The Force Awakens bluray kiehtoo ja suututtaa, osa 2

Aluksi hyvät uutiset. Tuore The Force Awakens 3D bluray-julkaisu on viime kevään suurelle yleisölle suunnattua julkaisua selvästi enemmän se paketti, joka Star Wars -fanin kokoelmaan kuuluu. Jos siis tuo aiemmin tällä samalla otsikolla arvioimani lätty jäi hankkimatta, onnittele itseäsi, ja osta tämä uusi.

Tuore julkaisu sisältää kaikki alkuperäiset ekstrat (reilut puolitoista tuntia), paketin uusia (noin 40 minuuttia), elokuvan tavallisena ja 3D-versiona sekä ohjaaja-käsikirjoittaja JJ Abramsin kommenttiraidan. Ei sekään jää historiaan kaikkien aikojen ruhtinaallisimpana kotijulkaisuna, mutta ajaa hyvin asiansa esimerkiksi trilogiaboksia odotellessa. Tämä on The Force Awakensin kahdesta br-julkaisusta ”se oikea” – riippumatta siitä, tekeekö katsoja otsikossa mainittavalla 3D-levyllä mitään (minultakin puuttuvat lasit, joten en voi sitä nyt arvioida).

tfa-boksi

Mutta tästä pääsemmekin siihen, miksi tämäkin bluray kuitenkin myös suututtaa. Nuo 40 minuuttia uusia ekstroja tuntuvat nimenomaan siltä, että ne olisivat kuuluneet jo siihen tavanomaiseenkin perhepakkaukseen. 3D-levy on toki luku sinänsä, mutta tuntuu täysin rahastukselta, että tämän paketin ekstralevy ei ollut sellaisenaan jo edellisessä kahden levyn paketissa. Vähintäänkin nämä olisi ollut reilua julkaista samalla kertaa, jolloin ostava asiakas olisi voinut itse valita, maksaako hieman kevyemmästä vai täysikokoisesta versiosta. Ja sittenkin niiden erot olisivat, luonnollisesti edelleen sitä 3D-levyä lukuunottamatta, olleet turhan mitättömät.

Mutta suuttumus sikseen. Mitä siellä siis on?

tfadeletedscene

”Mitä sinä täällä teet?” ”I have always been here.” ”Väärä saaga.”

Kolme uutta poistettua kohtausta, joista kahden voi hyvällä syyllä sanoa olevan elokuvan maineikkaimpia. Leian ja Korr Sellan välinen kohtaus vastarinnan tukikohdassa liittyy galaksin yleispoliittiseen tilanteeseen ja kohtaus, jossa Reytä seurannut Unkar Plutt menettää raajan Chewbaccan käsittelyssä Mazin linnassa oli mukana jo aivan iäisyyden takaisilta tuntuvissa huhuissa, ennen kuin elokuvan juonesta tiedettiin vielä juuri mitään. Kumpikin tuntuu kuitenkin täysin oikeutetusti poistetulta – ainakin tässä muodossaan, sillä kuten edellisen br-julkaisun kohdalla kritisoin, poistetut kohtaukset on käsitelty bluraylle niin pikaisiksi, että ne tuskin tekevät oikeutta sille, miltä kohtaukset lopulta olisivat oikeassa elokuvassa vaikuttaneet. Näistä kumpikin on joka tapauksessa lopullisen elokuvan rytmin kannalta tarpeeton: vaisu Leia-kohtaus olisi pilannut Leian hienon ensiesiintymisen elokuvassa ja Unkar jää ihan aiheesta taakse Jakkulle. Kolmas ekstrasiivu on itse asiassa näistä kiinnostavin, toimiva tunnelmapala Han Solon ja kumppanien sekä stormtrooperien kohtaamisesta Mazin linnan kellarissa. Se lienee jäänyt pois turhan samankaltaisena Solon ja salakuljettajajengien sanailun kanssa, mutta se sisältää hauskan maallisen lisäselityksen sille, miksi Han tietää Finnin valehtelevan taustastaan: hän on tunnistanut First Orderin saapasmallin.

Kaikki aiemman julkaisun ekstrat ovat siis mukana sellaisenaan, mutta vasta nyt kattaus täydentyy kohtuullisen kelvolliseksi katsaukseksi suurelokuvan syntyyn. Uusien ekstrojen kirkkain helmi on Daisy Ridleyn ja John Boyegan, elokuvan kiistattomien läpimurtotähtien, 12-minuuttinen keskustelu. Minä voisin katsoa näiden kahden sanailua vaikka tunteja, ja The Force Awakensin yhteydessä julkaistujen nettijuttujen yhteydessä olen katsonutkin, mutta tähänkin mahtuu kestoonsa nähden paljon ihastuttavaa. Selväksi esimerkiksi tulee, että näyttelijöiden ylimaallinen keskinäinen kemia, ystävyyttäkin enemmän sisaruutta muistuttava suhde, vaikutti itse elokuvaankin, ja Abrams muutti Reyn ja Finnin hahmoja kesken kuvausten lähemmäs Ridleyn ja Boyegan off-screen toveruutta. Kaksikko kertoo myös ennen kuulemattomia muista näyttelijöistä, kuten lähettää terveisiä ”meidän” Joonas Suotamollemme (”Joonas is the greatest, I really want to see him again´”, sanoo Ridley) ja paljastaa, kuka oli paras valomiekkailemaan (Adam Driver). Jostain syystä Rey&Finn-pätkään on myös säästelty eräitä hienoimpia behind the scenes -kuvia kohtausten valmistelusta – ehkä siksi, että ensimmäisessä elokuvassaan esiintynyt Ridley niin hellyttävästi kertoo, kuinka vaikuttunut oli siitä, kuinka pääsi ylipäätään näkemään, miten elokuvia tehdään.

daisy-ridley-raps

Aiempien Star Wars -elokuvien päätähdet esittivät vähemmän yhteisiä rap-kappaleita.

Loput ekstrat ovat neljä 4-8 minuutin pätkää foley-äänistä, ääniefekteistä, puvustuksesta ja aseista. Kaikista näistäkin voisin katsoa vaikka puolen tunnin dokumentteja. Äänien käsittely jää pinnallisten kehujen ja promovideo-tasoisen esittelyn tasolle, kuten moni aiemmankin bluray-julkaisun ekstroista, mutta pukuklipissä sentään raapaistaan vähän käyttämättä jääneitä asuja ja asepätkässä sitä, miten 3D-tulostus auttaa nykyään elokuvatuotantoja. Näiden, kuten kaikkien aiemman TFA-br:n ekstrojen, vika on siinä, että ne ehtivät lähinnä luetella asioita (”Reylle piti tehdä ilmava ja realistinen asu”, ”tarvittiin lähiase valomiekkaa vastaan”) pureutumatta kunnolla siihen kiinnostavaan prosessiin, jonka seurauksena johonkin valintaan elokuvassa lopulta päädyttiin.

Tätä kirjoittaessani ehdin melkein itsekin ihmetellä, miksi nyt sitten pidän tätä julkaisua päivittämisen arvoisena verrattuna siihen edelliseen tai miksi olen tähän niinkään tyytyväinen kuin olen. Olenko ehkä hämääntynyt liikaa ihastuksesta siitä, että suomentaja on rohjennut käyttää kautta linjan Tähtien sotaa sen sijaan, että puhuisi Lucasfilmin globaalin tahtotilan mukaan Star Warsista?

Ei, se johtuu siitä, mikä todellakin tekee jo yksinään The Force Awakens 3D bluraysta hintansa arvoisen, ja mistä en vielä sanonut mitään, koska se ansaitsee aivan oman blogimerkintänsä: ohjaajan kommenttiraidasta.

Mainokset

Kaukaisen galaksin Joonas, osa 2

Haastattelin Joonas ”Chewbacca” Suotamoa juttuun, joka julkaistiin Savon Sanomissa sunnuntaina ja jonka talletin blogiinkin. Koska Tähtien jatkosodan sivuilla intoiluani Joonaksen tarinoista eivät rajoita esimerkiksi painopinta-alat, jatkan vielä tämän lisäosan verran.

joonas-aki

Haastattelija ja haastateltava, välissä 38 senttiä. (Kuva: Laura Oja)

Roolihausta:

Niin salainen kuin Joonas Suotamon pesti Chewbaccana ensi-iltaan asti olikin, hakijoille itselleen roolia ei sentään salailtu viimeiseen asti. Suotamo sai tietää yli 210-senttisen sinisilmäisen näyttelijän hausta joulukuussa 2013 Suomen Koripalloliiton kautta. Ensin lähetettiin kuvat, sen jälkeen ”luolamiesvideot” ja sen jälkeen päästiin käymään Englannissa.

”Ensimmäisistä puheluista ymmärsin, että kyse on jostain kaikkein isoimmista tuotannoista. Kun tuli NDA (salassapitosopimus) allekirjoitettavaksi, siinä luki yhtiön salanimi. Googlasin sen, ja jengi oli siinä vaiheessa sen jo tietysti päätellyt”, Suotamo kertoo.

Lontoossa Suotamoa mitattiin päästä varpaisiin niin sanotussa otustehtaassa, jossa seinät olivat täynnä Chewbaccan kuvia. Tässä vaiheessa roolikin oli siis viimeistään selvä, mutta mitattavana kävi monia muitakin pitkiä miehiä.

”Taisin olla just siinä ilman paitaa mittailtavana, kun casting director Nina Gold tuli huoneeseen. Se on tuommoista hullua se toiminta joskus siellä, ei auta ujostella”, Suotamo nauraa.

Goldin edessä tehtiin uudelleen luolamieskohtauksia. Viimeiselle kierrokselle päässeiden oli näytettävä lopulliset kykynsä tunteiden esittämisessä. Suotamolle koko hakuprosessi kesti neljä kuukautta – esimerkiksi John Boyegan piina-aika oli vielä pitempi.

Kuvauksista:

Suotamolle kuvaukset olivat stressitön ja viihtyisä kokemus, mikä tuntuu huikealta, kun tietää seitsemännen Star Wars -elokuvan tekemiseen yleisesti liitetyt paineet. ”Se paine oli varmaan kaikki sitten JJ:llä, joka ei näyttänyt hermostuneisuuttaan yhtään”, ehdottaa Suotamo.

Ohjaaja-kirjoittaja JJ Abramsia Suotamo kuvaileekin ”äärimmäisen maineensa veroiseksi” – mutta myös todella mukavaksi, ihmiset huomioon ottavaksi ohjaajaksi. ”En olisi voinut toivoa parempaa debyyttielokuvakokemusta”, hän sanoo.

Suotamolle kuvauksissa oli toki oma fyysinen epämukavuutensakin: Chewbaccan puku on, tietenkin, kuuma. ”Tosi kuuma, varsinkin sisällä. Ulkona se on ihan ok, koska pienikin tuulenvire vaihtaa ilmaa. Pienenkin kävelyn jälkeen olen aikamoisessa hiessä.”

Ehkä Suotamon sinnikkyydellä liikkua silti kuvauspaikallakin Chewien tapaan on jotain tekoa näyttelijän ymmärrykseen hahmostaan, sillä kysyessäni Suotamon käsityksestä Chewbaccan luonteesta hän tarjoaa sanaa uppiniskainen. ”Chewbacca on äärimmäisen suojelevainen Han Soloa kohtaan. Se tulee kaiken edelle. Se yrittää tunnollisesti hoitaa tehtävänsä, ja se hermostuu tosi helposti, koska lopuksi se on äkkipikainen wookiee, eikä voi sille mitään”, Suotamo kertoo (vaikuttamatta itse hermostuvalta).

Peter Mayhewsta:

Monet Chewbaccan kuvaukset kuvattiin molemmilla näyttelijöillä. Esimerkiksi Suotamon The Force Awakensin Chewie-suosikkikohtauksessa, jossa kapinallislääkäri hoitaa karvakasaparkaa, näkee ”luultavasti” sekä Suotamoa että Peter Mayhewta.

Toisissa kohtauksissa mukana oli vain Suotamo, ja toisissa taas vain Mayhew. Juoksukohtaukset Suotamo hoiti luonnollisesti yksin – kuten niistä pisimmän ja hikoiluttavimman, joka kuvattin 27 kertaa, ja joka Suotamon mukaan leikattiin lopulta elokuvasta pois.

”Yritin olla mahdollisimman vilpittömästi siinä roolissa. Olen astumassa vähän varpaille, mutta kun se on vain realiteetti, sille ei voi mitään”, Suotamo miettii suhdettaan Mayhew’n, jota kuvailee ”herrasmiessieluksi”.

Suoraa ohjausta Mayhew ei Suotamolle juuri antanut. Ja hyvä niin, suomalaisnäyttelijä uskoo. ”Se ei hirveän hyvin toimi, jos olet siinä ja joku toinen sanoo vieressä, että teepä näin. Kun nuori Han Solo aloittaa työnsä, voisi olla kiusallista, jos Harrison Ford tulisi viereen huutelemaan. ’Ota enemmän kulmakarvoja siihen mukaan!’”

Screenshot_51

Joonas Suotamo kumoaa yhden virhekäsityksen: Harrison Fordin onnettomuus ei tapahtunut tätä sisääntuloa harjoitellessa, vaan elokuvan hieman myöhempää kohtausta, jossa paetaan rathtareita Falconille.

Muista näyttelijöistä:

Suotamo ylistää muutamaa vuotta itseään nuorempia vastanäyttelijöitään Daisy Ridleyä ja John Boyegaa. ”He ovat nuoria lontoolaisia, tosi seurallisia ihmisiä. Tosi kivaa oli vain hengatakin”.

Boyega ja Suotamo pelasivat kuvaustauoilla Playstationilla Grand Theft Autoa ja Destinyä. ”Oltiin kuvaamassa ja sanoin Johnille tarvitsevani Pleikan. John lähetti autokuskinsa hakemaan”, Suotamo nauraa.

”Daisyn kanssa yritettiin kehittää tämmöistä handshakea, mutta me unohdittiin se aika nopeasti. Pitää kehittää uusi jossain vaiheessa.”

Valmiissa elokuvassa Ridleyn ja Boyegan kemian toimivuus hämmästytti kuitenkin jopa kollegan. ”Mä ihan kippurassa nauroin niille elokuvan jutuille. Johnin alkuseikkailut näin ensimmäisen kerran valkokankaalla, ja se oli yllättävää. Hän esitti niin hyvin sellaista, joka hän ei välttämättä ole. Hänen hahmonsa on nuori, kokematon, vähän pölvästi, eikä hän ole sellainen itse. Ensimmäisenä hänestä tulee denzelwashingtonmainen karisma”, Suotamo kuvailee.

Nämä muistot liittyvät The Force Awakensiin, ja selvä se: Episodi VIII:n osalta jo pelkkä näyttelijän nimen maininta voisi olla vihje siitä, kenen kanssa Chewbacca elokuvassa nähdään. Suotamo tietää olla antamatta sellaisia vihjeitä.

Pienen vihjeen tällaisesta saattoi osa meistä kuvitella näkevänsä esimerkiksi jo vaikka siinä tuttavallisessa halauksessa, jonka tulevassa elokuvassa tuntemattomassa roolissa esiintyvä Kelly Marie Tran antoi Suotamolle päätösbileistä julkaistussa kuvassa. Osuvatko sellaiset kuvitelmat oikeaan, paljastuu reilun vuoden päästä.

Tulevaisuudesta:

Suotamo haluaisi näytellä muitakin pitkien miesten pukurooleja, koska häntä aidosti kiinnostaa liikkeeseen perustuvien otusten esittäminen. Elokuvantekoa opiskellutta miestä kutkuttavat kameran takaisetkin työt ja jopa oman Youtube-kanavan pystyttäminen, mutta tällä hetkellä tällaisia hankkeita ei käytännössä ole. Eikä niille ole aikaakaan.

Tulevista Star Wars -elokuvista Suotamo ei tietenkään voi sanoa paljoakaan. Virallisesti häntä ei ole vielä edes julkistettu Rian Johnsonin kipparoiman Episodi VIII:n näyttelijäksi, vaikka hänen tiedetäänkin tämän vuoden aikana olleen Chewbaccana halailemassa Britannian prinssejä Pinewoodin studioilla ja vierailemassa kouluissa Irlannissa kuvausten aikaan.

”Odotan ihan hirveästi kasia. Siitä tulee erilainen. Seiskassa piti lyödä kotiin, mutta luulen, että kasissa ei pelätä ottaa riskejä”, Suotamo sanoo.

Kerron minun ja monen muun toivovan juuri tätä, ja olevani iloinen, jos tekijät ovat tämän aistineet. Suotamo nyökyttelee. ”Mä luulen, että se on tulossa. Kerran olen lukenut sen käsikirjoituksen.”

Juonten ja tapahtumien ulkopuolelta Suotamo paljastaa, että hänen pukuaan on paranneltu elokuvien välillä. ”Seiskassa siinä oli käytetty materiaaleja, jotka puristi päätä, joten pienen pitämisen jälkeen tuli aikamoisia ohimojomotuksia. Sittemmin se on tehty uudestaan, uusi versio on äärimmäisen mukava käyttää. Siinä ei ole myöskään yhtään metalliosia, joita seiskassa oli vielä.”

Ja Episodi VIII:n lisäksi Chewbaccan tulevaisuudessa häämöttää tietysti myös Han Solon sooloelokuva, jota kuvataan ensi vuonna ja jonka ensi-ilta on vuonna 2018. Päärooliin valittu Alden Ehrenreich kertoi Star Wars Celebrationissa Lontoossa tähänastiseksi mieleenpainuvimmaksi kokemuksekseen screentestin Chewbaccan kanssa, joten minun on pakko kysyä…

”Kyllähän se minä siellä olin. Se oli mielenkiintoinen kaksi päivää. Neljä tyyppiä cosplayasi Han Soloa”, Suotamo sanoo ja kertoo, että oli samanlaisessa tilanteessa jo pari vuotta aiemmin John Boyegan ja toisen saman roolin kandidaatin viimeisessä valintavaiheessa.

Mutta aijai, saisitpa sanoa ketkä olivat nuo neljä Solo-cosplayaajaa!

”Ne ovat huhuissa mainittuja”, Suotamo myhäilee.

Näin syntyi The Force Awakens

Bluray-ekstroja ja virallista Making of -kirjaa odotellessa: tässä yksi summaus. Lähteinä erityisesti lukemattomat haastattelut ja tässä blogissa osin aiemminkin raportoidut lähteet, mutta eräiltä aivan keskeisiltä osiltaan The Art of The Force Awakens -kirja, joka paljastaa upeissa luonnoskuvissaan ja teksteissäänkin kaikenlaista muualla kertomatonta. Tämän kirjoituksen kuvat ovat tuosta kirjasta (Phil Szostak, Abrams Books 2015).

Kevät 2012. Suuri flanellipaitainen saagan luoja George Lucas värvää Kathleen Kennedyn seuraajakseen Lucasfilmin johdossa. Parivaljakko panee alulle uusien Star Wars -elokuvien tuotannon ja palkkaa niistä ensimmäisen käsikirjoittajaksi Oscar-voittaja Michael Arndtin. Arndt saa lähtökohdakseen Lucasin omat ideat, joiden tarkka sisältö on edelleen arvoitus. Kennedyn ensimmäinen tiivistys Arndtille kuuluu: ”origin story of a female jedi”. Avuksi palkataan myös Imperiumin vastaiskun käsikirjoittaja Lawrence Kasdan, joka tässä vaiheessa toimii tuotannon konsulttina.

Kesä 2012. Kesäkuussa Lucas ottaa yhteyttä Disney-yhtiön johtajaan Bob Igeriin, joka edellisvuonna tiedusteli varovaisesti Lucasin halukkuutta myydä yhtiönsä. Nyt Lucas on valmis, ja sitä paitsi hänellä on myytävää: yhtiö, joka on jo aloittanut uuden aikakauden valmistelut. Elokuussa Lucas ja Kennedy tapaavat originaalitrion eli Mark Hamillin, Carrie Fisherin ja Harrison Fordin. Kaikki ovat valmiita palaamaan rooleihinsa.

Syksy 2012. Kathleen Kennedy julkistaa projektin Lucasfilmin omalle väelle. Michael Arndt apujoukkoineen lähestyy tarinaa hakemalla starwarsmaisen fiiliksen elementtejä. Esimerkiksi lopulliseenkin elokuvaan päätynyt valomiekkataistelu lumisessa metsässä on niin sanottuun tarinaryhmään kuuluvan Kiri Hartin hyvin varhainen visuaalinen idea.

Lokakuu 2012. Disney ostaa Lucasfilmin. Kauppaan kuuluu täydellinen kontrolli seuraaviin Star Wars -elokuviin. Vaikka Lucasin ilmoitetaan aluksi toimivan konsulttina, Disney tekee nopeasti päätöksen keksiä uudet tarinat Lucasin ideoimien tilalle. Arndt jatkaa kuitenkin hommassaan. Tarinankehittelyn suuriin ongelmiin kuuluu tässä vaiheessa, kuinka yksin ja eristäytyneenä elokuvan aloittava uusi sankaritar pysyy elokuvan sankarittarena silloinkin, kun Luke Skywalker on astunut mukaan elokuvaan. Arndtista tuntuu, että Luke ottaa tarinan haltuunsa heti ilmestyessään.

tfa-art-light-dark

Varhaista visiointia ”tulesta ja jäästä”: käsikirjoittaja Michael Arndt ja tuotantosuunnittelija Rick Carter kannustivat myös taiteilijoita kehittelemään ideoita, jotka voisivat kantaa myös osaksi käsikirjoitusta.

Tammikuu 2013. Episodi VII:n suunnittelu hyrähtää kunnolla vauhtiin. Concept art -osaston eli elokuvan visuaalista ilmettä ideoivien taiteilijoiden työtä ohjaavat tehtävään itse ilmoittautuneet lajin mestarit Rick Carter (mm. Jurassic Park) ja prequelien veteraani Doug Chiang sekä käsikirjoittajien puolelta Arndt ja Hart sekä piakkoin julkistettava ohjaaja JJ Abrams. Koska elokuvalla ei ole käsikirjoitusta (mutta sillä on ensi-iltapäivä), concept artisteja kannustetaan ”guided imageryksi” nimitettyyn prosessiin: visuaalisten ja tarinallisten ideoiden kehittelyyn vapaasti, jopa ilman käsikirjoittajien ohjeita, vaikka tietysti heiltä koko ajan tilataan visioita tukemaan käsikirjoittajien ideoita. Monet elokuvan tarinallisetkin ideat syntyvät tulevina kuukausina taiteiljoiden pöydällä – esimerkiksi rathtar-kohtauksen alkujuonne vaikuttaa vilahtaneen eräässä tällaisista piirroksista. Molempien ryhmien pöydillä ovat konkreettisista filosofisiin liukuvat kysymykset ”Kuinka vahva Voima on?” ja ”Kuka on Luke Skywalker?”. Elokuvan kaksi päähenkilöä jatkavat kuitenkin kehittymistään: Voimassa vahva nuori nainen kulkee työnimellä Kira, ja hänen parikseen luonnostellaan Sam-nimistä nuorta miestä – hahmot saisivat paljon myöhemmin nimet Rey ja Finn. Jo tässä vaiheessa mukana oleviin konsepteihin kuuluvat originaalitrilogian aluksien hylkyjä sisältävä romuplaneetta ja ajatus siitä, että Luke Skywalker olisi elokuvan alussa kadonnut.

Helmikuu 2013. Koska Lucasin luonnokset on siirretty syrjään, kaikki on auki. Abramsin johdolla inspiraatiota haetaan alkuperäislähteistä, Ralph McQuarrien originaalitrilogian luonnoksista. Ei siis ihme, että moni tarinaideakin kumpuaa niistä: esillä ovat muun muassa McQuarrien aikanaan turhaan suunnitteleman Darth Vaderin linnan käyttäminen sekä loppukohtaus, jossa Millennium Falcon ja Kira sukeltaisivat Endorilla meren tai järven pohjaan, jonne olisi uponnut toisen Kuolemantähden keisarillinen valtaistuinsali, josta taas löytyisi lopullinen kartta Luken luo. Abramsin ajatus on, että elokuvan tulisi tietoisesti heijastella alkuperäisen Star Warsin juonta. Jopa avauskohtausta mietitään suoraksi kopioksi vuoden 1977 elokuvasta.

tfa-art-underwater

Millennium Falcon ja uponnut toinen Kuolemantähti. En ymmärrä, millä logiikalla sen olisi selitetty säilyneen näin ehjänä räjähdyksestään.

Maaliskuu 2013. Siinä missä esimerkiksi Kira kehittyy lopulliseksi Reyksi orgaanisesti, elokuvan pahiksen kehittäminen osoittautuu todella työlääksi. Ongelma on sama, minkä moni elokuvaa odottava fanikin tunnistaa: ”Jeditappajaksi” kutsuttu uusi paha seisoo Darth Vaderin mustassa varjossa. Ratkaisua haetaan hahmosta, joka tunnustaisi myös itse elokuvassa olevansa Vaderin varjossa. Jonkin aikaa ratkaisu onkin suoraviivaisempi kuin lopullisessa elokuvassa: uusi paha esiintyisi galaksissa Darth Vaderina. Tämän takia monessa luonnoskuvassa esiintyy suoraan Vaderia muistuttava hahmo, mikä hämmentää monia huhuja seuraavia faneja puolitoista vuotta myöhemmin, kun noita luonnoskuvia vuotaa nettiin. Myös Luken ja Vaderin välille visioidaan yhteyksiä, jotka lopullisesta elokuvasta tipahtavat pois: on luonnoskuvia, joissa Vaderin kypärää pitelee Luke eikä Jeditappaja, ja on luonnostaiteilija Ian McCaigin, Darth Maulin hahmon isän, visio Anakinin ja Vaderin välillä liihottavasta Voima-haamusta.

tfa-art-vader

Esimerkkejä huomattavasti vadermäisemmistä Jeditappaja-pahiksista. Hahmosta tuli aikanaan Kylo Ren, mutta oikean designin löytäminen oli yli vuoden tuskan takana.

Huhtikuu 2013. Elokuvan ensimmäinen näytös hahmottuu. Romuplaneetta on kehittynyt hyvinkin tatooinemaiseksi, vaikka toisenlaisiakin vaihtoehtoja oli esillä. Käsikirjoitustyön konsulttina toimiva Lawrence Kasdan keksii idean tehdä Samista rivit hylkäävän stormtrooperin. Kirasta on tullut romunkerääjä, ja kolmanneksi sankariksi mukaan on liittynyt Tasavallan sotilas John Doe, joka lopullisessa elokuvassa tunnetaan nimellä Poe Dameron. Juoni sisältää jo originaali-Warssia heijastellen droidiin piilotetun salaisen tiedon, ja tälläkin kertaa ensimmäisen näytöksen on määrä päättyä Millennium Falconille. Kaikkiaan elokuvan ensimmäinen näytös sisältää jo tässä vaiheessa kaiken mitä elokuvassakin – siinä on vain vielä ylimääräistä, kuten sivujuoni, jossa romuplaneetan alkuasukkaat parantavat planeetalle päätyneen Samin.

tfa-art-finn

Vaihtoehtoinen versio Finnin motivaatioksi hylätä First Order. Näyttelijää ei oltu vielä valittu, joten hahmojen ihonväri luonnoksissa vaihteli.

Kesä 2013. Ensi-iltaan on kaksi vuotta, mutta siihen nähden elokuvan loppupuolen kehittely junnaa paikallaan. Jeditappaja on edelleen hyvin vadermäinen, joskin häntä harkitaan myös kehitettäväksi kyborgiksi. Episodin juonta ajava macguffin on jonkin aikaa Darth Vaderin kypärä ja jonkin aikaa Luken valomiekka, mutta uusi, aurinkoja nielevä superase on jo mukana kuviossa. Samaan aikaan Lontoossa elokuva siirtyy virallisesti esituotantovaiheeseensa, kun muun muassa lavasteita ja maskeja aletaan rakentaa. Ensimmäiseksi kuvauspaikaksi on päätetty Abu Dhabi, jonne rakennetaan romuplaneetta Jakku, ja elokuvan näyttelijöitä aletaan etsiä. Droidi BB-8 saa ulkomuotonsa ohjaaja Abramsin idean pohjalta.

Elokuu 2013. Michael Arndtin tarinaluonnos valmistuu. Valmis käsikirjoitus se ei kuitenkaan ole. Luonnostaiteilijat käyttävät paljon aikaa ”eksoottisen kaupungin” suunnitteluun, jota lopullisessa elokuvassa ei oikeastaan enää olekaan.

tfa-art-jedikiller

Eräs versio Jedi Killer -luonnoksista päätyy elokuvaan Guavian kuolemajengiin.

Lokakuu 2013. Michael Arndt vaatii käsikirjoituksen viimeistelyyn enemmän aikaa kuin Abramsilla ja Kennedyllä on. Arndt jättää projektin sanomatta julkisuuteen sanaakaan, mikä ulospäin näyttää potkuilta.

Marraskuu 2013. Elokuvan ensi-iltaa siirretään: kesän 2015 sijaan lopullinen maali on nyt joulukuussa 2015. Käsikirjoittajiksi ryhtyneet Abrams ja Kasdan aloittavat Kasdanin vaatimuksesta puhtaalta pöydältä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että miehet hylkäisivät tähän mennessä kehitellyn: huomattava osa The Force Awakensiksi myöhemmin nimettävän elokuvan tarinasta on jo hyvinkin lopullisessa muodossaan. Kaikki pohditaan kuitenkin uusiksi pitkien kävelyjen aikana muun muassa Santa Monicassa ja Pariisissa, ja miehet lukitsevat ensimmäisen käsikirjoitusversionsa vain kuudessa viikossa. Lopullinen se ei tietenkään ole: tässä vaiheessa esimerkiksi kapinallistukikohta sijaitsee viidakossa, ja Greenham Commonin entiselle lentokentälle on tarkoitus lavastaa ”eksoottinen kaupunki”, jossa sankarimme kohtaisivat yodamaisen Maz Kanatan, joka perustuu osittain JJ Abramsin vanhaan englanninopettajaan. Episodilla ei ole vieläkään nimeä – eikä elokuvan pahiksella, yhä tuskaisemmin kehitellyllä Jeditappajallakaan.

TFA-art-ties

Ralph McQuarrien lisäksi elokuvan visuaalisen ilmeen esikuviin kuului Leni Riefenstahl.

Helmikuu 2014. Ensimmäiset lavasteet rakennetaan Lontoossa: Tähtituhoojan hangaari, Falconin sisätilat, Jakkun kylä. Tuotanto on alusta asti valinnut mahdollisimman aitojen lavasteiden ja perinteisten efektien tien, ja sitä aiotaan kulkea loppuun asti. Elokuvan loppunäytöksen kuvauspaikaksi lukitaan Skellig Michaelin luostarisaari Irlannissa, ja visiot pahiksen linnasta ja eksoottisesta kaupungista yhdistetään Maz Kanatan pubilinnaksi. Näin Greenham Commonin jo sovittu kuvauspaikka vapautuu toimimaan vastarinnan tukikohtana.

Maaliskuu 2014. Jeditappaja-design lukitaan viimein. Hahmo saa pian nimenkin (Kylo Ren) ja näyttelijän (Adam Driver), joka on Abramsin ehdokas rooliin. Elokuvan päärooliin valitaan näihin aikoihin Daisy Ridley – täysin tuntematon uusi kasvo, kuten oli etsijöiden tavoitekin.

Huhtikuu 2014. Näyttelijät julkistetaan kuun lopussa, eikä heistä kaikkia ole ehditty paljon aiemmin valitakaan: seitsemän kuukauden koe-esiintymisten jälkeen John Boyega saa tietää tulleensa valituksi Finnin rooliin vain viikkoa ennen käsikirjoituksen lukutilaisuutta, josta otetulla valokuvalla uutinen kerrotaan. Mitä tai ketä kukin näyttelee, pysyy yleisölle arvoituksena vielä pitkään. Koko käsikirjoituksen saavat nähdä vain harvat ja valitut.

tfa-art-jakku

Romuplaneetta Jakku näyttäytyy lopullisessa elokuvassa niin tatooinemaisena, että ensimmäisen teaserin perusteella useimmat uskovat sen olevan Tatooine.

Toukokuu 2014. Kuvaukset alkavat Abu Dhabissa. Tässä vaiheessa edes internetin huhusivut eivät tiedä vielä käytännössä mitään elokuvan juonesta: kuvaavaa on, että esimerkiksi stormtrooperien mukanaolo vahvistuu vasta kuukausia myöhemmin. Kameroiden pyöriessä huhumylly kuitenkin käynnistyy. Aivan ensimmäinen tiedonmuru esimerkiksi vuotaa juuri kuvausten alkaessa: Abu Dhabissa bongataan suuri lavaste, jonka tarkkasilmäiset tunnistavat AT-AT:n jalaksi (ja joka siis todellisuudessa on osa Reyn kotia). Monet nettiin nyt päätyvät tiedot tosin tulevat rikkinäisen puhelimen kautta kaukaa edellisen vuoden luonnosvaiheesta, jolloin esimerkiksi leviää huhu ”jedien metsästäjistä” elokuvan pääpahiksina.

Kesä 2014. Elokuvan nimekkäin tähti Harrison Ford loukkaantuu kuvauksissa Lontoossa. Koko jäljellä oleva tuotanto joudutaan kääntämään uuteen järjestykseen, eikä kyse ole vain keskeisen näyttelijän puuttumisesta. Myös Pinewoodin studioilla on raavittava päätä: esimerkiksi Maz Kanatan linnan lavasteita ei nyt voida purkaa aiotussa aikataulussa, koska siellä on kuvattava vielä Fordin paluun jälkeenkin. Lavasteiden logistiikkaa monimutkaistaa, että tuotannon ”perinteinen käsityöläisyys” ulottuu tietoiseen haluun käyttää samoja lavasteita uudelleen mahdollisimman pitkälle, jälleen aivan kuten originaalitrilogiassa tehtiin. First Orderin tähtituhoojan siltaa käytetään myös Starkiller-tukikohdassa. Ford pääsee palaamaan syyskuussa. Elokuvan käsikirjoitustyön alati jatkumisesta kertoo kuitenkin se, että melko isojakin kuvattuja osia elokuvaa jää lopulta leikkauspöydälle: esimerkiksi Simon Peggin näyttelemä Unkar Plutt esiintyy kuvauksissa Maz Kanatan linnassa ja Maz itse vastarinnan tukikohdassa, mutta lopullisessa elokuvassa molemmat jäävät omille planeetoilleen.

tfa-art-std

Tähtituhooja-lavasteita kierrätettiin Starkiller-tukikohdaksi, koska niin kierrätettiin alkuperäisen Star Warsin Kuolemantähti-lavasteitakin.

Syksy 2014. Rathtar-kohtauksia kuvataan tietämättä, miltä olennot lopullisessa elokuvassa näyttäisivät. Jopa motion capture -roolien veteraani Andy Serkis on uuden paikan edessä esiintyessään itsevaltias Snokena tietämättä, miltä hahmo näyttäisi elokuvassa. Snoken ulkonäkö lukitaan vasta lokakuussa, jolloin Abramsin valinta kohdistuu ”nuorekkaampaan” vaihtoehtoon, tietoisena erona muinaiseen Palpatineen – aikaisemmin Snokea on ehditty harkita naiseksikin. Elokuvan kuvaukset päättyvät marraskuun alussa. Virallinen tiedote aiheesta antaa elokuvalle viimein nimenThe Force Awakens.

Vuosi 2014 päättyy joulukuussa julkistettuun teaseriin ja sen myötä paljastettuihin ensimmäisiin hahmojen nimiin. Alkaa ensi-illan vuosi 2015, jonka aikana huhut Episodi VII:n juonesta todellakin vain kiihtyvät.

Samaan aikaan Lucasfilmin tuotanto on jo siirtynyt. Tässä vaiheessa samoissa saleissa, osin samoilla pöydillä ja samoissa pääkopissakin, visioidaan kovaa vauhtia Rogue Onea, Episodia VIII ja Han Solon omaa elokuvaa.

Mutta niiden synnystä me muut kuulemme vasta paljon, paljon myöhemmin.

Episodi VIII: Ketä kuvataan?

Episodi VIII:n ensi-ilta siirtyi juuri puolella vuodella, mutta ei se silti ole kahdenkaan vuoden päässä. Ja, kuten siirtoilmoituksessa kerrottiin, kuvaukset alkavat aivan kohta. Siispä korkea aika summata, mitä tiedämme siitä, mitä Pinewoodin studioilla puuhataan!

Ensiksi: cast. Ei spoilereita tulevasta, pelkkää spekulaatiota – kunhan The Force Awakens on nähty.

Kenties hieman liiankin piru & Raamattu -menetelmällä on tulkittu tuottaja Kathleen Kennedyn kommenttia ”koko” The Force Awakensin päänäyttelijäkaartin paluusta seuraavassa episodissa. En välttämättä itse pidä peukkuja Lor San Tekkan (Max von Sydow) ja Han Solon (Harrison Ford) cameoiden puolesta: molempiin tarvittaisiin flashback-menetelmiä. Fordin paluun puolesta tosin todistaa myös netistä löytyvä casting call, mutta se väittää myös uuden näyttelijän Gugu Mbatha-Rawn olevan jo palkattu elokuvaan – seikka, josta huhut ovat kovin erimielisiä, ja jota en jaksa uskoa painettavan casting calliin ennen virallista julkistusta. Tohdin siis epäillä koko tiedotteen todenperäisyyttä.

Mutta se on totta, että suurin osa edellisen elokuvan hahmoista tosiaan palaa, mahdollisesti vain juuri näitä kahta kuollutta lukuunottamatta, ja kenties hekin. Ainakin minä jopa yllätyin, kun The Force Awakensissa ei pyyhkäisty kartalta edes yhtään roistoa: Kylo Renin (Adam Driver) ja itsevaltias Snoken (Andy Serkis) lisäksi myös kenraali Hux (Domhnall Gleeson) ja onnettoman alikäytetty kapteeni Phasma (Gwendoline Christie) ovat valmiita palaamaan näyttämölle.

tfa-villains

”Pojat hei, odottakaa mua! Mäkin tahdon mukaan siihen seuraavaan osaan!”

Sankariosastolla Episodi VIII luonnollisesti jatkaa uuden kolmikon Reyn (Daisy Ridley), Finnin (John Boyega) ja Poen (Oscar Isaac) tarinaa. Vanhat kasvot Leia Organasta (Carrie Fisher) Chewbaccaan (todennäköisesti yhä vahvemmin Joonas Suotamo!) ovat toki mukana hekin. Eikä tällä kertaa ole epäilystä siitä, etteikö myös Luke Skywalker (Mark Hamill) pääsisi kunnolla kehään. The Force Awakenshan päättyi kirjaimellisesti Luken kynnykselle.

Vaikka luettelin vain tärkeimmät kasvot – enkä edes maininnut droideja – olen jo uupua nimien alle. Mistä pääsenkin kysymykseen: Kuinka monelle uudelle hahmolle episodi VIII:ssa ylipäätään on tilaa?

Yhden tiedämme varmuudella, ja luulemmepa tietävämme hahmon puolenkin. Benicio Del Toro ehti jo kertoa kysyjille olevansa ”ikään kuin pahis”, vaikka näyttelijä ehtikin sittemmin peruuttaa epämääräisempiin vastauksiin. Del Toro on lisäksi kertonut kuvaavansa osansa ”keväällä”, mikä tarkoittanee, että häntä ei tarvita koko kuvausten ajaksi. Roolin koosta on silti vaikea veikkailla tällaisella tiedonmurulla mitään. Sen verran nimekäs Del Toro on, että eiköhän hänellä ole ruutuaikaa vähintään siinä missä, verratakseni, Christopher Leellä Kloonien hyökkäyksessä. Ja joo, pahis on tässä tapauksessa tosiaan turvallinen veikkaus. First Orderin upseereille on tietysti aina tarvetta, mutta miten olisi yksi Renin ritareista?

deltoro

Benicio Del Toro elokuvassa Sicario (2015). Seuraavaksi blaster vai valomiekka?

Varmaa on sekin, että Episodi VIII:ssa on yksi uusi, ainakin kohtuullisen merkittävä nuoren naisen rooli. Voimakkain koko elokuvaan liittyvä huhulanka on nimittäin ollut tuon roolin täyttäminen: Hollywood-lehdissä heiteltyjä nimiä ovat olleet ainakin mainittu Gugu Mbatha-Raw, Gina Rodriguez, Tatiana Maslany, Olivia Cooke ja Bel Powley. Nimeltä mainittujen lisäksi huhuissa on esiintynyt nimeämätön ”aasialainen näyttelijätär”. Eräät huhuilijat ovat kaiken lisäksi puhuneet kahdesta naisroolista. Nimet ovat muutenkin lennelleet vauhdikkaasti tähän rooliin liittyen. Joku valitaan, mutta ei välttämättä lopulta kukaan huhutuista: Daisy Ridleyä ei tuntenut ennen Episodi VII:n castin julkistusta kukaan.

Oma epäilykseni tähän: varmasti uusia naisrooleja onkin useampia, mutta vain yksi niistä on oikeasti kooltaan merkittävä. Edellisellä kierroksella casting-huhuja seuranneet muistanevat, kuinka The Force Awakensin huhuvaiheessa puhuttiin Maisie Richardson-Sellersin ja Christina Chongin rooleista. No, edellisen rooli Korr Sellana typistyi yhteen hetkeen tuhoutuvan planeetan parvekkeella, ja jälkimmäisen rooli jäi kokonaan leikkauspöydälle.

Mutta se merkittävä rooli siis. On mielenkiintoista, että huhuissa esiintyy jälleen näinkin etnisesti monipuolinen kattaus naisia. Ehdin nimittäin jo The Force Awakensin jälkeen epäilemään, että kylläpä meille vain sittenkin ollaan esittelemässä episodi VIII:ssa Han Solon ja Leian tytär, vaikkei Rey sellaiseksi paljastunutkaan. The Force Awakenshan jättää täysin mahdolliseksi, että jossain kaukaisessa galaksissa olisi Kylo ”Ben” Renin sisko, joka samasta perhetragediallisesta syystä olisi etääntynyt vanhemmistaan, ja jota kukaan ei vain sattumoisin mainitse episodi VII:n aikana. Erityisesti, jos Rey ei paljastu aikanaan Luken tyttäreksi, tuntuisi suorastaan tarpeelliselta, että Skywalkerien sukusaagaan kaivettaisiin vielä hyvienkin puolelle yksi nuori Skywalker – vaikka sitten esimerkiksi Voimaa käyttämätön sellainen.

Näyttelijäehdokkaiden listaa katsoessani en kuitenkaan pidä tätä vaihtoehtoa kovin vahvana. Bel Powley voisi olla Solo-Skywalker (ja aivan erityisesti hän näyttää uskottavasti Adam Driverin siskolta!), mutta ”tuntematon aasialainen näyttelijä” tietenkään ei. Jos uusi hahmo taas ei ole galaksin ykkösperhettä, en pidä lainkaan mahdottomana, etteikö tämäkin hahmo voisi olla pahis: voisin tarjota tähänkin vaikkapa niitä Renin ritareita, sillä ”naissithin” voisin kuvitella olevan Lucasfilmin tarinaryhmän bucketlistilla. Kannattaa muistaa, että yhtiössä on taatusti huomattu kapteeni Phasman keräävä positiivinen vire – ja toivottavasti opittu jotain myös The Force Awakensin markkinoinnin #wheresrey-skandaalista.

Bel_Powley

Bel Powley elokuvassa The Diary of a Teenage Girl (2015). Piilota kirja veljeltäsi?

Kolmas kiinnostava mahdollinen uusi hahmo on se, jota Clone Corridor -niminen fanisivu väittää Geraldine Jamesin näyttelevän. 65-vuotiaalle britille olisi nimittäin tarjolla täyttämistään odottava paikka monen faniteoreetikon palapelissä: ikä täsmäisi Luke Skywalkerin mahdolliseen puolisoon ja aksentti Reyn puheeseen. Jos Rey on Luken tytär ja tytön äiti elossa, voisi Episodi VIII siis tarjota Lukelle samantapaisen kiusallisen jälleennäkemisen kuin mitä todistimme viimeksi Hanin ja Leian välillä.

Kaikkiaan on kuitenkin tosiaan muistettava, että kovin monelle uudelle hahmolle ei luulisi olevan elokuvassa tilaa. The Force Awakensissakin ainakin Phasma ja Snoke jäivät kovin vähälle osalle (Lukesta tietysti puhumattakaan). Kathleen Kennedyn mukaan Phasmankin varalle on ”isoja suunnitelmia”. Ennen kaikkea Episodi VIII:aa odottava katsoja toivonee kuitenkin jatkoa valkokankaalla säteilleiden Reyn ja Finnin seikkailulle, sekä tällä kertaa sitä Lukea tietenkin.

Elokuvan viivästyksen syyksi on huhuttu kirjoittaja-ohjaaja Rian Johnsonin nimissä olevan käsikirjoituksen muokkaamista Rey/Finn-painotteisemmaksi The Force Awakensin menestyksen perusteella. Vaikka minun on vaikea ymmärtää, miten kumpikaan olisi voinut koskaan olla vaarassa joutua pieneen rooliin seuraavassa episodissa, jättää huhu entistä vähemmän tilaa uusille hahmoille. Epäilemättä käsistä tosiaan muokataan kuvauksiin asti (se on Hollywoodin isoissa tuotannoissa tavallista), ja epäilemättä muokkauksiin vaikuttaa edellisen episodin vastaanotto.

Omalta osaltani minulle riittäisi hahmojen osalta vanhakin kattaus, mutta saahan trilogian toinen osa toki galleriaa laajentaa. Mutta entäs hei, olisiko galaksissa tällä kertaa sijaa Landon cameolle?

Seuraavaksi tässä blogissa joka tapauksessa: Mitä kuvataan?

The Force Awakensin jälkeen: Marvelin mallin merkit

Joku muotoili Twitterissä hauskasti, että elämme yhä kuherruskuukautta The Force Awakensin kanssa. Näin varmasti on. Eikä Disney ole tämän suhteen se osapuoli, joka tahtoo taian särkeä: seitsemäs Star Wars on tätä kirjoittaessani Yhdysvaltain kaikkien aikojen eniten tuottanut elokuva, maailmanlaajuisen listan kolmonen ja matkalla korkealle myös inflaation huomioivalla listalla.

Epäilen, että tämä on myös syy siihen, että Disney-Lucasfilm ei tällä hetkellä pidä kiirettä muistuttaakseen meitä, että näitä leffoja on tulossa pian kosolti lisää. Ensi joulun ensi-iltaa Rogue Onea kuvataan edelleen, ja vaikka sitä ei pitänyt olla syytä tehdä yhtä salassa kuin varsinaisen saagan Episodi VII:ää, siitä on itse asiassa tihkunut vielä vähemmän huhuja kuin The Force Awakensista konsanaan. Episodi VIII:nkin varsinaiset kuvaukset alkavat näinä viikkoina, mutta sitäkään tarkkaa tietoa (tai esimerkiksi näyttelijäjulkistuksia) ei ole kuulunut. Mutta mitäpä näistä nyt puhumaankaan, kun kansa vaeltaa yhä edellisenkin elokuvan alttarille!

rogue-one-cast-photo

Kun Rogue Onen päänäyttelijöitä julkistettiin rooliasuissa, sitä saattoi kuvitella, että tätä elokuvaa tehtäisiin The Force Awakensia avoimemmin.

Erityisesti Rogue Onen ongelma voi olla myös se, että elokuvan trailereilla tai tiedotteilla ei haluta hämmentää katsojia. Tällä hetkellä niin sanottu suuri yleisö ei ole vielä edes kuullut, että ennen (jo puolentoista vuoden päästä nähtävää!) The Force Awakensin suoraa jatko-osaa valkokankaalle tosiaan tulee aivan toinen Star Wars -elokuva. Kyseessä on vieläpä elokuva, joka sijoittuu aivan eri kohtaan aikajanalla, esittelee aivan uudet hahmot ja saattaa, jos Disney-Lucasfilm vain on rohkea, olla tyyliltäänkin aivan erilainen elokuva – viralliset tiedot puhuvat sotaelokuvasta, huhuraportit western-fiiliksistä. The Hollywood Reporter ehtikin jo argumentoimaan Rogue Onen ottavan sivuaskeleen aikajanassa taaksepäin liian pian The Force Awakensin menestyksen jälkeen: yleisö kaipaisi nyt pikemminkin kuuman raudan takomista Episodi VIII:n suuntaan.

Paitsi että, niin, onhan tilanteelle esikuva. Disney-yhtiö on suoraan sanonutkin haluavansa seurata Star Warsilla yhteen kietoutuvien Marvel-elokuvien menestysmallia, ja tuon esimerkin vaikutukset alkavat nyt paljastua. Kyse ei nimenomaan ole siitä, että meidän tarvitsisi (ainakaan ihan heti) odottaa Reyn omaa elokuvaa tai Kylo Renin origin storya. Mutta sen sijaan meillä on The Force Awakens, joka kuljettaa saagaa tulevaisuuteen klassisista juuristaan, ja Rogue One, joka aivan tarkoituksella laajentaa saagaa ajallisesti takaisin niiden juurten suuntaan. Rogue Onehan kertoo ensimmäisen Kuolemantähden suunnitelmien sieppaamisesta, joten se tapahtunee vain hyvin vähän ennen Episodi IV:ää.

Siis: Samaan aikaan kun seuraamme jättimenestyselokuva The Force Awakensissa ja sen seuraajissa uusien sankariemme seikkailuja 30 vuotta Jedin paluun jälkeen, valetaan franchisen toista väkevää kivipilaria originaalitrilogian ympärille. Tämä on ollut meneillään jo pitkään: juuri originaalitrilogian aikaan Lucasfilm esimerkiksi on keskittynyt uuden kaanoninsa lähes kaikissa tähänastisissa kirjoissa ja sarjakuvissa. Episodi IV:ää edeltäviin vuosiin sijoittuu Rogue Onen lisäksi animaatiosarja Rebels, jonka kevään avausjaksossa nähdään itse prinsessa Leia.

leia_rebels

Virallinen Leia Organa keväällä 2016: tuore pressikuva Rebelsin tulevasta jaksosta A Princess on Lothal.

Isomman todistekappaleen marvelismista pudotti maanantaina Variety, jonka mukaan nuoren Han Solon roolia oltaisiin lukitsemassa kiireellä, jotta hahmo pääsee vilahtamaan Rogue Onessa (nimiäkin Varietyllä on, mutta saapa nyt nähdä). Han Solon soololeffahan on vuorossa vasta vuonna 2018, mutta Marvelin malliin on koko ajan kuulunut oleellisesti, että kukin elokuva teaseroi loppupuolellaan seuraajiaan. Vaikka tällainen ei Star Warsiin – tai itse asiassa mihinkään muuhunkaan elokuvakerrontaan ennen tätä vuosituhatta – ole kuulunut, on tänä päivänä oikeastaan vain loogista, että uusi Han Solo saa pienen cameon Rogue Onessa. Olettehan tajunneet senkin, että mikään mahti maailmassa ei varmasti estä sitä, etteikö Disney käyttäisi mahdollisuuden tuoda Rogue Onessa valkokankaalle vähintään vilahtamaan myös itse Darth Vader?

Liian pitkälle viittailua ei toivottavasti Star Warsissa viedä. Odotan Rogue Oneen useampia Rebels-viittauksia, mutta en välttämättä usko sarjan hahmojen päätyvän valkokankaalle, vaikka se ajallisesti ja tarinallisestikin helppoa olisi. Pala minua on surullinen, jos Han Solo pääsee vilahtamaan Kuolemantähden suunnitelmien sieppauksen elokuvassa ja niiden suunnitelmien seuraava vartija Leia Organa ei (vielä ei toki ole sanottua, etteikö uusi Leiakin olisi voitu jo castata, mutta ainakin animaation äänenä toimii ”vain” ääninäyttelijä Julie Dolan). Toinen pala muistuttaa kuitenkin, että on luultavasti vain parempi, jos Rogue One toimii omillaan ilman, että hahmoilla vilisee tuttuja sukunimiä ja kohtauksissa vilahtelee yhtenään suorastaan tuttuja hahmoja.

Sitä paitsi: kun tämä tosiaan on vasta alkua. Rogue Onessa esitellyillä hahmoilla voi olla myöhemmin luvassa hommia Rebelsissä tai Han Solon elokuvassa (vaikka molemmat tapahtuvatkin taas aikajanassa ennen Rogue Onea – paljon onnea tämän selittämiseen sille suurelle yleisölle). Heitä voidaan niin ikään tarvita vielä julkistamattomiin soololeffoihin: esimerkiksi Boba Fettin jo suunniteltu soolo tai Obi-Wanin mahdollinen sijoittuisivat näihin samoihin vuosiin. Rogue Two, tai siis jatko-osa ensi joulun leffalle (esimerkiksi operaatiosta eloonjäävät sotilaat etsimässä kapinallisille tukikohtaa Yavinin taistelun jälkeen), ei varmasti sekään ole poissuljettu, vaikka ensimmäinen leffa standalone-nimellä kulkeekin. Marvelin mallista Star Warsiin on myös kaiken aikaa matkalla näyteltyjen sarjojen mahdollisuus: edes George Lucasin itsensä vuosia kehittämää ja hylkäämää, episodien III ja IV väliin tarkoitettua näyteltyä Underworld-sarjaa ei kuulemma ole kokonaan haudattu. Mahdoton ei ole sellainen tulevaisuus, jossa Star Wars -elokuvia puskee ulos sellaiseen tahtiin, että niihin voi alkaa suhtautuakin Marvelin tapaan: ”Joo, ei mua toi Greedo-elokuva niin kiinnosta, mutta ensi vuonna tulee taas uusi Han Solo”.

Näiden tarinoiden, saati sitten samaan aikaan sijoitettujen kirjojen ja sarjakuvien, risteämisenkin mahdollisuudet ovat loputtomat – ja vaikka The Force Awakens nousisi maailman menestyneimmäksi elokuvaksi, ei niiden ole pakko kytkeytyä episodeihin VII-IX sen kummemmin. Riittää, että jossain vilahtaa Hux-niminen Imperiumin upseeri tai joku käy Jakkulla. Ainakin yksi The Force Awakensin uusista hahmoista, Han Solon vanhana tuttuna esitelty ikivanha Maz Kanata, nähdään joka tapauksessa omassa persoonassaan myös franchisen aikajanan toisella laidalla, ja saman voi helposti tehdä Lor San Tekkalle. Ei tarvita tietokoneella nuorennettua Carrie Fisheriä eikä aikamatkustavaa Kylo Reniä.

Silti, The Hollywood Reporterin tapaan minäkin olen sitä mieltä, että Rogue One on rohkea aloitus tälle suurelle suunnitelmalle. Nuori Han Solo -elokuva olisi Captain American kaltainen helpohko nakki. Rogue One on konseptina enemmänkin Guardians of the Galaxy – sitä ja sen suhdetta isoon kuvaan pitää selittää, ellei kuulija ole jo valmiiksi hyvin sisällä.

Mutta Guardians of the Galaxykin oli lopulta hitti.

Toisaalla julkaistua: Kolme vuotta katsomossa

Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa viime sunnuntaina 13.12.2015:

essee

Kolme vuotta katsomossa

Star Wars: The Force Awakens on niin odotettu elokuva, että jotkut haluavat tietää siitä kaiken. Esimerkiksi minä.

Essee
Aki Jörgensen

Toivon yllättyväni, kun ensi keskiviikkona viimein näen seitsemännen Star Wars -elokuvan The Force Awakensin. Haluaisin nähdä jotain, joka on samalla odottamatonta että kaiken odottamisen arvoista.

Kaikkein parhaassa tapauksessa jokin yllättää minut täysin. Onhan kyseessä elokuvasarja, jonka toinen osa vuonna 1980 sisälsi elokuvahistorian muistettavimpiin kuuluvan juonenkäänteen: ”I am your father.”

Mutta en usko, että juuri minun altani vedetään ainakaan kovin isoa mattoa – vaikka jonkun muun alta samassa katsomossa vedettäisiinkin. Olen seurannut The Force Awakensin valmistumista ja elokuvan ympärillä liikkuvia huhuja kolmen vuoden ajan niin tiiviisti, että epäilen, voiko elokuvasta tietää enemmän sitä näkemättä.

 

Mikä ajaa ihmisen lukemaan kuukaudesta toiseen epämääräisiä huhuja tekeillä olevasta kulttuurituotteesta? Spekuloimaan loputtomiin fiktiivisen tarinan mahdollisilla ja mahdottomilla käänteillä? Perustamaan blogin näitä pohdintoja varten?

Ensimmäinen osa vastaustani on fanius. Ei riitä, että vain pitää jostakin: on oltava hurahtanut. Tavallinen katsoja tykkää tai ei tykkää näkemästään, mutta fani rakastaa teosta virheineenkin.

Star Wars – elokuvasarja, jonka kuudesta tähänastisesta osasta vähintään kolmessa on vakavia draamallisia ongelmia – on tästä erityisen hyvä esimerkki. Tähtien sota ei voisi olla maailman isoin elokuvafranchise, ellei se olisi faniensa lisäksi lukemattomille katsojille ”ihan kiva”.

Faneista taas moni rakastaa sarjaa niin paljon, että saattaa vihata jokaista George Lucasin vuosina 1999-2005 valmistunutta prequel-trilogian osaa, vaikka katsoo niitäkin toistuvasti, toivoen sarjalle kerta kerran jälkeen parasta.

 

Mutta ei fanius sinänsä edellytä pakkomielteistä ennakkouppoutumista tuleviin teoksiin. The Force Awakensin ensi-illan lähestyessä osa faneista on alkanut vältellä filmin mainosvideoitakin, koska heidän mielestään ne paljastavat liikaa juonesta.

Moni haluaa nähdä uuden Star Warsin puhtain silmin: tietämättä, onko edessä ”I am your father” -tason twist vai ei. Se, että toiset janoavat paljastuksia toisensa jälkeen, on heistä vaikea ymmärtää. Eikö elokuva mene silloin, populaarikulttuurin juonipaljastusta tarkoittavan spoileri-sanan suoran käännöksen mukaisesti, pilalle?

 

Niin, kyllähän se monella tavalla meneekin.

Tottakai minäkin rakastan sitä tunnetta, kun elokuva, kirja tai tv-sarja tekee vatsan pohjaa vääntävän täyskiepin. En olisi halunnut tietää Laura Palmerin murhaajaa ennen kuin katsoin Twin Peaksin, enkä Fight Clubin loppupuolen käännettä elokuvan alkaessa.

Mutta sitten ovat vastaväitteet. Fight Clubin kaltaiset tarinat, joissa juonenkäänteen tietäminen todella vie katsojalta jotain olennaista kokemuksesta, ovat todella harvassa. Jos ensimmäistä Star Warsia katsoessaan tietäisi etukäteen, että kapinalliset onnistuvat tuhoamaan Kuolemantähden, ei kokemuksesta menettäisi mitään.

Erityisesti elokuvien jälleenkatsomisarvo ei liity mitenkään juonenkäänteisiin. Elokuva ei yleensäkään ole yhtä kuin juonensa – muutenhan sitä ei kannattaisi edes toteuttaa elokuvana.

Taiteiden äärimmäisenä ryhmätyölajina kyse on tekstin lisäksi kuvauksesta, leikkauksesta, näyttelijätyöstä, tehosteista, musiikista sekä kaikkea tätä ja muutakin yhteen liittävästä ohjauksesta. Juonipaljastusten lukemista voi verrata soundtrackin kuuntelemiseen ennen elokuvaa: molemmat irrottavat yhden teoksen osan luonnollisesta elinympäristöstään.

 

Kun Disney osti Lucasfilmin ja ilmoitti aloittavansa uusien Star Wars -elokuvien tuotannon, se veti samalla fiktiivisen universumin pöydän tyhjäksi. Star Wars -fanit ovat vuosien ajan lukeneet kirjoista ja sarjakuvista yhden version siitä, mitä Luke Skywalkerille ja kumppaneille tapahtui Jedin paluun (1983) tapahtumien jälkeen.

Nyt se versio oli pyyhitty pois. Kaikki oli avoinna: mitä tahansa oli saattanut tapahtua kaukaisessa galaksissa niiden 30 vuoden aikana, joiden jälkeen The Force Awakens myös leffojen aikajanassa sijoittuu. Uuden elokuvan pääosiin palkattavat näyttelijät esittäisivät hahmoja, joista suurinkaan fani ei tiennyt kolme vuotta sitten mitään.

Tilanne oli koko pop-kulttuurin historiassa ainutlaatuinen. Kun esimerkiksi Harry Potter -elokuvia tehtiin, fanit tiesivät kirjojen perusteella, mitä luvassa piti olla. Tai kun niistä kirjoista viimeisiä odotettiin, olivat edelliset suuntaviittoina fanispekulaation tukena.

The Force Awakensin tekijät saattoivat pitkän aikaeron vuoksi suunnitella tarinaansa melkein kuin elokuvaa, joka ei jatko-osa olisikaan – mutta sille vain sattui olemaan olemassa maailmanlaajuinen odottava yleisö.

He myös käyttivät tilaisuutta hyväkseen: tuskin koskaan on näin odotettua elokuvaa tehty näin salassa. Kun edes elokuvan päänäyttelijät eivät saaneet viedä käsikirjoituksia kotiinsa, ei ole ihme, että me spoilaantuneimmatkaan emme vieläkään tiedä varmaksi, mitä Luke Skywalkerille uudessa elokuvassa kuuluu.

 

Ensi keskiviikkona, Suomen aikaa aamupäivällä, odotus huipentuu elokuvateatteriin. Huhujen siivet katkeavat, monista parhaistakin spekulaatioista tulee vaihtoehtoisia todellisuuksia. Elokuvafranchise lukittuu asentoon, jossa seuraavan osan tapahtumien pohdinta on taas helpompaa. Kenties myös tylsempää.

Minäkin istun katsomaan The Force Awakensin ensimmäistä kertaa, vaikka olen katsonut sitä jo kolmen vuoden ajan.

 

Näitä asioita on lupa odottaa

The Force Awakensin ohjaaja JJ Abrams on kertonut ohjenuorakseen, että kaiken elokuvassa pitäisi tuottaa katsojalleen ”delight”. Mielihyvää tarkoittava sana ei tarkoita, etteikö elokuvassa voisi tapahtua synkeitäkin. Pikemminkin sanan voisi tässä kääntää termillä ”siististi cool”. Tässä neljä asiaa, mitä seitsemänneltä Star Warsilta voi odottaa.

1 Jotain uutta: The Force Awakensin pääosissa ovat uudet hahmot, joita esittävät lähes tuntemattomat näyttelijät. Nimekkäin on Adam Driver (Girls-sarjan Adam), joka esittää uutta pahista Kylo Reniä. Uuden sukupolven sankareita ovat orpo romunkerääjä Rey (Daisy Ridley), lentäjä-ässä Poe Dameron (Oscar Isaac) ja pahojen iskujoukkojen puolelta loikkaava Finn (John Boyega).

2 Jotain vanhaa: Mukana ovat myös vanhat tutut Han Solo (Harrison Ford), Leia Organa (Carrie Fisher) ja Luke Skywalker (Mark Hamill), joista viimeksi mainittu on pidetty piilossa lähes kaikesta elokuvan markkinoinnista. Omanlaisensa paluu vanhaan on tapahtunut elokuvanteossakin: The Force Awakensissa on haettu aitouden tunnetta käyttämällä yllättävän paljon oikeita lavasteita ja tehosteita nukkeanimaatiosta lähtien. Leffa myös kuvattiin nykyisen standardin eli digitekniikan sijaan perinteiselle filmille.

3 Jotain lainattua: The Force Awakens on kaiken velkaa alkuperäiselle Star Wars -trilogialle, ja se tunnustaa velkansa viittaamalla tarkoituksella vuoden 1977 elokuvaan. Siinä esimerkiksi seikkaillaan taas autiomaaplaneetalla (mutta eri planeetalla) ja vieraillaan taas galaktisessa baarissa (mutta eri baarissa). Valomiekkataistelutkin ovat kuulemma lähempänä vanhaa kuin vuosituhannen vaihteen Star Wars -leffojen koreografioita.

4 Taivaan sinistä: Moni kaipasi edelliseen Star Warsien satsiin enemmän lentokohtauksia ja avaruustaisteluja, sarjan nimenkin huomioiden. Nyt niitä pitäisi olla – mutta taistelut on viety avaruudesta planeettojen ilmakehään. Tutut X-Wing- ja TIE Fighter -hävittäjät kohtaavat siis tällä kertaa taivaalla.

 

 

Episodi VIII:n kamerat pyörivät jo

Episodi VII:n ensi-iltaan on täsmälleen kolme kuukautta, mutta olettehan huomanneet, että myös Rian Johnsonin ohjaama trilogian kakkososa Episodi VIII lähestyy meitä jo kovaa vauhtia. Niin, näin hulluksi on tosiaan mennyt maailma, että meillä on vielä näkemättä uusi Star Wars -elokuva, kun kahta seuraavaa jo kuvataan (Rogue Onen ollessa tietenkin se toinen).

Episodi VIII:n varsinaiset kuvaukset alkavat vasta talvella. Vuoden 2017 toukokuussa ensi-iltaan luvassa oleva elokuva hyrähtää siis tosissaan tuotantoon The Force Awakensin ensi-iltalaineiden tuskin vielä edes laannuttua. Se, että Skellig Michaelin Unescon maailmanperintökohdesaarella Irlannissa on kuvattu täyttä häkää jo tällä viikolla, johtunee siitä, että saarella kuvattaviin kohtauksiin haluttiin juuri tämä vuodenaika. Silti, mistään taustalle projisoitavien maisemien tallentamisesta ei ole kyse: näissä kuvauksissa olivat läsnä muun muassa ohjaaja Johnson, pääkuvaaja Steve Yedlin ja näyttelijöistä ainakin itse Mark Hamill sekä ilmeisesti myös Daisy Ridley.

Kahdeksannen episodin juonesta emme tietenkään tiedä halaistua sanaakaan, mutta kaikkein spoilerikammoisimmat saattavat säikkyä jopa niitä tietoja, mitä tällaisten tuotantojen yhteydessä tulee paljastuneeksi. Onhan, tarkkaan ottaen, Mark Hamillin nimenkin mainitseminen vahvistus Luke Skywalkerin selviytymisestä Episodi VII:stä Episodi VII:aan. Minulle tällaiset tekniset kuvaustiedot ja niillä sisällöllinen spekuloiminen ovat silkkaa iloa ja parhautta, mutta pieni varoituksen sana siis tähän väliin.

Stairs_on_Skellig_Michael

Skellig Michaelin saarella Irlannissa kuvattiin tällä viikolla Star Warsia, muttei ehkä tällaisessa säässä. (kuva: Devek)

Tiedämme tietenkin, että Skellig Michaelin saarella kuvattiin muutaman päivän ajan kohtauksia jo Episodi VII:ään. Mitä siellä tarkalleen kuvattiin, emme tiedä – saaren lokaatio ei esiinny esimerkiksi tähänastisissa teasereissa. Päänäyttelijöistä paikalla olivat tuolloin ilmeisesti vain juuri Mark Hamill ja Daisy Ridley. Lisäksi kameran edessä tarvittiin stuntteja. Tuolloin oli myös huhunomaista puhetta, että saarella olisi haluttu kuvata pitempään, mutta muun muassa lintujen pesinnän vuoksi kuvauslupa ei hellinnyt pitemmäksi aikaa.

Tämä voi tarkoittaa, että vuosi sitten kesällä haaveillut kohtaukset olisi siirretty seiskasta kahdeksikkoon – tai että tuolloin olisi haluttu kuvata kerralla ne kohtaukset, jotka oli koko ajan tarkoitus käyttää Episodissa VIII, ja jotka palattiin nyt kuvaamaan erillisellä reissulla. Mieleni tekee veikata pikemmin ensimmäistä vaihtoehtoa. Viime kerralla saaren kuvausten herrana kuitenkin hääri The Force Awakensin ohjaaja JJ Abrams, ja nyt megafoniin puhuu Rian Johnson. VIII:n ohjaaja on myös VIII:n käsikirjoittaja, joten tuntuisi erikoiselta, että Abrams olisi edes voinut kuvata jotain hänelle odottamaan tulevaa käyttöä. Nyt kuvattiin joka tapauksessa VIII:aa.

Tiedetään, että kaunista saarta ei ainakaan tällä viikolla tallennettu vain kirkkaassa päivänvalossa. Kuvauslupakin haettiin tiettävästi myös yölle, ja silminnäkijöiden mukaan paikalle pystytettiin tuuli- ja sadekoneita. Ironista sitten olikin se, että maanantain kuvaukset jätettiin väliin huonon sään takia – mutta ymmärrettävää toki myös, sillä turvallisuus ennen kaikkea.

Raporteissa ei nytkään esiinny muita päänäyttelijöitä kuin viimeksikin saarella nähdyt Hamill ja Ridley. Kuvauksia tarkkaan seuranneen StarWars7Newsin lähteiden mukaan mukana oli lisäksi nytkin Ridleyn stuntti Chloe BruceJimmy Vee -nimisen näyttelijän puolestaan sanotaan nyt näyttelevän Artoo-Detoota. Kenny Bakerin terveys taisi sittenkin estää saagan jatkumisen hänen kohdallaan.

Pelkillä näillä tiedoilla spekulaatioiden kärki osoittaa jonnekin eristäytyneen jediopiskelun suuntaan. Ajatelkaapa vain, keitä olisi tarvittu kameran eteen Dagobah-kohtauksissa: Hamill, Yoda-nuken käsittelijät ja Baker Artoon koppaan. Jostain yllättävämmästäkin voi silti oikein hyvin olla kyse: paikallahan voi olla vihulaisiakin, vaikkei tunnettujen näyttelijöiden (tai ihmishahmoisten!) esittämiä. Lisäksi kannattaa muistaa, että tiedämme tähän mennessä John Boyegan esittämän Finnin emmekä Reyn tarttuvan valomiekkaan Episodi VII:ssä, vaikka itse kyllä odotankin myös Reyn suuntaavan jedin tielle elokuvan loppuun mennessä.

Kaikkein kutkuttavin informaatiopala löytyi paikallisesta pubista. Minäkin olen kerran viettänyt erään unohtumattoman hienon illan irlantilaisessa puolen matkan krouvissa keskellä ei mitään, ja hauskaa näyttää kaikesta päätellen olleen samantapaisissa olosuhteissa Hamillillakin. Mutta niin ikään parratonta – ja se on se kiintoisa tiedonmuru. Tiedämmehän, että Episodi VII:n kuvauksissa Luke Skywalkerin leukaa koristavat ”sopimuksin säädellyt” haivenet. Koittaako siis episodien välissä parturivierailu – vai voiko tästä päätellä jotain elokuvien ajallisesta etäisyydestä? (Ei oikeasti voi.)

Näistä pohdinnoista huolimatta: parin päivän kuvauksista ei voi päätellä juurikaan ainakaan Skellig Michaelilla kuvattujen kohtausten merkittävyydestä. Luonnoltaan herkän saaren kuvausluvat tuntuvat olevan sellaiset, ettei siellä heiluta turhan päiten (onnea vain kaikkien tulevien leffaturistien vastaanottamiseen). Saarella kuvattiin siis varmasti vain pakolliset ulkokohtaukset, ja elokuvassa samassa lokaatiossa tapahtuvia kuvia voidaan ottaa lisää studiossa tai jossain muuallakin – voipa niissä kohtauksissa sitten esiintyä joku saarella käväisemätön näyttelijäkin. Ja vaikka Episodi VII -huhut tarjoavatkin yhden selityksen, emme tosiaan virallisesti edes tiedä, mikä Skellig Michaelin saaren lokaatio elokuvassa on. Taannoiset huhuthan ehdottivat esimerkiksi amiraali Ackbarin vetistä kotiplaneettaa.

Mitä muuta tiedämmekään Episodi VIII:stä? No, ainakin casting on jo pitkällä, vaikkei julkistettu. Tällä kertaa toivon, tähänastisten tapojeni vastaisesti, ettei vielä julkistettaisikaan. Nimilistahan nimittäin paljastaa Episodi VII:n henkiin jäävät hahmot ja antaa ainakin vahvan vihjeen siitä, ketkä eivät selviä, ja olisi todella, todella tyhmää, jos se tieto paljastuisi ennen ensi-iltaa, kun paljon pienempiäkin yksityiskohtia on varjeltu niin tarkoin.

Uusien näyttelijöiden esiintulot sen sijaan ovat tervetulleita. Kuten on laajalti raportoitu, uuteen rooliin on jo valittu ainakin nimekäs laatunäyttelijä Benicio del Toro, joka vastasi alunperin lehdistölle hövelisti olevansa filmin pahis. Äskettäin del Toro peruutti sanojaan mystisemmiksi, mutta veikkaan tämän johtuvan vain siitä, että Lucasfilmin pressitoimistosta soiteltiin ja kerrottiin, kuka nämä julkistukset tekee. Del Toro siis korvannee jonkun Episodi VII:ssä kuolevan pahishahmon.

Uskottavat lähteet kertovat uudesta naishahmosta, johon testattaisiin näyttelijäkolmikkoa Tatiana Maslany, Olivia Cooke ja Gina Rodriguez. Heistähän Maslany, kuten ehkä muistatte, oli tiettävästi vahva vaihtoehto Felicity Jonesin rooliin Rogue Onessa. Tämän uskottavan huhun villimpi sivuhuhu sitten väittää hahmon olevan ”Han Solon tytär”. Siitä en taida sanoa mitään, mutta haluan muistuttaa, että Episodi VII:n päärooleihin haettiin alunperin kahta nuorta naista. Ellei toinen rooli supistunut iteraatioissa esimerkiksi Maisie Richardson-Sellersin rooliksi, en pidä mahdottomana, että tämä käsiksen varhaisemmassa versiossa mukana ollut hahmo olisi kokonaan siirretty kahdeksannen episodin puolelle.

Yhdestä asiasta tämä kaikki kielii kiertelemättömästi. Episodi VIII:lla mitä ilmeisimmin on jo käsikirjoitus, ja elokuvan esituotantovaihe on jo hyvin pitkällä. Jossain ihmiset piirtävät luonnoksia, rakentavat lavasteita ja ompelevat pukuja, jotka näemme valkokankaalla kahdeksannessa Star Wars -episodissa toukokuussa 2017 – nähtyämme sitä ennen seitsemännen episodin ja Rogue Onen. Huh huh!