinsä kuoli heti tuon suudelman hetkellä – eikä oikeastaan mikään muukaan tuntunut menevän elokuvassa heidän mielestään ”oikein”.

ben-solo-bw

Näitä The Rise of Skywalkerin spoilaavia kuvakaappauksia – huomasittehan, että tästä puuttuu arpi? – on vielä vaikea saada käsiinsä.

Monet reylojen kritiikit ovat niitä aivan yleisiä The Rise of Skywalker kritiikkejä. Mutta olisiko Reyn pitänyt saada prinssinsä? Olisiko Ben Solon pitänyt elää? Onko Kylon/Benin kohtalo episodi IX:n monista ongelmista suurin vai umpikuja, jossa ei koskaan pitänytkään olla ulospääsyä? Se on sen verran kiinnostava kysymyssarja, että se johti minultakin näin pitkään kirjoitukseen.

Peruutan ajatuksissani hiukan taaksepäin.

Näinä ensimmäisinä elokuvan jälkeisinä aikoina Twitter-fiidini on tosiaan näyttänyt post-traumaattisen stressireaktion vaiheiden kokoelmalta. Twitter ja sosiaalinen media yleisestikin on tietysti perusluonteeltaan kuplia tuottava, ja se, että minun Star Wars -fiidissäni ihmiset ovat muutenkin voittopuolisesti pettyneitä, järkyttyneitä ja jopa vihaisia, ei tarkoita sitä, etteivätkö jotkut olisi elokuvaan tyytyväisiäkin. Sen kuitenkin uskallan tähänastisten havaintojen perusteella todeta tosiasiaksi, että The Rise of Skywalker ei missään nimessä ole monien niiden fanien mieleen, jotka pitivät erityisesti juuri The Last Jedistä.

Edellisen episodin keskeisiin juonilankoihin kuului Reyn ja Kylon, hyvän ja pahan, valon ja pimeän välinen erityissuhde. Näin siis riippumatta siitä, halusiko suhteessa tai sen tulevaisuudessa nähdä romantiikkaa vai ei. Kahden vuoden ajan moni on halunnut. Netistä löytyy kilokaupalla Reylo-fanifiktiota ja fanitaidetta (huomattavilta osin lapsille sopimatonta sellaista).

reylo-anthology

Haluaisin lähteyttää tämän oikein, mutten ole varma. ”The Duality of Balance, A Reylo Anthology” (osa suurempaa teosta).

Minun on turha yrittää tässä yleisesti purkaa shippaajien eli fiktiivisten hahmojen parittamiseen erikoistuneiden fanien motiiveja ja tavoitteita. Tämän kirjoituksen pohjaksi voi todeta yleisesti, että osa shippausta harrastavista faneista on ihastunut nimenomaan ajatukseen hahmojen välisestä (yleensä) ”kielletystä” romanssista ja osa taas enemmänkin tuon romanssin mahdollisuuksista varsinaisen teoksen sisällä. Siinä missä yksi reylo siis kirjoitti eroottista fiktiota käyttäen hahmoinaan Reytä ja Kyloa, toinen reylo pikemminkin spekuloi episodi IX:n juonikuvioita toivoen saagan loppuratkaisun kietoutuvan Reyn ja Kylon suhteeseen.

Tyypillistä shippaukselle on myös se, että ilmiö muuttuu virallisen tarinan mukana. Esimerkiksi yksi harrastuksen suurimmista innoittajista, Harry Potter -sarja, tarjosi kirjojen ilmestymisaikana faneilleen monia romanssintynkiä perustellusti spekuloitavaksi. Kun viimeinen kirja lopetti tällaiset väittelyt, juonella spekulointi antoi tilaa silkalle leikittelylle ja vaihtoehtoisille fanitarinoille. Eikä suosittu homoeroottinen ship Harry/Draco tainnut muutenkaan perustua mihinkään varsinaisissa kirjoissa nähtyyn.

Mitenkään arvottamatta on myös syytä todeta, että shippaajat ovat usein nuoria ja usein naisia, vaikka heidän joukossaan toki on vanhempia ja miehiäkin. Tämä nimittäin siksi, että esimerkiksi juuri reyloilmiöön väistämättä kytkeytyy vääntö ”vanhojen” fanien kanssa, joiden taas usein ajatellaan olevan miehiä, vaikka heidänkin joukossaan toki on naisiakin. Näin esimerkiksi Rey/Kylo-shippaus edustaa osaltaan myös fandomin sisäistä vastakulttuuria tavalla, jota toivottavasti tutkii joku akateemisestikin jossakin.

reylo-baby-comic-spatziline

Tämä ei ole isoisäsi Star Wars -faniutta. Nimimerkki Spatziline ja Reylo-mangaa.

Olennaista on myös huomata, että TLJ:n kaksijakoisen vastaanoton jälkeen reylo-ilmiö alkoi yhä voimakkaammin kytkeytyä tiettyihin muihin teorioihin Star Wars -sarjan käänteistä. Monet reylot esimerkiksi toivoivat episodi IX:n käsittelevän Voiman tasapainoa, koska jos tuo sanapari oli merkityksellinen, se keikkui tässä trilogiassa juuri heidän suosikkiparinsa välissä. Useimmat reylot olivat varmoja siitä, että jatkotrilogian suuri merkitys yhdeksänosaisessa saagassa olisi ”viimeisen jedin” Luken opetusten jalostuminen juuri Reyn käsissä kohti parempaa. Ja koska he uskoivat jatkotrilogian tärkeimmäksi juonilangaksi lopulta paljastuvan Reyn ja Kylon rakkauden, spekuloivat he juuri tuon rakkauden johtavan jedien ja sithien korvaamiseen uudenlaisella, aiempaa neutraalimmilla Voiman käyttäjien sukupolvella (joita, episodi IX:n nimestä päätellen, moni oletti kutsuttavan jedien sijaan skywalkereiksi).

Tämänsuuntaisia spekulointeja on voinut lukea tästäkin blogista (vaikkapa tämän), vaikka Reyn ja Kylon välisten seksinovellien kirjoittamisen olenkin jättänyt muille (ja lukemisenkin, mutta saa vinkata parhaita). Minun suhteeni reylo-ilmiöön onkin ollut juuri tämä, ja se selittää, miksi olen tullut Twitterissä klikkailleeksi itseni seuraamaan niin monia kovan luokan reyloja: olen ollut heidän kanssaan samaa mieltä monista minulle tässä sarjassa asioista. En ole (ainakaan mielestäni) ottanut vahvasti kantaa siihen, kuuluisiko Reyn ja Kylon oikeasti päätyä yhteen sillai vai ei, mutta tätäkin mahdollisuutta on ollut hauska ajatella, koska se on tuntunut sopivan niin hyvin kaikkiin niihin juonikuvioihin, joiden olen toivonut toteutuvan.

rey-kylo-tfa

Suhteen alku The Force Awakensissa.

The Rise of Skywalkerin lopussa Rey ja Kylo, tai siis valon puolelle palannut Ben Solo, siis tosiaan päätyvät yhteen niin pitkälle kuin tarina antaa heille mahdollisuuden. Rey näyttelee tärkeän roolin Kylon palauttamisessa valoon, jolloin Ben Solo astuu pahan Kylon sisältä esiin ja auttaa puolestaan Reytä kukistamaan pahan keisari Palpatinen. Tosin tarkkaan katsottuna Benin rooli lopputaistelussa on hämmästyttävän vähäinen, hädin tuskin hämäyksen kokoinen (ja tämä onkin yksi reylojen monista kritiikin kohteista), mutta ainakin Beniä tarvitaan lopuksi pelastamaan Rey kuolemalta. Ben siirtää oman elämänvoimansa Reylle, saa suudelmansa – ja yhtyy Voimaan hymyillen, hyvän puolelle palanneena.

Tässä kohtaa haluan huomauttaa, että nämä osat Kylo Renin / Ben Solon tarinaa ovat minun mielestäni The Rise of Skywalkerin parhaimmistoa. Ensinnäkin hieno näyttelijä Adam Driver tekee roolissa, tai siis rooleissa, aivan loistavaa työtä: Ben Solo tuntuu uskottavasti aivan eri ihmiseltä kuin Kylo Ren. Pidän myös siitä, että jatkotrilogia ei juuri tässä tärkeässä kohdassa toistakaan originaalitrilogiaa eli Darth Vaderin sovituskohtaloa: Ben ei sovita tekojaan kääntymällä keisaria vastaan tai uhraamalla itseään Reyn puolesta, vaan hän tekee niin siksi, että on jo hylännyt pimeän puolen, ja noin toimiminen on silloin oikein.

Suorastaan rakastan faniteoriaa, joka huomauttaa, että Anakin Skywalkerin suuri tavoite prequeleissa oli estää hänen rakkaidensa kuolema, ja että kun Ben Solo onnistuu siinä tämän elokuvan lopuksi, hän itse asiassa siis onnistui siinä, mitä hän Kylo Reninä vannoi Darth Vaderin kypärän edessä tekevänsä: finish what he started.

Ja, täytyy tunnustaa, olin kyllä tyytyväinen siitä suudelmastakin.

Mutta.

Reylojen mielestä tämä ei siis ole tarpeeksi. Heidän mielestään on järkyttävää, että vanha trio Han, Luke ja Leia antoivat jokainen vuorollaan henkensä Benin sielun pelastamiseksi, mutta myös Ben kuoli silti. Heidän mielestään on lohdutonta, että Rey, joka koko trilogian ajan etsi perhettä itselleen, jäi lopussa sittenkin yksin. Heistä on järjetöntä, että valon puolelle palaamisensa jälkeen Ben Solo ei lausu elokuvassa yhtään sanaa (vain yhden äännähdyksen, ”au”, tömähtäessään kunnolla Exegolilla).

Heidän mielestään episodi IX:n loppu ei ole onnellinen.

Ja, täytyy sanoa, nuo ovat minustakin hyviä kritiikin aiheita. Aivan erityisesti Reyn yksinäisyys ja tarinan lopettaminen Tatooinelle (jonne Reyllä ei ole mitään sidettä), mutta siihen ehkä palaan tarkemmin pohtiessani toisessa postauksessa tämän viimeisen episodin ja sitä myöten trilogian ja saagan teemoja. Sinne osastolle kuuluu myös se, mikä reylo-ilmiössä ulottuu kahden hahmon välisen suhteen ulkopuolelle: reylot, enkä minä, eivät todellakaan pidä siitä, että The Rise of Skywalker palauttaa Star Wars -sarjan mustavalkoiseen hyvä-vastaan-paha -konfliktiin, eikä edes ota kantaa, saavutettiinko tässä nyt se kuuluisa Voiman tasapaino vai ei.

star-wars-the-last-jedi-kylo-ren-and-rey.jpg

Suhteen käännekohta The Last Jedissä.

Mutta sittenkin: en voi olla samaa mieltä siitä, että Ben Solon olisi ehdottomasti pitänyt elää trilogian lopussa. Olisin ollut erittäin yllättynyt, jos näin olisi käynyt. Positiivisesti yllättynyt? No kyllä, mutta vain siksi juuri, että se olisi ollut todella yllättävää, ja olisin halunnut yllättyä. Sovitustarina on niin paljon helpompi ja luontevampi kirjoittaa päättymään pahat tekonsa sovittavan hahmon kuolemaan kuin elämään, että en oikeastaan missään vaiheessa kuvitellutkaan, että Ben Solo voisi jäädä eloon trilogian päätteeksi.

Mutta nimenomaan jos Ben Solo olisi jäänyt eloon, minun olisi vaikea nähdä reylojen olevan tyytyväisiä lopputunnelmiin, joihin se valinta olisi johtanut. Sille on syynsä, miksi syntien sovitukset tarinoissa niin usein johtavat kunniallisiin kuolemiin. Erityisesti tällaisessa satuja ja myyttejä mukailevassa tarinassa nimenomaan eloonjääminen olisi vaikea kirjoittaa uskottavasti onnelliseksi loppuratkaisuksi.

Vaikka Star Warsissa tavataan ajatella, että esimerkiksi Darth Vader oli kutakuinkin totaalisesti eri henkilö kuin Anakin Skywalker, eivät galaktisen konfliktin voittajat kai sentään olisi voineet suhtautua asiaan näin. Ben Solo, tuo tummakutrinen nuori hurmuri, oli kuitenkin alias-nimellään pahan First Orderin yksinvaltias. Ja kuten Vader edellään, myös Kylo Ren teki pimeällä puolella ollessaan aivan hirveitä tekoja. Pelkästään henkilökohtaisesti ja pelkästään elokuvissa Kylo tappaa tai tapattaa The Force Awakensissa Jakkun täysin sivullisia kyläläisiä, The Last Jedissä vähintään satoja kapinallisia pakenevissa avaruusaluksissa – ja tietenkin isänsä Han Solon. Välillisesti hänen täytyy olla vastuussa miljardien kuolemasta, sillä siinä määrin First Order tuntuu heiluttavan rautahanskaa näissä tarinoissa – vaikka olkoon, että The Force Awakensin planeettojen präjäyttelyn aikaan Kylo ei vielä ole itse vallankahvassa.

Näistä teoistaan Kylo, vaikka sitten käyttäisikin taas ristimänimeään Ben, kuuluisi joka tapauksessa iäkseen vankilaan. Ja vaikka se siis olisi oikein, suuren tarinan loppuna se voisi kuitenkin tuntua väärältä viestiltä: Benin (ja Anakinin) paluun pointtihan on, että suurinkin paha voi koska tahansa tehdä oikean valinnan, vaikka se kuinka tuntuisi jo liian myöhäiseltä. Pahojen tekojen reaalimaailman seurauksien käsittely kuuluu ehkä sittenkin paremmin toisenlaisiin tarinoihin.

kylo-trailer-end

Sitten on se toinen juttu: jos Ben olisi jäänyt eloon, reylot olisivat siis halunneet nähdä parista tulevan parin.

Vaikka Kylon/Benin ja Reyn ihmissuhde on yksi Star Wars -elokuvien kiehtovimpia ja vaikka sanoin jo edellä olleeni tyytyväinen sen suudelman hetkellä, en voi olla täysin samaa mieltä siitä, että nämä hahmot oikeasti koskaan edes kuuluivat toisilleen.

Reylojen mukaan Ben Solo on aivopesty uhri, mutta elokuvissa nähty Kylo Ren on siitä huolimatta ihmishirviö ja muuten myös täydellisen toksinen mieshahmo, aivan tarkalleen 2010-luvun lopun suurissa puheenaiheissa kiinni oleva luomus. Kylo on julma ja manipuloiva myös Reylle, jota reylot katsovat hänen ymmärtävän paremmin kuin kukaan muu. ”Sinä et ole mitään, paitsi minulle”, ei todellisuudessa ole mikään kaunis rakkaudentunnustus – se on puolisoaan henkisesti ja fyysisesti pahoinpitelevän ihmisen puhetta.

Rey taas asettuu tällaisessa suhteessa paitsi uhrin asemaan, myös kliseeksi naisesta, joka uskoo voivansa rakkaudellaan kukistaa pahuuden pahoinpitelijästään. Sitä paitsi se, että vahva, itsenäinen ja oikeudentuntoinen Rey ylipäätään rakastuisi (siis oikeasti rakastuisi!) tällaiseen ihmiseen, tekee Reystä heikon, ja tarinankerronnan lakien mukaan tämän heikkouden voittamisesta pitäisi siten tulla yksi hahmon kehityksen käännekohdista.

Kumpaankaan näihin ajatuksiin tarina ei kuitenkaan varsinaisesti tartu, ja se tekee Reyn hahmosta vahvan tai heikon sijaan onton. The Rise of Skywalker antaa vastaukseksi vain, että Rey todella halusi koko ajan tarttua Benin käteen pahan Kylon sijaan. Reylot taas – niin, he olisivat halunneet vielä enemmän. Mutta ehkä tämäkin kielletty romanssi olikin aina puhtaampi ja parempi fanien leikittelynä kuin elokuvaksi todistettuna?

tros-throne-room-kylo-rey

Toiseksi viimeisillä treffeillä.

Viimeinen huomio, joka voisi oikeastaan olla tässä blogissa aivan oma postauksensa.

Monet reylot ovat nimittäin varmoja, että The Rise of Skywalkerissa oli kuin olikin toisenlainen loppu vielä käsikirjoituksessa ja kuvausten aikaan. He uskovat, että elokuvan lopullinen loppu on kokonaan rakennettu lisäkuvauksissa ja leikkaushuoneessa – ja että alunperin Benin oli määrä elää. Spekulaatio menee tiivistettynä näin (Twitter-ketjuja: 1 ja 2 ja 3 ja 4):

  1. Ben pelasti lopussa Reyn, mutta jäi itse eloon äitinsä Leian elämänvoiman avulla. Leian sielu yhtyy lopullisessakin elokuvassa Voimaan vasta Benin kuoleman hetkellä, mutta äidille olisi luontevampaa varmistaa omalla hengellään pojan elämä eikä tämän kuolema. Benin kuolemakohtauksessa kuvia on käännetty ympäri, jotta hahmo on saatu näyttämään kuolevan ilman lisäkuvauksia.
  2. Reyn, Finnin ja Poen loppuhali sen sijaan vaikuttaa jo Reyn tukkalisäkkeenkin perusteella lisäkuvaukselta, joten se peittää hahmon alkuperäisiä kohtauksia tästä kohtaa.
  3. Ben ei näyttäydy haamuna Reylle edes loppukohtauksessa (minkä reylot tietenkin ottavat veitsen kääntönä haavassa), koska hän oli alunperin mukana kyseisissä kohtauksissa elävänä.
  4. Myös vihoviimeinen kuva Reystä auringonnousuissa on jälkikäteinen sepite, kierrätyskuvaa Pasaanan autiomaan otoista, ja siten jälleen todiste siitä, että alkuperäisessä viimeisessä kuvassa aurinkoja katsoi kaksi ihmistä.

Nämä spekulaatiot ovat vähintään kiinnostavia. Se on varmasti totta, että elokuvan loppua on lisäkuvailtu ja leikkailtu reippaasti, mutta hylätystä versiosta, jossa Ben jäi eloon, nämä todisteet eivät minusta vielä aukottomasti todista.

Tavallaan tämä editointi jatkuu nyt edelleen internetissä, jossa reylot (ja monet muutkin fanit, tietenkin!) tulkitsevat tapahtuneita edelleen. Äärimmillään tämä tarkoittaa omien fanifiktioversioiden kirjoittamista, kevyempänä versiona elokuvassa nähdyn sovittamista aiempiin elokuviin tai katsojan omaan headcanoniin. Hyvin monessa tulkinnassa Ben näyttäisi elävän nyt toisen dyad-puolikkaansa Reyn ”sisällä”, eivätkä he siten joutuneetkaan erilleen.

Reylo-sympatiani tunnustaen totean, että tämä fanifiktio on minustakin aika suloinen.

Episodi IX:n ensi-illan kynnyksellä: Niin monien asioiden (ja jedinkin) paluun äärellä

The Rise of Skywalkerin ensi-iltaan on enää muutama päivä, ja minä en ole ollut Star Wars -ensi-illan alla näin vähän spoilaantunut sitten Pimeän uhan.

Siis, olen minä toki spoilaantunut. Mutta tosiaan vähemmän kuin on ollut tapana. Tämän yllättävän tilanteen takana ei tosin ole mikään jämpti suunnitelma. Elämäntilanne on vain nyt tänä vuonna ollut sellainen, että spoilerien tarkalle seuraamiselle on ollut melkein yhtä vähän aikaa kuin bloggaamiselle.

Tässä vaiheessa on joka tapauksessa aikaa enää panna sanoiksi viime hetken toiveet ja odotukset. Tämä kirjoitus ei viittaa huhuihin eikä vuotoihin. Jutun väleihin upotan kuitenkin nettiin jaetut ihan oikeat klipit lopullisesta elokuvasta – niitä ei kannata klikata pyörimään, jos halua nähdä kohtaukset tuoreeltaan vasta valkokankaalta!

tros-rs-kylo

”On tapahtunut vuotoja”, päättelee Kylo.

Kirjoitin ensimmäisen ”ennustukseni” episodi IX:stä pian The Last Jedin ensi-illan jälkeen. Kuten varmasti oli väistämätöntä, muutamat oletuksistani menivät lahjakkaasti pieleen. Oletin esimerkiksi ulkoelokuvallisista syistä, että edesmenneen Carrie Fisherin näyttelemä Leia kirjoitettaisiin kuolemaan elokuvien välissä, mutta näinhän ei tapahtunut. Yllättävänkin monille tuon kirjoitukseni spekulaatioille silti nyökyttelen nyt sitä lukiessani. Arvelin esimerkiksi jo tuolloin JJ Abramsin palaavan varmasti vielä Renin ritareihin ja voivan aivan hyvin palata myös Reyn vanhempiin ja Snoken taustaan. Nythän Renin ritarit on nähty markkinoinnissakin ja pressikierroksella on vihjailtu suoraan, että Reyn alkuperästä ei ole vielä kuultu kaikkea. Mitä tulee Snokeen, häneen palaan ihan tässä pohdinnassa myöhemmin.

Vuosi sitten taas kirjoitin viiden kohdan ”toivelistan” Skywalker-saagan viimeisestä episodista. Ja kas, nuo viisi kohtaani voisin listata kärkitoiveisiini sellaisenaan nytkin:

  1. että episodi IX onnistuisi olemaan numerointinsa arvoinen eli lopettamaan onnistuneesti paitsi oman trilogiansa, myös koko Skywalkerien sukusaagan
  2. että jatkotrilogian päätösosa kuvaisi galaksia ja siellä käytävää suurta konfliktia kokonaisemmin kuin kaksi edellistä osaa
  3. että selityksensä saisi Reyn Voima-näky, jossa sittemmin kuolleiksi väitetty perhe näytti lentävän pois, jossa Kylo tuntui katsovan suoraan Reytä ruumiskasan keskeltä ja jossa itse Obi-Wan jostain syystä puhutteli tätä autiomaan orpoa
  4. että valon ja pimeän ikuinen taistelu johtaisi viimein todelliseen Voiman tasapainoon – eikä sitä voisi tarkoittaa aivan pelkkä ”hyvän voitto pahasta”
  5. että viimein selviäisi, mitä ihmettä tarkoitti se, että itse Voima ”heräsi”

Ja okei, viimeisestä kohdasta voin luopua. Jos saan nuo neljä ekaa, nimittäin.

En siis toista itseäni kirjoittamalla entisiä toiveita uudelleen. Pohdin sen sijaan hiukan sitä, mitä tiedämme nyt saavamme, mutta mistä minulla ei ollut vielä vuosi sitten aavistustakaan.

Saamme ”perinteistä Star Wars -seikkailua”. Trailerit maalaavat kuvaa veijarimaisesta toimintaseikkailusta, ja ”perinteisiin paluusta” meille on luvattu lukemattomissa haastatteluissa, joissa esimerkiksi näyttelijät iloitsevat siitä, kuinka ovat tässä episodissa päässeet seikkailemaan yhdessä (”We’re in legit, legit Star Wars now”, sanoi esimerkiksi John Boyega New York Timesille). Mikäs siinä: se on varmasti ollut heille mukavaa, ja eiköhän ole meillekin, sillä sekä Reyn (Daisy Ridley) ja Finnin (Boyega) että toisaalta Finnin ja Poen (Oscar Isaac) yhteiset kohtaukset ovat kahdessa edellisessä elokuvassa olleet niin riemastuttavia. Kemiat ovat kohdallaan kolmikon molemmilla sivuilla, ja keskiviikon elokuvalta ehkä heti ihan ensimmäisenä odotan päästä näkemään koko kolmikon yhdessä.

Lainausmerkit ”perinteisestä” ovat kuitenkin paikallaan, koska minusta on vähintään jossain määrin kyseenalaista määritellä Star Wars -kaavaan keskeisesti kuuluvan päähenkilöiden seikkaileminen yhdessä. Aiemmissa Skywalker-saagan episodeissa kunkin trilogian päähenkilötrio seikkailee yhdessä vain Uudessa toivossa Kuolemantähdellä, Jedin paluussa Jabban palatsissa ja Endorissa sekä Kloonien hyökkäyksessä hetken alussa ja lopussa. Esimerkiksi Imperiumin vastaiskussa Lukella, Leialla ja Hanilla on yksi yhteinen kohtaus. Jatko-osatrilogian niin sanottu trio eli Rey, Finn ja Poe, ei kahdessa edellisessä osassa ollut kertaakaan yhdessä. Puhumattakaan siitä, että aivan alunperin tästä triosta ei pitänyt edes tulla trioa, koska Poen piti kuolla jo The Force Awakensin alussa, mutta hahmosta tuli liian toimiva ja pidetty poistettavaksi.

EKJf-7NWsAEaMBa

”Olipa meillä hyviä yhteisseikkailuja tuossa viime vuoden aikana, eiköhän niistä vielä kuulla!”

Mutta se on tietysti totta, että tietty poikamainen (tai flashgordonmainen, kuten osa meistä vanhoista edelleen mielellään määrittelee) seikkailu Star Warsiin kuuluu. The Last Jedin rooli oli olla tämän trilogian filosofisin ja varmaankin myös tummasävyisin episodi samoin kuin Imperiumin vastaiskun aikanaan. Avaruusoopperan kolmannessa näytöksessä on aivan sopivaakin käydä rempseämmin puolustustaisteluun ja jopa hyökkäykseen. Vaikka siis kuinka toivon Reyn ja Kylon monisyistä suhdetta puitavan muutenkin kuin miekkaillen, en mitenkään kiistä, etteikö sydämeni sykähtele myös sille, kun sankarimme aivan vain juoksevat ja sanailevat First Orderin tukikohdassa tai avaruusaluksessa, kuten on nähty trailereissa tai äskettäisessä Fortnite-teemaillan yhteydessä julkaistussa klipissä.

(Mitä muuten tulee siihen, kuinka paljon olemmekaan trailereissa nähneet… Vaikka olemme nähneet monta pätkää ja kuvaa First Order -interiööreistä, Pasaana-autiomaaplaneetalta, Kijimi-jääplaneetalta ja Kef Biriltä, jolla Kuolemantähden rauniot sijaitsevat, missään näistä ei ole edes lipsahtanut, miksi näissä kussakin paikassa seikkaillaan. Jos sankarimme yrittävät Jedin paluun Endorin iskujoukon tapaan suorittaa jonkinlaista salaista tehtävää, joka helpottaisi varsinaista sotaa, mikä tuo tehtävä oikeastaan on? Mikä siellä Kuolemantähden raunioissa esimerkiksi kiinnostaa?)

Siitä pääsemmekin toisenlaiseen perinteikkyyteen – joka kuuluu niihin, jotka ennakoin väärin kaksi vuotta sitten. The Last Jedin jälkeen nimittäin kirjoitin: ”trilogian päätösepisodi ei voi enää mitenkään olla toisinto Jedin paluusta”. Vaan niinpä on käynyt, että ensi-iltansa lähestyessä yhä selvemmäksi on tullut, että kyllä vain jatko-osatrilogia sittenkin viimeisessäkin osassaan mukailee originaalitrilogian vastakappalettaan.

Tämä on ylipäätään suurin harmistukseni koko tästä trilogiasta. The Force Awakens kierrätti Uutta toivoa eli originaalileffaa niin pitkälle, että oli oikeastaan ihme, että Leia tai Han ei letkauttanut elokuvassakin jotain tutulta tuntumisesta. Oli fasistinen pahisjärjestö ja piskuinen hyvisten kapina, oli kaikkien osapuolten tavoittelema droidi, oli autiomaasta seikkailuun lentävä orpo, oli valomiekkaan kuoleva mentor-hahmo, oli välipysähdys baarissa, oli pelastusoperaatio Kuolemantähdellä. The Last Jedi kuljetti sarjaa temaattisesti eteenpäin, mutta tarinan tasolla sekin mukaili koko ajan Imperiumin vastaiskua: oli yhden sankarin jedikoulutus erillään muista, oli muiden sankarien elokuvan mittainen pakomatka, oli välipysähdys sivistyksen parissa, oli petturimainen liittolainen. Osa tästä oli väistämätöntä seurausta JJ Abramsin ja Lawrence Kasdanin The Force Awakensissa asettamista keskeneräisistä juonista, mutta osan vastuusta kantaa Rian Johnsonkin: ei tämänkin trilogian kakkososassa sentään olisi ollut pakko nähdä talsijoiden hyökkäystä.

Ja mitä siis on tällä perusteella luvassa The Rise of Skywalkerissa? Käynnistyykö episodi esimerkiksi tälläkin kertaa toiminnallisella alkunäytöksellä, jossa joku pelastetaan jostakin, kuten Jedin paluu (ja itse asiassa myös prequel-trilogian päätösosa Sithin kosto)?

Ehkä sentään ei – vaikka en kyllä hämmästyisi, vaikka käynnistyisikin. Mutta tosiaan kaikesta päätellen tässäkin on nyt meneillään pääsankarien salainen tehtävä, jonka taustalla avaruusarmeijat käyvät viimeiseen yhteenottoon. Rey, kuten Luke aiemmin, on nyt kasvanut jedinä elokuvien välillä, ja on entistä valmiimpi väistämättömään kohtaamiseen vastustajansa kanssa, johon hänellä on erityinen, henkilökohtainen side. Ja tälläkin kertaa konkreettisesti kohdattavan kypäräpäisen pahiksen takana näyttää vaanivan vielä synkempi takapiru: vieläpä sama keisari Palpatine kuin ennenkin. Jopa stormtroopereita höykyttäneille ewokeille näyttävät löytyvän vastineensa episodi IX:stä: eivätköhän sitä roolia esitä Jannahin (Naomi Ackie) joukot tai heimolaiset, jotka trailereissa ratsastavat kavioeläimillä Star Destroyerin kannella.

tros-riding-horses-space

Yib-nub!

Tämä toisteisuus on vaivannut minua The Force Awakensissa ja The Last Jedissä erityisesti myöhemmillä katsomiskerroilla. Niin paljon kuin niissä on kaikkea, mistä kovasti pidän, en voi olla välillä miettimättä, etteikö sen hyvän ja toimivan olisi voinut ripustaa myös vähemmän tutunmuotoisen puun oksille.

Niinpä aion tällä kertaa suhtautua siten, että tämä on nimenomaan se, mitä odotan: mukaelma Jedin paluusta näiden uuden trilogian erinomaisten hahmojen kautta, siten uusiksi tulkittuna ja ikuisen taistelun alati rimmaavana runona. Lasken siis esimerkiksi sen varaan, että edellä mainittujen yhtäläisyyksien lisäksi luvassa on todennäköisesti vielä yhden vanhemman sankarihahmon koskettava kuolema (trailereissa annetaan ymmärtää Threepiolle käyvän ehkä huonosti, mutta olisiko se siksi elokuvassa kuitenkin vaikkapa Chewbacca?) ja aivan varmasti viimeistään loppukuvien joukossa myös jonkinlainen Voima-haamukohtaus. Lopussa häämöttänee jonkinlainen tulkinta erään jedin tai jedien paluusta: kävisihän tämän episodin otsikkokin versiosta sanoista ”jedin paluu”.

Ja jos The Rise of Skywalker sitten heittääkin kehiin tarinakuvion, jolla ei ole yhtään mitään tekemistä Jedin paluun kanssa, yllätyn vain iloisesti!

Ja niin, vielä se suurin comeback: keisari Palpatine. Toisissa olosuhteissa (ja ehkä jos salaisuuksia rakastava Abrams olisi yksin saanut päättää) hänen paluunsa olisi saattanut pysyä elokuvaan asti yllätyksenä, mutta nyt se on kääntynyt trailereissa suorastaan tämän episodin markkinoinnin kärjeksi. Varmaankin näin on siksi, että Palpyn uskotaan innostavan heitä, jotka pettyivät The Last Jediin ja jotka eivät ole innostuneet jatkotrilogian varsinaisten päähenkilöiden kohtaloista.

Olin alunperin yllättynyt Palpatinen paluusta, enkä ainakaan ollut lainkaan innoissani, kun marraskuussa paljastui, että hänen paluunsa oli JJ Abramsin paluun jälkeinen lisäys tarinaan – eikä siis osa ns. suurta suunnitelmaa koko ajan. Mutta vaikka kuolleiden pahisten palauttaminen henkiin olisi lähtökohtaisesti kuinka tylsää, Palpatinen paluulle on monia tarinallisia oikeutuksia – ja joka tapauksessa se on nyt yhtä väistämätön tosiasia kuin The Rise of Skywalkerin jedinpaluumaisuuskin. Silloin asiaa on syytä lähestyä positiivisen kautta.

Parasta Palpatinen mukanaolossa on tietenkin se, että George Lucasin kuuden Star Wars -elokuvan pohjimmaisen pääpahiksen paluu on kerronnallisesti luonteva ratkaisu siihen ongelmaan, kuinka episodi IX voi kääriä koko Skywalker-saagan loppuun. Odotan tässä episodissa paljastuvan, että First Order ja sen aiempi yksinvaltias Snoke olivatkin vain pelinappuloita Palpatinen suurella laudalla. Näin myös Kylo Ren, joka on luullut aivan omin päätöksin tappavansa menneisyyttään ja isähahmojaan, onkin todellisuudessa vain johdattanut itseään kohti Palpatinea. Ja kun muistamme, millaisella kiinnostuksella Palpatine on tähän asti seurannut Skywalkerien sukua, alammekin päästä syvään ytimeen siitä, miksi arvelen tämän trilogian markkinoinnissa niin paljon puhuttavan nimenomaan ”Skywalker-saagasta”.

(Kyllä, pelkään pahoin, että episodi IX vahvistaa lopullisesti kaanoniksi sen, mitä jo Lucas itse vihjaili, mutta jätti suoraan sanomatta: että Palpatine oli Anakinin ”isä”, siis jonkinlainen luoja Voiman kautta. Olen aina inhonnut tätä juonimahdollisuutta, koska se tekee liiankin pitkälle kaikesta vain osan Palpatinen deus ex machinaa. Hyväksyn paljon mieluummin, että Qui-Gonin, Obi-Wanin ja Amidalan sattumanvarainen, hajonneeseen moottoriin liittyvä saapuminen Tatooinelle ja nuoren Anakinin luo oli osa Voiman johdatusta, kuin että Darth Sidious konkreettisena henkilönä loitsi kaiken tämän todeksi pimeässä luolassaan. Mutta, positiivisen kautta: jos näin on oleva, niin ainakin tässä ratkaisussa Abrams ja kumppanit tosiaan palaavat Lucasin omiin ajatuksiin ja jopa kauas prequel-trilogian alkuun asti – jatko-osatrilogia kun ei turhan paljon ole tähän mennessä saagansa episodeihin I-III viitannutkaan.)

Minua helpottaa myös se, että tiedän liki varmaksi, että tulen joka tapauksessa nauttimaan keisarin kohtaamisesta. Sekä Palpatinen hahmo että Ian McDiarmid hänen tulkitsijanaan ovat aina olleet täyttä timanttia. Haluan edelleen huomauttaa, että emme vielä oikeastaan tiedä, miten Palpatine on mukana IX:ssä (kloonina? haamuna? hologrammina?), mutta ei ole mitään syytä odottaa, etteivätkö hänen kohtauksensa tässäkin elokuvassa olisi ihanan pirullisia.

sith troopers.png

”Miksi me muuten ollaan sith troopereita, kun ei me olla sithejä?”

Huomaan jännittäväni The Rise of Skywalkerissa enemmän sen yleistä vastaanottoa kuin omaa mielipidettäni. The Last Jedin jälkeen netissä oli pitkään suorastaan paha olla, ja tuntuu käsittämättömältä, että edelleen jokaisen TLJ:tä tai sen ohjaaja-kirjoittajaa sivuavankin twiitin, videon tai postauksen alle ilmestyy nopeasti ”lapsuuteni on pilalla” -tyyppistä viestintää, paljon tuota karkeammin ilmaistuna. Valitettavasti on aivan varmaa, että tämä sama jälkisotakin tulee kiihtymään vain uuteen vauhtiinsa tällä viikolla, ja se uuvuttaa minua jo etukäteen. Näin tapahtuu aivan riippumatta siitä, tullaanko The Rise of Skywalkeria pitämään yleisesti onnistuneena vai ei: The Last Jedihan nimenomaan sai oikein hyvät arviot esimerkiksi ammattikriitikoilta.

Omasta näkökulmastani The Last Jedi, vaikka ei virheetön mestariteos ollutkaan, oli elokuvallisesti (siis kuvina, ääninä ja leikkauksina) vaikuttavin Star Wars sitten originaalin ja temaattisesti Disney-kauden neljästä elokuvasta se, jolla on ollut minulle eniten uutta annettavaa. Kaikkien ei todellakaan tarvitse pitää kaikesta, mutta minun on edelleen vaikea ymmärtää, miten esimerkiksi jonkun mielipide siitä, millainen Luke Skywalkerin ”kuuluisi olla”, johtaa siihen, että koko elokuva teoksena tulkitaan surkeaksi – tai jopa sen tekijät pahoiksi ihmisiksi. Mutta kaipa tämä vain kuvaa eroja tavoissamme katsoa elokuvia (minä katson niitä hyvin tietoisesti ihmisten toteuttamiksi tietäminäni kulttuuriteoksina) – ja sitä, että nämä nyt vain eivät ole niitä elokuvia, joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi.

Osittain juuri tästä fandomin tilasta – ja osittain siitä omasta ruuhkavuodestani – johtuen en ole henkilökohtaisesti tällä hetkellä niin innoissani kuin kaksi tai etenkään neljä vuotta sitten olin tähän aikaan. The Rise of Skywalker nyt vain saa ensi-iltansa, ja vaikka kyse tosiaan on Skywalker-saagan lopusta, luulen käveleväni teatteriin keskiviikkona melkein yhtä tyynenä kuin ohimenevämmäksi tiedettyyn Soloon puolitoista vuotta sitten. Mutta toivon, että en pysy tyynenä koko kahta ja puolta tuntia!

Tämän blogin ääreltä on jo perinteikkäästi ponnahdettu reaaliaikais-chattiin elokuvan ensi-iltapäivänä (ja lähipäivinä sen jälkeen). Ideana siis keskustelu elokuvan nähneiden kesken: toisin kuin vaikka Twitterissä ja Facebookissa, tässä chatissa saa keskustella spoilereista. Otetaan taas, niin paljon kuin innostutaan: tlk.io/tahtienjatkosota.

Kuukausi jäljellä, kuume nousee (ja markkinointi)

Episodi IX:n ensi-iltaan on enää kuukausi. Suomessa jo vähemmänkin, päivä kun on meillä 18. joulukuuta.

Ilmeisesti elokuvateatterien sykli on lyhentynyt niin, että näinkin ison elokuvan markkinointi tiivistyy näihin muutamaan ensi-iltaa edeltävään viikkoon, sillä sen verran himmein lyhdyin The Rise of Skywalker on tähän asti meitä lähestynyt. Eilen julkaistiin (käsittääkseni) ensimmäinen tv-spotti, joita vanhojen merkkien tapaan lie lähiviikkoina luvassa vielä iso liuta:

Esimerkiksi The Force Awakensin kohdalla tv-spotteja ja muita mainoksia julkaistiin lopulta sellainen pino, että elokuvan alkupuolen tapahtumat saattoi niistä ynnäillä kasaan aika hyvinkin. Tällä kertaa minusta tuntuu, että olemme edelleen nähneet vain sirpaleita muutamista yksittäisistä kohtauksista, eikä minulla ole kummoistakaan käryä siitä, miten sirpaleet lopulta yhdistyvät toisiinsa. Olen taipuvainen uskomaan ohjaaja-kirjoittaja JJ Abramsia, joka Entertainment Weeklyn aivan tuoreessa haastattelussa sanoo: ”Trailerit ovat vain raapaisseet tämän elokuvan pintaa”.

Tämäkin 30-sekuntinen sisältää kyllä useamman uuden kuvan, joita tarkkasilmäinen voi käyttää teorioidensa rakennuspalikoina. Esimerkiksi: tuo videoklipin still-kuvaksi asetettu otos Reyn ja Kylo Renin yhteydenotosta jonkinlaisen temppelin portailla näyttää kovasti lopputaistelulta, liekkeineen ja savuineen. Sen planeetan voi myös veikata trailereissa ja markkinoinnissa nähdyistä lokaatioista todennäköisimmin olevan jääplaneetta Kijimi (kun vaihtoehdot siis olisivat viidakkoplaneetta, autiomaaplaneetta Pasaana ja ”merikuu” Kef Bir, jolla Kuolemantähden rauniot sijaitsevat). Tästä voisi siten arvailla, että jääplaneetta olisi näistä lokaatioista se, johon tarina lopulta johtaa – ja siten se, jonka äärellä käydään se trailerien suuri, viimeinen avaruustaistelukin.

Mutta saatan veikata täysin väärin. Esimerkiksi jo siksi, että kohtaus voisi aivan hyvin olla vaikkapa tässä trilogiassa aiemminkin harrastetuista Voima-näyistäkin. Tai siksi, että myös The Last Jedistä irtosi trailereihin Reyn ja Kylon välisiä kuvia (liekkeineen ja savuineen, jopa!), jotka nekin saattoivat näyttää elokuvan lopputaistelulta, vaikka eivät sitä olleet. Erityisesti juuri JJ Abramsin ollessa kyseessä trailerit todennäköisemmin johtavat katsojaa harhaan kuin oikeaan. Muistattehan vielä senkin, että tämän elokuvan aivan ensimmäisessä teaserissa annettiin ymmärtää, että Rey ja Kylo kohtaisivat temppelilokaation ja Kuolemantähden raunoiden lisäksi Pasaanalla, jossa Rey tekee hienon hyppynsä Kylon TIE-hävittäjän yli tai päälle? Tai sen, että kesällä julkaistu traileri näytti vihjaavan Reyn pimeälle puolelle kääntymisestä? Entä mihin kohtaan tätä kaikkea sijoittuu tämän tv-spotin loppukohtaus, jossa Rey näyttäisi pakenevan Kylolta Falconin kyytiin First Orderin aluksen hangaarista? Kuinka monet treffit pääparillamme tämän episodin aikana onkaan?

Harvemminpa olen nähnyt Star Wars -trailereissa kuvia, jotka tuovat mieleen Orson Wellesin sommitelmat. Tässä sellainen!

Entertainment Weekly ja muut elokuvamediat tosiaan julkaisevat varmasti kaikki näinä hetkinä omat Episodi IX -pakettinsa. Tuossa EW:n setissä jo pelkästään on monta kohtaa, joista innostun. Tässä minulle kiinnostavimmat poiminnat:

  • Abramsin mukaan The Rise of Skywalkeriin tarvittiin vähemmän lisäkuvauksia kuin The Force Awakensiin. Se ei lupaa sinänsä mitään lopputuloksen laadusta, mutta sentään sitä, että pääkuvauksissa purkkiin saatuun oltiin leikkausvaiheessa tyytyväisiä. (Lisäkuvaukset eivät missään nimessä välttämättä tarkoita asioiden muuttamista siihen tapaan kuin vaikkapa Rogue Onea kirjoitettiin uusiksi, vaan yksinkertaisesti sitä, että kun editissä huomataan tarvittavan vielä yksi hahmojen välinen pieni hetki, tällä Hollywoodin tasolla sellainen hetki voidaan palata kuvaamaan.)
  • Abrams kannusti päänäyttelijöitään improvisoimaan dialogia ja kuvasi pitkiä ottoja, joilla tavoitteli luontevia suhteita. Tämä kuulostaa näihin elokuviin epätavalliselta lähtökohdalta ja minun makuuni myös mahtavalta. Jo Abramsin TFA:ssa ehkä kaikkein ilahduttavinta oli se, kuinka Reyn ja Finnin tai Finnin ja Poen duot olivat niin monin verroin eloisampia kaksikoita kuin George Lucasin Star Warseissa oli totuttu.
  • ”The parents thing is not satisfied – for her and the audience”, sanoo Daisy Ridley Reyn alkuperästä tämän episodin alussa. Kuka tosiaan uskoikaan, että Kylo Renin edellisen episodin väite ”saastaisista huumekauppiaista” olisi ollut ainakaan koko totuus, kun meille sitä edellisessä episodissa oli näytetty Jakkulta lähtevä avaruusalus, jonka perään nuori Rey itki?
  • Adam Driverin mukaan Kylon täytyi ”kirjaimellisesti tappaa” isähahmojaan tullakseen omaksi itsekseen ensimmäistä kertaa. Ah, kuinka kypsää 30-vuotiaalta suurjohtajaltamme! Joka tapauksessa, The Last Jedin jälkeen ainakin minä tulkitsin, että Kylo oli siinä päätynyt pahan First Orderin suurjohtajaksi ilman että välttämättä oikeastaan halusi olla pahan First Orderin suurjohtaja. Mutta kyllä nyt joulukuun ensi-illan lähestyessä minullekin on selväksi tullut, että The Rise of Skywalkerissa kohtaamme Kylon yksiselitteisen kylmänä pahiksena – ainakin ennen mahdollista pelastustaan, jollainen tähän asti on Star Wars -tarinoihin tavannut kuulua.
  • Ridleyn mukaan Rey viettää aikaa elokuvassa C-3PO:n (Anthony Daniels) kanssa enemmän kuin ehkä kenenkään muu kanssa. Tämä voi olla liioittelua, mutta ainakin on trailerienkin perusteella varmasti totta, mitä EW toteaa: että Threepiolla ei ole vuoden 1977 originaalileffan jälkeen ollut näin isoa roolia Star Wars -elokuvassa.
  • Abrams lupaa, että The Rise of Skywalker on todella yhden suuren tarinan oikea loppu – ei ponnahduslauta seuraaviin elokuviin. Jos uskomme tässä Abramsia, se tarkoittaisi, että esimerkiksi Kevin Feigellä ei todennäköisesti olisi kehitteillä Poe Dameronin sooloelokuvaa – vaikka tällainenkaan ei varmasti Disneyn suurissa suunnitelmissa joskus olisi mahdoton ajatus. (Mieleeni juolahtaa myös vertaus kaukaa Star Warsin historiasta: Timothy Zahn kirjoitti noin 20 vuotta sitten erinomaisen romaanikaksikon The Specter of the Past / The Vision of the Future, joka oli tuohon aikaan silloisen Star Warsin loppu ja esimerkiksi silloisessa kaanonissa Imperiumin viimeistenkin rippeiden lopullinen loppu, ja jonka luettuani esimerkiksi minä lopetin pitkäksi aikaa tyytyväisenä – mutta joka oikeastaan olikin vain puolipiste ja johdatus seuraaviin jatkosaagoihin, jotka kulkivat nimellä The New Jedi Order. Jospa nyt siis ei ainakaan elokuvissa näin?)

Vähäpätöisemmän elokuvamedian Total Filmin Star Wars -jutut löytyvät netistä vain lainauksina, mutta niissä ohjaaja Abrams valottaa kiinnostavasti The Rise of Skywalkerin suhdetta edeltäviin episodeihin. Pahimmat The Last Jedi -vihaajathan ovat elätelleet mielikuvaa tuon elokuvan ohjaaja-kirjoittaja Rian Johnsonista sepittämässä yksin Abramsin ajatusten vastaista episodi VIII:aa ja Abramsista nyt retconnaamassa edellistä episodia palauttaakseen uuden trilogian tarkoitetuille raiteilleen. Vähemmän yllättäen näin ei taida olla: Abrams kertoo lehdelle uudesta trilogiasta olleen olemassa ”löyhän suunnitelman”, eikä Johnson tehnyt mitään, joka olisi purkanut hänen versiotaan tarinasta. Enemmän yllättäen Abrams kertoi samalle lehdelle tavanneensa episodi IX:n kirjoitusvaiheessa myös George Lucasin ja käyneensä tämän kanssa keskustelun Voiman luonteesta – ja midikloriaaneista. ”He loves those midi-chlorians”, toteaa Abrams, joka tunnetusti ei.

Rolling Stonella on puolestaan Lucasfilmin johtajan ja näiden elokuvien päätuottajan Kathleen Kennedyn haastattelu, jonka kiinnostavin kohta ei niinkään liity episodi IX:ään vaan Kennedyn ajatuksiin siitä, mitä juuri hänen edeltäjänsä George Lucas mahtaa tästä kaikesta ajatella. Lucas kun tunnetusti ei tykännyt siitä, kuinka uudessa trilogiassa ei toteutettukaan hänen juoni-ideoitaan (muun muassa niistä midikloriaaneista) ja kuinka The Force Awakens muistutti niin paljon Lucasin omaa originaalia. ”Luulen, että häntä hieman kaduttaa, ettei hän ole enää mukana tällä lavalla ja ohjaamassa”, Kennedy tulkitsee Lucasin osoittamaa intoa vieraillessaan hiljattain The Mandalorianin kuvauksissa. Voi olla, voi olla!

Entertainment Weeklyn artikkelin kuvitusta: etualalla Finn, Poe ja Rose.

Vielä yksi asia.

Virallisella sivulla julkaistiin niin ikään eilen pino hahmojulisteita. Tyyliltään nämä ovat varsin hillittyjä – eivät missään nimessä esimerkiksi niin silmiinpistävän omaleimaisia kuin The Last Jedin punavalkoiset hahmojulkat:

Mutta jos pelkkiin markkinointijulisteisiinkin haluaa merkityksiä lukea, ja minähän ehkä haluan…

  • Leialla ei ole omaa julistetta. Tämä on yllättävintä tässä kattauksessa – etenkin kun edesmennyt Carrie Fisher on (kunnioituksesta) kreditoitu elokuvan julisteessa peräti ylimmäksi, ja Leian roolin on vakuuteltu olevan elokuvassa tuntuva, vaikka se onkin koostettu edellisten episodien ylijäämäotoista.
  • Uusista hahmoista mukana ovat Jannah (Naomi Ackie), Zorii Bliss (Keri Russell) ja droid D-O, mutta ei Richard E. Grantia, jonka pahisroolin olen koko ajan olettanutkin pieneksi. Näin varmasti onkin.
  • Markkinoinnista niin silmiinpistävästi puuttunut Rose Tico (Kelly Marie Tran) on nyt mukana. Vastauksena hashtagiin #wheresrose tai sitten ihan luontevasti päähahmojen kakkosrivissä kuten hänen kuuluukin, mutta on joka tapauksessa.
  • Leian lisäksi vanhoista – mutta tietojemme mukaan mukana olevista – hahmoista julisteista puuttuvat kenraali Hux (Domhnall Gleeson), Maz Kanata (Lupita Nyong’o), vanha mestari Luke Skywalker (Mark Hamill) – ja keisari Palpatine (Ian McDiarmid). Haamu-Luken puuttuminen on ymmärrettävää, ja toki Palpatinenkin, sillä hänen mukana olonsa (mahdollinen) fyysinen ulottuvuus halutaan selvästi jättää yllätykseksi elokuvaan. Mutta Huxin ja Mazin roolien voisi tällä puheella veikata olevan tässä episodissa pieniä – olivathan hahmot ja näyttelijät kuitenkin aiemmissa episodeissa näkyvästi markkinoinnissa mukana.

Traileri: ”Katson viimeisen kerran ystäviäni”

Niin se vain on, että Skywalker-saagan loppu on niin lähellä, että nyt puhutaan jo ”viimeisestä trailerista”! Todellisuudessa luvassa on toki vielä monta tv-spottia ja muuta pienempää väläystä tästä elokuvasta – ja monta uutta elokuvaakin. Mutta episodeiksi numeroitu ”alkuperäinen saaga” päättyy joulukuussa The Rise of Skywalkeriin, halusimme sitä tai emme.

Ensisilmäyksellä episodi IX:n tiistaiyönä julkaistu viimeinen varsinainen traileri oli minusta vaisumpi kuin odotin, mutta eilisen aikana se tuntui paranevan jokaisella katsomiskerralla. Saan kylmiä väreitä esimerkiksi kohdissa 0:28, 1:26 ja 2:00!

Yleisarviona: Tämä traileri poikkeaa leimallisesti kahdella tavalla paitsi suorasta edeltäjästään, myös edellisten uuden trilogian episodien promoista.

Vaikka edellinen episodi päättyi ns. pahaan paikkaan, tämän tunnelmaa tekee mieli kuvata yhdellä sanalla toiveikkaaksi. Se on aivan toinen viesti kuin millaista grande finalea odotimme 14 vuotta sitten, kun edellisen Star Wars -trilogian päätösepisodissa edessä oli synkän tragedian syvin lankeemus, ja silloisessa viimeisessä trailerissa tunnelmien sanoituksena C-3PO:kin tunsi olonsa avuttomaksi. Se on myös aivan toinen viesti kuin kaksi vuotta sitten, kun The Last Jedin markkinointi painotti, ettei tämä tulisi menemään niin kuin luulemme ja jolloin trailereissa meille vihjailtiin pimeälle puolelle kääntyvästä Reystä. Okei, tällaista kiusoittelua oli toki tarjolla tänä syksynäkin D23-trailerin lopussa, mutta tämä traileri kyllä tunnustaa sen, minkä jokainen katsoja sisimmässään tietää: hyvähän tässä lopulta voittaa, vaikka pahalta ensin näyttäisi. Eikä siinä mitään, niin kaukaisen galaksin fantasiaseikkailussa lopulta pitääkin. Se saattaa sitä paitsi olla aivan sopiva viesti juuri meidän hajaannuksen ajallemme. ”Me emme ole yksin”, Poe Dameron sanoo – sitaatissa, joka jäi kakkossijalle tämän postauksen otsikon tiivistyssuomennosta valitessani.

Toinenkin tämän trailerin erityispiirre voisi kytkeytyä samaan sitaattiin: nimittäin se, että tässä mennään mittakaavan kaikki nupit kaakossa. The Force Awakens ja The Last Jedi pysyttelivät lähes koko kestonsa galaksin laitamien harvaan asutuilla planeetoilla, kuljettivat tarinaa lähinnä päähenkilöidensä ympärillä ja välttelivät kiusallisen pitkälle jopa dialogissa avaamasta isoa kuvaa siitä, millainen järjestys galaksissa oikeastaan vallitsee. The Rise of Skywalker ei välttämättä sekään sijoitu prequeleissa nähtyjen Coruscantin tai Naboon kaltaisille tiheään asutuille planeetoille, mutta ainakin se todellakin lupaa nyt näyttää meille konfliktin kokonaisuuden vähintään yhden suuren avaruustaistelun muodossa. Se taistelu on todella suuri: pelkällä avaruusalusten lukumäärällä mitattuna ainakin epäilemättä saagan suurin.

Ja mitä numeroihin ja tämän trailerin luonteeseen muuten tulee: Star Wars -trailereissa on tuskin koskaan ollut ihan numeraalisesti näin monia kuvia sieltä täältä elokuvaa.  Näiden sanojen jälkeen siis se tarkempi analyysi. Ei viittauksia huhuihin tai vuotoihin, eli ei varsinaisia spoilereita. Spekulointia kylläkin.

tros-rey-training

Aluksi Reyn (Daisy Ridley) treenimontaasi viidakossa, leikkautuen hauskasti muistoon vuosista romunkeräilijänä (tai, jos kohtaus on konkreettisempi: leikkautuen samankaltaiseen hyppyyn Kuolemantähden raunioissa myöhemmin elokuvassa). Tätä viidakkotreeniä nähtiin jo D23-trailerissa, ja samaan miljööseen kytkeytyy varmaankin tässäkin trailerissa nähtävä ja nyt jo toistona nähty kuva halaavista Reystä ja Leiasta (Carrie Fisher). Kun tähän vielä ynnätään Luken (Mark Hamill) sanat teaserista (”We’ve passed on all we know”), alkaa tästä muodostua todennäköinen kuva siitä, mistä elokuva alkaa: Rey on jatkanut The Last Jedin jälkeen jediopissa Leian ja Luke-haamun kanssa.

Kiinnostavaa on, että ääniraidalla nimenomaan Finn (John Boyega) puhuu Voiman vaikutuksesta: tunne tai vaisto sanoo hänelle, että Voima on tuonut heidät yhteen. Finn, jonka ei pitänyt olla Voima-herkkä, ja joka vielä vähän aikaa sitten ei kuuluisasti todellakaan tiennyt, kuinka Voima toimii. Mutta tuskin Finn tässä silti jediksi ryhtyy: pikemminkin hän on vain ymmärtänyt jotain samaan tapaan kuin Han Solo The Force Awakensissa tunnusti tajunneensa ”sen kaiken olleen totta”. Tämän trilogian (ja Lucasin originaalitrilogian) vahvoihin viesteihin kuuluu, että Voima yhdistää itse asiassa kaikkea ja meitä kaikkia – ja on siten pohjimmiltaan vain yksi nimi sille jollekin suurelle kosmiselle, josta me kaikki voimme ammentaa arkisempaa voimaa tehdä pieniä ja suuria hyviä asioita.

tros-resistance-hangar-meeting

Mahtava kuva Vastarinnan kapinallisjoukoista avaruushangaarissa. Poe (Oscar Isaac) puhuu ja innostaa kuulijoitaan, kuuntelijoiden joukosta erottuu muiden muassa keltapaitainen Lando Calrissian (Billy Dee Williams). Seuraavassa kuvassa – joka tuskin liittyy suoraan tähän, koska nyt kohtauksessa käydään täyttä tulitaistelua  – lisää kapinallisia: Rose Tico (Kelly Marie Tran), luutnantti Connix (Billie Lourd) ja näyttelijä Dominic Monaghan, vielä nimeämättömässä ja luultavasti pienessä roolissaan.

tros-rose-resistance

Kiire tuntuisi olevan myös viidakkoplaneetalla seuraavassa kuvassa, jossa Poe, Finn ja Chewbacca kääntyvät oranssin X-Wingin äärellä katsomaan jotain tai jotakuta: taustalla ainakin juostaan kiireesti kuin taisteluun lähtien. Tätä muuten kuvattiin Lontoossa Black Parkin puistossa, vahvistaa tuo X-Wing – mutta asiaa käsittelevä aiempi kirjoitukseni pohjaa huhuihin vähän enemmänkin ja voi siis spoilata.

Seuraavassa uljaassa kuvassa corellialainen corvette alias ”rebel blockade runner” nousee viidakon puiden yläpuolelle – ja tottakai spekuloida voi, että voisiko tämä nyt olla kerrassaan Tantive IV sieltä aikojen alusta episodi IV:n ensimmäisestä kohtauksesta, sillä missään kaanon-teoksessa ei kai koskaan ole kerrottu, mitä sille Imperiumin takavarikoimalle alukselle lopulta kävi.

tros-rey-sea-fight

Rey, Kuolemantähden jäänteet myrskyisällä merellä ja taistelu Kylo Renin kanssa. Jälleen kuvastoa, josta olemme nähneet väläyksiä jo aiemmin, ja josta nähdään muutama väläys lisää tässä samassa trailerissa vielä hetken kuluttuakin. ”Ihmiset väittävät tuntevansa minut, mutta ei kukaan tunne”, Rey sanoo synkästi. ”Minä tunnen”, vastaa hänen rakast…vastustajansa Kylo Ren (Adam Driver) ylimielisellä tavalla, joka kertoo, että ei, ei hän edelleenkään tunne.

Reyn ja Kylon sanat kuulostavat kuitenkin toisellakin tavalla tutulta: aivan kuin tässä olisi nyt taas kyse samanlaisista Voima-keskusteluista kuin edellisessä episodissa. Mutta voisiko Rey olla noin vain skypetellyt First Orderin suurjohtajan kanssa samaan aikaan kun treenaili tämän äidin ja enon kanssa Voiman hyvän puolen taitoja? Ehkä Voima-yhteys pikemminkin avataan nyt uudestaan, kun on viimeisen kohtaamisen aika.

tros-iceberg-space

Sitten aletaan tulla tämän trailerin ”mitä ihmeen avaruutta” -osastolle. Ensin meillä näyttäisi olevan avaruudessa tai ilmassa leijuva jäävuori, jolla sijaitsee jonkinlainen kaupunki tai tukikohta. Jäälokaation (onko se planeetta?) nimeksi on aiemmin annettu Kijimi. Sinne hyökkäävät tai sinne saapuvat TIE-hävittäjät – tässä trilogiassa tukikohta tai asutus tarkoittaa liki säännönmukaisesti lokaatiota, jota kohta joudutaan puolustamaan tai josta kohta lähdetään kiireessä taisteluun.

tros-palpatine-throne

Keisari Palpatinen synkkä valtaistuin uljaana, mutta tyhjänä (ja samanlaisena kuin Ralph McQuarrien luonnoksissa Jedin paluuta varten melkein 40 vuotta sitten). Omistaja kertoo ääniraidalla odottaneensa pitkään. Ja kas: Imperiumin aikakauden Star Destroyer nousee ilmeisesti jään alta, todennäköisesti siis jälkeen Kijimi-planeetalta-slash-jäävuorelta, mikä vain konkretisoi mielikuvaa Palpatinen sitkeästä odotuksesta kuin syväjäädytettynä.

tros-resistance-fleet-falcon

Ihan he-le-ve-tin monta kapinallispuolen alusta täyttää näkökentän, edessään Millennium Falcon ja joukossaan ilmeisesti myös Rebelsin Ghost sekä vaikka mitä muuta, jota avaruusalusfanit ovat jo purkaneet minua paremmin. Tarkkasilmäiset ovat myös zoomanneet Falconin ohjaimiin: Lando ja Chewbacca (Joonas Suotamo) siellä tässä vaiheessa ovat.

tros-rey-chewbacca-falcon

Koko tiimi kokoontuu Falconiin: Rey, Finn, Poe, Chewie ja Threepio (Anthony Daniels). Ah, kuinka kivalta tuntuu nähdä tämän trilogian porukka kasassa, pohjimmiltaan ensimmäistä kertaa! Teaserin kuviin peilaten tiimi on ilmeisesti tässä matkalla Kuolemantähden raunioiden luo, koska sama viisikko katseli niitä rantatörmällä.

Samaan aikaan ääniraidalla Palpatinea (Ian McDiarmid) naurattaa: ”te tulette yhdessä”, hän irvailee. Trailerissa sanat ikään kuin osoitetaan tälle sankarien köörille, mutta todennäköisempää taitaa olla, että hän puhuttelee elokuvassa Reytä ja Kyloa. Perään trailerissa nähdään väläys räjähdyksestä ja lisää Kuolemantähden rauniot -kuvastoa.

tros-threepio

Sitten trailerin ehkä koskettavin ja kutkuttavin kohtaus: pieni otus nimeltä Babu Frik juottaa C-3PO:n päähän johtoja, joiden myötä hän ei ehkä ole entisensä. Poe kysyy uskollisen droidin vointia. ”Katson vielä viimeisen kerran ystäviäni, sir”, kultainen droidi vastaa ja katsojan sydän särkyy.

Yksi selitysvaihto on, että Threepion muisti todella pyyhitään jälleen, ja siten vanha kultakeppi tuntemanamme hössöttäjänä lakkaa olemasta. D23-trailerissa nähtiin punasilmäinen C-3PO ja mainosjulisteissa sama droidi Chewbaccan bowcaster-aseeseen tarttuneena: kumpikaan ei tunnu sopivan tuttuun ohjelmointiin. Mutta miksi sankarimme näin haluaisivat tehdä? Onko heidän pakko päästä näin käsiksi jonkin pahan olennon muistikovalevyyn?

Tai sitten ääniraidalla ei kuulla suoraa vastausta tuohon kysymykseen, vaan pikemminkin trailerien taikaa. Nopeasti Twitteristä bongaamani teoria kuuluu, että Threepio ei tarkoita ystävistä puhuessaan ollenkaan tai pelkästään tämän trilogian sankareita, vaan itse asiassa Lukea, Obi-Wania ja/tai Anakinia. He kaikki kun voisivat näyttäytyä elokuvan aikana Voima-haamuina (ja koska projektio-Luke saattoi edellisen episodin lopussa morjestaa Threepiota, Voima-näyt kanonisoidusti tosiaan voivat näkyä droidienkin näkösensoreissa). Toisaalta Threepio voisi ”nähdä” pitkästä aikaa heitä ja muitakin ystäviä myös siten, että häneen ladattaisiin hänen (tai jonkun muun) muistoja prequelien tapahtumista ajalta ennen episodi III:n lopun muistinpyyhintää. Droidi voisi tavallaan kohdata näin esimerkiksi rakentajansa Anakinin viimeisen kerran.

tros-zorii-poe-rey-finn

(Erilliset, mutta huomionarvoiset maininnat samasta kohtauksesta: kypäräpäinen hahmo vasemmalla on Zorii Bliss (Keri Russell), joka näin näyttää koodautuvan hyvikseksi. Poe, Rey ja Finn ovat pukeutuneet hyvin lämpimästi, joten tässä ollaan todennäköisesti sillä avaruudessa kelluvalla jäävuorella. Niin, ja taustalla lojuu prequel-ajan taisteludroidi!)

tros-finn-poe-attack

Seuraa sotamontaasi. Finn, Poe ja Chewie hyökkäävät First Orderin joukkoja vastaan käytäväoloissa. Se tuttu Reyn ja Leian halikuva. Takaa-ajoa Pasaana-planeetan autiomaassa – tätäkin nähtiin jo teaserissa. Vanha kunnon Y-Wing tositoimissa Imperiumi-malliston Star Destroyeria vastaan (joka näyttäisi olevan varustettu entisaikoja päheämmällä tykillä). Luke puhuu ääniraidalla pelon kohtaamisesta.

tros-riding-horses-space

Finn ja Jannah (Naomi Ackie) johtavat avaruus-hiton-hevosten ratsastusta Star-hiton-Destroyerin pinnalla ava-hiton-ruudessa.

tros-throne-room-kylo-rey

Lopuksi kuitenkin se kaksikko, joka tämän trilogian jaetussa pääosassa on. Ensin Kylo ja Rey tuijottavat toisiaan Kuolemantähden raunioiden Keisarin valtaistuinsalissa, veikkaukseni mukaan kannella tapahtuvan esile…taistelun jälkeen.

tros-rey-kylo-vader-fight

Sitten Kylo ja Rey tuhoavat yhdessä jotain, joka minusta näytti Vaderin patsaalta – paikassa, joka ei todellakaan näytä Kuolemantähden raunioilta. Io9:n luennan mukaan se ei ole patsas vaan se tolppa, jolle Kylo laski Vaderin kypärän The Force Awakensissa, ja niinpä se tosiaan taitaa ollakin – mutta io9 puolestaan ei tulkitse kohtausta välttämättä yhteistyöksi vaan kenties tavanomaiseksi taisteluksi. Mene ja tiedä, siis! Reyn toisessa kädessä oleva tikari on joka tapauksessa pieni mutta kutkuttava yksityiskohta: mikä, miksi?

tros-rey-palpatine

Viimeiset kuvat. Kylo on riisunut kypäränsä ja kääntyy kohti jotakin. Rey kohtaa samassa miljöössä mustahuppuisen hahmon, jonka tietenkin oletamme olevan itse Palpatinen, mutta aivan lopullisen varma tästä ei vieläkään kannata olla.

”Voima on kanssasi”, Luke sanoo. ”Aina”, Leia täydentää. Rey katsoo meitä toivon katseella, ja tottakai katsoo, sillä toivostahan tässä tosiaan on kyse. Alunperin ”uudesta”, välillä ”viimeisestä”, nyt tästä ystävien ja edellisten sukupolvien yhteisön muodostamasta. Snif!

tros-rey-finalshot

Huh! Alle kaksi kuukautta aikaa! Ja liput ovat jo myynnissä Suomessakin, huomatkaa!

”Matkasi päättyy”: Episodi IX:n D23-traileri

Jotenkin käsitin ja oletin, että Disneyn D23-messujen Episodi IX -video olisi ollut ns. sizzle reel eli kameran takaisiin otoksiin painottuva traileri, jollainen on viimeistään näihin aikoihin saatu kaikista edeltävistä uusista Star Wars -elokuvista. Mutta ei, eihän siinä behind the scenes -kuvia ollutkaan. Maanantaina nettiyleisölle julkaistu video onkin pikemminkin koko saagan loppumista korostava tunnelmatraileri:

(Kirjoitus ei käsittele huhuja tai vuotoja eikä siten spoilaa.)

Eli minuutin verran pätkiä saagan kahdeksasta aiemmasta elokuvasta ja vajaan minuutin verran uutta. Tunnelmallinen, odotuksia herättäväkin katsaus yhtä kaikki!

Mutta jos nyt kritiikin kautta: hieman väsyneesti tässä kierrätettiin prequeleista ja sequeleista melkein pelkästään trailereissa pyörinyttä, markkinointikäytössä jo aiemmin koeteltua ja kulunutta kuvastoa. Parissa kohtaa montaasia muistikuvat vievät – ainakin tällaisella Star Wars -trailerinsa puhki katsoneella fanilla – nimenomaan trailereihin ja niiden aikanaan herättämiin fiiliksiin, eivätkä niinkään itse elokuviin.

Minua kiusaa myös sisäisen logiikan puute siinä, että katsaus alkaa originaalitrilogiasta ja näyttää sitten prequel-otoksensa Jedin paluun ja The Force Awakensin välissä. Tarkoitan, että kyllä, ilmestymisjärjestys on toki se järjestys, jossa minä sarjan uudellekin katsojalle esittelisin, ja varmasti markkinointimielessä se, missä järjestyksessä uutta trilogiaa edeltäneitä Star Wars -elokuvia ajatellaan. Mutta kun se ei ole se järjestys, jota Lucasfilm itse katselujärjestykseksi painottaa – eikä se myöskään ole oikea järjestys, jos halutaan painottaa, että tässä on kyse nimenomaan episodista IX ja koko saagan tarinallisesta lopusta.

Mutta se nyt siitä. Katsotaanpa niitä uusia otoksia.

d23-tros-heroes

Rey (Daisy Ridley), Finn (John Boyega), Poe (Oscar Isaac), Chewie (Joonas Suotamo) ja Threepio (Anthony Daniels) autiomaaplaneetalla, jonka kesän Vanity Fairin perusteella tiesimme jo olevan uusi planeetta nimeltä Pasaana. Ällistyksen kohteena on ilmeisen suuri alkuasukkaiden (”Aki-Aki”, huvittaa itseäni edelleen) kokoontuminen tai leiri. Värikkyydessään näky tuo mieleeni pikemminkin Avatarin kuin SW-elokuvien tähänastiset autiomaajurtat Tatooinella ja Jakkulla. Sitäkin hienompaa on silkka olioiden määrä kuvassa: jatko-osatrilogiassahan ei ole pahemmin suurkaupungeissa vierailtu, joten tässä on nyt ainakin joukkokohtausta!

Seuraavaksi Leia, kutakuinkin huhtikuun teaserista tutussa kuvassa. Traileri-kelpoisia kuvia IX:ään rajan takaa kierrätetystä Carrie Fisheristä ei ehkä kovin monta olekaan.

Kelpo kattaus sisällissodan eli originaalitrilogian aikaista kalustoa eli X-Wingejä, Y-Wingejä, B-Wingejä, A-Wingejä ja jopa yksi corellialainen corvette (Tantive IV:n mallia) kokoontuvat hyperavaruudesta. Käsittääkseni kuvassa on yksi uusikin alus, joka on kuvassa oikealla sikäli etualalla, että se voisi hyvin olla esimerkiksi jonkin uusista hahmoista kulkupeli.

d23-tros-star-destroyers

Kuva, joka ei taida olla varsinaisesti vastakuva edelliselle, mutta joka sellaisena henkisesti näyttäytyy: hitokseen ns. vanhanmallisia Star Destroyereita tarkassa muodostelmassa jonkinlaisessa avaruusmyrskyssä, joka tuo kovasti mieleen Solon Kesselin-reitiltä poikettaessa kohdatun epävakaan avaruuden. Huhuja seuranneet yhdistänevät tähän eräitä netin kuiskauksia elokuvan juonesta, ja muutkin voivat ehkä veikata, mistä voisi olla kyse. Seuraavassa kuvassa Finn ja uusi hahmo Jannah (Naomi Ackie) näyttävät katsovan juuri tätä näkyä vakavina elleivät kauhuissaan.

Threepio istuu kuin valtaistuimella – kutkuttavasti ”silmät” punoittaen. Minusta tämä näyttää siltä kuin kultakeppimme kontrolloisi avaruusalusta tai jopa asetta, mutta jäin eilen miettimään, onko kyse lähinnä kuvan herättämästä mielikuvasta. Pystyisikö heiveröinen protokolladroidimme moiseen? SW-twitteristi Joni Härö kuitenkin hoksautti, mistä mielikuvani johtuu: samanlaiset silmät olivat Triple Zerolla, Darth Vader ja Doctor Aphra -sarjakuvien ”pahalla Threepiolla”!

d23-tros-attack-hits

Lisää pahaa: Star Destroyerin – ellei pahemman – tulivoima osuu maahan. Präjähdys näyttää pahasti samalta kuin alkuperäisen Kuolemantähden Rogue Onessa. Ettei tässä nyt siis vain taas yhdestä kuolemantähdestä vihjailla? Toivottavasti kuitenkin korkeintaan ”Kuolemantähti-tekniikan” hyödyntämisestä, kuten jo The Last Jedin lopussa muurinmurtajatykissä ennakkotapauksena nähtiin. Varsinaisia konkreettisia planeetantuhoojia sarjassa on nähty aivan tarpeeksi – etenkin kun tässäkin episodissa nähdään joka tapauksessa ainakin yhden sellaisen rauniot.

Sitten seuraavat traikun ensimmäiset ”omituiset Rey-otokset”. Heittääkö Rey valomiekan bumerangin lailla puiden läpi, vai mitä tässä oikein tapahtuu? Vai kutsuuko hän lentävän miekan takaisin? Joka tapauksessa kohtauksen tunnelma vaikuttaa enemmänkin harjoittelulta kuin taistelulta.

First Orderin suurjohtaja Kylo Ren (Adam Driver) on saapunut jonnekin yksin omalla TIE Silencerillään. Hänellä ei ole päässään Kylo-kypärää. Taustalla salamoi, joten sijaitseeko tämä paikka nyt sitten siellä missä tähtituhoojien armadakin? Kylo sytyttää miekkansa teatraalisesti, joka tuo ainakin minun mieleeni (eikä ehkä vahingossa) The Force Awakensin ensimmäisen teaserin ensimmäisen Kylo-otoksen neljän ja puolen vuoden takaa, ajalta ennen kuin tiesimme edes hahmon nimeä: sen, jossa takaa kuvattu Kylo sytytti miekkansa metsässä. Tuota ottoa ei muuten edes ollut lopullisessa elokuvassa, ja se mahdollisuus onkin aina muistettava trailereita ylianalysoitaessa. Joskus ”siisti kuva” vain valitaan markkinointiin, vaikka se on jo jäänyt leikkauspöydälle.

d23-tros-storm-fight

Sitten Kylo ja Rey taistelevat tyrskyjen keskellä. Tästäkin nähtiin ennakkoaavistus Vanity Fairin kuvissa ja toki myös viikonloppuna julkaistussa julisteessa. Kohtaus vaikuttaa voimakkaasti Revenge of the Sithin lopputaistelun kaltaiselta kaiken huipentumalta, ja jos näin on, tykkään kyllä tasapainosta sen kohtauksen laavan ja tässä kohtauksessa vellovan veden välillä. Teaserin perusteella tiedämme joka tapauksessa Kuolemantähden raunioiden lepäävän juuri tällaisella merenrannikolla, joten sinne kohtaus sijoittunee. Taistelualusta ei tosin minusta tässä kuvassa aivan kiistattomasti näytä Kuolemantähden rakenteilta, mutta todennäköisesti siitä silti on kyse.

Ja lopuksi hyvin merkillinen kuva Reystä uudentyyppisen, linkkuveitsen tavoin kääntyvän kaksoisterä-valomiekan kanssa. Terät ovat punaiset, josta viikonloppuna Twitterissä trendannut hashtag #DarkRey. Kuva on hämmentävä paitsi tarinallisesti, myös kuvana itsessään: Rey näyttää kuvassa muovisen ilmeettömältä ja valomiekan liikekin on hämmentävä. Ehkä efektiotto oli trailerin valmistuessa vielä varhaisessa versiossaan, kuten toisinaan edelleen välillä käy? Vai liittyykö ilmeettömyys kohtauksen luonteeseen? Kuvan taustakaan ei ole luonnollinen, vaan muistuttaa esimerkiksi edellisen episodin peililuolaa.

Trailerin ääniraidalla kuullaan vain jo teaserista tutut Luken sanat kaiken jedien opin siirtämisestä Reylle, jonka taistelu tämä nyt on – ja lisäyksenä keisari Palpatinen vastaus: ”Your journey is at it’s end”. Palpyn roolista tässä elokuvassa kirjoitin aiemmin erikseen.

(Tässä ei itse asiassa ollut aivan kaikki, mitä D23:ssa nähtiin The Rise of Skywalkerista. Disney Legends -palkintoseremonian aikana nähtiin nimittäin sikermä pätkiä tulevista Disney-elokuvista, ja siihen valitut IX-otokset olivat hieman toisia kuin tässä. Pätkää ei löydy netistä, mutta Making Star Warsin mukaan klipin kiinnostavimmat palat olivat uusi kuva Vaderin kärventyneestä kypärästä ja Reyn repliikki Finnille: ”It’s too dangerous, I have to go alone”. Ei siis mitään aivan suurta.)

Mutta vielä siitä #DarkReystä.

d23-tros-dark-rey

Loppukuvalla ja Palpyn lauseella halutaan tietenkin herättää kysymyksiä ja odotuksia elokuvaa kohtaan. Omasta puolestani spekulaatiot Reyn mahdollisuuksista kääntyä pimeälle puolelle alkavat ja päättyvät näin:

  1. Reyn ei oikeasti tarvitse kääntyä pimeälle puolelle, jotta traileriin voidaan irrottaa jännittävä kuva Reystä pahiksena. Jo Luke näki aikanaan Imperiumin vastaiskussa omat kasvonsa Vaderin kypärässä, eikä se tarkoittanut kummempaa kuin Voima-näkyä ja pimeälle puolelle kääntymisen mahdollisuutta, joka onkin aina läsnä Star Wars -tarinoissa. Itse asiassa edellisen episodin trailereissa tehtiin jo samaa: trailerissa nähtiin Rey ikään kuin pyytämässä Kyloa näyttämään hänelle paikkansa tässä kaikessa, ja eräässä tv-klipissä vilahti jopa Rey tarttumassa Kylon punaiseen miekkaan.
  2. Jos Rey oikeasti kääntyisi pimeälle puolelle, sitä tuskin spoilattaisiin katsojalta trailerissa. (Pari vuotta sitten pelkäsin tuon Kylon miekka -klipin olevan juuri sellaisen spoilerin.)
  3. Jos Rey olisi oikeasti kääntynyt pimeälle puolelle, se olisi kaiken todennäköisyyden mukaan nimenomaan tapahtunut jo The Last Jedissä. Valtaistuinsalikohtauksen lopussa oli tällaisen kohtauksen ns. looginen paikka, ja koko trilogiaa ajatellen käänteestä olisi syntynyt cliffhanger viimeistä episodia varten. Ei siis sillä että Rey olisi lopullisessa TLJ:ssä tuon kohtauksen tullen ollut pimeälle puolelle kääntymisen partaalla, mutta tarkoitan, että siihen aihioon tämän käänteen olisi voinut kirjoittaa, ja sen seurausten käsittelyyn olisi vielä ollut riittävästi aikaa.

Mutta, hieno trailerikuva toki. Ja kiva, että jos galaksissa ei uutta hävittäjäteknologiaa enää kerran kehitellä, niin ainakin galaksin Victorinox parantelee valomiekkoja.

Episodi IX: Käkättävän keisarin kuviot

Sivusin jo episodi IX:n teaserin loppuyllätystä kirjoittaessani teaserista sen julkaisun hetkellä. Tässä vielä erikseen hieman lisää samasta aiheesta. Kirjoitus sisältää juonispekulaatioita, mutta se ei pohjaa huhuihin tai vuotoihin eikä siten varsinaisesti spoilaa joulukuun elokuvaa.

tros-deathstar

The Rise of Skywalkerin teaser päättyi siis Luke Skywalkerin sanoihin siitä, ettei kukaan ole koskaan todella poissa – ja ilkeään nauruun, joka todellakin kuului iäksi poissa olevaksi luullulle keisari Palpatinelle (Ian McDiarmid).

Huh. Mitä?

Emme tiedä. Mutta voin tarjota vähän lisää lihaa ajatuksen ympärille.

Ensinnäkin Kathleen Kennedy selitti yllätystä Yahoolle kertomalla, että tämä käänne on ollut suunnitelmissa jo pitkään. Kennedyn sanoja ei tarvitse epäillä, mutta asia voidaan silti ottaa kahdella tavalla. Joko voidaan ajatella, että Palpatinen, Skywalkerien sukusaagan varsinaisen pääpahiksen, oli tosiaan koko ajan tarkoitus olla mukana saagan päätösosassa. Totta tosiaan minäkin kirjoitin sellaisesta huhusta tässä blogissa jo vuonna 2013. Tällöin saa uuden selityksen myös First Orderin itsevaltiaan Snoken (Andy Serkis) yllättävä kuolema edellisessä episodissa: Snoken oli koko ajan määrä antaa tilaa Palpatinelle.

Toisaalta voidaan ajatella, että vaikka Sheev Palpatinen paluuta olisikin suuniteltu jo pitemmän aikaa, se ei silti välttämättä ole ollut suunnitelmissa vielä The Force Awakensin kuvausten aikaan. On nimittäin melkoisen varmaa, että se ei ollut mukana George Lucasin suunnitelmissa episodeiksi VII-IX – siis niissä suunnitelmissa, joita Disney-Lucasfilm ei virallisesti ottaen mitenkään seuraa, mutta joista kuitenkin periytyvät lopullisiin elokuviin esimerkiksi Reyn hahmo ja idea siitä, että Luke on vetäytynyt galaksista erakoksi jonnekin kauas.

Palpatine

Ian McDiarmid näytteli Jedin paluun vanhaa keisaria neljäkymppisenä ja prequelien nuorta Palpatinea reilut 15 vuotta myöhemmin ”oikean ikäisenä”.

Miksi uskon näin? Kaksi perustelua. Pahan keisarin näyttelijä Ian McDiarmid itse kertoi juuri Star Wars Celebrationin The Phantom Menacen 20-vuotisjuhlapaneelissa, että Lucas sanoi hänelle Jedin paluun kuvauksissa 1980-luvun alussa, että Palpatine ehdottomasti kuoli tuon elokuvan lopussa, ja että hänellä ei siis olisi osaa Jedin paluun mahdollisissa jatko-osissa. Tätä voi verrata siihen, että samoihin aikoihin Lucas oli jo kertonut Mark Hamillille, että tarvitsisi tätä näyttelemään vanhaa Luke Skywalkeria episodissa VII ”noin vuonna 2011”.

Kun Star Wars -tarinoita 1990-luvulla alettiin kertoa enemmänkin kirjoissa ja sarjakuvissa, Lucas oli selvästi yhä samaa mieltä keisarin kuolemasta. Hän nimittäin kielsi ehdottomasti Dark Empire (Musta keisari) -sarjakuvan tekijöitä käyttämästä millään tavoin Vaderia tai hänen haamuaan, mutta antoi luvan palauttaa keisari Palpatinen henkiin kloonina. Lucasin linja tuohon aikaan oli, että expanded universe -tarinoiden piti pysyä erossa niistä asioista, joita hän aikoi käsitellä elokuvissaan, mutta kaikki sellainen oli vapaata riistaa, mikä ei sekoittaisi hänen suunnitelmiaan.

On tosin mahdollista, että Lucas jossain vaiheessa muutti mieltään. Tunnetusti hän on nimittäin tehnyt niin usein, ja jälkikäteen väittänyt tarkoittaneensa aina juuri näin – tunnettuna esimerkkinä vaikkapa juuri se, oliko episodeja kaikkiaan tulossa yhdeksän, kuusi vai peräti kaksitoista. Silti: jos Lucasin kahden oman Star Wars -trilogian pääpahis Palpatine osoittautuu kolmannenkin trilogian taustapiruksi, se tuntuisi suunnitelmalta, jonka olisi pitänyt olla Lucasilla jo vuosikymmeniä, jos se olisi koskaan ollut osa Lucasin suunnitelmia tuoksi trilogiaksi.

Totuus siitä, mitä uuteen trilogiaan oli suunniteltu missäkin vaiheessa, paljastuu meille vasta vähitellen The Rise of Skywalkerin ensi-illan jälkeisinä vuosina. Uskon kuitenkin, että Palpatinen paluu on otettu mukaan suunnitelmaan vasta Lucasin ideoiden jälkeen, kenties hyvinkin myöhään. Tästä kielii myös todistuskappale siitä, että teaserissa näkyvän ja Palpatineen todennäköisesti jotenkin liittyvän Kuolemantähden raunion ei senkään pitänyt olla mukana episodi IX:ssä ennen kuin vasta myöhään, todennäköisesti vasta JJ Abramsin tehtyä paluun kirjoittaja-ohjaajaksi. Konsepti siitä, että Kuolemantähden raunioista etsitään jotain tarpeellista, oli nimittäin mukana The Art of The Force Awakens -kirjassa, ja sitä ei todellakaan olisi paljastettu siellä, ellei juoni-idea olisi kirjan julkaisuhetkellä ollut tukevasti hylättyjen pinossa.

rey-underwater-deathstar-concept.jpg

Rey sukeltaa toisen Kuolemantähden raunioihin etsien sieltä karttaa Luken luo The Force Awakensin lopussa – tai siis käsikirjoitusideassa, joka sittemmin hylättiin.

Mutta keksittiin idea missä vaiheessa tahansa, Palpatine siis palaa ensi joulukuun ensi-iltaepisodissa, Skywalkerien sukusaagan päätösosassa. Mutta miten?

Vaihtoehtoja on ainakin neljä:

1. Palpatine elää sittenkin.
Teoriassa voidaan varmasti ajatella, että paha keisari Palpatine olisi tosiaan lymyillyt galaksissa hengissä kaikki nämä vuodet. Jos näin olisi, odottaisin elokuvalta todella hyvää selitystä siihen kiusalliseen kysymykseen, miksi hän silloin palaisi kiusaaamaan sankareitamme ja galaksia vasta nyt. Miksi hän olisi antanut Imperiumin romahtaa, Uuden tasavallan ja sitten First Orderinkin nousta ennen näyttäytymistään?

palpatine-battlefront-ii

Palpatine-kasvoinen robotti Battlefront II -pelissä.

2. Palpatine ei elä, mutta hänen perintönsä elää.
Tästä kirjoitin jo teaserin julkaisun jälkeen. Nykyisessä Star Wars -kaanonissa on annettu lukuisia suoria vihjeitä siitä, että Palpatinella oli suunnitelmia kuolemansa jälkeiselle ajalle. Palasia näistä suunnitelmista on nähty Shattered Empire -sarjakuvassa, Battlefront II -pelissä ja Aftermath-kirjoissa. Niiden mukaan Palpatine halusi Imperiuminsa luhistuvan, jos hän sattuisi heittämään veivinsä galaktiseen nurkkaan, tosin mielellään vieden mahdollisimman suuren osan Tasavallasta mukanaan. Samalla hänen tahtoonsa kuului mystinen sith-rituaali Jakku-planeetalla sekä se, että Gallius Rax -niminen salamyhkäinen keisarillinen ylimys johtaisi hänelle uskolliset joukot galaksin laitamille ryhmittäytymään uudelleen. Oheistarinat antavat ymmärtää, että nimenomaan tämä joukko palasi myöhemmin galaksin keskialueille fanaattisena galaksi-Isiksenä, First Orderin nimeä käyttäen. Selittämättä on toistaiseksi, millainen tuo evoluutio oli – ja missä vaiheessa Imperiumin rippeiden johtaja Gallius Rax vaihtui First Orderin itsevaltiaaseen Snokeen. Episodi IX voisi tarttua näihin avoimiin lankoihin, ja kytkeä täten First Orderin ja Imperiumin suoremmin toisiinsa. Palpatine voisi esiintyä taustalla käkättävänä pääpahiksena, vaikka itse asiassa pysyisikin kuolleena. Ehkä näkisimme hänet flashback-kohtauksissa, hologrammitallenteina tai viestinviejärobotteina, joilla olisi Palpatinen kasvot: viimeksi mainitut esiintyivät jo Shattered Empiressa ja Battlefront II:ssa. Ja, pakko muuten mainita: jos tämä osoittautuu selitykseksi, on se todella vahva indikaattori siitä, että Palpatinen paluu todellakin oli suunnitteilla jo pitkään, sillä Shattered Empire ja ensimmäinen Aftermath-kirja julkaistiin jo ennen The Force Awakensin ensi-iltaa.

darkempire_luke_palpatine

Dark Empire -sarjakuvassa (1992) keisari Palpatine palasi klooneina, jotka vanhenivat nopeasti tutuiksi kurttunaamoiksi. (Vasemmalla Luke ilman lisenssiä Mark Hamillin kasvoihin.)

3. Uuden trilogian Palpatine on klooni.
Klassinen selitysvaihtoehto. Palpatine palasi kloonina jo Dark Empire -sarjakuvassa melkein 30 vuotta sitten. Kloonivaihtoehdossa on itua siksi, että prequelit ovat todistaneet meille, että Palpatine oli sekä Kaminon kelpo kloonaajien kanta-asiakas että sairaalloisen kiinnostunut elämän pitkittämisestä Voiman avulla. Olen tavannut sanoa esimerkiksi Dark Empiresta puhuttaessa, että vaikka idea Palpatinen kloonista tuntuisi kuinka typerältä, on in universe suorastaan epäuskottavaa ajatella, että Palpatine ei olisi yrittänyt kloonata itseään. Ehkä episodi IX:ssä siis näkisimme hänen onnistuneen siinä?

4. Uuden trilogian Palpatine on sith-haamu.
Star Wars -kaanonin mukaan niin sanottuja Voima-haamuja, kuollessaan ilmaan haihtuneita ja Voimaan yhtyneitä jedejä, on episodi IX:n aikaan neljä: Obi-Wan, Yoda, Anakin ja viimeisimpänä Luke. 1980- ja 1990-luvulla yleisö luuli kaikkien jedien katoavan kuollessaan, mutta prequeleissa ja The Clone Wars -animaatiosarjassa annettu selitys Voima-haamuille kuuluu, että Qui-Gon Jinn löysi tien palata tietoiseksi kuoleman jälkeen, ja auttoi episodien III ja IV välissä Yodaa ja Obi-Wania opettelemaan tietoisen Voimaan yhtymisen. Nämä vanhat mestarit puolestaan auttoivat Anakin Skywalkerin ”toiselle puolelle”. Mutta koska Palpatine on sitheistä mahtavin, ei kai ole täysin absurdia ajatella, että hän olisi voinut oppia vastaavan kyvyn aivan ominpäin. Kenties sith-haamu-Palpy, vaikkapa punahohteisena, on kuiskaillut galaksissa vuosikausia kulloistenkin kätyriensä korvaan, esimerkiksi Gallius Raxin ja Snoken, kostoaan suunnitellen?

Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, kuinka käy. Epätodennäköisimpänä pidän sitä, että Palpatine olisi noin vain selvinnyt hengissä Jedin paluusta: Vader/Anakin sentään pudotti hänet reaktorikuiluun avaruusasemalla, joka räjähti heti perään. Pidän eniten vaihtoehdosta kaksi eli ”pelkästä etäläsnäolosta”, mutta veikkaan todennäköisimmäksi ratkaisuksi nelosta eli sith-haamua. Näin siksi, että se olisi helpoin selittää suurelle yleisölle. Sith-temppuja, wibbly wobbly! (Todettakoon kuitenkin, että Ian McDiarmid kertoi Celebrationissa, että teaserissa kuultu käkätys nimenomaan oli tallenne menneisyydestä: siis jonkin aiemman elokuvan yhteydessä tallennettu ääniklippi.)

tpm-palpatine-amidala

Darth Sidious valeasussaan senaattori Sheev Palpatinena, vai kuinka se oli?

Mutta jos Palpatine ei ole mukana vain hengessä, tallenteina ja historiallisena hahmona, vaan omassa persoonassaan joko elävänä, kloonina tai haamuna, on tietysti vielä kysymys siitä, mitä hän elokuvassa tekee. Juonii kostoa ja kuolemaa jedeille ja hyviksille, varmaankin. Mutta ehkäpä jotain muutakin.

On esimerkiksi hyvin mahdollista, että sillä on jotain tekemistä Reyn kanssa, ja mahdollisesti Reyn vanhempien kanssa. JJ Abrams on jo sanonut, että kaikkea Reyn alkuperästä ei ole vielä paljastettu, vaikka The Last Jedi vahvasti antoikin ymmärtää, että isukki ja äiskä olisivat olleet pelkkiä diilereitä ja olisivat joka tapauksessa kuolleita. Muistaa sopii, että JJ:n oma The Force Awakens antoikin toisenlaisen vihjeen näyttäessään nuoren Reyn itkevän Jakkulta nousevan avaruusaluksen perään: kuolleet harvemmin lentävät. Koska Palpatinella jo oli jotain meneillään Jakkulla vuosia ennen Reyn syntymää, olisiko hänellä jotain tekemistä Voimassa väkivahvan romunkerääjän kanssa?

Nyt lainaan suosikki-SW-podcastiani Force Materialia. Australialainen kaksikko lataa The Rise of Skywalker teaserpurkujaksossaan sellaisen teoriakimpun Palpatinen paluusta, että se saa minutkin kääntymään kannattamaan aina inhoamaani teoriaa Palpatinesta Anakinin isänä.

rots-Palpatine-and-Anakin

Keisari Palpatine oli toki Anakinin lankeemuksen takana, mutta oliko hän Anakinin takana?

Selitykseksi tähän väliin. Revenge of the Sithin hyytävä oopperakohtaus, jossa Palpatine antaa Anakinin ymmärtää sithien pystyvän hallitsemaan elämää, sisälsi George Lucasin alkuperäisessä käsikirjoituksessa Palpyn tunnustuksen siitä, että juuri hän ohjasi midikloriaaneja niin, että neitseestä syntynyt Anakin sai alkunsa. Siitä lähtien Star Wars -fanit ovat voineet taittaa peistä siitä, antaako lopullinen elokuva ymmärtää samoin vai voidaanko tämän juonikuvion katsoa jääneen leikkauspöydälle. Aivan äskettäin Charles Soulen kirjoittama Darth Vader -sarjakuva näytti erään ruudun Voima-näyssä kallistavan nykykaanonia Palpatinen isyyden suuntaan.

Force Material -podcastin teorian mukaan Palpatine olisi tosiaan Anakinin ”isä” ja näin ollen koko Skywalkerien suvun kantaisä. Hän olisi niin ikään jatkanut vastaavien harrastusten parissa, ja myös Rey (Daisy Ridley) paljastuisi The Rise of Skywalkerissa Palpatinen rakentelemaksi koeputkilapseksi: ei siis biologiseksi lapseksi eikä Skywalkeriksi, mutta tavallaan samaan sukuun kuitenkin. Ehkä kuvioon vielä liittyisi jonkinlainen suunnitelma ruumiinvaihdosta tai henkiinheräämisestä, ehkä ei, mutta joka tapauksessa Palpatinella olisi suuria suunnitelmia Reynkin varalle. Niiden suunnitelmien ohessa sekä Snoke että Kylo – jolle Palpatine olisi kuiskaillut Vaderin kypärän kautta Darth-isoisäksi tekeytyen – olisivat pelkkiä pelinappuloita. Itse asiassa koko Skywalkerien sukusaaga olisi näin ollen, ”from a certain point of view”, todellisuudessa kaiken takana lymyilevän pahan Palpatinen saaga. Mutta lopulta juuri tämä tekisi myös episodi IX:stä tuon saagan lopun: pahan keisarin lopullisen lopun myötä saaga myös päättyisi – vaikka nimi Skywalker jatkaakin elämäänsä, kuten päätösosan otsikko lupaa.

Ian-Mcdiarmid-celebration

”I just popped in for a laugh”, selitti Ian McDiarmid käväisyään Celebrationin Episodi IX -paneelin lopussa.

Vähintään ilmiselvää on, että JJ ”mysteerilaatikko” Abrams haluaa meidän muistelevan Palpatinen kieroiluja ja pohtivan hänen paluunsa mahdollisuutta. Palpatinen paluu on ehdottomasti yllätys, mutta sitä ei silti haluttu säästää itse elokuvaan. Hänen mukana olonsa ei siis ole enää elokuvassa samanlainen twist kuten Maulin cameo Solon lopussa tai se, että Kylo Ren oli todellisuudessa Leian ja Hanin poika (tätähän ei mainittu missään ennen The Force Awakensin ensi-iltaa).

Ehkä tulossa olevat paljastukset olisivat olleet liian rajuja ilman mitään kypsyttelyaikaa Palpatinen paluusta? Ja kääntäen: nyt kun se on paljastettu jo hyvissä ajoin, ei kannata yllättyä, jos hänen tavoitteistaan ja paluunsa tavasta ei pukahdettaisi enää mitään ennen ensi-iltaa.

Tähän mennessä Palpatine on ollut varmuudella läsnä jatko-osatrilogiassa vain kerran: Reyn Voima-näyssä The Force Awakensissa hänen kuiskauksiaan oli mukana monien muiden äänien joukossa. Joulukuussa meille paljastuu, merkitsivätkö nekin jotain.

Skywalkerin nousu (ja mitä se tarkoittaa)

Episodi IX:n otsikko on siis The Rise of Skywalker.

Siis: elokuvan, jota Lucasfilm on itse kutsunut ”Skywalker-saagan viimeiseksi osaksi” nimi on suomeksi ”Skywalkerin nousu”. Siinä on sellaista itsevarmaa röyhkeyttä, että enpä olisi itse rohjennut!

Nimen todellinen merkitys pysyy varmasti arvoituksena (JJ Abrams ei tapansa mukaan ainakaan kerro mitään) vähintään joulukuun ensi-iltaan asti. Ellei pitempäänkin: kuka muka väittää vieläkään täysin tietävänsä, mitä ”The Force Awakens” tarkoittaa?

Mutta yritetäänpä silti ottaa nimestä ja sen merkityksistä vähän kiinni. Kirjoitus on spekulatiivinen, ei viittaa huhuihin tai vuotoihin eikä siis varsinaisesti spoilaa.

tros-finn-poe

Aivan ensinnäkin on annettava onnittelut Abramsille: nimi ei vuotanut, eikä sitä tainnut kukaan missään arvatakaan. Torstaina huhuttiin ”varmana tietona” Celebrationissa, että otsikko olisi ”Will of the Force”, ja vaikka tieto todellakin olisi hyvin voinut vuotaa jostain Celebrationissa peitettynä olleesta oheistuotteestakin, oli tuokin pelkkä väärä hälytys. AICN kävi sentään vähän aikaa sitten lähellä väittäessään elokuvan nimeksi yhtä monikkomuotoista sanaa ”Skywalkers”.

Lopullinen muoto tuntuu suussa pelkkää sukunimeä tutummalta. Katsokaapa vaikka huviksenne, kuinka paljon Imdb:stä löytyy elokuvia, joiden otsikossa ovat sanat ”The Rise of”. Toisaalta nimeen tuo tuoreutta se, että Star Wars -episodien nimissä on tähän mennessä väistelty henkilöiden erisnimiä. Kahden edellisen episodin nimet, The Force Awakens ja The Last Jedi, olivat itse asiassa vähintään yhtä ”finaalimaisia” kuin tämä, mutta toki tässäkin pulp-tarinoiden henkistä loppuhuipennusmaisuutta on!

tlj-luke-leia-kiss

Star Wars -elokuvat tapaavat rimmata runojen lailla toistensa kanssa kaikissa käänteissään, ja oikeastaan ihan sillä perusteella minunkin ainoa veikkaukseni tämän episodin otsikosta oli, että sen pitäisi olla muotoa ”____ of the ____”, kahden edellisen trilogian päätösosien tapaan. Melkein oli: määräisen artikkelin paikka kuitenkin vaihtui. Viittaan siihen, että Star Wars -episodien otsikot rimmaavat nyt näin:

A New Hope – The Phantom Menace – The Last Jedi

The Empire Strikes Back – The Clones Attack Attack of the Clones – The Force Awakens

Return of the Jedi – Revenge of the Sith – The Rise of Skywalker

Star Wars -elokuvien nimiä minua enemmän pohtineen ystäväni Jukan teoria taas oli, että viimeisen osan nimen pitäisi sisältää yksi sarjan niin sanotuista keskeisistä sanoista, mutta sellainen, jota ei ole vielä otsikossa käytetty. ”The Force” ja ”Jedi” ovat siellä jo äskettäin olleet, joten nyt jäljellä olisi ollut vielä esimerkiksi ”Rebellion” tai ”Galaxy”. Skywalker on toki erittäin keskeinen sana Skywalker-saagaksi kutsutuille elokuville, joten hyvin veikattu!

The Rise of Skywalker, siis – tai hankalasti suomeksi taipuva TROS, kun lyhennettä käytetään. Virallista suomennosta emme varmastikaan saa: suomalaisen levittäjän päätös on näiden uusien elokuvien aikana valitettavasti ollut jättää nimet kääntämättä.

Mutta mitä se tarkoittaa? Kuka Skywalker? Mikä nousu? Ja eikö tämä pitänyt nimenomaan olla Skywalkerien-saagan loppu?

Tai jos mennään henkilötasolle: paljastuuko Rey (Daisy Ridley) nyt sitten kuitenkin Skywalkeriksi? Tai palaako Kylo Ren (Adam Driver) pimeältä puolelta ja hyväksyy verenperintönsä Skywalkerina, jolloin otsikko voisi tarkoittaa kutakuinkin samaa kuin ”jedin paluu”? Vai viitataanko tässä Luken (Mark Hamill) haamurooliin uusien jedien opettajana?

tros-rey-jungle.png

Yksi teoria on tässä. Se on omani, mutta aika moni pyöritteli netissä jo eilen samantapaista.

Otsikon Skywalker ei ole yksiselitteisesti kukaan heistä. Kyse on siitä, että Luke oli kuin olikin ”viimeinen jedi”. Hänen jälkeensä tulevat ovat jotain muuta kuin tuo muinainen uskontokunta viimeisinä suuruuden päivinään oli, doktriineihinsa eksyneinä ja sotien kenraaleiksi päätyneinä. Uuden trilogian päättyessä Rey, ensimmäinen uusista jedeistä, uudelleenbrändää Voiman hyvän puolen käyttäjät ”skywalkereiksi” johtaessaan heitä edeltäjiensä virheistä viisastuneina kohti harmonisempaa tulevaisuutta.

Tämä olisi suoraa jatkumoa The Last Jedin viestille siitä, että menneisyydestä on otettava opiksi, mutta että edes edeltä menneet eivät ole koskaan kokonaan poissa. On myös mahdollista, että Rey ottaa itsekin Skywalkerin nimen elokuvan päättyessä, löydettyään näin viimein puuttuvan perheensä ja paikkansa galaksissa. Olisihan hän näin osoittautunut Luken ja Leian perilliseksi, vaikka ei paljastunutkaan kummankaan biologiseksi tyttäreksi.

Hauskaa sinänsä on, että John Boyega sanoi eilen USA Todaylle ajatelleensa elokuvan nimen olevan ”Heirs to the Force tai jotain sen suuntaista”. Tämän teorian mukaan kun käytännössä juuri siitä olisi temaattisesti kyse.

tros-rey-leia.png

Ennen kaikkea tämä selitys tuntuu minusta sopivalta tämän trilogian kahden edellisen osan perusteella. (Tässä muuten erinomainen kirjoitus siitä, kuinka paljon uudesta trilogiasta lopulta olikaan suunniteltu yhdessä ohjaajien ja käsikirjoittajien välillä ja kuinka paljon ei. Tämäkin paljastuu varmasti paremmin vasta joulukuun ensi-illan jälkeen, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että VII ja VIII ovat paljon saumattomampaa jatkumoa toisilleen kuin VIII ja IX, mutta olisi tietenkin toivottavaa, että IX silti onnistuisi jälkikäteen kirjoitettunakin toimimaan lopetuksena niiden tarinalle. Mutta tämä on varmasti aivan erillisen kirjoituksen aihe.)

Jo The Force Awakens esitteli meille Reyn näkökulman Lukeen legendana ja myyttinä. The Last Jedi vaikutti hänestä lopullisesti sellaisen tekevän. Sitä ennen vastahakoisen opettaja-Luken tärkein opetus oppilas-Reylle oli, että Voima ei kuulu yksin jedeille, vaan se sitoo koko galaksin yhteen. Viimeisen osan tapahtumien myötä tämä viesti kulkisi kuiskauksina kaikkien galaksin pienten ja sorrettujen tallipoikienkien keskuudessa uudessa, entistäkin iskulauseisemmassa muodossa: me olemme kaikki Skywalker. Je suis Skywalker!

Näin episodi IX saattaisi tosiaan olla yhtä aikaa Skywalker-saagan loppu että Skywalkerien nousun tarina. Näin päättyisi se legenda, jota kaukaisessa galaksissa kerrottaisiin vielä pitkän, pitkän ajan päästäkin, kuten alkuteksti on koko ajan sanonut. Vaikka se ei siis olisi Skywalkerien nimen, tai välttämättä edes suvun, loppu. (Huomatkaa, että en ole tässä teoriassa edes ottanut kantaa siihen, kuinka Kylon käy.)

tros-jungle-planet

Sinänsä tiedämme toki episodi IX:stä sen verran vähän, että otsikolle voi olla aivan toisenlainenkin selitys. Myös sellaiset proosallisemmat ovat pöydällä, joissa joku tietty henkilö todella on se Skywalker, joka lopulta nousee (jedien uudeksi opettajaksi tai esikuvaksi, vaikka).

Mahdollisuuksien joukossa on varmastikin myös vaihtoehto, jossa teaserin lopussa käkättävä keisari Palpatine paljastetaan Anakinin ”isäksi” midikloriaanien kautta (kuten ihan äskettäinkin Darth Vader -sarjakuvassa vihjattiin) ja siten kaikkien Skywalkerien esivanhemmaksi, ja Rey puolestaan uudeksi samaan tapaan midikloriaanilaboratoriossa kehitellyksi superjediksi. Mutta ainakin tiedätte nyt, kannatanko minä sellaista vaihtoehtoa.