Episodi IX on nyt kuvattu (eikä ainakaan liian aikaisin)

Episodi IX:n kuvaukset ovat viimein päättyneet. Asian julkisti perjantaina ohjaaja JJ Abrams twiitillään:

Mitä tiedämme siitä, mitä kuvattiin ja mitä joulukuussa luvassa on? (Tämä kirjoitus ei käsittele huhuja eikä siis spoilaa.)

Otetaanpa ensiksi kalenterit esiin. Episodi IX:n kuvaukset alkoivat elokuun alussa ja kestivät siten kuusi ja puoli kuukautta. Se on joitakin viikkoja enemmän kuin The Force Awakensin ja The Last Jedin kuvaukset aikanaan, mutta ei niin merkittävästi, että siitä kannattaisi päätellä mitään erityistä – vaikka huhujen joukossa onkin ollut puhinaa siitä, että viimeinen osa olisi mittakaavaltaan iso. (Solon kuvaukset kestivät noin 10 kuukautta, mutta se kuvattiinkin suureksi osaksi kahteen kertaan ohjaajien vaihdoksen vuoksi.)

Sen sijaan edeltäjien kuvausaikoihin tätä hetkeä verratessa selviää, että tässä vaiheessa episodi IX:llä on jonkin verran kiire. The Force Awakensin kuvaukset päättyivät 13 kuukautta ennen ensi-iltaa, The Last Jedin peräti 17 kuukautta ennen ensi-iltaa. Nyt joulukuun punaisiin mattoihin on aikaa vain 10 kuukautta.

Toki on täysin mahdollista, että IX:n jälkituotanto on tässä vaiheessa pitemmällä kuin edeltäjiensä aikanaan. Todennäköisesti paitsi efektejä, myös leikkausta on edistetty jo kameroiden vielä pyöriessä. Silti on varmaa, että aikataulu on jonkin verran kireämpi kuin tarkoitus oli. Tässä näkyy nyt se, että Abrams ei ollut IX:n alkuperäinen käsikirjoittaja- ja ohjaajavalinta, vaan että Colin Trevorrown yrittäessä edistää projektia aikaa kului lopputulokseen nähden hukkaan. Silti on jokseenkin hämmentävää huomata, että episodi IX:n kuvausten päättymisestä ensi-iltaan ei ole kuin noin kolmen kuukauden verran pitempi väli kuin Solon kohdalla – joka kuitenkin oli tässä vaiheessa yleisesti tunnettu kriisituotanto.

Mutta älkäämme säikähtäkö sitä nyt. Abrams oli varmasti oikea valinta pelastamaan tilanne: vaikka hänen ei ollut The Force Awakensia tehdessään tarkoitus kertoa tarinaa loppuun, oli hänellä taatusti tuolloin visioita siitäkin. Ja vaikka jatko-osatrilogiaa ei todellakaan suunniteltu alusta loppuun valmiiksi ennen ensimmäisen osan kuvauksia, on Adam Driver antanut haastattelussa ymmärtää tienneensä koko ajan Kylo Renin määränpään. Abramsiltahan sellaiset tiedot olisivat peräisin olleet – ja juuri Abramsin oli siten luontevaa palata Kylo ja muut hahmot sinne kuljettamaan. Hänen ei myöskään – tarvinnut käyttää aikaansa totutellakseen kaukaisen galaksin kuvioihin, ja kuvausvaiheessakin hän on ollut tuttua pataa suurimman osan näyttelijöistä ja muistakin tekijöistä kanssa.

Me katsojat taas tiedämme viimeisen episodin sisällöstä tietenkin vielä erittäin, erittäin vähän. Tunteikkaasta wrap-kuvasta näemme vähän Reyn (Daisy Ridley), Finnin (John Boyega) ja Poen (Oscar Isaac) vaate- ja tukkamuotia viimeisessä episodissa, mutta sen lisäksi meille ei ole virallisesti kerrottu paljonkaan.

Tiedämme toki pitkän nimilistan näyttelijöitä, ja sen perusteella, että mukana ovat sekä edellisessä episodissa kuollut Luke Skywalker (Mark Hamill), tosielämässä kuollut Leia Organa (Carrie Fisher) että parista edellisestä episodista puuttunut Lando Calrissian (Billy Dee Williams). Voimme olettaa voimahaamu-Luken näyttäytyvän Reylle ja/tai Kylolle, vaikka teoriassa kyse voisi olla flashbackistakin. Leian roolista tiedämme, että luvassa ei ole (oleellisesti) tietokonetaikuutta vaan aiemmista episodeista yli jääneitä ottoja – todennäköisesti siis kenraalia tukikohdassaan.

Tiedämme, että mukana ovat uusissa rooleissa muun muassa tämän vuoden Oscar-ehdokas Richard E. Grant, Abramsin tv-sarjojen alumnit Keri Russell ja Dominic Monaghan sekä yhdestoista Tohtori Matt Smith, mutta meille ei ole paljastettu mitään näiden näyttelijöiden rooleista. Tiedotteissa nimettyjä uusia näyttelijöitä on episodin päätösluonteen huomioiden ihmeellisen monta, ja siitä voisi vetää esimerkiksi sellaisen johtopäätöksen, että heistä monetkin olisi palkattu näyttelemään yhtenäistä joukkoa, joka olisi kenties jo esitelty, muttei vielä tarkemmin näytetty aiemmissa episodeissa – pahamaineisia Renin ritareita, siis. Mutta tämäkään ei siis ole mikään jeditemppelissä kuulutettu totuus: luonnollisesti on aivan mahdollista, että nimettyjen ja nimekkäidenkin näyttelijöiden rooli Star Warsissa on yksinkertaisesti vain pieni.

Rooleista – ja juonestakin – on toki olemassa huhuja ja vähän todisteitakin, mutta lupasin tämän postauksen spoilerivapaana, joten ei niistä nyt sen enempää. Mitä silloin voin lisätä rikkomatta lupaustani?

No. Ainakin on julkista tietoa, että elokuvaa kuvattiin pitkä jakso Wadi Rumin erämaa-alueella Jordaniassa. Näyttelijöiden sosiaalista mediaa seuraavat ovat voineet vapaasti tehdä päätelmiä monien hahmojenkin esiintymisestä tässä lokaatiossa, ja vaikka myös Abramsin twiitin kuva näyttäisi olevan juuri hiekkaisesta autiomaasta, ehkä se menee aavistuksen spoilerien puolelle, joten jätän senkin tätä tarkemmin toiseen blogimerkintään. Joka tapauksessa Jordaniassa kuvaamisesta sinänsä ovat kertoneet julkisesti monet elokuvanteossa mukana olleet tuottaja Kathleen Kennedyä myöten.

Jordania oli vahvasti ehdolla Jakkun kuvauspaikaksi The Force Awakensiin, mutta Arabiemiraattien Abu Dhabi tarjosi paremmat tuotantotuet ja voitti kisan. Sittemmin Jordanian Wadi Rum sai esittää Rogue Onessa Jedha-planeettaa. Episodi IX:ssä palataan näistä todennäköisemmin Jakkulle: onhan Rey ollut koko ajan aikeissa palata takaisin sinne odottamaan kadonneita vanhempiaan, ja sisälsihän originaalitrilogiankin päätösosa vastaavaan tapaan paluun tarinan alkupisteeseen Tatooinelle. Mutta mikä juonisyy lopulta vetää sankarit ja pahikset Jakkulle, kun Reyn odotuskin vaikutti edellisessä osassa jo kertaalleen jäävän turhaksi?

episode ix wrap

Jos Jordania onkin todennäköisesti Jakku, sopii odottaa, että episodi IX:ssä nähdään myös uusia planeettoja. Britanniassa yleisö on nimittäin saanut kurkistuksia pariinkin ulkokuvauspaikkaan, jotka näyttäisivät olevan uusia lokaatioita. Näistä olen kirjoittanut vähän minäkin tässä blogissa, vaikka muuten episodi ix -huhuseurantani on ollut vaatimatonta. Uudet lokaatiot ovatkin tarpeen: uuden trilogian muut tapahtumapaikat ovat joko tuhoutuneet (Starkiller-tukikohdan planeetta, D’Qarin tukikohta) tai jääneet selvästi sankariemme taakse (Ahch-To, Canto Bight, Crait).

Erityisen kiinnostavaa kuitenkin on, palataanko planeettahyppelyssä millekään originaali- tai prequel-trilogiasta tutulle planeetalle. Tarinallisia perusteita sille on helppo keksiä (ja ainakin maantieteen perusteella Jordaniassa on toki voitu kuvata Tatooineakin!). Trilogian ja koko Skywalkerien saagan päättävältä episodi IX:ltä sopii joka tapauksessa odottaa suuren galaktisen konfliktin mittakaavaa. Vertailun vuoksi on hyvä muistaa, että Star Wars -elokuvien ylivoimainen planeettojen lukumääräennätys on edelleen ylivoimaisesti prequel-trilogian päätösosalla – samoin kuin se, että tuo ennätys saavutettiin erityisesti Order 66 -tappokäskymontaasilla ja halki galaksin näytetyillä loppukuvilla, jotka toteutettiin suurimmaksi osaksi studiossa. Suuren sodan tuntu ei tarkoita, että juuri päähenkilöiden olisi pakko vaihtaa planeettaa viiden minuutin välein.

Suurin osa kaikesta pohdinnasta on kuitenkin vielä hetken aikaa juuri tätä: spekulaatiota (tai tämän kaltaisia toivelistoja). Mysteerilaatikko on visusti kiinni. Uskottavia vuotojakin on tapahtunut vähemmän kuin olisi luullut, joten vaikka huhuja seuraavat voivatkin arvella jotain tietävänsä, eivät hekään kovin paljon.

Eikä meillä ole vieläkään edes episodi IX:n otsikkoa, saati sitten traileria. Edellisen julkistukselle olisi ollut hyvä sauma juuri nyt, kuvausten päättyessä. Trailereista on lähes varmaa, että ensimmäinen julkaistaan Star Wars Celebrationissa huhtikuun 11.-15. välisenä aikana ja toinen myöhään syksyllä – ellei sitten nimeä juhlisteta pienellä teaserilla.

Katsotaan vielä kerran kalenteria. Otsikko The Force Awakens julkistettiin kuvausten päättyessä eli 13 kuukautta ennen ensi-iltaa, The Last Jedi taas tammikuun lopulla 2017 eli 11 kuukautta ennen ensi-iltaa. Molemmat aikarajat on nyt siis ohitettu – josta voi päätellä vain sen, että nimi voidaan julkaista milloin tahansa.

Mutta Lucasfilmillä kyllä tiedetään, ettei sen uutisen pamauttaminen mitään saumoja tarvita huomiota saadakseen.

Huvipuisto episodien välissä

Kuten edellisessä kirjoituksessa mainitsin, animaatiosarja Star Wars Resistance saavuttaa The Force Awakensin tapahtumat jo ensimmäisellä tuotantokaudellaan. Se tarkoittaa, että ensi syksynä sarjan toinen kausi ajoittunee jo aikaan The Last Jedin ja episodi IX:n välissä, mikä varmasti toimiikin sarjan katsojille yhtenä hyvistä hypesilloista kohti IX:n joulukuun ensi-iltaa.

Sarja ei tosin tähän mennessä ole ollut valtavan kehuttu eikö käsittääkseni suuri katsojamenestyskään (sikäli jos katsojamääriä nykyisinä suoratoiston aikoina mitataan ja ilmoitetaan luotettavasti). On myös valitettavan mahdollista, että Disney+-palvelu, jonka olisi määrä tuoda tämä ja näytelty The Mandalorian myös meikäläisten katsottavaksi, ei aukea Euroopassa vielä tänä vuonna. Se tarkoittaisi, että me suomalaiset emme pääse kokemaan sarjaa johdantona IX:lle vaikka haluaisimme.

Tässä kirjoituksessa käsittelemäni Star Wars -kerronnan muoto ei ole suomalaiselle fanille ainakaan tätä helpommin nautittavissa, eikä se edes kovin hyvin osu tämän blogin varsinaisen ytimen alueelle. Mutta on hyvä huomata, että Lucasfilmin suurissa suunnitelmissa myös huvipuistoissa kerrotaan samaa galaktista tarinaa ja ajatellaan samoja ensi-iltoja.

Star Wars: Galaxy’s Edge aukeaa Californian Disneylandissa tulevana kesänä ja Floridan Disney Worldissa syksyllä. Molemmat Galaxy’s Edget kuvaavat kaukaisen galaksin ulkolaidalla sijaitsevan Batuu-planeetan ”Black Spire Outpostia”, mistä seuraa, että nämä kaikki termit risteilevät parhaillaan markkinoinnissa ja ennakkohypessä.

Kyse on kokonaisesta ”Star Wars -maasta”, ei siis pelkästä vuoristoradasta. Huvikohde lupaa päästää matkailijat aitoon Star Wars -ympäristöön droidien ja alienien sekaan, ihmettelemään avaruusaluksia ja AT-AT -kävelijöitä. Luonteeltaan Black Spire on Mos Eisleyn kaltainen vanha kauppakaupunki: universumin sisäisen historian mukaan jopa hyperavaruusmatkailua vanhempi.

Käytännön huvipuistokokemuksena Galaxy’s Edge päästää lapset (ja ehkä lapsenmielisetkin) lentämään Millennium Falconia kuuden kävijän tiimeissä sekä osallistumaan (ajelumaisesti) First Orderin ja vastarinnan väliseen taisteluun. Sekä tietysti ihastelemaan tätä immersiiviseksi hehkutettua Star Wars -maailmaa, jossa luonnollisesti on mahdollisuus viettää aikaa kaukaisen galaksin olentojen kansoittamassa kahvilassa, jossa (Disneylandeille poikkeuksellisesti) myynnissä on myös miestä väkevämpiä juomia. Kunnianhimoa kuvaa, että tarkoitus ilmeisesti on, ettei alueella myydä ”tavallisia SW-tuotteita” – siis mitään, missä olisi Star Wars -logo – koska ei niitä myytäisi kaukaisen galaksin Batuullakaan.

Oma lukunsa tietysti on, kuinka sujuvasti tämä käy, kun jonottajia näihin iloihin todennäköisesti riittää. Yhä enemmän se epäilyttää, kun lukee huvipuistoja ymmärtävien huhuraportteja: kuuleman mukaan taisteluajelu kestää 28 minuuttia ja useissa Falcon-yksiköissä samanaikaisesti tapahtuvan lentelynkin kerrotaan haukkaavan tunnissa vain 1/4 siitä yleisömäärästä mitä esimerkiksi vanha Pirates of the Caribbean -ajelu vetää. Voi toki myös olla, että nämä tiedot ovat vanhentuneita, sillä varmasti Disneyllä myös tajutaan tämön kohteen kiinnostavuus. (Jälkimmäisessä linkatussa jutussa käsitellään muuten myös kunnianhimoisen interaktiivisen ajelun ongelmia: esimerkiksi haluavatko lapset todella, että Falcon voi mennä rikki, ja ajelu siten päättyä heidän taitojensa perusteella?)

Mutta palaan tarinankerrontaan ja siten tälle blogistille tutummalle alueelle. Batuu ja Black Spire Outpost poukkoilevat parhaillaan esiin myös kaikkialla missä Star Wars tällä hetkellä tapahtuukin, sillä Disney-Lucasfilm haluaa istuttaa huvikohteensa luontevaksi osaksi kuvitteellista galaksiaan – vaikka kyseinen lokaatio onkin siis alunperin sepitetty juuri huvipuistoja varten.

Anakin Skywalker ja tuleva suuramiraali Thrawn kohtasivat Batuulla jo viime vuonna Thrawn – Alliances -kirjassa. Lando mainitsi Black Spiren matkakohteena ohimennen Solossa. Tulossa on kokonainen oma Galaxy’s Edge –-niminen sarjakuvasarja lomakohteen taustatarinaksi. Epäilemättä Batuulla ovat pian sarjakuvien, kirjojen ja sarjojen puitteissa käyneet kaikki galaksin silmää tekevät.

Ja kun tämän kaiken siis kerrotaan olevan kanonista Star Wars -kerrontaa siinä missä vaikka animaatiosarjatkin, myös huvipuistokohde Galaxy’s Edge siis sijoittuu tiettyyn hetkeen saagan historiassa: episodien VIII ja IX väliin. Seuraavat kappaleet saattavat spoilata huvipuistokohdetta (lause, jota en olisi uskonut kirjoittavani).

Ajankohta on uusien elokuvien kannalta luonteva ja se tietenkin selittää, miksi Rise of the Resistance -ajelussa tosiaan käydään vastarinnan ja First Orderin välistä sotaa eikä kapinaliiton ja Imperiumin (ja kyynikot voivat taas huokaista, kuinka kaupallisesti kätevää olikin kierrättää edellisten sukupolvien rakastama asetelma uuteen trilogiaan näin entisellään).

Mutta jos mennään kirjaimelliseen kaanon-tulkintaan, tiedämme näin siis myös, että Batuulla käydään yksi näiden tahojen välisistä kahakoista episodien VIII ja IX välissä. Mikä vielä spesifimpää, tiedämme (Galaxy’s Edge -mainonnasta), että itse First Orderin johtaja Kylo Ren on tuolloin paikalla Batuulla. Hyvisten puolelta paikalla ovat ilmeisesti ainakin droidit C-3PO, R2-D2 ja BB-8 sekä Chewbacca (oletettavasti ilman Joonas Suotamoa).

Millennium Falcon -ajelussa paljastuu tiettävästi, että First Order on vallannut äskettäin Solossa nähdyn Corellian sota-alustensa tuotantoalustaksi. Kuulostaa juuri sukutietoisen Kylon metkulta! Vakavammin sanoen: tätä voi pitää Galaxy’s Edgen merkittävimpänä tiedonmuruna episodi IX:ää lähestyttäessä, vaikka Corelliaa siinä elokuvassa tuskin nähdäänkään. The Last Jedin lopussahan First Order on hiljattain menettänyt planeetankokoisen superaseensa ja sen lippulaivakin on katkaistu kahtia – mutta joillain muskeleilla sen galaksinvalloitus silti vain etenee.

Mutta jos tosiaan otamme huvipuistokohteen kirjaimellisesti kaanonina, tiedämme samoista lähteistä myös, että episodien VIII ja IX välissä Millennium Falcon oli lainassa animaatioista tutulla epäluotettavalla Hondo Ohnakalla, joka värväsi miehistökseen keitä tahansa kynnelle kykeneviä innokkaita. Tämä tuntuu jo vähän vaikeammin sulatettavalta tosiasialta, joten jään mielenkiinnolla odottamaan muita kanonisia mainintoja tämän tosiasian vahvistamiseksi. Ainakaan episodi IX ei tämän perusteella saisi antaa ymmärtää, että Falcon olisi ollut koko elokuvien välisen ajan tiivisti Reyn, Chewbaccan tai Leian kotialuksena. Kaiken kerronnan yhteen sitova kanonisuus on siitä konstikas juttu, että siinä on vain on- ja off-asennot!

Omasta mielestäni kiehtovinta olisi, jos Batuun ilmapiiri olisi osattu suunnitella galaksin ajankohtaa kuvaavaksi. Terroristijärjestö First Order on tuhonnut galaksin planeettainvälisen hallinnon, mutta vastarinta vahvistuu kaiken aikaa – tottahan tällaiset uutisotsikot vaikuttaisivat kauppa-aseman elämään! Entä kuiskittaisiinko kulmilla legendaarisen Luke Skywalkerin paluusta?

Toki huvipuistotarinankerrontaa on tehty ennenkin. En ole asiantuntija, mutta mieleeni ovat jääneet ainakin Disney-puistoissa esitetty, George Lucasin, Francis Ford Coppolan ja Michael Jacksonin 1980-luvun 3d-spektaakkeli Captain Eo ja Universal Studiosin T2-3D: Battle Across Time, joka oli Jimmy Cameronin ”minijatko-osa” Terminator 2:lle, mukanaan kaikki elokuvan pääosanäyttelijät. Galaxy’s Edgestä tekeekin poikkeuksellisen se, että se ei ole vain lyhytelokuvan kaltaiseksi tulkittava ajelu tai esitys, vaan kokonainen paikka, joka on sijaitsevinaan elokuvien tarinan sisällä.

Viimeinen kiinnostava tiedonmuru onkin tämä: Slashfilmin mukaan Galaxy’s Edge sijoittuu episodien VIII ja IX väliin vain toistaiseksi. Tarkoitus olisi, että matkakohde kehittyisi ja kerrottava tarina uusiutuisi jopa vuosittain.

Se tuntuu todella kunnianhimoiselta suunnitelmalta – vaikka en ole itse kokenut Disneylandin väkimääriä, voin nähdä sieluni silmin Galaxy’s Edgen jonon ulottuvan ensi kesästä parin vuoden päähän – mutta idea on kyllä loistava. Kun Star Wars -franchise asettuu viimeisen episodinumeroidun elokuvan jälkeen uuteen asentoon, Galaxy’s Edgen voi tuunata kuvaamaan galaksia joko seuraavan leffasarjan ajassa tai vaihtoehtoisesti vaikkapa kaikkein klassisimmassa ajassa episodien IV ja V välissä.

Tässä mielessä on varmasti kätevää, että kohteeksi on sepitetty uusi kaukaisen galaksin planeetta eikä Tatooinen, Hothin tai Jakkun kaltainen tietyissä episodeissa kiinni oleva lokaatio.

Episodi IX:n kuvaukset: Missä Falcon piileksii, ketä Tohtori näyttelee?

Episodi IX:ää on nyt kuvattu Britanniassa noin kuukauden verran.

Ja ilmeisesti tosiaan siis vain Britanniassa! Ainakaan mistään maailman kolkasta ei ole bongattu sarjan näyttelijöitä spoilaavasti lentokentillä (kuten Adam Driver Irlannista The Last Jedin kuvausten aikaan) tai Star Wars -henkisiä lavasteita rakenteilla (kuten saman elokuvan Dubrovnikin kuvauksista Kroatiassa ensin kuultiin).

Kirjoitus käsittelee kuvauksista vuodettuja valokuvia ja silminnäkijähavaintoja sekä huhuja, mutta ei sisällä todellisia juonispoilereita.

On tosin nytkin olemassa huhu, että kuvauksia valmisteltaisiin Jordaniassa. Se tarkoittaisi todennäköisimmin paluuta Jakkulle. Reyn kotiplaneetan Jakkun hiekkapohjaiset kohtaukset kuvattiin The Force Awakensiin Abu Dhabissa Arabiemiraateissa, mutta se valittiin tuolloin kuvauspaikaksi juuri Jordanian ohi vain tuotantotukikannustimien myötä, ei minkään erityisen hiekkalaadun ansiosta. Ja Jakkullehan tie voisi hyvin episodi IX:ssä viedä, koska uuden trilogian tärkeisiin juonilankoihin on kuulunut Reyn sisu odottaa kadonnutta perhettään Jakkulla.

(Toinen aiempiin Star Wars -planeettoihin liittyvä huhu puhuu paluusta Yavin IV:lle, mutta originaalielokuvan kapinallistukikohta on melkein kuin Boba Fett: aina siitä jotain huhutaan.)

Mutta ei se mitään, vaikkei ulkomailla kuvatakaan. Paljon voi lavastaa studioon: vaikkapa lumisen metsänkin, kuten The Force Awakensin lopputaistelussa. Minusta on vaikuttanut, että uusien Star Warsien tuotantojen edetessä Lucasfilm on yhä enemmän alkanut taipua siihen, että studion suojissa pysyminen nimenomaan on helpompaa kuin maailman silmien alla kuvaaminen. The Force Awakensia tosiaan kuvattiin Abu Dhabissa ja useammassa ulkokohteessa Englannissakin, mutta niistähän sitten vuotikin kuva-aineistoa ulos, etenkin Greenham Common -lentokentältä, jonne lavastettiin D’Qarin tukikohtaa. The Last Jedissä näyttelijät jalkautuivat enää vain Irlannin kohtalaisesti eristettävissä olleille jyrkänteille: Dubrovnikissa ja Bolivian suola-aavikolla kuvattiin ilman tähtiä, ja kaikki näyttelijöiden osuudet tallennettiin Pinewoodin studioilla Lontoossa.

Mutta ei kotimaassa kuvaaminen nytkään näytä tarkoittavan vain sisätiloja! Itse Millennium Falcon on parhaillaan pystytettynä kirjaimellisesti Pinewoodin takapihalle, Black Park -nimiseen puistoon. Siis aivan julkiseen puistoon, mutta kuvausalue on tietenkin rajattu yleisöltä piiloon.

episode-ix-falcon-black-park

Asiasta uutisoineen Making Star Warsin myöhemmän raportin todistekuva näyttää pitkiä köynnöksiä, joita on lisätty puiston oikeisiin puihin ja näin muutettu tunnelmaa lontoolaisesta hieman trooppisemmaksi. Yhden kuvan perusteella tunnelma voisi tuoda mieleen Endorin tai Naboon, mutta tämä vain heittovertauksena aiempiin Star Wars -planeettoihin, ei oikeana spekulaationa paluusta kummallekaan noista planeetoista.

MSW:n silminnäkijät ovat myös nähneet Falconin peiteltynä suojakankaaseen, mutta nettisivu veikkaa (todennäköisesti oikein), että kangas ei ole elokuvan lavaste, vaan yksinkertaisesti pieni suoja noita silminnäkijöitä vastaan. Niin ikään nettisivu raportoi silminnäkijöiden puhuneen ”juoksuhautojen kaivamisesta”, mutta huomauttaa aivan oikein, että kyse ei välttämättä ole elokuvassa näkyvistä juoksuhaudoista, vaan kenties kameralle kaivettavista kuopista. Tämä on minusta uskottavampaa kuin isojen, oikeiden lavasteiden kaivaminen julkiseen puistoon: Star Wars -elokuvia kuvataan usein alhaalta hieman yläviistoon. MSW jatkaa vielä raportissaan myös ”linnaa” tai ”tykkitornia” muistuttavista rakenteista, mutta ei ole itsekään varma, onko näissä raporteissa kyse Star Warsista: kuvataanhan Pinewoodin studioilla muutakin.

Brittitabloidi The Sun puolestaan julkisti sille vuodettuja kuvia ulkokuvauksista ”maaseudulta Lontoon ulkopuolelta”. Niissä näkyvät selvästi John Boyega (Finn), Oscar Isaac (Poe Dameron), Joonas Suotamo (Chewbacca) ja joukko ekstroja. Rinteessä saattaa seistä myös uusi pääkastin näyttelijä Naomi Ackie, mutta kuvan tarkkuus ei riitä varmuuteen tästä.

episode-ix-finn-poe-leaked-photo

Kuvista ei oikein voi päätellä mitään sen kummoisempaa elokuvan juonesta, että olisin kokenut tarvetta oikeaan spoilerivaroitukseen. Finn, Poe ja Chewie kohtaavat näemmä talonpoikien näköisiä uusia hahmoja jossain kohtaa elokuvaa, ja nämä ratsastavat hevosen kaltaisilla olennoilla. Kohtaus vaikuttaa enemmän tapaamiselta kuin taistelulta. Maantieteellisesti paikka vaikuttaa kuivalta, sanan molemmissa merkityksissä: heinä ja ruoho ovat vaalenneet kuuman kesän 2018 auringossa, eikä kuvissa näy mitään sellaista, joka olisi tehnyt juuri tästä rinteestä ihanteellisen kaukaisen galaksin kuvauspaikan.

Mutta poikien pukumuotia voi tietysti jo tästä zuumailla. Finnillä näyttäisi olevan ohjaajan twiitissäkin jo vilahtanut liivi sekä hyvin samankaltaiset siniset ja pystyraitaiset housut kuin Han Sololla episodi IV:ssä. Poen kuuluisa autiomaatkin nähnyt takki puuttuu kummaltakin, ja jos planeetalla on olevinaan kuuma, mahtaa lentäjä-ässän sormille tulla hiki mustissa sormikkaissa. Niin, ja vaikka Boyega kertoi somessa kasvattavansa roolia varten tukkaa, ei Finnin letti näemmä mitenkään silmiinpistävän pitkä ole.

Tämä toinen, tuntematon kuvauspaikka on saattanut olla käytössä jopa vain noiden yksienkin ulkokuvausten ajan, mutta Black Parkin kuvauspaikalla selvästi tapahtuu yhä ja se on, suojattu tai ei, sikäli julkisella paikalla, että siitä kuulemme varmasti pian lisää.

episode-ix-suotamo-leaked-photo

Ilahduttavia episodi IX -uutisia on kuulunut myös näyttelijärintamalla. Kuvausten alkamisesta kertoneen tiedotteen jälkeen näyttelijälista on täydentynyt nimekkäillä brittimiehillä Dominic Monaghanilla ja ilmeisesti myös Matt Smithillä, jonka mukana olosta uutisoi Variety tänään. Monaghan tunnetaan parhaiten Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian Merrinä ja episodi IX:n ohjaajan JJ Abramsin talliin kuuluneen Lost-sarjan Charliena. Smith taas on kuuluisa roolistaan yhdentenätoista Tohtorina Doctor Whossa ja viime vuosilta prinssi Philipinä The Crownissa.

Molemmat miehet ovat mainioita lisäyksiä Star Wars -galaksiin. Vaikka heidän isoimmat roolinsa ovat tarinoidensa sankarien rooleja ja vaikka heidät tunnetaan velmuista hymyistään, heissä on molemmissa särmää, syvyyttä ja tummuutta, joiden perusteella heidät olisi helppo roolittaa myös todella synkkiin pahisrooleihin. (Smithin kaudet Tohtorina ovat etenkin jälkikäteen tarkastellen todella hienostunut hahmotutkielma henkilöstä, joka ”hyvyydestään” huolimatta on hyvin monella tavalla, vain hieman toisesta näkökulmasta tarkasteltuna, kaikkea muuta kuin ”hyvis” – ja juuri tällaisia tietyn näkökulman totuuksiahan Star Wars on pullollaan.)

matt-smith-doctor-who

Matt Smith toisessa sodassa, toisessa galaksissa: Doctor Whon yhdestoista Tohtori.

Mutta kuinka trilogian ja saagan päätösepisodiin mitenkään mahtuu viisi keskeistä uutta hahmoa: Keri Russell, Richard E. Grant, Naomi Ackie, Dominic Monaghan ja Matt Smith? Kun kasaan käärittävänä on galaksin kohtalo, Skywalkerien perintö sekä Reyn, Kylon ja Finnin tarinat, muitakin tuttuja hahmoja unohtamatta, kuinka mukaan todella mahtuu noin monta uutta kasvoa?

Yhä todennäköisemmältä vaikuttaa minusta, että näistä näyttelijöistä pari tai ehkä kolmekin näyttelee Renin ritareita. Voisin hyvin kuvitella heistä kenet tahansa – mutta ehkä ensimmäisinä veikkauksinani Russellin ja Monaghanin – näiden Kylo Renin alaisten (tai mahdollisten kilpailijoiden) rooleissa. Vaikka Renin ritareita ei ole kunnolla esitelty elokuvissa tai oheistarinoissakaan, heidät on kuitenkin mainittu nimeltä The Force Awakensissa, ehkä ilman nimeä The Last Jedissä ja vilaukselta nähtykin Reyn Voima-näyssä uuden trilogian avausosassa. Näin ollen ritarit olisivat kyllä uusia hahmoja, mutta tavallaan eivät silti uusia hahmoja.

Richard E. Grantin todennäköisin rooli on sotilaskomentaja jommalla kummalla puolella: molemmilla puolilla tällaiselle uudelle hahmolle lienee tarvettakin. Naomi Ackien rooliksi on ihonvärinsä vuoksi aika helppo veikata Landon tytärtä, mutta niinpä vain Daisy Ridleyäkin oli aikanaan ulkonäön puolesta loogista olettaa Hanin ja Leian tyttäreksi, ja väärässä olimme silloinkin. Luulen kuitenkin Ackien olevan sankarien puolella, ja The Sunin kuvat vain vahvistavat luuloani, vaikken voikaan olla varma kuvan naisen henkilöllisyydestä.

Ja sehän on perinteitä tarkastellen selvää, että näistä näyttelijöistä ainakin yksi nähdään elokuvassa ainakin osittaisen alien-maskin takana, ellei motion capture -hahmona. Etenkin Monaghan ja Smith ovat tosiaan sellaisia naamanvääntelijöitä, että heidän tulkintansa tulisi taatusti esiin kerrosten altakin.

Näytelty sarja: Imperiumin tuhkasta Mandaloren uuteen nousuun?

Samaan aikaan kun episodi IX:ää parhaillaan kuvataan, toisaalla valmistaudutaan jo kovaa vauhtia toisiin Star Wars -kuvauksiin. Tosin emme vielä tiedä, missä ja ketkä…

Tarkoitan nyt Jon Favreaun vetämää näyteltyä Star Wars -sarjaa, jota aiempien huhujen mukaan kuvataan jo tulevana syksynä. Aivan tuoreet huhut ovat kuitenkin ensimmäiset, jotka puhuvat sarjan sisällöstä, joten minun on hyvä sanoa pari sanastani sarjasta tässä yhteydessä. Sarjahan on, kuten minäkin olen aiemmin raportoinut, kehitteillä Disneyn tulevan streaming-palvelun yhdeksi vetonauloista, ja sen oletetaan saavan ensi-iltansa palvelussa syksyllä 2019.

Tähän mennessä meille on kerrottu koko sarjasta oikeastaan vain se, mitä Favreau paljasti Solon ensi-illassa. Favreun mukaan sarja sijoittuu aikaan seitsemän vuotta Yavinin taistelun jälkeen. Se tarkoittaa noin kolmea vuotta Jedin paluun lopun jälkeen – tai noin kahta vuotta Aftermath-kirjatrilogiassa nähdyn Imperiumin lopun jälkeen.

Nyt vahva huhusivu Making Star Wars raportoi, että sarja kertoo Mandaloren planeetasta. MSW:n kuuleman mukaan Mandalore syöksyi kaaokseen Imperiumin romahduksen jälkeen, ja sarjassa on kyse Mandaloren palauttamisesta entiselleen ja kuinka tällä on suuria vaikutuksia koko galaksiin.

tcw-DeathWatch-Satine-mandalore.png

Mandalore on Star Wars -planeetoista todennäköisesti merkittävin, jota ei edes mainita tähänastisissa elokuvissa. Kyseessä on ”Boba Fettin haarniskan planeetta” (ja myös aurinkokunta tai planeettojen liitto), jonka soturit tunnetaan kautta galaksin voimakkaina taistelijoina. Pelätyn haarniskan lisäksi mandalorealaisiin yhdistetään vahva kunniakäsitys ja suku-uskollisuus. Planeetan käsittelyssä SW-universumissa voi nähdä viitteitä vaikkapa Rooman imperiumin historiaan.

Mandalore esiintyy keskeisesti animaatiosarjoissa The Clone Warsissa ja Rebelsissä. Planeetalla ja sanalla on toisaalta Boba Fettin kautta historiaa Star Wars -oheistarinoissa aina 1980-luvusta lähtien, vaikka nykyisen kaanonin mukaan juuri Fettit eivät mandalorealaisia olekaan. Heidän sijaansa planeetalta ovat kotoisin tärkeistä hahmoista The Clone Warsin merkittävä sivuhahmo herttuatar Satine Kryze ja Rebelsin päähahmo Sabine Wren.

sabine-wren-rebels.jpg

MSW:n huhu on pelkkä huhu, ja on hyvä muistaa, että Boba Fettiin vähänkin liittyvät huhut ovat yleensä aina läsnä siellä, missä puhutaan mistä tahansa Star Wars -projektista, josta ei vielä mitään tiedetä. Mutta on silti helppo sanoa, että tämä konsepti soittaa hyvin monia oikeita kelloja.

Sarjan sijoittaminen Mandalorelle mahdollistaisi täysin uuden tarinan kertomisen ja täysin uusien hahmojen käyttämisen. Samalla se tarjoaisi miljöön, joka olisi tuttu miljoonille aiempia SW-animaatiosarjoja katsoneille. Animaatioista tuttujen hahmojen cameot olisivat myös enemmän kuin todennäköisiä, jopa Tiya Sircaria myöten: Sabinen ääni on näytellyt myös kasvoillaan esimerkiksi The Good Place -sarjassa, ja 36-vuotias näyttelijä olisi aivan sopivan ikäinen rooliinsa. MSW:n Jason Ward haaveilee jopa Boba Fettin itsensä näyttäytymisestä.

Fett-sarjaksi Mandalore-huhua tuskin silti kannattaa kääntää, eikä tarvitse epäillä Favreaun sanoja uusista hahmoista. Aivan varmasti uusi sarja halutaan esittää uutena eikä jatkona entiselle, aivan kuten Rebels muutama vuosi sitten, vaikka se sitten samalla jatkaisikin myös entisten sarjojen tarinaa (aivan kuten Rebels muutama vuosi sitten). ”Fett-haarniska” tuo sarjaan sinänsä jo ydinfanikuntaa laajemminkin tunnettua ikonografiaa, vaikka sitä ei kantaisikaan ammoisen palkkionmetsästäjän kloonattu jälkeläinen.

Ylipäätään Mandalore-tarina aukeaisi varmasti myös animaatiot sivuuttaneelle katsojalle, eikä vähiten siksi, että asetelmassa on fantasia- ja miekkaseikkailuistakin tuttuja sävyjä. Luonnollisesti myös Mandaloren luonne perinteikkäiden sukujen planeettana sopii Star Wars -otsikon alla julkaistavaan sarjaan kuin karva wookieelle, mutta vielä sopivammalta rajaukselta nimenomaan sarjalle tuntuu yksi sodan myötä romahtanut yhteiskunta, jossa taistellaan seuraavasta suunnasta. MSW:n Jason Ward huomauttaa aivan oikein, että jo ilmaus ”restoration” (”Mandaloren palauttaminen entiselleen”, käänsin edellä) herättää useita tulkintavaihtoehtoja, sillä planeetta on nähty The Clone Warsissa Satine Kryzin johdolla pasifistisena, mutta toisaalta esimerkiksi kuvernööri Pre Vizsla ja itse Maul ovat aikanaan pyrkineet palauttamaan sen nimenomaan sotaisaan kunniaansa. Eikä pasifismin kurssille varmaankaan ole tehnyt hyvää Rebelsissä nähty aika Imperiumin miehityksen alaisuudessakaan.

Huhuun liittyy vielä pari erittäin sattuvaa naulaa. The Clone Warsin on juuri ilmoitettu saavan uusia jaksoja, joissa niin ikään palataan kesken jääneeseen Mandalore-juoneen. Ja tulevan sarjan vetäjä Jon Favreau itse ääninäytteli The Clone Warsissa juuri Pre Vizslaa!

Huhu on siis hyvin uskottava. Niin uskottava, että jos Favreaun sarja ei käsittele Mandalorea, tämä huhukonsepti on todennäköisesti matkalla johonkin toiseen sarjaan (tai miksei toiseen mediaan, vaikkapa peliin). Minulle Mandalore-sarja sopisi mainiosti: juuri tällaisia uusia tarinoita tutussa galaksissa Star Warsin tulevaisuudelta toivon, ja Mandalore-konseptilla on potentiaalia olla jotain uutta verrattuna varianttiin jedeistä tai salakuljettajista. Mandalore on vierasperäisyydestään huolimatta niin suuhun sointuva sana, että sarjan nimi voisi olla jopa yksinkertaisesti ”Star Wars: Mandalore”, mutta toki haussa voi olla aivan muunkinlainen otsake.

tcw-mandalore

Aivan varmojen uutisten puolella saimme juuri kuulla, että sarjaa ei tehdä pikkurahalla. New York Timesin artikkelissa Disneyn streaming-palvelusta (julkistaisivat jo sille nimen!) mainitaan, että Favreaun sarjan ensimmäisellä kaudella on 10 jaksoa ja sen budjetti on näpsäkät 100 miljoonaa dollaria. (Tarkkaan ottaen juttu ei tosin puhu mitään ”ensimmäisestä kaudesta”, ja sarja voi teoriassa olla kymmenen jakson kertaheittokin, mutta luulen useampikautisen jatkuvan tarinan olevan enemmän streaming-palvelun tuotekuvauksen hengessä.)

Disney ei todellakaan säästele. Kymppimillin hintalappu per jakso veisi Favreaun sarjan kalleimpien tv-sarjojen joukkoon, sinne Game of Thronesin ja The Crownin hintaluokkaan – ellei sitten GoT:n viimeistä kautta tehtäisi jo 15 miljoonan jaksohinnalla ja ellei Amazonin tulevan Lord of the Ringsin huhuttaisi maksavan vielä paljon enemmän. Vielä yhtenä verrokkina voi kuitenkin mainita, että The Last Jedin budjetti oli haarukassa 200-250 miljoonaa: ovat nämä melkoisia rahasummia verrattuna vaikka siihen, että Suomessa kallis Tuntematon sotilaskin tehtiin vain 6,5 miljoonalla eurolla.

Rahalla saa todennäköisesti mukaan muutamankin niminäyttelijän, mutta aivan varmasti sitä myös kuluu lavasteisiin ja tehosteisiin. Disney/Lucasfilmillä ollaan selvästi tietoisia siitä, että katsojat odottavat Star Wars -sarjan todella tuntuvan Star Wars -sarjalta, ja se tarkoittaa myös visuaalista immersiota kaukaiseen galaksiin, todentuntuisia alieneita ja lokaatioita aivan siinä missä elokuvissakin. Tämähän on pohjimmiltaan myös syy, miksi näytelty Star Wars -sarja toteutuu vasta nyt: saagan flanellipaitainen luoja George Lucas valmisteli omaa Underworld-sarjaansa vuosien ajan jo heti prequel-trilogiansa päätyttyä, mutta jätti lopulta leikin kesken, koska käsikirjoitusten toteuttaminen olisi tullut liian kalliiksi hänen yhden miehen yritykselleen. Nyt aika on toinen: paitsi siksi, että Lucasfilmin takana ovat Disneyn rahasäiliöt, myös siksi, että streaming-palvelut tarjoavat telkkariajan syndikointia paremmat mahdollisuudet saada tuottoa laadukkaasta televisiosta.

Kirjoittaja-ohjaajatiimin pomo Jon Favreau tuntee kalliit efektit muun muassa tuoreimmista töistään, Disneyn The Jungle Bookin ja The Lion Kingin uusintaversioista. MSW:n huhuraportissa tosin kerrotaan myös, että tarkoitus olisi kokeilla tositoimissa virtuaalitodellisuuslabra ILMxLabin teknologiaa, jolla efektit voidaan liittää kuvaan jo kuvaushetkellä. Näin voi toki olla, ja teknologia on vaikuttavaa, mutta en kyllä hetkeäkään usko, etteivätkö nuokin kuvat silti kaipaisi vielä paljon jälkikäsittelyä.

Loppuun vielä yksi pikku juttu, kertauksena viime vuoden Suomi 100 -postauksestani:

Jos Favreaun sarja nyt sitten sijoittuu Mandaloren aurinkokuntaan, niin saisimmeko pliis nähdä Kalevalan planeetan?

 

Näin syntyi Solo

Jo perinteikäs uuden Star Wars -elokuvan making of -postaukseni. Siitäkin huolimatta, että juuri tämän elokuvan ongelmalliseen synnytykseen liittyy arvoituksia, jotka eivät täysin ratkea välttämättä koskaan.

Kirjoitus spoilaa Solon juonenkäänteitä.

solo-trailer-chewie

”Ai että meidän välinen romanttinen komedia? Just joo.”

Lokakuu 2012. Lucasfilmin myynti Disneylle ja George Lucasin vetäytyminen ovat vielä julkistamatta, kun Lucas ja hänen seuraajakseen valitsema Kathleen Kennedy kutsuvat Imperiumin vastaiskun kirjoittaneen Lawrence Kasdanin kylään. Kasdan saa kuulla, että Star Wars -elokuvia tullaan pian tekemään monta uutta. Hänet värvätään neuvonantajaksi episodi VII:n käsikirjoittajalle Michael Arndtille – ja hänelle tarjotaan mahdollisuutta kirjoittaa oma yksittäiselokuva. Kasdan valitsee George Lucasin ideoiden kärjestä suosikkihahmonsa Han Solon nuoruudentarinan, jonka näkee eräänlaisena westerninä.

Helmikuu 2013. Omistajaa vaihtanut Lucasfilm julkistaa tekeillä olevan kaksi spinoff-elokuvaa. Niiden aiheita ei kerrota, mutta se kerrotaan, että toista käsikirjoittaa Kasdan, toista Simon Kinberg. Kasdanin projekti kertoo Han Solosta, Kinbergin Boba Fettistä. Tässä vaiheessa tarkoitus on, että Solo-leffa valmistuisi näistä ensimmäisenä, ensi-iltaan vuonna 2016 eli episodien VII ja VIII välissä.

Huhtikuu 2013. The Force Awakensiksi myöhemmin nimettävän episodin kehitystyökin on edelleen vasta idullaan, kun Soloksi myöhemmin nimettävän elokuvan luonnossuunnittelu ensimmäisen kerran alkaa. Tässä vaiheessa projektin koodinimi on ”Harry and the Boy”. Käsikirjoitusluonnos sisältää hyvin varhain monia lopullisista palasistaan, koska ne liittyvät Hanin myyttiin: se alkaa Corellialla, siinä pelastetaan Chewbacca Imperiumin vankeudesta ja siinä lennetään kuuluisa Kesselin reitti 12 parsekissa.

art-of-solo-rescue

Chewbaccan pelastaminen Kesselistä eräässä varhaisessa konseptissa. Tämä ja monet muut postauksen kuvat kirjasta The Art of Solo: A Star Wars Story (Phil Szostak, Abrams Books 2018).

Lokakuu 2013. Michael Arndt jättää Episodi VII:n. Kasdan ja ohjaaja JJ Abrams ryhtyvät itse elokuvan käsikirjoittajiksi. Pian Episodi VII:n ensi-iltaa siirretään reilulla puolella vuodella jouluun 2016. Solo jää kokonaan tauolle noin vuodeksi, ja viimeistään tässä vaiheessa ensimmäinen standalone-elokuva päätetäänkin toteuttaa ILM:n pomon John Knollin edellisenä keväänä ehdottamasta ideasta: Kuolemantähden suunnitelmien sieppauksesta.

Loppuvuosi 2014. The Force Awakens on kuvattu. Haudattuaan näin Han Solon (vaikka yleisö ei sitä vielä tiedäkään) Kasdan palaa hahmon nuoruuden pariin. Hän pyytää myös mukaan yhden toverin: poikansa Jonathanin, joka tarjosi tuoreita näkökulmia jo TFA:n kässäriin ja josta tulee nyt Solon toinen käsikirjoittaja.

jj-abrams-lawrence-kasdan

Syy Solon viivästymiseen: JJ Abrams ja Lawrence Kasdan The Force Awakensin kuvauksissa.

Heinäkuu 2015. Lucasfilm julkistaa tekeillä olevan elokuvan Han Solon nuoruudesta. Virallista otsikkoa elokuvalle ei vielä anneta, mutta sen ensi-iltapäiväksi julkistetaan 25.5.2018. Tässä vaiheessa Solo on siis saanut lopullisen paikkansa julkaisukalenterissa, kun alunperin toiseksi standaloneksi kaavailtu, Simon Kinbergin kirjoittama ja Josh Trankin ohjaamaksi tarkoitettu Boba-elokuva on hyllytetty. Solon ohjaajiksi on yllättäen valittu Legoelokuvasta ja muista komediallisista projekteista tunnetut Christopher Miller ja Phil Lord.

Syyskuu 2015. Solon esituotanto hyrähtää ensimmäiseen varsinaiseen vaihteeseensa. Ohjaajien ja design supervisor James Clynen johdolla kaikeksi elokuvan suunnittelun ohjenuoraksi otetaan, että 10 vuotta ennen Episodi IV:tä (1977) tapahtuvan elokuvan lähteiden on oltava kutakuinkin 1960-luvulla. Huomattava osa lopullisenkin elokuvan visuaalisesta tyylistä kumartaakin siihen suuntaan: on 2001: avaruusseikkailun hengessä uutuuttaan hohkavaa Millennium Falconia, on amerikanrauta jolla Han ja Qi’ra ajavat karkuun Corellialla, on ajan muusikoilta lainattua pukukuvastoa ja niin edelleen. Ja vaikka elokuva ei tarinallisesti ole road movie, se sisältää tekijöidensä silmissä myös hyvin amerikkalaisen matkan halki Yhdysvaltain, alkaen idän tummanharmaista tehdaskaupungeista, ylittäen vuoristoisen keskilännen ja päätyen etelä-Californian aurinkoiselle rannalle.

art-of-solo-chase

Takaa-ajokohtaus Corellialla: yksi monista americana-aineksista Solossa.

Loppuvuosi 2015 ja vuosi 2016. Käsikirjoitus hakee muotoaan. Aiemmissa vaiheissa Han esimerkiksi työskentelee Corellialla Imperiumin tehtaassa, ja jää siellä vangiksi, jolloin tapaa Chewbaccan. Välillä Chewie pelastetaan vasta Kesselissä. Eräässä vaiheessa Han taistelee armeijassa Imperiumia vastaan taistelevalla puolella. Pisimpään Kasdanit arpovat sen kanssa, tarvitaanko tarinaan sotavaihetta Mimban-planeetalla, vai tapaisiko Han Beckettin tiimin jo Corellialla ja suuntaisi sieltä lumiselle Vandorille. Sen sijaan mukana on aluksi Taanab-planeetta, jolla sijaitsee Dryden Vosin tukikohta ja jolla Enfys Nestin jengi asuu, mutta planeetta vaihtuu suunnitelmien tarkentuessa avaruuden luksusjahdiksi. Qi’ra, jonka hahmon nimen vaihtoehto on Kura, on vielä kesään 2016 asti alienhahmo, mutta kaikki konseptit vaikuttavat lopulta liian paljon Trekiltä ja liian vähän Warsilta. Esituotanto käynnistyy vähitellen, ja esimerkiksi tuotannon suunnittelijaksi (production designer) kreditoitava Neil Lamont aloittaa projektin parissa vasta vuoden 2016 aikana. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että Sololla on vielä tässä vaiheessa huomattavasti vähemmän kiire kuin The Force Awakensilla ja Rogue Onella. Toisaalta se johtuu myös siitä, että näiden molempien kuten myös The Last Jedin parista siirtyy vähitellen ihmisiä Solon tuotantoon.

Toukokuu 2016. Nuoren Han Solon näyttelijäksi paljastuu Alden Ehrenreich, lähinnä Coenien Hail, Caesar!:sta tunnettu nuori lupaus. Rooliin kartoitettiin lukemattomia näyttelijöitä, joista neljää viimeistä ehdokasta testattiin puvuissa Chewbacccaa esittävän Joonas Suotamon kanssa, vaikka Ehrenreich oli Lordin ja Millerin kertoman mukaan ”kirjaimellisesti ensimmäinen koekuvauksissa käynyt”. Tässä vaiheessa yleisökin tietää jo, koska Disneyn toimitusjohtaja Bob Iger on sen meille aiemmin keväällä kertonut, että elokuva on ”Hanin ja Chewien origin story”. Kasdanit itse menevät vielä pitemmälle, ja ajattelevat elokuvaa Hanin ja Chewien välisenä rakkaustarinana.

art-of-solo-enfys

Han, Chewie ja Enfys Nest luonnoksessa, jonka piirroshetkellä näyttelijä vaikuttaisi jo valitun.

Tammikuu 2017. Kuvaukset alkavat. Tuotannon koodinimi on ”Red Cup”. Muista näyttelijöistä paljastetaan Donald Gloverin esittävän Landoa ja mukana olevan (vielä julkistamattomissa rooleissa) Emilia Clarken ja Woody Harrelsonin. Monilahjakas nouseva tähti Glover on ehdottomasti halunnut Landoksi, ja siirtänyt jopa oman sarjansa Atlantan tuotantoa Solon ehdoilla. Suomalaisia pidetään vielä jännityksessä Joonas Suotamon roolituksesta, koska Chewbaccan näyttelijää ei paljasteta. Tässä vaiheessa yleisökin tietää jo, koska Kathleen Kennedy on sen meille edellisvuonna kertonut, että elokuva on ”sekoitus westerniä ja keikkaleffaa” (heist movie).

Helmikuu 2017. Suomalaisten jännitys päättyy, kun kuvausten päävaihe käynnistyy ja cast täydentyy Thandie Newtonilla, Phoebe Waller-Bridgellä – ja Joonas Suotamolla. Suotamohan oli kreditoitu The Force Awakensissa vain ”Chewbacca doubleksi”, eikä The Last Jedin kreditoinnista tai työnjaostakaan ole tässä vaiheessa vielä varmuutta. Hanin (ja Chewien!) elokuvassa tiedämme kuitenkin nyt saavamme ihan oikean Suotamo-Chewien. Minä veikkaan tässä blogissa Newtonia elokuvan pahikseksi, mutta väärässä olen. Ensimmäisten kuvausten joukossa ovat muun muassa studiossa tallennetut Hanin ja Chewien taistelullinen ensitapaaminen ja Corellian avaruusaseman kohtaus, joka on 250 ekstrallaan ilmeisesti uusien Star Warsien suurin joukkokohtaus.

han-solo-cast-photo

Solon kuvausten ja castin julkistus. Falconin puikoissa ohjaajat Phil Lord ja Christopher Miller.

Toukokuu 2017. Soloa kuvataan Italiassa Dolomiittien vuoristossa ja Englannissa Fawleyn entisen voimalaitoksen pihassa. Edellisessä on kyse junaryöstön Vandor-planeetasta, jälkimmäisessä elokuvan alun Corelliasta, ennen kaikkea takaa-ajokohtauksesta kiitureilla. Brittitabloidit julkaisevat runsaasti suttuisia paparazzikuvia kiiturileikeistä. Pääkuvaaja on tummanpuhuvien kuvien taituri Bradford Young, joka sopii elokuvaan, joka tarkoituksella alkaa tummista sävyistä ja saa koko ajan lisää värejä edetessään.

Kesäkuun alku 2017. Soloa kuvataan Italiassa Fuerteventuran saarella Kanarialla, hiekkaisella rannalla tatooinemaisissa tunnelmissa. Lokaatio on elokuvassa loppukohtauksen Savareen, mutta sitä huhutaan tuolloin Corelliaksi. Koska paikka tosiaan kuitenkin näyttää nettiin vuotaneissa kuvissa autiomaalta, minä pelkään elokuvassa palattavan jälleen kerran Tatooinelle ja elokuvaan ilmestyvän Han-aineksista vielä Jabbankin. Väärässä olen tässäkin.

Kesäkuun puoliväli 2017. Elokuvan kuvauksia piti olla jäljellä vain muutamia viikkoja, kun ohjaajat Lord ja Miller saavat potkut. Potkujen aivan perimmäiset syyt eivät ole valjenneet täysin tähän päivään mennessä, mutta eri lähteistä summattujen kertomusten perusteella kyse oli metodieroista: Lord ja Miller halusivat ottaa runsaasti iloittelevia ja improvisoituja ottoja ja koostaa niistä elokuvan leikkauspöydällä, Kasdan ja Kennedy eivät luottaneet tähän. Osa raporteista painottaa lisäksi tulosongelmia, ja kertoo esimerkiksi kuvausten edenneen hitaasti ja ja kaksikon kompuroineen näyttelijöiden ohjauksessa. Ehkä Lord ja Miller ylipäätään hakivat liikaa 1960-luvun iloittelua, ovathan he parin edeltävän vuoden ajan toivoneet tuotannon suunnittelijoidenkin ammentavan tuolta vuosikymmeneltä? Mene ja tiedä, mutta Lordin ja Millerin paikalle Kennedy värvää vanhan ystävänsä Ron Howardin, Hollywoodin luotettavan veteraanin, ja elokuvan kuvaukset pitävät lopulta vain parin viikon tauon. Käsittämättömältä tuntuu, että elokuvan ensi-iltapäivää, johon on siis tässä vaiheessa vain 11 kuukautta, ei siirretä.

Kesä-syksy 2017. Hyväntuulisesti kuvauspaikoilta twiittailevan Howardin johdolla noin 70 prosenttia elokuvasta kuvataan uudelleen. Luultavasti kyse on siitä, että kaikki uusittavissa oleva uusitaan, ja aiemmasta pidetään vain lokaatiokuvat, joukkokohtaukset ja äksön-otot. Käsikirjoitus ei ilmeisesti muutu käytännössä mitenkään. Esimerkiksi käytännössä kaikki Dryden Vosin jahdilla tapahtuva kuvataan uudelleen, ja Dryden näyttelijäkin vaihtuu Michael K. Williamsista (jonka aikatauluun uudelleenkuvaukset eivät käy) Paul Bettanyyn. Leffan lopun ylläricameo, Darth Maulin paluu, kuvataan ja lukitaankin vasta loppuvaiheessa: käsikirjoituksessa on lukenut hahmon kohdalla vain ”Pomo”, ja Howardin aikaan asti pomoksi on ollut Maulin lisäksi muitakin vaihtoehtoja. Maulin käyttäminen on erityisesti käsikirjoittaja Jon Kasdanin valinta: isä-Kasdan ei tätä ennen edes tiennyt, että Maul oli palautettu henkiin animaatiosarjoissa.

solo-howard-bettany

Ron Howard ja Paul Bettany, joka korvasi Michael K. Williamsin elokuvan pahiksena. Bettanya ei erikoistehosteta alieniksi kuten Williams oli tarkoitus, joten Hanin, Qi’ran ja Drydenin välille lisätään näin kolmiodraaman jännitettä ja vihjauksia seksuaalisesta pakkotyöstä.

Lokakuu 2017. Kuvaukset päättyvät, noin kaksi ja puoli kuukautta alkuperäisestä aikataulustaan jäljessä. Uudelleenkuvausten myötä elokuvan budjetti on kasvanut 250 miljoonaan dollariin. Elokuvan nimeksi julkistetaan simppelisti Solo: A Star Wars Story. Tässä vaiheessa elokuvalla alkaa olla kiire, mutta onneksi Howardin näkemys kuvatusta materiaalista on selvästi suoraviivaisempi kuin leikkaushuoneen rakennusvaiheeseen valmistautuneiden Lordin ja Millerin. Lopulta elokuvasta ei ilmeisesti juuri jää poistettuja kohtauksiakaan – siis sellaisia, joita kannattaisi odottaa kotijulkaisuille, sillä sattuneesta syystä vaihtoehtoisia ottoja studion arkistoissa riittää. Tärkein poistettu kohtaus lienee väläys Hanin armeija-ajasta, jossa nuorempi Kasdan tekee cameon toisena puoliskona expanded universen epäonnisista imperiaalisotilaista Tag ja Bink.

Helmikuu 2018. Solon markkinointi alkaa vähitellen – vasta nyt ensimmäisellä teaserilla. Syy on varmasti välissä ollut The Last Jedin ensi-ilta, mutta jälkikäteen ajatellen tämä on selvä strateginen virhe. Minä pelkään pahaa.

Toukokuu 2018. Solo saa ensi-iltansa. Lord ja Miller kreditoidaan lopputeksteissä tuottajiksi. Elokuva ei ole pahimpien pelkojen mukainen katastrofi, mutta se ei ole myöskään menestys.

Solo-arvioni: Star Wars -elokuvista tuli aivan tavallisia

Solo: A Star Wars Story on käännekohta Star Wars -sarjan historiassa, ja sen jälkeen mikään ei ole entisellään. Tämä ei ole kehu.

Tämä sen sijaan on spoilaava arvioni. Varoitus.

Solo-han-chewie-cards.png

”No, mitä luulet Chewie, tuleeko Akilta kehuja vai haukkuja?”

Solo ilmestyi Suomeen keväthelteiden keskelle sen verran lyhyellä mainoskampanjalla, että ei ole mikään ihme, että ainakin täälläpäin elokuvateatterit olivat ensi-iltapäivänä vajaalla täytöllä. Omistajayhtiö Disneyn uppiniskaisuus olla siirtämättä ongelmallista tuotantoa joulukuulle, jolle Star Wars -elokuvat olivat jo vakiintumassa ja jolloin episodi IX:kin saa ensi-iltansa puolentoista vuoden päästä, tuntui pitkään siltä, että studio haluaa vain puskea tämän filmin ulos vähin äänin, jotta siitä päästään eteenpäin. Toisaalta Solon loppuvaiheen julkisuuden luonne, erityisesti Euroopan ensi-illan pitäminen maailman merkittävimmässä elokuvatapahtumassa Cannesissa, viittasivat voimakkaaseenkin itseluottamukseen: Disneyllä täydyttiin tietää, että varhaiset kuulopuheet eivät olisi murskaavia.

Ymmärrän nyt, että molemmat näkökannat olivat totta. Solo ei ole sellainen suurteos, että sitä olisi kannattanut odottaa hitaalla tulella kypsytellen kuukausia kuten The Force Awakens, The Last Jedi ja jopa ensimmäinen standalone-elokuva Rogue One olivat. Solo ei silti myöskään ole sellainen katastrofi, joka se todellakin olisi voinut olla, kun tiedetään, että sen ohjaajat vaihdettiin kuvausten loppupuolella, kuvaukset tehtiin suurimmaksi osaksi uudelleen, jälkituotannon aikataulu venyi kuukausilla ja aineksista kasattiin silti valmis elokuva vielä alkuperäiseen ensi-iltapäiväänsä.

solo-howard-bettany.jpg

Ohjaaja Ron Howard ja vanha kaveri Paul Bettany, joka korvasi kuvausten toisessa vaiheessa kokonaan Michael K. Williamsin alunperin näyttelemän hahmon.

Itse asiassa Solo on valmiina hyvinkin koherentti kokonaisuus, jossa paikkausten saumat näkyvät paljon vähemmän kuin 4-5 käsikirjoittajan virittelemässä Rogue Onessa, johon niin ikään kuvattiin isoja osia uudelleen. Paikkaajaohjaaja Ron Howard ansaitsee kiitokset ammattitaitoisesta työstä pirullisen pahassa paikassa. Samaan aikaan on tosin syytä todeta, että Howardin asema Hollywoodin tylsimpänä eturivin ohjaajana ei vavahda silmissäni mihinkään: Solo ei missään kohdassa ole mitenkään visionääristä elokuvaa, vaikka sen tummasävyisiä kuvia sommittelemassa olikin taitava Bradford Young. Kuvaava esimerkki elokuvan luonteettomuudesta on heti alussa: meille käytännössä näytetään asetelman kertova alkuskrolli, mutta koska Rogue Onen kohdalla tuli asetettua oletus, että Star Wars Story -elokuviin ei kuuluisi alkuskrolleja, sitä ei näytetä meille avaruudessa skrollaavana tekstinä – ja sitten meille näytetään kohtauksia, jotka itse asiassa kertaavat aivan sen kaiken, mitä alkuteksteistä juuri luimme.

Howardin duunarimaisen-mutta-jämäkän osaamisen lisäksi Sololla oli itse asiassa katastrofin enteistä huolimatta muutama olosuhde-etukin Rogue Oneen verrattuna. Projektin jatkuvuudesta huolehtivat ohjaajien vaihdoksen yli pysyneet käsikirjoittajat Jonathan ja Lawrence Kasdan. Toiseksi eduksi voidaan laskea nimenomaan se, että Howard kuvasi uudelleen niin paljon kuin kuvasi. Voi aivan hyvin olla, että esimerkiksi dialogikohtauksissa ei juuri ole jälkeä Phil Lordin ja Christopher Millerin aikaisista otoista, kun taas Roguessa kokonaisia kohtauksia kursittiin kokoon eri käsikirjoitusversioiden aikaan kuvatuista pätkistä. Vaikka Lordin ja Millerin version huhuttuja improvisoituja kohtauksia voi toki jäädä jossittelemaan, mikään valmiissa elokuvassa ei anna satunnaiskatsojalle merkkejä siitä, että lopputuloksen olisi missään vaiheessa pitänyt olla yhtään tätä kokeellisempi leffa.

Mutta leffa Solo nimenomaan on – ei suuri elokuva. Itse asiassa se on monella tapaa suorastaan pienimuotoinen (mikä ei toki sinänsä ole cinemaattisen suuruuden vastakohta). Solossa konnajoukkue pyrkii varastamaan arvokasta tavaraa saadakseen vaihdettua tuon tavaran rahaksi ja on valmis tappamaan tuon alhaisen tavoitteensa eteen. Niin sanotuilla sankareillamme ei ole keikkansa toteuttamiseksi suurempaa suunnitelmaa kuin mennä arvokkaan tavaran säilytyspaikkaan, aiheuttaa rähinä ja paeta tavaran kanssa.

Tämä ei todellakaan ole mikään hienostunut heist-elokuva – ja vielä vähemmän siis elokuva, jossa ratkottaisiin galaksin tai edes päähenkilöidensä sielujen kohtaloa. Semminkin kun päähenkilöiden vastakappaleina eli konnatarinan konnina toimivat vain toiset konnat, joista eräät osoittautuvat vähemmän konnamaisiksi ja ilkeinkin lopulta vain muutaman tason ylemmäksi mafiosoksi hierarkiassa, jossa korkeammalla piilee aina pahempia käskyttäjiä. En siristämälläkään pysty näkemään tässä harkittua hyvän ja pahan suhteellisuuden pohdintaa kuten vaikkapa The Last Jedissä. Ei, Solossa konnat ovat vuoroin toisiaan konnamaisempia yksinkertaisesti vain siksi, että näin rikollisista voidaan kertoa nuorillekin katsojille sopiva seikkailuelokuva. Galaksin alamaailmassa kun sattuu ja tapahtuu, kräsh bäng buum.

solo-teaser-gunfight

Solosta lupailtiin etukäteen myös westerniä, mutta muutamia kuvia ja junaryöstöä lukuunottamatta elementit jäävät melko vähäisiksi.

Monelle katsojalle, ehkä jopa minullekin, tässä on silti yksi Solon vahvuuksistakin. Solo nimittäin todellakin nyt näyttää sen galaksin likaisen alamaailman, mitä George Lucas itse yritti Underworld-sarjallaan (joka ei koskaan päässyt kuvausvaiheeseen) ja LucasArts-pelifirma myyttisellä 1313-pelillään (jota ei koskaan julkaistu). Miljöömielessä on niin ikään episodien VII ja VIII jälkeen virkistävää nähdä Star Wars -tarina, joka ei lainkaan väistele sijoittumistaan samaan maailmaan kuin prequelit. Solokin tosin tapahtuu noiden episodien tapaan suureksi osaksi galaksin autiomailla, mutta se kuitenkin alkaa suurkaupungista ja sivuaa muitakin oikeasti asuttuja lokaatioita, näyttää vanhoista elokuvista tuttuja alien-rotuja ja namedroppailee erisnimiä sieltä täältä sarjan historiasta.

Tähän taustaan ja juoneen Kasdanit sijoittavat kasvukertomuksen, joka pahimpien pelkojeni mukaan tunkee yhteen tiiviiseen seikkailuun likimain kaikki mahdolliset Han Solon myytin palaset. Paikoin tämä käy sujuvasti: voin hyvin ostaa, että tämän elokuvan avaruuspakomatka saavuttaa kaukaisessa galaksissa legendaariset mittasuhteet niin, että vuosikymmeniä myöhemmin Jakkun romunkerääjäkin on kuullut ”aluksesta, joka teki Kesselin reitin 12 parsekissa” (oletan, että myyttiin ei tosiaankaan tartu tieto siitä, miksi reittiä oltiin tuolloin lentämässä).

Toisin paikoin ollaan vain kiusallisella tasolla: kun Han lopussa romuttaa Millennium Falconin, oppii ampumaan ensin ja lähtee vielä tapaamaan Jabbaa, niin ollaan käytännössä selitetty koko Hanin taustahistoria muutaman päivän mittaisella keikalla – vaikka episodi IV:ään on tämän elokuvan päättyessä vielä vuosia. Tietysti myös The Last Jedissä symboliseen osaan nostetut nopat saavat nyt kunnon alleviivaukset, ja mitä mustekynän käyttöön tulee, niin eikö vain se Hanin sukunimikin sitten pitänyt selittää. Mainitsematta jää oikeastaan vain wookieeiden elämänvelka (yllättävää muuten, että se jää mainitsematta), ja näkemättä Boba Fettin cameo (yllättävää näissä oloissa sekin).

millennium-falcon-solo.jpg

Ai luuliko joku, että Millennium Falconilla kestäisi vuosia ikääntyä romukasaksi? Ei Han Solon käsissä, näemmä.

Temaattisesti kyse on vapauden kaipuusta ja läheisyyden tarpeesta – jotka molemmat tietysti kytkeytyvät elokuvan ja sankarin nimeen. Sekä Han (Alden Ehrenreich) ja Qi’ra (Emilia Clarke) että Beckett (Woody Harrelson) ja Val (Thandie Newton) tavoittelevat mammonaa välineenä ostaakseen sillä itsenäisyytensä, kuvitellen kukin siellä jossain odottavan vapaan elämän ja saavutuksettomien soittotuntien. Toisaalta Hania ajaa myös halu saada nuoruudenrakkaus Qi’ra takaisin, ja Beckettin tiimin tehtävä tarinassa on myös osoittaa, ettei kenenkään kaukaisessa galaksissakaan ole hyvä olla yksin. Rikollisen petturuuden maailmassa nämä molemmat oppitunnit kasautuvat tietenkin sankarimme selkään siten, että lopulta Han kyllä pääsee omilleen, vaikka tyhjätaskuna, ja jää ilman rakastaan, mutta saa Chewbaccasta kaipaamansa luotettavan kumppanin. Mitään erityisen ihmeellistä tällaisessa sanomassa ei kuitenkaan ole: vastaavanlaisia kertomuksia on aika helppo etsiä Hollywoodin viihde-elokuvista. (Vapautta ja ehkäpä rakkauttakin tavoittelee myös Landon droidi L3-3T, joten toisteisen tematiikan virkistävä poikkeus on vain Lando itse, joka elää huolettomana hurmurina huolimatta siitä, etteivät hänenkään raha-asiansa taida olla täysin vakaalla pohjalla.)

Juuri tässä tavallisessa yhdentekevyydessään Solo juuri on käänteentekevä elokuva Star Wars -sarjan historiassa. Solo on Star Wars -vastine Ant-Manille, jonka jatko-osan traileri näytettiinkin sattuvasti tämän edellä. Kyllä, kyse on osasta sarjaa, josta olemme pitäneet aiemmin, mutta kuitenkin myös kevyestä välityöstä, jonka katsomatta jättäminen ei haittaisi mitään. Solon jälkeen Star Wars -sarja saavuttaa Marvel Cinematic Universen, Disneyn yhtiönsisäisen franchise-esikuvan, niin hyvässä kuin pahassakin: tämän jälkeen uusi Star Wars -elokuva on vain uusi Star Wars -elokuva. Se ei enää lähtökohtaisesti ole Tapaus – vaikka brändin alla jatkossakin nähdään myös Tapaus-elokuvia, kuten Marvelinkin brändin alla.

solo-beckett.jpg

Tobias Beckett – nimi ja hahmo, joihin voisi törmätä jossain aivan muussakin elokuvasarjassa.

Kaikkien Hollywoodin kevyiden kesäleffojen sarjassa Solon ei kuitenkaan tarvitse luimistella viitta koipien välissä. Se alkaa kankeasti, mutta pääsee vauhtiin Hanin ja Chewbaccan ilahduttavan brutaalissa ensikohtaamisessa ja etenkin raideryöstössä. Jälkimmäisessä, ison aluksen lyödessä kipinöiden kaiken painonsa junan kattoon, on elokuvan aikana helpoin muistaa, mikä alunperin erotti Star Warsin kaikista muista avaruusseikkailuista: aidon läsnäolon ja ”käytetyn tulevaisuuden” tuntu. Siitä eteenpäin seikkailu etenee sujuvasti, kohtaamisesta ja toimintakohtauksesta seuraavaan.

Päänäyttelijät ovat kaikki rooleissaan vähintään mukiinmeneviä (Ehrenreich Han Solona, Harrelson arkkityyppihahmossaan Beckettinä) tai suorastaan synnynnäisen luontevia (Joonas Suotamo Chewbaccana, Donald Glover Lando Calrissianina). Jäin kaipaamaan enemmänkin sanailua näiden mainioiden tyyppien välillä, mutta luontevimmat suhteet syntyvät joka tapauksessa juuri mainittujen välille. Uusista hahmoista esimerkiksi droidi L3-3T (Phoebe Waller-Bridge) jää aivan irralliseksi ja kaikkien miesten kohtaukset Qi’ran kanssa törmäävät ilmeisesti Emilia Clarken rajoihin näyttelijänä. Hyvä kuitenkin, että Hanin ja Qi’ran välillä näytetään aitoa intohimoa – tässä kun päähenkilön motivaationa on ensirakkaus eikä muissa uusissa Star Warseissa nähty syvä ystävyys. (Pidin toisaalta myös siitä, että Qi’ra ei mitenkään kilpaile Leian paikasta Hanin elämän tosirakkautena: nämä kaksi eivät toraile liekehtien, vaan pikemminkin kyse tuntuu olevan ensi-ihastuksen haikailusta.)

han-qira-capes

Kohtaus, johon kuvauksissa vieraillut George Lucas tarjosi pienen lisäyksen (että Han ei ripustakaan Qi’ran ojentamaa viittaa naulaan, vaan pudottaa sen maahan).

Solo on myös, kuten odottaa saattoi ja sivumennen jo tässäkin mainittua tuli, täpösen täynnä kiehtovia lokaatioita sekä viittauksia ja silmäniskuja sarjan faneille. Niiden huomaaminen suorastaan vaatii kaksi katsomiskertaa lyhyen ajan sisään. Joukossa on monta riemastuttavaa, kuten Teräs Käsi -taistelulajin maininta ja ehkä eniten koko elokuvassa itseäni naurattanut repliikki ”Sinä tapoit Aurra Singin!”. Normaalisti tässä sarjassa kun ei todellakaan ole tavattu tappaa sivuhahmoja ohimenevällä repliikillä off-screen. Katsomiskokemukseen liittyvänä plussanaan sopii myös mainita, että Solo on uusista elokuvista ensimmäinen, jonka rakenteen purkaminen ei juurikaan onnistunut trailereista ja pressikierrokselta, joten sitä on hardcore-faninkin mahdollista katsoa ensimmäisellä kerralla tuorein silmin, kuten tekijät varmasti halusivatkin.

Toisaalta, ne kaksi katsomiskertaa jo ensi-iltapäivänä suorittaneena jään miettimään, kuinka monta katsomiskertaa elokuva mahtaa myöhemmin kestää. 135 minuutin mittaisena se ei käy kevyestä välipalasta, ja esimerkiksi elokuvan aika monesta loppukohtauksen näköisestä kohtauksesta koostuva loppu tuntui jo toisella kerralla venytetyiltä. Vaikka Solo tosiaan käärii Hanin hahmon yhdessä seikkailussa harmillisenkin valmiiseen pakettiin, se tuntuu mittakaavansa vuoksi ja perättäisten ensitapaamisten kokoelmana pikemminkin sarjapilotilta kuin elokuvalta. Sellaisena se kyllä innostaisi katsomaan seuraavan jakson. Harvan sarjan pilottia silti yksinään katsellaan uudelleen ja uudelleen.

Episodi VIII:n Behind the Scenes -video: ”Odottamatonta ja oikeaa”

Viime viikonlopun Disney D23-messuilla oli niin paljon Star Wars -uutisia kerrottavaksi, että niistä olisi voinut blogata melkein kuin Star Wars Celebrationista. Koska en ollut online näiden tapahtuessa, tunnen nyt olevani auttamatta myöhässä. Mutta näin vähän jälkikäteisenkin katsauksen ansaitsee kyllä ehdottomasti ainakin The Last Jedin behind the scenes -video, joka jo yksinään on täpösen täynnä kaikenlaista:

Crait-planeetan punaisen hiekan juoksuhaudat! Chewbaccan leirinuotio Ahch-Tolla! Sukelluskohtauksia! Daisy Ridley treenaamassa miekkailua kolmen vastustajan kanssa! Monta huhukuvauksissa esiintynyttä uutta otusta ihka elävinä! Vaikka sun mitä!

Näistä ´”behind the scenes -trailereista” on käytännössä jo muodostunut perinne, ja jälleen on todettava, että tämä nostattaa ainakin minun odotuksiani melkeinpä tavanomaisia trailereitakin enemmän. Pakko siis katsoa vielä tarkemmin. Tämä on niin täpösen täynnä kiinnostavia yksityiskohtia, että annan palaa kunnolla. Spoileriaste: yhdistelen alla behind the scenes -videon sisältöä aiempiin huhuihin, joista monista en ole kirjoittanut tässä blogissa aiemmin, joten herkimmät voivat tulkita osan kommenteistani miedoiksi spoilereiksi. Juonitapahtumien osalta kyse on kuitenkin puhtaasta spekulaatiosta!

Meillä on luola, jonka katosta roikkuu melkeinpä Matrixin ihmiskasvattamon mieleen tuovia palkoja, mutta kyllä ne ehkä sitten kuitenkin taitavat valaisimia olla. Myöhemmin videossa Mark Hamill ja ohjaaja Rian Johnson istuskelevat luolassa – todennäköisesti tässä samassa, ellei kyse ole sitten siitä videon luolasta, jonka pohjalla on vettä.

Millennium Falcon on jälleen myös studiossa – siis sen lisäksi, että aluksen jalusta rakennettiin Irlantiin ja koko alus törötti ulkokuvauspaikalla Englannissa.

Maanpinnan kiitureita – tai SW-universumin ”autoja”. Nämä voisivat liittyä Dubrovnikissa kuvattuun takaa-ajo-kohtaukseen, joka siis tapahtuisi Canto Bightin kasinoplaneetalla, kuten Vanity Fairin artikkelissa alkukesästä esiteltiin.

Tällä kameramiehellä on vakaa ote hommaansa. Kaivosplaneetta Crait kiehtoo minua väläys väläykseltä enemmän. Ohjaaja Johnson kertoi aiemmin, että kyse on kapinaliiton vanhasta, mutta aikaa sitten hylätystä tukikohdasta, ja punainen aine on mineraalia, jota planeetalta louhitaan. Teaseristahan tiedämme, että planeetalla käydään maataistelua, ja Johnsonin mukaan planeetta näyttelee tärkeää roolia The Last Jedissa. Mikähän siis mahtaa olla mineraalin käyttötarkoitus? Nouseeko planeetta yhtäkkiä arvoon arvaamattomaan molempien osapuolien taistellessa jostakin resurssista? Vai… (esitän toisen teorian aivan kohta).

Tässä Millennium Falconia ja Chewbaccaa kuvataan Englannissa juuri siellä, missä lavasteisiin kiipesi vuosi sitten monta kutsumatonta kulkijaakin. In universe tapahtumapaikka on tietenkin Luken eristyksen planeetta Ahch-To ja Falconin sija selvästi sama, mihin aluksen ja Chewien The Force Awakensin lopussa jätimme.

Leia ei ehdottomasti ole tässä D’Qarilla eli The Force Awakensin vastarinnan tukikohtaplaneetalla, jossa näimme hänet viimeksi. Sen sijaan planeetta on todennäköisesti Crait. Ja jos näin on, onko niin, että Craitilla sijaitseekin kapinal…siis vastarinnan nykyinen tukikohta?

Dubrovnik. Canto Bightia kuvattiin kuin kuvattiinkin siis aivan samoilla vanhan kaupungin rantamuureilla missä aiemmin Game of Thrones -sarjaa.

Kylo Renistä ehdittiin jo tähän asti julkaistun perusteella epäilemään, ettei ikoninen kypärä olisi tällä kertaa käytössä, mutta onpa toki sentään. Kylo eli Adam Driver nähdään tässä videossa vain studio/sisätiloissa, joten veikkailujen varaan vielä jää, mille planeetoille Vader-wannabemme tässä episodissa matkaa.

Mikähän tämä huone on? Osa Canto Bightin kasinoa vai ehkä jotain First Orderin suurjohtaja Snokeen liittyvää? Terävä punainen vaikuttaisi kuitenkin olevan osa lavastetta eikä jälkituotannossa tehosteilla korvattava väri.

 

The Force Awakensin sankaritrio plus tulokas Rose Tico (Kelly Marie Tran) samassa kuvassa. Daisy Ridleyn päällimmäinen takki ei kai ole elokuvavaate, mutta tällaisten kuvien olemassaolo antaa kyllä ymmärtää, että sankarimme kohtaisivat jossain kohtaa tätäkin episodia, vaikka aloittavatkin sen erillään.

Tämän hevosmaisen otuksen takapuoli tallentui Dubrovnikin paparazzien valokuviin. Niiden huhuraporttien perusteella konsensusveikkaus kuuluu, että Finn ja Rose ratsastavat (pakoon?) otuksen kyydissä. Hienoja otuksia sekä tämä että sitä videossa seuraava ”jääkettu”.

Tämä ja muutamat muut kuvat videossa antavat ymmärtää Reyn sukeltavan luolassa. Tapahtumapaikka on siis mitä todennäköisimmin Ahch-To. Rian Johnson lienee poiminut idean varhaisista The Force Awakens -tarinaluonnoksista, joissa Rey sukelsi toisen Kuolemantähden raunioihin Endorilla. Nyt veden alta saatetaan etsiä vastauksia jedien historiaan – tai ehkä jotain tuoreempaa… Aiemmin viikonloppuna eräät nimittäin bongasivat tuoreesta tuotejulkistuksesta, The Last Jedi -flipperistä, jotain, mikä näyttää epäilyttävästi vedenalaiselta X-Wingiltä.

Lupita Nyong’o eli Maz Kanata. En tällä hetkellä näe, mikä Mazin rooli tarinassa voisi olla. Veikkaan, että se ei ole kovin suuri. Ehkä ikivanha Maz tarjoilee loppupuolella, Ahch-Tolta lähdön jälkeen, jonkin palasen jedien historian arvoitukseen? Huomautettakoon kuitenkin, että The Force Awakensin kuvauksissa Maz oli mukana D’Qarilla, eikä elokuvassa näytetty, mitä hänelle tapahtui ikivanhan juottolansa tuhon jälkeen. Kenties Maz löytyykin seuraavassa episodissa vastarinnan parista, taistelemassa ”sitä ainoaa taistelua”?

Uusi hahmo, vara-amiraali Hondo (Laura Dern) kohtaa Leian. Tapaaminen näyttää sydämelliseltä, mutta ulkonäkö saattaa pettää – huhujen mukaan naisten välit eivät olisi aivan lämpimät.

Käsittääkseni missään ei ole vieläkään kerrottu, näytteleekö Chewbaccaa tällä kertaa Joonas Suotamo yksin vai yhä yhdessä Peter Mayhewn kanssa.

Muistattehan, kuinka Finn loukkaantui The Force Awakensin lopussa? Tai kuinka hän oli yhä koomassa (tai ainakin unessa) The Last Jedin teaserissa? Entä kuinka näyttelijä John Boyega kiusasi yleisöä uudella Star Wars -termillä ”bio-hexacrypt”? Ynnää nämä kaikki yhteen ja saat tämän kuvan: Finn heräämässä häntä korjanneesta laitteesta. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että tämäkin kuva näyttäisi olevan samasta lokaatiosta kuin teaserin ja tämän videon muutkin vastarinnan tukikohta -kuvat – eikä se lokaatio siis ole D’Qar, jonne Finnin viimeksi jätimme.

Ensisilmäys Benicio del Toroon ”DJ”:n salaperäisessä roolissa. Hahmon henkilöllisyyteen vaikuttaisi liittyvän jotain merkityksellistä, mutta minulla ei ole tällä hetkellä hyvää teoriaa, mistä olisi kyse. Mukana kuvassa: BB-8. Mutta mistä se sitten kertookaan? Tämäkin miljöö voisi olla vastarinnan tukikohta, mutta voi se olla vaikkapa jokin avaruusaluskin.

Tässä on todennäköisesti Paige Tico, mekaanikko-Rosen sisko, jonka Vanity Fair mainitsi. Läheisten kuoleman motivoivalla asteikolla 1-10, kuinka todennäköistä mielestänne on, että Paigen käy huonosti?

Adam Driver treeenaa kahden pitkäsauvaisen taistelijan kanssa. StarWarsNewsNet, jonka kuvakaappauksia tässä muuten sujuvasti ja kiitollisena kierrätän, kysyy aiheellisesti: ketä vastaan Kylo tässä siis taistelee? Muita Renin ritareita? Snoken vartijoita? Jotain, joka ei tarkoittaisi kääntymistä omiaan vastaan? Kyse ei kuitenkaan näyttäisi olevan jedeistä (flashback-kohtauksessakaan) eikä ainakaan Lukesta ja Reystä, koska vastustajien aseet eivät ole valomiekkoja.

Tässä sen sijaan voisi erittäin todennäköisesti olla kyse Reyn taistelusta Renin ritarien kanssa. Miten moniin The Force Awakensin arvoituksiin The Last Jedi onkaan palaamassa!

Canto Bightin kasino eli Dubrovnikin kuvauskohteen (studiossa toteutetut) sisätilat. Johnson halusi viedä palasen elokuvaansa glamour-kohteeseen ainaisten perähikiä-planeettojen vastapainoksi (taas Vanity Fair). Tykkään!

Finn ja Rose (vasemmalla) näyttäisivät joutuneen vangeiksi. Tai sitten kuva hämää. Sehän meille kerrottiin jo aiemmin (mm. yhä vain jälleen Vanity Fair), että kaksikko lähtee suorittamaan yhdessä tärkeää tehtävää vihollislinjojen takana, ja siihen liittyen:

…tässä sitä tehtävää varmaankin suoritetaan. Kuten Rogue Onessa viimeksi ja aika monessa Star Wars -tarinassa aiemminkin, sankarimme naamioituvat vihollisiksi. Mutta tapahtuuko tämä siis sen jälkeen, kun Rose ja Finn ovat ensin jääneet vangeiksi (omissa vaatteissaan)?

Tässäpä jännittävä kuva, jota en osaa selittää. Mitä nuo edes ovat? Kuka putoaa?

Monissa huhuissa kuvaillut porgit, Ahch-Ton alkuperäisasukkaat, näyttäytyvät. No, ovatko nämä nyt sitten liian söpöjä? Pehmolelumatskuu!

Olkaa hyvät, todistuskappale A. Siis tanssista SW-univers…eikun siis siitä, että Rey ja Finn kohtaavat uudessa episodissa. Planeettahan näyttäisi jälleen olevan Crait.

Ja videon loppu on tietenkin Carrie Fisherin kauniit kuvat -osastoa. Voih, snif, nyyh.

Pelkkä kuvakavalkadi riittää saamaan minut hihkumaan. Sen lomassa tämän behind the scenes -videon viesti on se sama, mitä olemme jo tottuneet kuulemaan: kaikki kehuvat Rian Johnsonin kuljettavan saagaa yllättäviin suuntiin. ”Rian on kirjoittanut tarinan, joka on odottamaton mutta oikea”, sanoo esimerkiksi Daisy Ridley.

Tämä on varmasti tärkeä osa episodi VIII:n markkinointistrategiaa: olihan merkittävin menestyksekkään edellisen episodin kritiikeistä se, että se oli turhankin lähellä alkuperäistä vuoden 1977 elokuvaa. Pelkän markkinoinnin lisäksi kaikki kehut yllättävistä suunnista vaikuttavat vilpittömiltä, joten on todella mielenkiintoista nähdä, kuinka perusteltuja ne lopulta ovat. Kuten minäkin kirjoitin kuukausi sitten, todella moni seikka The Last Jedissa on joka tapauksessa voimakkaan lähellä Imperiumin vastaiskua johtuen suoraan edellisen episodin lopputilanteesta ja toisaalta selvästi myös Johnsonin käsikirjoituksesta. Tämäkin teaser tuntuu nimittäin esimerkiksi kertovan meille, että vastarinta on vaihtanut yavinmaisen D’Qarin hothmaiseen Craitiin, jälleen aivan originaalitrilogiaa myötäillen.

Tuon aiemman kirjoitukseni alussa muuten mainitsin japanilaisen mainoslehtisen, jossa vihjailtiin The Last Jedin sisältävän suuren yllätyskäänteen. Spekuloin tuolloin yhtenä vahvana vaihtoehtona yllätyskäänteen liittyvän jedien ja Voiman historiaan, jota elokuvassa joka tapauksessa puidaan. Mene ja tiedä, mutta D23:ssa The Last Jedin kerrottiin kertovan tästä:

“In Lucasfilm’s Star Wars: The Last Jedi, the Skywalker saga continues as the heroes of The Force Awakens join the galactic legends in an epic adventure that unlocks age-old mysteries of the Force and shocking revelations of the past. Star Wars: The Last Jedi opens in U.S. theaters on December 15, 2017.”

D23:n The Last Jedi -paneelia ei julkaistu nettiin, mutta siitä kerrotun perusteella behind the scenes -videota kummempia uutisia lavalla ei kuultu. Uudet näyttelijät Dern, Tran ja del Toro pääsivät lavalle (kuvia virallisen sivun raportissa), ja yleisölle kerrottiin muun muassa Tranin vaellelleen kuvauspaikoilla ”haluten kokea mahdollisimman paljon häiritsemättä ketään” (en voi häntä syyttää). Finnin ja kapteeni Phasman välisestä taistelusta vihjailtiin, mutta tämäkin yhteenotto oli joka tapauksessa vain ajan kysymys. Kaikkiaan vaikuttaa siltä, että me muualla olleet jäimme paitsi vain ohjaaja-kirjoittaja-kuvausvalokuvaaja Johnsonin mustavalkokuvien uusimmasta näytesatsista.

Niin, ja hienoja olivat myös tuoreet julisteet. Vuoden muotivärihän näyttää olevan punainen. Niistä tähän vielä yksi:

Han Solo Kanarian saarilla

Periaatteessa kiireellisemmin pääkopassani pyörii monta ajatusta The Last Jedistä, mutta minkäs teet, kun en ole niistä kirjoittaa ehtinyt, ja ihan toista Star Wars -elokuvaa kuvataan parhaillaan. Kirjoitus perustuu huhuihin ja uutisvuotoihin, ja on spekulatiivinen, mutta sisältää siis mietoja spoilereita herkimmille.

Vaikuttaa siltä, että Han Solon sooloelokuvan, jonka ensi-ilta on vuonna 2018, tärkein on-location-kuvauspaikka sijaitsee Fuerteventuran saarella Kanarialla. Kuvaukset saaren eteläosassa ovat meneillään tai juuri alkamaisillaan.

Ensin faktat. Kuvauspaikka on ehdottomasti hiekkainen autiomaa. Näyttelijöistä Fuerteventuralla on varmuudella ainakin SW-vakio Warwick DavisTiettävästi kuvauksiin on myös palkattu ”satoja” ekstroja, mikä kertoo kovan luokan joukkokohtauksista. Kuvia (eräistä) lavasteista on julkaistu netissä jo useaan otteeseen, mutta parhaan kuvan niistä saa Star Wars News Netin tuoreesta silminnäkijäraportista. Kuvissa esiintyy muun muassa tuttuja kosteudenkerääjiä, The Force Awakensin Jakkun mieleen tuovasti hajonneita erinäisiä teknisiä osia ja Pimeän uhan podracereita muistuttavia moottoreita. SWNN:n raportti kuvailee myös ”palatsia tai jalostamoa” muistuttavia rakennelmia.

1010409_resized-copy

Sitten huhut. Paikallisen SW-sivun La Fosa del Rancorin mukaan paikalle olisivat tulossa elokuvan keskeisimmistä päänäyttelijöistä ainakin Alden Ehrenreich (Han), Donald Glover (Lando) ja Emilia Clarke (???). Paikalliset mediat Canarias7 ja La Provincia ovat väittäneet kyseessä olevan Han Solon kotiplaneetta Corellian.

Sitten vastaväite. Corellia ei missään nimessä minkään aiemman Star Wars -loren mukaan ole autiomaaplaneetta, ja vaikka vanha expanded universe ei olekaan enää kaanonia (ja vaikka planeetoilla tiettävästi olisi mahdollista olla erilaisiakin elinympäristöjä), en näe syytä, miksi Corelliasta olisi nyt tehty neljäs SW-elokuvissa esiintyvä autiomaaplaneetta. Eikä kyseessä in-universe-syistä ole Jakku: tämä elokuvahan tapahtuu aikana episodien III ja IV välissä, ja Jakkusta tulee romuvarasto vasta vuosia episodin VI jälkeen.

Mistä seuraa, että ensisilmäyksellä Han Solo -elokuva näyttäisi siis palaavan Tatooinelle.- tuonne kaukana galaksin kirkkaista ytimistä sijaitsevalle takahikiälle, jossa kuitenkin kaikki galaksin silmäätekevät ehtimiseen vierailevat. Solon kohdalla visiitti tosin kävisi järkeen. Solo-leffanhan tiedetään olevan ”Hanin ja Chewien alkuperätarina” ja käsittelevän monia Solon hahmon ytimiä. Jos ja kun näihin lasketaan kuuluvan salakuljettajan hommat Jabba huttille, on luonnollista, että Hanilla oli asiaa Luke Skywalkerin kotiplaneetalle jo kauan ennen kohtalokasta kohtaamista. Mos Eisleyn kahvilassakaan Han ja Chewie eivät näyttäneet notkuvan ensimmäisessä elokuvassa ensimmäistä kertaa.

Mitä taas tulee podracerit mieleen tuoviin moottoreihin, niin Making Star Wars julkaisi muutama viikko sitten pinon sille vuodettua Solo-leffan luonnostaidetta. Huomattava osa kuvista näyttäisi esittävän erehdyttävästi Episodi I:stä tuttujen podracerien näköisiä pikakiitureita. Ja niin, podrace-kisojahan tosiaan ajeltiin Episodi I:ssä juuri Tatooinella.

solo-jabba

”Taasko minä olen täällä?”

Kuitenkin… Star Wars News Netin lähteet ovat kuulemma oikein painottaneet, että kyseessä ei olisi Tatooine. Odotettuamme autiomaakuvausten perusteella Tatooinea The Force Awakensiin ja jotkut Rogue Oneenkin, en jaksa enää ihmetellä, jos siitä ei nytkään olisi kyse. Perustellusti voisi sitä paitsi huomauttaa, että jos Star Wars -elokuvaa haluttaisiin kuvata todella tatooinemaisessa autiomaassa, sitä kannattaisi kuvata siellä Jakkun kuvausnurkilla Abu Dhabissa eikä juuri Fuerteventuralla.

Podrace-kilpaakin voidaan ajaa muuallakin kuin Tatooinella. Sitä paitsi mikään vuodettu luonnosten kasa ei takaa, että elokuvassa oikeasti edes pod-kilpaa ajetaan. Kannattaa muistaa, että näiden elokuvien taustallakin vilahtaviin aluksiin tehdään pino suunnitelmia – ja jos joku sattuu juuri sen pinon nettiin vuotamaan, ei meidän pitäisi siitä päätellä, että elokuvan pääjuoni olisi juuri paljastunut.

Ehkäpä Kanarian lokaatio siis näyttääkin elokuvassa toisenlaiselta kuin näissä vuotaneissa kuvissa –  ja ehkäpä se siis sittenkin jopa voi olla jopa se Corellia? Kenties on hyvinkin merkityksellistä, että kuvauspaikalta kuuluneiden raporttien perusteella lavasteet on pystytetty lähelle merta. Tai ehkäpä kaukainen galaksi on vain täynnä hiekkaisia kiviä (kuten itse asiassa kai olisi peräti todennäköistä)? Minun mieleeni MSW:n julkistamat luonnoskuvat tuovat muuten podracen lisäksi kaivostekniikan. Kaiburr-kristallien kaivamistahan jo Rogue Onessa sivuttiin – ehkä nyt jatketaan samaan suuntaan?

Kanariaa edeltänyt Solon seikkailun pysäkki sijaitsi Hampshiressa kuvausten ”kotimaassa” Britanniassa. Tarkkaan ottaen elokuvaa kuvattiin Fawleyn voimalan alueella, jossa on aiemmin kuvattu viidennettä Mission: Impossiblea. Epämääräisiä paparazzikuvia kuvauksista julkaistiin sekä Daily Echossa, Daily Mailissa että TMZ:ssa. Fanikuvaajat taas ottivat videota:

Tästä kaikesta kävi selvästi ilmi, että paikalla filmattiin keisarillisissa tunnelmissa: oli Imperiumin logoa, oli stormtroopereita ja oli Imperiumiin viittaavaa arkkitehtuuria. Ja että paikalla filmattiin takaa-ajokohtaus ”avaruusautoilla” – siis ilmakiitureilla ellei peräti pyörällisillä kulkuneuvoilla. Että mukana olivat sekä nuoren Solon näyttelijä Alden Ehrenreich että hänen stunttinsa. Ja että kuvauspaikan maaperä sopisi yhteen Kanarian kuvauspaikan kanssa.

Lisäksi jonkinlainen iskuryhmä ehti ilmeisesti käväistä Italiassa Tre Cime di Lavaredon kuuluisissa maisemissa. Edellisiin verrattuna raportit näistä kuvauksista ovat olleet hämmästyttävän ohuet, mutta kun Star Wars News Netillä on tarjota jopa fanien ottama friendsie Woody Harrelsonin kanssa, niin uskottava se kai on tämäkin. Mielenkiintoisena yksityiskohtana SWNN raportoi paikallislehdistön kertoneen kuvauksissa hyödynnetyn paikalla olevia ensimmäisen maailmansodan juoksuhautoja. Lisäksi kuvauksissa kerrotaan sataneen lunta, mikä viittaisi vahvasti eri planeettaan kuin Kanarian tai Britannian kuvauksissa nähty.

Solon sooloseikkailun juonestahan emme tiedä mitään, mutta kun puhetta on ollut ”westernin ja heistin risteytyksestä”, niin ainakin westerniin nämä maisemat tuntuvat sopivan. Ja hurjat takaa-ajot sitten siihen keikkaleffapuoliskoon?

Han Solon oma elokuva: Tämän tiedämme

Solon soolo soi jo.

Tämä on Star Wars -kalenterissa Episodi VIII:n vuosi, kuten varmasti melko piankin alkaa tulla selväksi. Mutta jotta jokavuotinen leffatuotanto toimisi, pitää nyt jo kuvata vuoden 2018 elokuvaa. Han Solon sooloelokuvan kuvaukset käynnistyivät tämän viikon maanantaina, kuten tällä twiitillä julkistettiin:

(”Red Cup” on SW-elokuville aina myönnettävä tuotantonimi, joka toimii kevyesti salanimenäkin – siis siinä mielessä, että kuvauspaikkojen hotellihuoneet, cateringit ja vastaavat voidaan näin varata nimellä, joka ei ihan suoraan huuda Star Warsia. Tällä kertaa nimi viittaa amerikkalaisesta college-kulttuurista tuttuun juomakuppimerkkiin.)

Tässä yhteydessä on siis korkea aika katsastaa tässäkin blogissa, mitä tästä tuotannosta oikein tiedämme. Sehän ei totuttuun tapaan ole valtavan paljon: esimerkiksi elokuvan nimeä ei ole vielä julkistettu, eikä se siis välttämättä ole ”Star Wars: Han Solo”.

Mutta jos julkistettuja nimiä katsotaan, tiedämme tämän:

  • Phil Lord ja Christopher Miller ohjaavat. Heidät tunnetaan Lego-elokuvasta ja 21 Jump Streetista sekä lukuisten tv-komedioiden tekijöinä.
  • Lawrence Kasdan, todellinen Star Wars -veteraani, kirjoitti käsikirjoituksen yhdessä poikansa Jon Kasdanin kanssa.
  • Bradford Young kuvaa. Hänen viime vuosien kehuttuja töitään ovat Arrival ja Selma.
  • Alden Ehrenreich on Han Solo. Tunnetuin aiempi rooli lienee mieleenjäävä sivuosa Hail, Caesarissa.
  • Donald Glover on Lando Calrissian. Hänet tunnetaan kotimaassaan Yhdysvalloissa näyttelijänä parhaiten tv:n puolelta sarjoista Community ja Atlanta, mutta hän on myös muusikko ja käsikirjoittaja.
  • Woody Harrelson, luonnenäyttelijä muun muassa Natural Born Killersista ja viime vuosilta vaikkapa True Detectivesta, esittää Han Solon mentoria.
  • Emilia Clarke (Game of Thrones) on elokuvan naispääosassa.
  • Joku (toivottavasti Joonas Suotamo) esittää Chewbaccaa.
  • Crew-puolella tekijöissä on paljon viime vuosien Star Wars- ja supersankarielokuvien tekijöitä, monet tähän projektiin titteleitä katsoen ylennyksen saaneina.
alden-ehrenreich

Alden Ehrenreich on Han Solo. Kuva elokuvasta Hail, Caesar!

Elokuva kertoo siis Han Solon nuoruudesta. Kasdanin aiemman lausunnon mukaan aikajanalla ollaan hetkessä noin 10 vuotta ennen originaalitrilogiaa, jolloin Han olisi vasta parikymppinen – tosin lause on sen verran heittomainen, että en pidä vuosilukua ihan kiveen hakattuna.

Disney-pomo Bob Iger on kutsunut elokuvaa ”Hanin ja Chewien origin storyksi”, joten turvallinen veikkaus on, että elokuva kertoo (osaltaan) kaksikon ensitapaamisesta. Chewbaccan vahvasta roolista Hanin rinnalla tässäkin elokuvassa kertoo sekin, että viimeisen vaiheen Han Solo -kandidaatteja testattiin kameran edessä nimenomaan Chewbaccan kanssa, kuten Joonas Suotamo minulle viime kesänä kertoi.

Sen sijaan Woody Harrelsonin roolin en odottaisi olevan valtava, pikemminkin luokkaa Saw Gerrera Rogue Onessa. Harrelson kertoi vielä ihan äskettäin haastattelussa kuvausten alkavan maaliskuussa, mikä tarkoittanee hänen osuuttaan kuvauksia (Harrelson ei myöskään taida näytellä vanhan expanded universen hahmoa Garris Shrikea, vaikka toimittaja niin näyttelijän humoristisesta vastauksesat käsittikin). Tosin näihin näyttelijävalintoihin liittyy kiinnostava, heitä painottava seikka: kaikki neljä on julkistettu Starwars.comissa erillisinä tiedotteinaan, kun muiden uusien Star Wars -elokuvien castit pumpsautettiin pikemminkin ulos kerralla.

Neljä julkistettua näyttelijää ovat joka tapauksessa kaikki minusta mainioita valintoja. Kahdesta vanhaan rooliin astuvasta nuorukaisesta etenkin Glover on ilmetty Lando. Harrelson on hieno lisä Star Wars -universumiin roolista riippumatta, ja lohikäärmeiden äiti Clarke kelpaa kyllä myös, ja on mielenkiintoista nähdä, onko tämä nyt sitten uusista SW-elokuvista ensimmäinen, jossa on ihan avoin romanssi (vai ehtiikö Episodi VIII sellaiseksi jo ensin?).

Neljä julkistettua näyttelijää on toki vielä vähän (kuka näyttelee Lobotia?), ja rivistä puuttuu esimerkiksi kokonaan pahisten puoli. Ja jos siellä nyt sitten hahmojen osalta on esimerkiksi se Boba Fett, pidettäneen sitä salaisuutta vakan alla vielä tovi.

donald-glover

Donald Glover on Lando Calrissian. Kuva sarjasta Atlanta.

Ajatuksena Han Solon nuoruusleffa innostaa toisia ja hirvittää toisia. Joitakin pelottaa ajatus nuorista klopeista legendaarisissa rooleissa, toisia puistattaa koko nuoruuskonsepti. Mutta siitä voidaan ainakin olla yhtä mieltä, että käsiksen osalta olemme turvallisissa käsissä.

Kukaan tuskin tuntee Hania yhtä hyvin kuin Imperiumin vastaiskun, Jedin paluun ja The Force Awakensin kirjoittaja Lawrence Kasdan. Tällä tarinalla on myös hyvät mahdollisuudet olla uusista Star Wars -elokuvista ainoa, joka on todella kytenyt ideoijansa pääkopassa vuosikausia. Kasdan kun halusi kysyttäessä nimenomaan palata Star Warsin pariin kirjoittamaan kaikista elokuvaideoista juuri Han Solon oman elokuvan, ja The Force Awakensin toisen käsikirjoittajan pesti oli vain odottamaton sivuraide.

Panin myöös taannoin mielenkiinnolla merkille, kun taiteilija Ian McCaig kehui Kasdanin Solo-kässäriä ”parhaaksi lukemakseen Star Wars -käsikirjoitukseksi”. Lausunto herätti mielenkiintoni, ei niinkään näiden kehujen itsensä vuoksi, vaan siksi, että jos McCaig puhui totta, Solo-leffan käsikirjoituksesta on ollut olemassa ensimmäinen versio jo hyvin pitkään, kenties jopa ennen The Force Awakensin kuvauksia. Joka tapauksessa vaikuttaa siis tähänastisen tiedon valossa siltä, että tämän elokuvan käsistä ei ole (ainakaan tähän mennessä…) säädetty niin mutkikkaasti viime hetkillä uusiksi kuin The Force Awakensin ja Rogue Onen kanssa kävi.

Varsinaisesta juonestahan emme oikeastaan tiedä yhtään mitään tuon todennäköisen Han-tapaa-Chewien -osakuvion lisäksi. Päätuottaja Kathleen Kennedy on tosin vihjannut, että luvassa on jotain ”westernin ja keikkaleffan” (heist) tyylistä. Jälkimmäiseen kategoriaan voisi muuten löyhästi niputtaa myös Hanin ja Landon nimillä julkaistut erilliset (ja erinomaiset!) viime vuosien Marvel-sarjakuvaseikkailut, eikä westernkään tietenkään koskaan kaukana ole, kun puhutaan avaruuden syrjäisten kolkkien salakuljettajista (tervepä terve, Firefly!).

Vanhassa expanded universessa Han ja Chewie kohtasivat Solon ollessa Imperiumin akatemiassa, jossa ura tyssäsikin tuohon wookiee-orjan vapauttamiseen. Nykyisessä kaanonissa tapahtumien kulku paljastunee vasta tässä elokuvassa, mutta jonkinlaisesta hengen pelastamiseen liittyvästä kiitollisuudenvelasta tiedetään tähänastisten julkaisujen perusteella olevan kyse tässäkin iteraatiossa. Tämä tarina minulle kyllä kelpaa, mutta sitä pelkään, että samaan elokuvaan ripustetaan ”keikan” oheen kaikki muukin Han-tarusto: 12 parsekin Kessel-kierros, Jabba Huttin palkolliseksi päätyminen ja Sabacc-peli, jossa Millennium Falcon vaihtaa omistajaa. Ainakin viimeksi mainitun mukana olosta elokuvassa onkin huhuttu, ja jos luvassa on kaksituntinen tällaisia Han-anekdootteja, voi elokuva saada ainakin minut kiemurtelemaan.

Ja nyt kun siihen pääsin… Niin, on varmasti selväksi tulllut, että kuulun siihen fanikunnan joukkueeseen, joka jo lähtökohtaisesti ei ollut valtavan innoissaan Han Solon nuoruuselokuvasta. Erikseen minua arveluttaa elokuvaan valittu ohjaajakaksikko, jonka Lego-elokuvaa en kestänyt edes katsoa loppuun, niin ylisokeroitua riehumista se silmissäni oli. Lord ja Miller eivät näkemissäni haastatteluissaankaan ole vakavoituneet leikinlaskustaan hetkeksikään. Toivoa sopii, että Solo-leffan tyyli on sentään vähän toisenlainen, vaikka ymmärränkin standalone-elokuvien oleellisen idean: Rogue Onen haluttiin olevan sotaelokuva, Solo-leffan halutaan olevan toimintakomedia. No, ainakin tilannetta voi vähän tasapainottaa elokuvaajavalinta Bradford Young, joka tunnetaan tummanpuhuvasta tyylikuvasta.

lego-movie-falcon

Millennium Falcon ja tuttuja Phil Lordin ja Christopher Millerin aiemmassa elokuvassa The Lego Movie.

Pari irtonaista huomiota vielä.

Esspanjalaisen nettisivun mukaan elokuvaa kuvattaisiin Fuerteventuran saarella Kanarialla, joka voi tarkoittaa yhtä hyvin autiota hiekkarantaa kuin vulkaanista ja karua miljöötä Tatooinen tai Rogue Onen alkukohtauksen Lah’mun tapaan – siis jos väite edes pitää paikkansa. Sama nettisivu puhuu myös Italiasta kuvausmaana, mutta tiedäpä näistä sitten.

Ainakaan minä en hämmästyisi lainkaan, jos Solon soololeffa kulkisi jossakin käänteessään myös johonkin uusista elokuvista jo tuttuun tai Episodi VIII:ssa nähtävään tapahtumapaikkaan. Niiden hahmoista taas etenkin Maz Kanatalle suorastaan toivon roolia tähänkin elokuvaan, jotta Episodi VII:ssa ikivanhana esitellyn hahmon yhteinen historia Solon kanssa täydentyisi. Ja äskettäin kirjoitinkin, kuinka Rogue Onen hahmoista melkein kuka tahansa voidaan sujauttaa vierailemaan Solo-leffaan.

Tämänhetkisen tiedon mukaan kaikki salat ovat paljastumassa vain reilun vuoden päästä, sillä Han Solo -elokuvan ilmoitettu ensi-ilta on 25.5.2018. Mitä todennäköisemmin ensi-ilta on kuitenkin jo siirretty, vaikkei sitä ole julkistettu. Tuo päivä olisikin vain puoli vuotta Episodi VIII:n jälkeen. Viime aikojen viralliset tiedotteet ovat säännönmukaisesti todenneet Solo-leffan ensi-illaksi vain vuoden 2018. Minusta vaikuttaa lähes varmalta, että Disneyllä on päädytty vakiinnuttamaan Star Warsit joulun ajan event-elokuvaksi tästä ikuisuuteen, ja että myös Solon soololeffa saa siis ensi-iltansa joulukuussa 2018.

Ja vielä: Jos Han Solon oma elokuva on menestys, voimme ihan varmasti odottaa Han Solon toista omaa elokuvaa. Kolmen leffan sopimuksesta on jo ollut huhuja. Tällaiset eivät suoraan tarkoita cliffhangeriin jäävää ykkösosaa, vaan näyttelijöiden kanssa sovittua optiota mahdollisesta jatkosta. Mutta kyllähän tällainen sivusarja olisi juuri sitä, mitä Disneylle varmasti kelpaisi episodielokuvien päättyessä 2020:n Episodi IX:n myötä.

Tämän tiedämme. Tietääkseni emme tiedä muuta. Epäilyksistäni huolimatta: odotan lisää tietoa mielenkiinnolla.

Rogue One ei ollut lupaus jatko-osista, mutta…

Alle kaksi vuotta sitten kirjoitin tähän blogiin kirjoituksen otsikolla ”Rogue One on lupaus jatko-osista, muttei episodista IV.5”. Väärässä olin (kuten siinäkin, että tuolloin kuvittelin elokuvan tietenkin kertovan X-Wing-piloteista!).

Ajattelin silloin turhankin konkreettisesti (ja ehkä kyynisesti), että Disney pyrkii toistamaan niin ikään omistamansa Marvelin elokuvauniversumin menestyksen samalla kaavalla: rakentamalla itsenäisten, mutta toisiaan sivuavien elokuvien sarjoja, jotka yhtyvät aina silloin tällöin yhteiselokuvaksi. Jotain tämäntapaista saattaa ollakin Lucasfilmin tarinaryhmän suunnitelmissa: tulevalle Han Solo -elokuvalle on ihan taatusti varattu kaikkiin sopimuksiin mahdollisuus jatko-osiin.

Mutta Rogue One oli sittenkin ihan oikeasti yksittäinen tarina. Rogue Twota ei tule – paitsi tietenkin se, jonka nimi on A New Hope, kuten ohjaaja Gareth Edwards on haastatteluissa vitsaillut. Mutta sittenkin…

muistikuva1

Kuva Rogue Twon alkukohtauksesta.

Rogue One oli tosiaan ehdottoman varmasti päähenkilöidensä kronologinen päätepiste. Jyn Erso, Cassian Andor, Bodhi Rook, Chirrut Imwe, Baze Malbus ja heidän tiiminsä eivät päässeet pois Scarifilta. Universumin sisällä varmaankin juuri heitä muistaakseen Kapinaliitto nimeää laivueen heidän käyttämänsä koodinimen mukaan. Scarifin tuhoon jäi myös pahis Orson Krennic, ja kun vielä muistetaan, että Kuolemantähden ensimmäisen laakin uhriksi joutui Saw Gerrera, voidaan todeta Rogue Onen sulkeneen hahmojensa tarinat hämmästyttävän totaalisesti.

Paitsi että ei tietenkään voida. Star Wars -sarja kieppuu ja pyörii ajassa eteen ja taakse, ja aivan erityisesti tuo kiepunta tapahtuu ensimmäisen Kuolemantähden valmistumisen h-hetken eli sarjan ihan ensimmäisen elokuvan, Episodi IV:n ympärillä. Animaatiosarja Rebels alkoi ajasta viisi vuotta ennen tuota hetkeä, ja on sittemmin edennyt noin kausi-per-galaksin-vuosi-vauhdilla kohti Yavinin taistelua. Vuonna 2018 ensi-iltansa saava Han Solon oma elokuva tapahtuu tiettävästi 10 vuotta ennen Episodi IV:ää. Uuden kaanonin kirjojen parhaimmistoon kuuluva Lost Stars tapahtui niin ikään aikakausissa ennen ja jälkeen klassisia elokuvia. Useimmat tämänhetkiset sarjakuvat taas tapahtuvat Episodi IV:n jälkeisessä ajassa, mutta The Force Awakensistakin sarjakuvasankariksi irrotettu Poe Dameron -lehti on nimenomaan prequel elokuvaan nähden.

Vaikka Rogue One on siis ainutkertainen yksittäistarina elokuvan aikana tapaavista päähenkilöistään yhdessä, ei mikään estä palaamasta heihin erikseen tarinoissa, jotka tapahtuvat ennen Rogue Onen tapahtumia. Kaikki mikä elokuvissa vain vilahtaakin muuttuu ykköstason kaanoniksi, johon kaikki alempi kaanon mielellään viittaa. Hyvä esimerkki: Rogue Onessa ensiesitelty Gigoran-rotu pääsi SW-sarjakuvaan juuri Rogue Onen ensi-illan alla, kutakuinkin aivan samanaikaisesti kun otukset vain vilahtivat markkinoinnissa.

rebels-saw

Rebelsin vierailijahahmo Saw Gerrera.

Myös isompi liike on jo alkanut. Heti Rogue Onen ensi-illan jälkeen Rebelsissä nähtiin Saw Gerrera, jonka alkuperäkin oli animaatioiden puolella aiemmassa The Clone Wars -sarjassa. Nyt hahmon äänenkin toimitti telkkariin elokuvan näyttelijä Forest Whitaker(Eikä siinä edes ollut kaikki: samassa jaksossa olivat mukana myös Bail Organa ja eräs hienovarainen, jopa dramaattinen viittaus Rogue Onen juoneen.)

Saw onkin sopiva hahmo syvennettäväksi edelleen. Kapinallissankari, joka toimii kuin terroristi, on hyvin kiinnostava hahmo (ohjaaja Edwardsin idea muuten, jonka rooliin tarinaryhmän Kiri Hart valitsi animaatioissa jo esitellyn Sawn), vaikka hänen vähäiset hetkensä Rebelsissä jättivät ainakin minut ihmettelemään, jäikö hahmon alkuperäinen pointti ehkä leikkauspöydälle. Sawssa olisi ainesta jopa Rogue Onen Boba Fettiksi: hyvän ja pahan välimaaston hahmoksi, jonka varsinainen elokuvaesiintyminen jätti ehkä paljonkin toivomisen varaa, mutta josta voi kasvaa oheistarinoiden puolella tärkeä hahmo. Esimerkiksi Marvel-sarjisten puolella luulisi olevan jo vähintään harkinnassa Saw Gerreran oma minisarja.

Sarjakuvia näille hahmoille ei ole vielä julkistettu, mutta kirjallisuuden puolelta uutisia kuului juuri kun sain tämän tekstin eilen jo kertaalleen julkaisuvalmiiksi. Toukokuussa julkaistava young adult -romaani Rebel Rising kertoo nuoresta Jyn Ersosta ja hänen suhteestaan Saw Gerreraan. Vielä nuoremmille lukijoille suunnattu Guardians of the Whills taas katsoo maailmaa Chirrut Imwen ja Baze Malbusin näkökulmasta ja sijoittuu hetkeen, jolloin Imperiumi valloittaa Jedhan ja Saw Gerrera saapuu kuulle taistelemaan miehittäjiä vastaan. Luulenpa vielä, että Jedhan osalta tarinaryhmällä on paljonkin suunnitelmia: Jedien esihistoriaa kun käsiteltäneen Episodi VIII:ssakin kuten äskettäin kirjoitin, ja Gareth Edwards tuli jo pressikiertueella sanoneeksi, että suunnitelmia Jedhaan palaamisesta on.

Harmi, että Whillien vartijat -tarina kuitataan ensihätään vain middle-grade-romaanina, mutta muuten uutiset ovat tervetulleita. Lähellä-muttei-sikaria -fiilis vaivasi minua monien Rogue One -hahmojen kohdalla: esimerkiksi kapinallisen kapinallisen Jyn Erson (Felicity Jones) ja työväen keisarillisen Orson Krennicin (Ben Mendelsohn) ideat olivat minusta kiehtovammat kuin elokuvaan mahtuneet luonteenpiirteet. Siksi olen vilpittömän kiinnostunut näkemään tulevissa Star Wars -tarinoissa heidän ja muidenkin hahmojen aiempia vaiheitaan. Erityisesti Diego Lunan elokuvassa tulkitsema vakooja Cassian Andor ja hänen uudelleenohjelmoitu droidinsa K-2SO ovat liki vuorenvarmasti matkalla omaan Rebels-esiintymiseensä, varhaisen Kapinaliiton erikoistehtävistä kun on siinäkin sarjassa kyse. Itse asiassa Rebels-tiimin on sarjan konseptin puitteissa mahdollista törmätä luontevasti ihan keneen tahansa elokuvan hahmoista, Jyn Erso mukaan lukien.

rogue-one

”Minusta tulisi hyvä animaatiohahmo, Cassian”, K-2SO ilmoitti.

Animaatiosarjat, kirjat ja sarjakuvat ovat yksi asia, mutta ainakin suurimman yleisön silmissä tärkeintä ovat tietysti elokuvat. Mutta vaikka Rogue Two siis onkin pois pöydältä, emme välttämättä ole nähneet viimeistä näistä sankareistamme silläkään saralla!

Seuraava standalone-elokuva on vuonna 2018 ensi-iltansa saava Han Solon soololeffa. Kyseessä on ”Hanin ja Chewien origin story”, ja sen odotetaan tapahtuvan noin 10 vuotta ennen Episodi IV:tä ja Rogue Onea. Aikajanan huomioiden siihen olisi aivan mahdollista sujauttaa cameo Chirrut Imwelle ja Baze Malbusille tai Saw Gerreralle – ellei jopa Galen Ersolle. Miksei Jynille ja Cassianillekin, mutta se vaatisi nuorempia näyttelijöitä. Luulen, että joku näistä sinne valitaankin (tuskin ja toivottavasti ei sentään kovin monta).

Kiintoisaa kyllä, The Hollywood Reporter raportoi jo ennen ensi-iltaa ainakin Felicity Jonesilla olleen sopimuksessaan optio yhteen jatko-osaan. Jos tieto pitää paikkansa, se vain vahvistaa Lucasfilmin ”pelaavan pitkää peliä”, koska aikajanasta johtuen Jonesia ei käsittääkseni tosiaan voi käyttää ainakaan Solon soolossa. Sen sijaan hänelle voisi olla harkinnassa paikka kolmannessa standalonessa, jos se olisi esimerkiksi Boba Fettin tai Obi-Wanin elokuva, joka tapahtuisi vuotta-paria ennen Rogue Onea. Tai jossain vaiheessa aikanaan jostain ilmestyvässä näytellyssä Star Wars -sarjassa. Tai jossain, mistä emme vielä tiedä mitään.