Episodi IX:n ensi-illan kynnyksellä: Niin monien asioiden (ja jedinkin) paluun äärellä

Posted on 16/12/2019 by Aki Jörgensen

The Rise of Skywalkerin ensi-iltaan on enää muutama päivä, ja minä en ole ollut Star Wars -ensi-illan alla näin vähän spoilaantunut sitten Pimeän uhan.

Siis, olen minä toki spoilaantunut. Mutta tosiaan vähemmän kuin on ollut tapana. Tämän yllättävän tilanteen takana ei tosin ole mikään jämpti suunnitelma. Elämäntilanne on vain nyt tänä vuonna ollut sellainen, että spoilerien tarkalle seuraamiselle on ollut melkein yhtä vähän aikaa kuin bloggaamiselle.

Tässä vaiheessa on joka tapauksessa aikaa enää panna sanoiksi viime hetken toiveet ja odotukset. Tämä kirjoitus ei viittaa huhuihin eikä vuotoihin. Jutun väleihin upotan kuitenkin nettiin jaetut ihan oikeat klipit lopullisesta elokuvasta – niitä ei kannata klikata pyörimään, jos halua nähdä kohtaukset tuoreeltaan vasta valkokankaalta!

”On tapahtunut vuotoja”, päättelee Kylo.

Kirjoitin ensimmäisen ”ennustukseni” episodi IX:stä pian The Last Jedin ensi-illan jälkeen. Kuten varmasti oli väistämätöntä, muutamat oletuksistani menivät lahjakkaasti pieleen. Oletin esimerkiksi ulkoelokuvallisista syistä, että edesmenneen Carrie Fisherin näyttelemä Leia kirjoitettaisiin kuolemaan elokuvien välissä, mutta näinhän ei tapahtunut. Yllättävänkin monille tuon kirjoitukseni spekulaatioille silti nyökyttelen nyt sitä lukiessani. Arvelin esimerkiksi jo tuolloin JJ Abramsin palaavan varmasti vielä Renin ritareihin ja voivan aivan hyvin palata myös Reyn vanhempiin ja Snoken taustaan. Nythän Renin ritarit on nähty markkinoinnissakin ja pressikierroksella on vihjailtu suoraan, että Reyn alkuperästä ei ole vielä kuultu kaikkea. Mitä tulee Snokeen, häneen palaan ihan tässä pohdinnassa myöhemmin.

Vuosi sitten taas kirjoitin viiden kohdan ”toivelistan” Skywalker-saagan viimeisestä episodista. Ja kas, nuo viisi kohtaani voisin listata kärkitoiveisiini sellaisenaan nytkin:

että episodi IX onnistuisi olemaan numerointinsa arvoinen eli lopettamaan onnistuneesti paitsi oman trilogiansa, myös koko Skywalkerien sukusaagan
että jatkotrilogian päätösosa kuvaisi galaksia ja siellä käytävää suurta konfliktia kokonaisemmin kuin kaksi edellistä osaa
että selityksensä saisi Reyn Voima-näky, jossa sittemmin kuolleiksi väitetty perhe näytti lentävän pois, jossa Kylo tuntui katsovan suoraan Reytä ruumiskasan keskeltä ja jossa itse Obi-Wan jostain syystä puhutteli tätä autiomaan orpoa
että valon ja pimeän ikuinen taistelu johtaisi viimein todelliseen Voiman tasapainoon – eikä sitä voisi tarkoittaa aivan pelkkä ”hyvän voitto pahasta”
että viimein selviäisi, mitä ihmettä tarkoitti se, että itse Voima ”heräsi”

Ja okei, viimeisestä kohdasta voin luopua. Jos saan nuo neljä ekaa, nimittäin.

En siis toista itseäni kirjoittamalla entisiä toiveita uudelleen. Pohdin sen sijaan hiukan sitä, mitä tiedämme nyt saavamme, mutta mistä minulla ei ollut vielä vuosi sitten aavistustakaan.

Saamme ”perinteistä Star Wars -seikkailua”. Trailerit maalaavat kuvaa veijarimaisesta toimintaseikkailusta, ja ”perinteisiin paluusta” meille on luvattu lukemattomissa haastatteluissa, joissa esimerkiksi näyttelijät iloitsevat siitä, kuinka ovat tässä episodissa päässeet seikkailemaan yhdessä (”We’re in legit, legit Star Wars now”, sanoi esimerkiksi John Boyega New York Timesille). Mikäs siinä: se on varmasti ollut heille mukavaa, ja eiköhän ole meillekin, sillä sekä Reyn (Daisy Ridley) ja Finnin (Boyega) että toisaalta Finnin ja Poen (Oscar Isaac) yhteiset kohtaukset ovat kahdessa edellisessä elokuvassa olleet niin riemastuttavia. Kemiat ovat kohdallaan kolmikon molemmilla sivuilla, ja keskiviikon elokuvalta ehkä heti ihan ensimmäisenä odotan päästä näkemään koko kolmikon yhdessä.

Lainausmerkit ”perinteisestä” ovat kuitenkin paikallaan, koska minusta on vähintään jossain määrin kyseenalaista määritellä Star Wars -kaavaan keskeisesti kuuluvan päähenkilöiden seikkaileminen yhdessä. Aiemmissa Skywalker-saagan episodeissa kunkin trilogian päähenkilötrio seikkailee yhdessä vain Uudessa toivossa Kuolemantähdellä, Jedin paluussa Jabban palatsissa ja Endorissa sekä Kloonien hyökkäyksessä hetken alussa ja lopussa. Esimerkiksi Imperiumin vastaiskussa Lukella, Leialla ja Hanilla on yksi yhteinen kohtaus. Jatko-osatrilogian niin sanottu trio eli Rey, Finn ja Poe, ei kahdessa edellisessä osassa ollut kertaakaan yhdessä. Puhumattakaan siitä, että aivan alunperin tästä triosta ei pitänyt edes tulla trioa, koska Poen piti kuolla jo The Force Awakensin alussa, mutta hahmosta tuli liian toimiva ja pidetty poistettavaksi.

”Olipa meillä hyviä yhteisseikkailuja tuossa viime vuoden aikana, eiköhän niistä vielä kuulla!”

Mutta se on tietysti totta, että tietty poikamainen (tai flashgordonmainen, kuten osa meistä vanhoista edelleen mielellään määrittelee) seikkailu Star Warsiin kuuluu. The Last Jedin rooli oli olla tämän trilogian filosofisin ja varmaankin myös tummasävyisin episodi samoin kuin Imperiumin vastaiskun aikanaan. Avaruusoopperan kolmannessa näytöksessä on aivan sopivaakin käydä rempseämmin puolustustaisteluun ja jopa hyökkäykseen. Vaikka siis kuinka toivon Reyn ja Kylon monisyistä suhdetta puitavan muutenkin kuin miekkaillen, en mitenkään kiistä, etteikö sydämeni sykähtele myös sille, kun sankarimme aivan vain juoksevat ja sanailevat First Orderin tukikohdassa tai avaruusaluksessa, kuten on nähty trailereissa tai äskettäisessä Fortnite-teemaillan yhteydessä julkaistussa klipissä.

(Mitä muuten tulee siihen, kuinka paljon olemmekaan trailereissa nähneet… Vaikka olemme nähneet monta pätkää ja kuvaa First Order -interiööreistä, Pasaana-autiomaaplaneetalta, Kijimi-jääplaneetalta ja Kef Biriltä, jolla Kuolemantähden rauniot sijaitsevat, missään näistä ei ole edes lipsahtanut, miksi näissä kussakin paikassa seikkaillaan. Jos sankarimme yrittävät Jedin paluun Endorin iskujoukon tapaan suorittaa jonkinlaista salaista tehtävää, joka helpottaisi varsinaista sotaa, mikä tuo tehtävä oikeastaan on? Mikä siellä Kuolemantähden raunioissa esimerkiksi kiinnostaa?)

Siitä pääsemmekin toisenlaiseen perinteikkyyteen – joka kuuluu niihin, jotka ennakoin väärin kaksi vuotta sitten. The Last Jedin jälkeen nimittäin kirjoitin: ”trilogian päätösepisodi ei voi enää mitenkään olla toisinto Jedin paluusta”. Vaan niinpä on käynyt, että ensi-iltansa lähestyessä yhä selvemmäksi on tullut, että kyllä vain jatko-osatrilogia sittenkin viimeisessäkin osassaan mukailee originaalitrilogian vastakappalettaan.

Tämä on ylipäätään suurin harmistukseni koko tästä trilogiasta. The Force Awakens kierrätti Uutta toivoa eli originaalileffaa niin pitkälle, että oli oikeastaan ihme, että Leia tai Han ei letkauttanut elokuvassakin jotain tutulta tuntumisesta. Oli fasistinen pahisjärjestö ja piskuinen hyvisten kapina, oli kaikkien osapuolten tavoittelema droidi, oli autiomaasta seikkailuun lentävä orpo, oli valomiekkaan kuoleva mentor-hahmo, oli välipysähdys baarissa, oli pelastusoperaatio Kuolemantähdellä. The Last Jedi kuljetti sarjaa temaattisesti eteenpäin, mutta tarinan tasolla sekin mukaili koko ajan Imperiumin vastaiskua: oli yhden sankarin jedikoulutus erillään muista, oli muiden sankarien elokuvan mittainen pakomatka, oli välipysähdys sivistyksen parissa, oli petturimainen liittolainen. Osa tästä oli väistämätöntä seurausta JJ Abramsin ja Lawrence Kasdanin The Force Awakensissa asettamista keskeneräisistä juonista, mutta osan vastuusta kantaa Rian Johnsonkin: ei tämänkin trilogian kakkososassa sentään olisi ollut pakko nähdä talsijoiden hyökkäystä.

Ja mitä siis on tällä perusteella luvassa The Rise of Skywalkerissa? Käynnistyykö episodi esimerkiksi tälläkin kertaa toiminnallisella alkunäytöksellä, jossa joku pelastetaan jostakin, kuten Jedin paluu (ja itse asiassa myös prequel-trilogian päätösosa Sithin kosto)?

Ehkä sentään ei – vaikka en kyllä hämmästyisi, vaikka käynnistyisikin. Mutta tosiaan kaikesta päätellen tässäkin on nyt meneillään pääsankarien salainen tehtävä, jonka taustalla avaruusarmeijat käyvät viimeiseen yhteenottoon. Rey, kuten Luke aiemmin, on nyt kasvanut jedinä elokuvien välillä, ja on entistä valmiimpi väistämättömään kohtaamiseen vastustajansa kanssa, johon hänellä on erityinen, henkilökohtainen side. Ja tälläkin kertaa konkreettisesti kohdattavan kypäräpäisen pahiksen takana näyttää vaanivan vielä synkempi takapiru: vieläpä sama keisari Palpatine kuin ennenkin. Jopa stormtroopereita höykyttäneille ewokeille näyttävät löytyvän vastineensa episodi IX:stä: eivätköhän sitä roolia esitä Jannahin (Naomi Ackie) joukot tai heimolaiset, jotka trailereissa ratsastavat kavioeläimillä Star Destroyerin kannella.

Yib-nub!

Tämä toisteisuus on vaivannut minua The Force Awakensissa ja The Last Jedissä erityisesti myöhemmillä katsomiskerroilla. Niin paljon kuin niissä on kaikkea, mistä kovasti pidän, en voi olla välillä miettimättä, etteikö sen hyvän ja toimivan olisi voinut ripustaa myös vähemmän tutunmuotoisen puun oksille.

Niinpä aion tällä kertaa suhtautua siten, että tämä on nimenomaan se, mitä odotan: mukaelma Jedin paluusta näiden uuden trilogian erinomaisten hahmojen kautta, siten uusiksi tulkittuna ja ikuisen taistelun alati rimmaavana runona. Lasken siis esimerkiksi sen varaan, että edellä mainittujen yhtäläisyyksien lisäksi luvassa on todennäköisesti vielä yhden vanhemman sankarihahmon koskettava kuolema (trailereissa annetaan ymmärtää Threepiolle käyvän ehkä huonosti, mutta olisiko se siksi elokuvassa kuitenkin vaikkapa Chewbacca?) ja aivan varmasti viimeistään loppukuvien joukossa myös jonkinlainen Voima-haamukohtaus. Lopussa häämöttänee jonkinlainen tulkinta erään jedin tai jedien paluusta: kävisihän tämän episodin otsikkokin versiosta sanoista ”jedin paluu”.

Ja jos The Rise of Skywalker sitten heittääkin kehiin tarinakuvion, jolla ei ole yhtään mitään tekemistä Jedin paluun kanssa, yllätyn vain iloisesti!

Ja niin, vielä se suurin comeback: keisari Palpatine. Toisissa olosuhteissa (ja ehkä jos salaisuuksia rakastava Abrams olisi yksin saanut päättää) hänen paluunsa olisi saattanut pysyä elokuvaan asti yllätyksenä, mutta nyt se on kääntynyt trailereissa suorastaan tämän episodin markkinoinnin kärjeksi. Varmaankin näin on siksi, että Palpyn uskotaan innostavan heitä, jotka pettyivät The Last Jediin ja jotka eivät ole innostuneet jatkotrilogian varsinaisten päähenkilöiden kohtaloista.

Olin alunperin yllättynyt Palpatinen paluusta, enkä ainakaan ollut lainkaan innoissani, kun marraskuussa paljastui, että hänen paluunsa oli JJ Abramsin paluun jälkeinen lisäys tarinaan – eikä siis osa ns. suurta suunnitelmaa koko ajan. Mutta vaikka kuolleiden pahisten palauttaminen henkiin olisi lähtökohtaisesti kuinka tylsää, Palpatinen paluulle on monia tarinallisia oikeutuksia – ja joka tapauksessa se on nyt yhtä väistämätön tosiasia kuin The Rise of Skywalkerin jedinpaluumaisuuskin. Silloin asiaa on syytä lähestyä positiivisen kautta.

Parasta Palpatinen mukanaolossa on tietenkin se, että George Lucasin kuuden Star Wars -elokuvan pohjimmaisen pääpahiksen paluu on kerronnallisesti luonteva ratkaisu siihen ongelmaan, kuinka episodi IX voi kääriä koko Skywalker-saagan loppuun. Odotan tässä episodissa paljastuvan, että First Order ja sen aiempi yksinvaltias Snoke olivatkin vain pelinappuloita Palpatinen suurella laudalla. Näin myös Kylo Ren, joka on luullut aivan omin päätöksin tappavansa menneisyyttään ja isähahmojaan, onkin todellisuudessa vain johdattanut itseään kohti Palpatinea. Ja kun muistamme, millaisella kiinnostuksella Palpatine on tähän asti seurannut Skywalkerien sukua, alammekin päästä syvään ytimeen siitä, miksi arvelen tämän trilogian markkinoinnissa niin paljon puhuttavan nimenomaan ”Skywalker-saagasta”.

(Kyllä, pelkään pahoin, että episodi IX vahvistaa lopullisesti kaanoniksi sen, mitä jo Lucas itse vihjaili, mutta jätti suoraan sanomatta: että Palpatine oli Anakinin ”isä”, siis jonkinlainen luoja Voiman kautta. Olen aina inhonnut tätä juonimahdollisuutta, koska se tekee liiankin pitkälle kaikesta vain osan Palpatinen deus ex machinaa. Hyväksyn paljon mieluummin, että Qui-Gonin, Obi-Wanin ja Amidalan sattumanvarainen, hajonneeseen moottoriin liittyvä saapuminen Tatooinelle ja nuoren Anakinin luo oli osa Voiman johdatusta, kuin että Darth Sidious konkreettisena henkilönä loitsi kaiken tämän todeksi pimeässä luolassaan. Mutta, positiivisen kautta: jos näin on oleva, niin ainakin tässä ratkaisussa Abrams ja kumppanit tosiaan palaavat Lucasin omiin ajatuksiin ja jopa kauas prequel-trilogian alkuun asti – jatko-osatrilogia kun ei turhan paljon ole tähän mennessä saagansa episodeihin I-III viitannutkaan.)

Minua helpottaa myös se, että tiedän liki varmaksi, että tulen joka tapauksessa nauttimaan keisarin kohtaamisesta. Sekä Palpatinen hahmo että Ian McDiarmid hänen tulkitsijanaan ovat aina olleet täyttä timanttia. Haluan edelleen huomauttaa, että emme vielä oikeastaan tiedä, miten Palpatine on mukana IX:ssä (kloonina? haamuna? hologrammina?), mutta ei ole mitään syytä odottaa, etteivätkö hänen kohtauksensa tässäkin elokuvassa olisi ihanan pirullisia.

”Miksi me muuten ollaan sith troopereita, kun ei me olla sithejä?”

Huomaan jännittäväni The Rise of Skywalkerissa enemmän sen yleistä vastaanottoa kuin omaa mielipidettäni. The Last Jedin jälkeen netissä oli pitkään suorastaan paha olla, ja tuntuu käsittämättömältä, että edelleen jokaisen TLJ:tä tai sen ohjaaja-kirjoittajaa sivuavankin twiitin, videon tai postauksen alle ilmestyy nopeasti ”lapsuuteni on pilalla” -tyyppistä viestintää, paljon tuota karkeammin ilmaistuna. Valitettavasti on aivan varmaa, että tämä sama jälkisotakin tulee kiihtymään vain uuteen vauhtiinsa tällä viikolla, ja se uuvuttaa minua jo etukäteen. Näin tapahtuu aivan riippumatta siitä, tullaanko The Rise of Skywalkeria pitämään yleisesti onnistuneena vai ei: The Last Jedihan nimenomaan sai oikein hyvät arviot esimerkiksi ammattikriitikoilta.

Omasta näkökulmastani The Last Jedi, vaikka ei virheetön mestariteos ollutkaan, oli elokuvallisesti (siis kuvina, ääninä ja leikkauksina) vaikuttavin Star Wars sitten originaalin ja temaattisesti Disney-kauden neljästä elokuvasta se, jolla on ollut minulle eniten uutta annettavaa. Kaikkien ei todellakaan tarvitse pitää kaikesta, mutta minun on edelleen vaikea ymmärtää, miten esimerkiksi jonkun mielipide siitä, millainen Luke Skywalkerin ”kuuluisi olla”, johtaa siihen, että koko elokuva teoksena tulkitaan surkeaksi – tai jopa sen tekijät pahoiksi ihmisiksi. Mutta kaipa tämä vain kuvaa eroja tavoissamme katsoa elokuvia (minä katson niitä hyvin tietoisesti ihmisten toteuttamiksi tietäminäni kulttuuriteoksina) – ja sitä, että nämä nyt vain eivät ole niitä elokuvia, joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi.

Osittain juuri tästä fandomin tilasta – ja osittain siitä omasta ruuhkavuodestani – johtuen en ole henkilökohtaisesti tällä hetkellä niin innoissani kuin kaksi tai etenkään neljä vuotta sitten olin tähän aikaan. The Rise of Skywalker nyt vain saa ensi-iltansa, ja vaikka kyse tosiaan on Skywalker-saagan lopusta, luulen käveleväni teatteriin keskiviikkona melkein yhtä tyynenä kuin ohimenevämmäksi tiedettyyn Soloon puolitoista vuotta sitten. Mutta toivon, että en pysy tyynenä koko kahta ja puolta tuntia!

—

Tämän blogin ääreltä on jo perinteikkäästi ponnahdettu reaaliaikais-chattiin elokuvan ensi-iltapäivänä (ja lähipäivinä sen jälkeen). Ideana siis keskustelu elokuvan nähneiden kesken: toisin kuin vaikka Twitterissä ja Facebookissa, tässä chatissa saa keskustella spoilereista. Otetaan taas, niin paljon kuin innostutaan: tlk.io/tahtienjatkosota.

Keisarin paluu ei ollutkaan suuren suunnitelman ydin

Posted on 25/11/2019 by Aki Jörgensen

Episodi IX:n ensimmäinen kirjoittaja-ohjaaja Colin Trevorrow paukautti aikamoisen pommin Empire-lehden perjantaina julkaistussa haastattelussa. Minä olin tästä aivan ällikällä lyöty, ja minun tekisi mieleni luonnehtia sitä suurimmaksi paljastukseksi uudesta trilogiasta koskaan:

”Bringing back the Emperor was an idea JJ brought to the table when he came on board. It’s honestly something I never considered. I commend him for it. This was a tough story to unlock, and he found the key.”

The Rise of Skywalkerin ensimmäisen käsisversion kirjoittanut Trevorrow siis sanoo, että keisari Palpatinen paluu ei ollut mukana suunnitelmissa ennen kuin hänen ja Lucasfilmin tiet erkanivat.

Tämä kirjoitus on spekulatiivinen eikä käsittele huhuja siitä, mitä Episodi IX:ssä varsinaisesti tapahtuu.

Keisari Palpatine Jedin paluussa (1983).

Trevorrow ja hänen kirjoitusparinsa Derek Connolly on merkitty lopullisen elokuvan lopputeksteihin ”story by” -krediitillä, joka tarkoittanee sopimusteknisten seikkojen lisäksi, että jotain heidän suunnitelmistaan jäi jäljellekin. Lopullisen elokuvan kirjoittivat JJ Abrams ja Chris Terrio, ja ennen kreditointien äskettäistä paljastumista oli annettu ymmärtää, että Trevorrown ja Connollyn käsisversio olisi hylätty kokonaan. Se oli siis hyvin tiedossa, että Abramsin ja Terrion elokuva on mitä suurimmassa määrin eri tarina kuin se, mikä olisi voinut olla Trevorrown ja Connollyn elokuva.

Mutta että koko keisari-kuvio olisi Abramsin tekemä lisäys!

Sehän siis tarkoittaisi, että ne ”löyhät suunnitelmat”, joita esimerkiksi Abrams on sanonut The Force Awakensin kirjoittamisen aikaan uudesta trilogiasta tehdyn, eivät sisältäneet keisari Palpatinen (Ian McDiarmid) paluuta. Se tarkoittaisi, että Rian Johnsonin kirjoittaessa Kylon tappamaan Snoken The Last Jedissä ei ollut olemassa mitään suunnitelmaa siitä, että yhden käkättävän kaapu-ukon tilalle astuisi seuraavassa episodissa varjoista se alkuperäinen käkättävä kaapu-ukko. Se tarkoittaisi, että vaikka episodi IX:n on koko ajan luvattu toimivan loppuna uuden trilogian lisäksi koko yhdeksän episodin Skywalker-saagalle, ei saagan alkuperäisen pääpahiksen ollut vielä edellisiä osia kuvattaessakaan määrä astua enää esiin tämän trilogian aikana. Ja että vaikka esimerkiksi näyttelijä Oscar Isaac on kehunut episodi IX:n paljastavan, että ”sekä jedit että sithit ovat pelanneet pitkää shakkipeliä”, eivät tarinan kertojat todellakaan olisi sellaista pelanneet.

Tämä on minusta hämmästyttävää – ja häiritsevää. Jos näin on todella, on pakko tunnustaa, että löyhistä suunnitelmista huolimatta uusi trilogia todellakin kirjoitettiin viestikapulamenetelmällä ilman lähes minkäänlaista kokonaisnäkemystä. ”Löyhät suunnitelmat” koskivat todennäköisesti Kylo Renin kohtaloa (Adam Driver on kertonut tienneensä koko ajan, mihin hänen tarinansa kutakuinkin on matkalla) ja mahdollisesti Reyn menneisyyttä, jos siitä vielä episodi IX:ssä paljastuu yllätyskäänne, jollaista moni odottaa. Niin ikään oli varmasti olemassa joitain Abramsin ja The Force Awakensin toisen kirjoittajan Lawrence Kasdanin omia ideoita siitä, miten tarina olisi voinut jatkua – mutta Rian Johnsonilla ja Colin Trevorrowlla oli silti todella ihan oikeasti vapaat kädet kuljettaa tarinaa mihin huvitti.

Kansleri Palpatine hiukan ennen keisariuttaan Sithin kostossa (2005).

Jollain tapaa koen tästä paljastuksesta jopa henkilökohtaista loukkaantuneisuutta, koska olen näiden vuosien ajan niin uskollisesti puolustanut uuden trilogian elokuvia ja tekijöitä niiden haukkujilta myös käsikirjoitusyhteistyötä kuvaavilla lainauksilla ja tiedonmuruilla. Esimerkiksi juuri ennen tätä Trevorrown paljastusta luin tyytyväisenä myhäillen Abramsin haastattelua, jossa hän kiisti Johnsonin millään tavalla pilanneen hänen ajatuksiaan jatkosta. Olen niin ikään odottanut aikaa IX:n jälkeen, jolloin tietoa siitä, mikä lopulta olikin suunniteltu milloin, varmuudella jossain vaiheessa aletaan meille kertoa.

Keisarin paluu on kuitenkin niin julmetun iso mötikkä lisättäväksi tarinaan lennosta, että Trevorrown lainaus antaa todella isot pyssyt uuden trilogian inhoajien käsiin. Pakko myös sanoa, että olettaisin, että Kathleen Kennedy, Abrams ja Lucasfilmin pr-osasto saattoivat olla perjantaina Trevorrow-sitaatin lukiessaan vielä vihaisempia kuin minä.

Ja ehkä juuri siksi… Tai no. En lähde syyttämään Colin Trevorrowta potkut projektista saaneeksi katkeraksi valehtelijaksi. Mutta jonkin verran mietin, olisiko lainauksessa mukana myös rikkinäistä puhelinta. Nimittäin.

Keisari Palpatinen valtaistuin The Rise of Skywalkerissa (2019).

Niin yllätys kuin keisari Palpatinen paluu (missä muodossa se sitten lopulta tapahtuukin) minulle olikin, jälkiviisaasti katsoen tuntui siltä, että meille on vihjailtu tähän suuntaan jo pitkään.

Oheistarinoiden puolella Aftermath-kirjatrilogia (2015-2017), Shattered Empire -sarjakuva (2015) ja Battlefront II -pelin yksinpelikampanja (2017) ovat yhdessä kertoneet meille keisari Palpatinen oman kuolemansa varalle tekemistä suunnitelmista, jotka Imperiumin uskotut aktivoivat Endorin taistelun jälkeen. Lyhyesti tiivistettynä noiden tarinoiden mukaan Palpatine halusi, että hänen mahdollisen kuolemansa koittaessa Imperiumikin hajoaisi (joskin vieden mielellään mukanaan mahdollisimman paljon hänen vihollisiaankin). Palpatinen suunnitelmiin kuului salaperäinen rituaali Jakku-planeetan pinnanalaisessa temppelissä ja se, että mainitut uskotut vetäytyisivät galaksin ulkolaidalle järjestäytymään uudelleen.

Nuo tarinat ovat siis valmistuneet nykyisen kaanonin osiksi Lucasfilmin niin sanotun tarinaryhmän suurten suunnitelmien ohjauksessa, ensimmäiset jo ennen The Force Awakensia. Niitä lukiessani oletin alunperin, että näillä keisarin kieroilla juonilla selitettäisiin aikanaan oheistarinoiden puolella se, miten Imperiumin jäänteistä versoi First Order.

Mutta kun keisari Palpatinen itsensä annettiin trailereissa ymmärtää olevan mukana episodi IX:ssä, tuntuivat nuo kaikki tietenkin olleen koko ajan vihjeitä kohti episodi IX:ää. Niinpä oletin, että Palpatinen paluu olikin ollut suunnitelma koko ajan, ja että juuri tämän takia esimerkiksi Snoke saikin mennä, ollen eräänlainen hämäys koko ajan. Toki sekin kävi mielessä, että yhtenä tämän blogin aivan ensimmäisistä merkinnöistä kirjoitin jo kuusi vuotta sitten merkinnän otsikolla ”Palpatinen paluu”, sillä sellainen huhu kiersi jossain jo ennen The Force Awakensin kuvauksia.

Keisari Palpatinen kasvoja kantava viestinviejädroidi Battlefront II:ssa (2017).

Mutta sitäkin painavmpana mieleeni palasivat eräät toiset TFA:n huhumyllyn aikainen todisteet, joihin en olekaan tässä blogissa viitannut pitkään aikaan. Lokakuussa 2014 nettiin nimittäin vuodettiin pino spoilaavia luonnoskuvia, jotka mitä ilmeisimmin olivat aitoja. Joukossa oli lukuisia The Force Awakensissa sittemmin nähtyjä kohtauksia: esimerkiksi kodiksi muutettu hiekkaan hautautunut AT-AT:n hylky, Rey ja Finn Maz Kanatan seurassa valomiekka kädessään sekä vuotajan ”haudanryöstäjäksi” kutsuma naamioitunut, kyborgimainen pahishahmo pitelemässä Darth Vaderin palanutta kypärää. Aikanaan kirjoitin tästä vuodosta sekä spoilaamattomat että spoilaavan kirjoituksen, jotka ovat itsellenikin hauskaa luettavaa näin jälkikäteen, etenkin kun tuolloin kuvia tulkitessa saatteina oli myös huhuja, jotka sittemmin osoittautuivat aivan humpuukiksi.

Mutta noiden The Force Awakensissa nähtyjen kohtausten lisäksi luonnosten joukossa oli kaksikin visiota Reyksi ja Kyloksi myöhemmin paljastuneista hahmoista luolamaisessa tilassa, jossa joku kolmas, mustaan huppuun pukeutunut hahmo istuu valtaistuimella. Toisessa kuvista Reyllä on alistunut, jopa kohtaloonsa tyytynyt ilme, ja Kylo vaikuttaa esittelevän Reyn mestarilleen. Mitään tällaista ei ollut The Force Awakensissa, vaikka siinä toki oli Snoke valtaistuimellaan etäyhteyden päässä ja Kylon haave tuoda Rey tämän luokse. Luonnollisesti kuvittelinkin elokuvan jälkeen, että nämä luonnostellut juonikuviot yksinkertaisesti hylättiin tai siirrettiin seuraavaan episodiin – jossa Kylo tosiaan toimittikin Reyn mestarinsa luokse.

Mutta tänä kesänä olin tietenkin olevinani ihan varma, mistä oli kyse: nämä olivat tietenkin varhaisia visioita Reystä ja keisari Palpatinesta. Uusien Star Wars -elokuvien suunnitteluun on kuulunut, että taiteilijat ovat visioineet omin päin ja käsikirjoittajien kanssa paljon pitemmällekin kuin mihin kulloisetkin tarinaversiot ovat suoraan osoittaneet. Kesällä tuntui selvältä, että näitä luonnoskuvia nimenomaan ei julkaistu The Art of The Force Awakens -kirjassa (ei nimittäin julkaistu), koska ne viittasivat kohtauksiin, jonka oli määrä paljastua vasta episodissa IX. Vertailun vuoksi: samassa kirjassa oli luonnoksia monista muista hylätyistä suunnitelmista ja villeistäkin visioista – mukaan lukien Reystä sukeltamassa Kuolemantähden raunioihin. Se nimittäin oli juonikuvio, joka oli suunnitteilla jo episodi VII:n loppuun, mutta jota kirjan julkaisuhetkellä ei ollut enää tarkoitus hyödyntää koskaan.

Rey ja synkkä hahmo episodi IX:n trailerissa.

Nyt minun tekeekin mieleni tarttua tähän. Kathleen Kennedy sanoi viime keväänä Palpatinen paluun olleen ”suunnitteilla pitkään”, ja on täysin mahdollista, että sekä hän että Trevorrow puhuvat totta starwarsmaisesti ”eräästä näkökulmasta”.

Ennen The Force Awakensia nimittäin visioitiin kaikenlaista. On aivan varmaa, että Abrams ja Kasdan ovat jo tuolloin vähintään hetken harkinneet, voisiko Kylon mestari olla uuden Snoken sijaan henkiin palannut Palpatine. On siten täysin mahdollista, että visioita Palpatinen paluusta trilogiassa myöhemmin on ollut olemassa pitkään – mutta ne eivät ole olleet mitenkään kirjoihin ja kansiin lukittuja. Ja että Trevorrow ei ollut kulkemassa tuota polkua, mutta Abrams ohjaajaksi suostuessaan sille palasi. Aivan kuten kaivoi kaapista ne Kuolemantähden raunioiden luonnoksetkin!

Joka tapauksessa on ainakin hyvä muistaa, että elokuvatrilogian kirjoittaminen ilman kokonaissuunnitelmaa ei suoraan ole hyvä eikä huono asia. George Lucas itse kirjoitti originaalitrilogian kutakuinkin samaan tapaan (vaikka hänelläkin toki oli ”löyhiä ajatuksia” mahdollisista seuraavista episodeista jo ennen ensimmäisen elokuvan ensi-iltaa). Sekin tekee mieli sanoa, että sarjojen maailmassa edelleen tavallisin tarinankerronnan tapa on kirjoittaminen tuotantokausi kerrallaan, vaikka pitkiin juonikaariin olisi siellä kaikki mahdollisuudet.

Nimenomaan uuden Star Wars -trilogian kohdalla ratkaisu on silti hyvin outo nyt 2010-luvulla, kun elokuvia lähdettiin tekemään koko ajan trilogiaksi, vaihtuvien tekijöiden voimin ja jatkoksi sarjaan, jonka syvässä ytimessä ovat episodinumerointi ja jatkuvajuonisuus. Mutta varsin onnistuneet kaksi edellistä episodia olemme jo saaneet, joten ehkä kaikesta huolimatta kolmannenkin?

Siitä huolimatta, että vain kerran aiemmin yksittäinen haastattelusitaatti on saanut minut näin pahasti pelkäämään pahaa Star Wars -elokuvasta. Silloin taistelukoreografi Nick Gillard julisti ennen ensi-iltaa Sithin koston olevan 95-prosenttisesti valomiekkailua.

Traileri: ”Katson viimeisen kerran ystäviäni”

Posted on 23/10/2019 by Aki Jörgensen

Niin se vain on, että Skywalker-saagan loppu on niin lähellä, että nyt puhutaan jo ”viimeisestä trailerista”! Todellisuudessa luvassa on toki vielä monta tv-spottia ja muuta pienempää väläystä tästä elokuvasta – ja monta uutta elokuvaakin. Mutta episodeiksi numeroitu ”alkuperäinen saaga” päättyy joulukuussa The Rise of Skywalkeriin, halusimme sitä tai emme.

Ensisilmäyksellä episodi IX:n tiistaiyönä julkaistu viimeinen varsinainen traileri oli minusta vaisumpi kuin odotin, mutta eilisen aikana se tuntui paranevan jokaisella katsomiskerralla. Saan kylmiä väreitä esimerkiksi kohdissa 0:28, 1:26 ja 2:00!

Yleisarviona: Tämä traileri poikkeaa leimallisesti kahdella tavalla paitsi suorasta edeltäjästään, myös edellisten uuden trilogian episodien promoista.

Vaikka edellinen episodi päättyi ns. pahaan paikkaan, tämän tunnelmaa tekee mieli kuvata yhdellä sanalla toiveikkaaksi. Se on aivan toinen viesti kuin millaista grande finalea odotimme 14 vuotta sitten, kun edellisen Star Wars -trilogian päätösepisodissa edessä oli synkän tragedian syvin lankeemus, ja silloisessa viimeisessä trailerissa tunnelmien sanoituksena C-3PO:kin tunsi olonsa avuttomaksi. Se on myös aivan toinen viesti kuin kaksi vuotta sitten, kun The Last Jedin markkinointi painotti, ettei tämä tulisi menemään niin kuin luulemme ja jolloin trailereissa meille vihjailtiin pimeälle puolelle kääntyvästä Reystä. Okei, tällaista kiusoittelua oli toki tarjolla tänä syksynäkin D23-trailerin lopussa, mutta tämä traileri kyllä tunnustaa sen, minkä jokainen katsoja sisimmässään tietää: hyvähän tässä lopulta voittaa, vaikka pahalta ensin näyttäisi. Eikä siinä mitään, niin kaukaisen galaksin fantasiaseikkailussa lopulta pitääkin. Se saattaa sitä paitsi olla aivan sopiva viesti juuri meidän hajaannuksen ajallemme. ”Me emme ole yksin”, Poe Dameron sanoo – sitaatissa, joka jäi kakkossijalle tämän postauksen otsikon tiivistyssuomennosta valitessani.

Toinenkin tämän trailerin erityispiirre voisi kytkeytyä samaan sitaattiin: nimittäin se, että tässä mennään mittakaavan kaikki nupit kaakossa. The Force Awakens ja The Last Jedi pysyttelivät lähes koko kestonsa galaksin laitamien harvaan asutuilla planeetoilla, kuljettivat tarinaa lähinnä päähenkilöidensä ympärillä ja välttelivät kiusallisen pitkälle jopa dialogissa avaamasta isoa kuvaa siitä, millainen järjestys galaksissa oikeastaan vallitsee. The Rise of Skywalker ei välttämättä sekään sijoitu prequeleissa nähtyjen Coruscantin tai Naboon kaltaisille tiheään asutuille planeetoille, mutta ainakin se todellakin lupaa nyt näyttää meille konfliktin kokonaisuuden vähintään yhden suuren avaruustaistelun muodossa. Se taistelu on todella suuri: pelkällä avaruusalusten lukumäärällä mitattuna ainakin epäilemättä saagan suurin.

Ja mitä numeroihin ja tämän trailerin luonteeseen muuten tulee: Star Wars -trailereissa on tuskin koskaan ollut ihan numeraalisesti näin monia kuvia sieltä täältä elokuvaa. Näiden sanojen jälkeen siis se tarkempi analyysi. Ei viittauksia huhuihin tai vuotoihin, eli ei varsinaisia spoilereita. Spekulointia kylläkin.

Aluksi Reyn (Daisy Ridley) treenimontaasi viidakossa, leikkautuen hauskasti muistoon vuosista romunkeräilijänä (tai, jos kohtaus on konkreettisempi: leikkautuen samankaltaiseen hyppyyn Kuolemantähden raunioissa myöhemmin elokuvassa). Tätä viidakkotreeniä nähtiin jo D23-trailerissa, ja samaan miljööseen kytkeytyy varmaankin tässäkin trailerissa nähtävä ja nyt jo toistona nähty kuva halaavista Reystä ja Leiasta (Carrie Fisher). Kun tähän vielä ynnätään Luken (Mark Hamill) sanat teaserista (”We’ve passed on all we know”), alkaa tästä muodostua todennäköinen kuva siitä, mistä elokuva alkaa: Rey on jatkanut The Last Jedin jälkeen jediopissa Leian ja Luke-haamun kanssa.

Kiinnostavaa on, että ääniraidalla nimenomaan Finn (John Boyega) puhuu Voiman vaikutuksesta: tunne tai vaisto sanoo hänelle, että Voima on tuonut heidät yhteen. Finn, jonka ei pitänyt olla Voima-herkkä, ja joka vielä vähän aikaa sitten ei kuuluisasti todellakaan tiennyt, kuinka Voima toimii. Mutta tuskin Finn tässä silti jediksi ryhtyy: pikemminkin hän on vain ymmärtänyt jotain samaan tapaan kuin Han Solo The Force Awakensissa tunnusti tajunneensa ”sen kaiken olleen totta”. Tämän trilogian (ja Lucasin originaalitrilogian) vahvoihin viesteihin kuuluu, että Voima yhdistää itse asiassa kaikkea ja meitä kaikkia – ja on siten pohjimmiltaan vain yksi nimi sille jollekin suurelle kosmiselle, josta me kaikki voimme ammentaa arkisempaa voimaa tehdä pieniä ja suuria hyviä asioita.

Mahtava kuva Vastarinnan kapinallisjoukoista avaruushangaarissa. Poe (Oscar Isaac) puhuu ja innostaa kuulijoitaan, kuuntelijoiden joukosta erottuu muiden muassa keltapaitainen Lando Calrissian (Billy Dee Williams). Seuraavassa kuvassa – joka tuskin liittyy suoraan tähän, koska nyt kohtauksessa käydään täyttä tulitaistelua – lisää kapinallisia: Rose Tico (Kelly Marie Tran), luutnantti Connix (Billie Lourd) ja näyttelijä Dominic Monaghan, vielä nimeämättömässä ja luultavasti pienessä roolissaan.

Kiire tuntuisi olevan myös viidakkoplaneetalla seuraavassa kuvassa, jossa Poe, Finn ja Chewbacca kääntyvät oranssin X-Wingin äärellä katsomaan jotain tai jotakuta: taustalla ainakin juostaan kiireesti kuin taisteluun lähtien. Tätä muuten kuvattiin Lontoossa Black Parkin puistossa, vahvistaa tuo X-Wing – mutta asiaa käsittelevä aiempi kirjoitukseni pohjaa huhuihin vähän enemmänkin ja voi siis spoilata.

Seuraavassa uljaassa kuvassa corellialainen corvette alias ”rebel blockade runner” nousee viidakon puiden yläpuolelle – ja tottakai spekuloida voi, että voisiko tämä nyt olla kerrassaan Tantive IV sieltä aikojen alusta episodi IV:n ensimmäisestä kohtauksesta, sillä missään kaanon-teoksessa ei kai koskaan ole kerrottu, mitä sille Imperiumin takavarikoimalle alukselle lopulta kävi.

Rey, Kuolemantähden jäänteet myrskyisällä merellä ja taistelu Kylo Renin kanssa. Jälleen kuvastoa, josta olemme nähneet väläyksiä jo aiemmin, ja josta nähdään muutama väläys lisää tässä samassa trailerissa vielä hetken kuluttuakin. ”Ihmiset väittävät tuntevansa minut, mutta ei kukaan tunne”, Rey sanoo synkästi. ”Minä tunnen”, vastaa hänen rakast…vastustajansa Kylo Ren (Adam Driver) ylimielisellä tavalla, joka kertoo, että ei, ei hän edelleenkään tunne.

Reyn ja Kylon sanat kuulostavat kuitenkin toisellakin tavalla tutulta: aivan kuin tässä olisi nyt taas kyse samanlaisista Voima-keskusteluista kuin edellisessä episodissa. Mutta voisiko Rey olla noin vain skypetellyt First Orderin suurjohtajan kanssa samaan aikaan kun treenaili tämän äidin ja enon kanssa Voiman hyvän puolen taitoja? Ehkä Voima-yhteys pikemminkin avataan nyt uudestaan, kun on viimeisen kohtaamisen aika.

Sitten aletaan tulla tämän trailerin ”mitä ihmeen avaruutta” -osastolle. Ensin meillä näyttäisi olevan avaruudessa tai ilmassa leijuva jäävuori, jolla sijaitsee jonkinlainen kaupunki tai tukikohta. Jäälokaation (onko se planeetta?) nimeksi on aiemmin annettu Kijimi. Sinne hyökkäävät tai sinne saapuvat TIE-hävittäjät – tässä trilogiassa tukikohta tai asutus tarkoittaa liki säännönmukaisesti lokaatiota, jota kohta joudutaan puolustamaan tai josta kohta lähdetään kiireessä taisteluun.

Keisari Palpatinen synkkä valtaistuin uljaana, mutta tyhjänä (ja samanlaisena kuin Ralph McQuarrien luonnoksissa Jedin paluuta varten melkein 40 vuotta sitten). Omistaja kertoo ääniraidalla odottaneensa pitkään. Ja kas: Imperiumin aikakauden Star Destroyer nousee ilmeisesti jään alta, todennäköisesti siis jälkeen Kijimi-planeetalta-slash-jäävuorelta, mikä vain konkretisoi mielikuvaa Palpatinen sitkeästä odotuksesta kuin syväjäädytettynä.

Ihan he-le-ve-tin monta kapinallispuolen alusta täyttää näkökentän, edessään Millennium Falcon ja joukossaan ilmeisesti myös Rebelsin Ghost sekä vaikka mitä muuta, jota avaruusalusfanit ovat jo purkaneet minua paremmin. Tarkkasilmäiset ovat myös zoomanneet Falconin ohjaimiin: Lando ja Chewbacca (Joonas Suotamo) siellä tässä vaiheessa ovat.

Koko tiimi kokoontuu Falconiin: Rey, Finn, Poe, Chewie ja Threepio (Anthony Daniels). Ah, kuinka kivalta tuntuu nähdä tämän trilogian porukka kasassa, pohjimmiltaan ensimmäistä kertaa! Teaserin kuviin peilaten tiimi on ilmeisesti tässä matkalla Kuolemantähden raunioiden luo, koska sama viisikko katseli niitä rantatörmällä.

Samaan aikaan ääniraidalla Palpatinea (Ian McDiarmid) naurattaa: ”te tulette yhdessä”, hän irvailee. Trailerissa sanat ikään kuin osoitetaan tälle sankarien köörille, mutta todennäköisempää taitaa olla, että hän puhuttelee elokuvassa Reytä ja Kyloa. Perään trailerissa nähdään väläys räjähdyksestä ja lisää Kuolemantähden rauniot -kuvastoa.

Sitten trailerin ehkä koskettavin ja kutkuttavin kohtaus: pieni otus nimeltä Babu Frik juottaa C-3PO:n päähän johtoja, joiden myötä hän ei ehkä ole entisensä. Poe kysyy uskollisen droidin vointia. ”Katson vielä viimeisen kerran ystäviäni, sir”, kultainen droidi vastaa ja katsojan sydän särkyy.

Yksi selitysvaihto on, että Threepion muisti todella pyyhitään jälleen, ja siten vanha kultakeppi tuntemanamme hössöttäjänä lakkaa olemasta. D23-trailerissa nähtiin punasilmäinen C-3PO ja mainosjulisteissa sama droidi Chewbaccan bowcaster-aseeseen tarttuneena: kumpikaan ei tunnu sopivan tuttuun ohjelmointiin. Mutta miksi sankarimme näin haluaisivat tehdä? Onko heidän pakko päästä näin käsiksi jonkin pahan olennon muistikovalevyyn?

Tai sitten ääniraidalla ei kuulla suoraa vastausta tuohon kysymykseen, vaan pikemminkin trailerien taikaa. Nopeasti Twitteristä bongaamani teoria kuuluu, että Threepio ei tarkoita ystävistä puhuessaan ollenkaan tai pelkästään tämän trilogian sankareita, vaan itse asiassa Lukea, Obi-Wania ja/tai Anakinia. He kaikki kun voisivat näyttäytyä elokuvan aikana Voima-haamuina (ja koska projektio-Luke saattoi edellisen episodin lopussa morjestaa Threepiota, Voima-näyt kanonisoidusti tosiaan voivat näkyä droidienkin näkösensoreissa). Toisaalta Threepio voisi ”nähdä” pitkästä aikaa heitä ja muitakin ystäviä myös siten, että häneen ladattaisiin hänen (tai jonkun muun) muistoja prequelien tapahtumista ajalta ennen episodi III:n lopun muistinpyyhintää. Droidi voisi tavallaan kohdata näin esimerkiksi rakentajansa Anakinin viimeisen kerran.

(Erilliset, mutta huomionarvoiset maininnat samasta kohtauksesta: kypäräpäinen hahmo vasemmalla on Zorii Bliss (Keri Russell), joka näin näyttää koodautuvan hyvikseksi. Poe, Rey ja Finn ovat pukeutuneet hyvin lämpimästi, joten tässä ollaan todennäköisesti sillä avaruudessa kelluvalla jäävuorella. Niin, ja taustalla lojuu prequel-ajan taisteludroidi!)

Seuraa sotamontaasi. Finn, Poe ja Chewie hyökkäävät First Orderin joukkoja vastaan käytäväoloissa. Se tuttu Reyn ja Leian halikuva. Takaa-ajoa Pasaana-planeetan autiomaassa – tätäkin nähtiin jo teaserissa. Vanha kunnon Y-Wing tositoimissa Imperiumi-malliston Star Destroyeria vastaan (joka näyttäisi olevan varustettu entisaikoja päheämmällä tykillä). Luke puhuu ääniraidalla pelon kohtaamisesta.

Finn ja Jannah (Naomi Ackie) johtavat avaruus-hiton-hevosten ratsastusta Star-hiton-Destroyerin pinnalla ava-hiton-ruudessa.

Lopuksi kuitenkin se kaksikko, joka tämän trilogian jaetussa pääosassa on. Ensin Kylo ja Rey tuijottavat toisiaan Kuolemantähden raunioiden Keisarin valtaistuinsalissa, veikkaukseni mukaan kannella tapahtuvan esile…taistelun jälkeen.

Sitten Kylo ja Rey tuhoavat yhdessä jotain, joka minusta näytti Vaderin patsaalta – paikassa, joka ei todellakaan näytä Kuolemantähden raunioilta. Io9:n luennan mukaan se ei ole patsas vaan se tolppa, jolle Kylo laski Vaderin kypärän The Force Awakensissa, ja niinpä se tosiaan taitaa ollakin – mutta io9 puolestaan ei tulkitse kohtausta välttämättä yhteistyöksi vaan kenties tavanomaiseksi taisteluksi. Mene ja tiedä, siis! Reyn toisessa kädessä oleva tikari on joka tapauksessa pieni mutta kutkuttava yksityiskohta: mikä, miksi?

Viimeiset kuvat. Kylo on riisunut kypäränsä ja kääntyy kohti jotakin. Rey kohtaa samassa miljöössä mustahuppuisen hahmon, jonka tietenkin oletamme olevan itse Palpatinen, mutta aivan lopullisen varma tästä ei vieläkään kannata olla.

”Voima on kanssasi”, Luke sanoo. ”Aina”, Leia täydentää. Rey katsoo meitä toivon katseella, ja tottakai katsoo, sillä toivostahan tässä tosiaan on kyse. Alunperin ”uudesta”, välillä ”viimeisestä”, nyt tästä ystävien ja edellisten sukupolvien yhteisön muodostamasta. Snif!

Huh! Alle kaksi kuukautta aikaa! Ja liput ovat jo myynnissä Suomessakin, huomatkaa!

Episodi IX: Käkättävän keisarin kuviot

Posted on 25/04/2019 by Aki Jörgensen

Sivusin jo episodi IX:n teaserin loppuyllätystä kirjoittaessani teaserista sen julkaisun hetkellä. Tässä vielä erikseen hieman lisää samasta aiheesta. Kirjoitus sisältää juonispekulaatioita, mutta se ei pohjaa huhuihin tai vuotoihin eikä siten varsinaisesti spoilaa joulukuun elokuvaa.

tros-deathstar

The Rise of Skywalkerin teaser päättyi siis Luke Skywalkerin sanoihin siitä, ettei kukaan ole koskaan todella poissa – ja ilkeään nauruun, joka todellakin kuului iäksi poissa olevaksi luullulle keisari Palpatinelle (Ian McDiarmid).

Huh. Mitä?

Emme tiedä. Mutta voin tarjota vähän lisää lihaa ajatuksen ympärille.

Ensinnäkin Kathleen Kennedy selitti yllätystä Yahoolle kertomalla, että tämä käänne on ollut suunnitelmissa jo pitkään. Kennedyn sanoja ei tarvitse epäillä, mutta asia voidaan silti ottaa kahdella tavalla. Joko voidaan ajatella, että Palpatinen, Skywalkerien sukusaagan varsinaisen pääpahiksen, oli tosiaan koko ajan tarkoitus olla mukana saagan päätösosassa. Totta tosiaan minäkin kirjoitin sellaisesta huhusta tässä blogissa jo vuonna 2013. Tällöin saa uuden selityksen myös First Orderin itsevaltiaan Snoken (Andy Serkis) yllättävä kuolema edellisessä episodissa: Snoken oli koko ajan määrä antaa tilaa Palpatinelle.

Toisaalta voidaan ajatella, että vaikka Sheev Palpatinen paluuta olisikin suuniteltu jo pitemmän aikaa, se ei silti välttämättä ole ollut suunnitelmissa vielä The Force Awakensin kuvausten aikaan. On nimittäin melkoisen varmaa, että se ei ollut mukana George Lucasin suunnitelmissa episodeiksi VII-IX – siis niissä suunnitelmissa, joita Disney-Lucasfilm ei virallisesti ottaen mitenkään seuraa, mutta joista kuitenkin periytyvät lopullisiin elokuviin esimerkiksi Reyn hahmo ja idea siitä, että Luke on vetäytynyt galaksista erakoksi jonnekin kauas.

Ian McDiarmid näytteli Jedin paluun vanhaa keisaria neljäkymppisenä ja prequelien nuorta Palpatinea reilut 15 vuotta myöhemmin ”oikean ikäisenä”.

Miksi uskon näin? Kaksi perustelua. Pahan keisarin näyttelijä Ian McDiarmid itse kertoi juuri Star Wars Celebrationin The Phantom Menacen 20-vuotisjuhlapaneelissa, että Lucas sanoi hänelle Jedin paluun kuvauksissa 1980-luvun alussa, että Palpatine ehdottomasti kuoli tuon elokuvan lopussa, ja että hänellä ei siis olisi osaa Jedin paluun mahdollisissa jatko-osissa. Tätä voi verrata siihen, että samoihin aikoihin Lucas oli jo kertonut Mark Hamillille, että tarvitsisi tätä näyttelemään vanhaa Luke Skywalkeria episodissa VII ”noin vuonna 2011”.

Kun Star Wars -tarinoita 1990-luvulla alettiin kertoa enemmänkin kirjoissa ja sarjakuvissa, Lucas oli selvästi yhä samaa mieltä keisarin kuolemasta. Hän nimittäin kielsi ehdottomasti Dark Empire (Musta keisari) -sarjakuvan tekijöitä käyttämästä millään tavoin Vaderia tai hänen haamuaan, mutta antoi luvan palauttaa keisari Palpatinen henkiin kloonina. Lucasin linja tuohon aikaan oli, että expanded universe -tarinoiden piti pysyä erossa niistä asioista, joita hän aikoi käsitellä elokuvissaan, mutta kaikki sellainen oli vapaata riistaa, mikä ei sekoittaisi hänen suunnitelmiaan.

On tosin mahdollista, että Lucas jossain vaiheessa muutti mieltään. Tunnetusti hän on nimittäin tehnyt niin usein, ja jälkikäteen väittänyt tarkoittaneensa aina juuri näin – tunnettuna esimerkkinä vaikkapa juuri se, oliko episodeja kaikkiaan tulossa yhdeksän, kuusi vai peräti kaksitoista. Silti: jos Lucasin kahden oman Star Wars -trilogian pääpahis Palpatine osoittautuu kolmannenkin trilogian taustapiruksi, se tuntuisi suunnitelmalta, jonka olisi pitänyt olla Lucasilla jo vuosikymmeniä, jos se olisi koskaan ollut osa Lucasin suunnitelmia tuoksi trilogiaksi.

Totuus siitä, mitä uuteen trilogiaan oli suunniteltu missäkin vaiheessa, paljastuu meille vasta vähitellen The Rise of Skywalkerin ensi-illan jälkeisinä vuosina. Uskon kuitenkin, että Palpatinen paluu on otettu mukaan suunnitelmaan vasta Lucasin ideoiden jälkeen, kenties hyvinkin myöhään. Tästä kielii myös todistuskappale siitä, että teaserissa näkyvän ja Palpatineen todennäköisesti jotenkin liittyvän Kuolemantähden raunion ei senkään pitänyt olla mukana episodi IX:ssä ennen kuin vasta myöhään, todennäköisesti vasta JJ Abramsin tehtyä paluun kirjoittaja-ohjaajaksi. Konsepti siitä, että Kuolemantähden raunioista etsitään jotain tarpeellista, oli nimittäin mukana The Art of The Force Awakens -kirjassa, ja sitä ei todellakaan olisi paljastettu siellä, ellei juoni-idea olisi kirjan julkaisuhetkellä ollut tukevasti hylättyjen pinossa.

Rey sukeltaa toisen Kuolemantähden raunioihin etsien sieltä karttaa Luken luo The Force Awakensin lopussa – tai siis käsikirjoitusideassa, joka sittemmin hylättiin.

Mutta keksittiin idea missä vaiheessa tahansa, Palpatine siis palaa ensi joulukuun ensi-iltaepisodissa, Skywalkerien sukusaagan päätösosassa. Mutta miten?

Vaihtoehtoja on ainakin neljä:

1. Palpatine elää sittenkin.
Teoriassa voidaan varmasti ajatella, että paha keisari Palpatine olisi tosiaan lymyillyt galaksissa hengissä kaikki nämä vuodet. Jos näin olisi, odottaisin elokuvalta todella hyvää selitystä siihen kiusalliseen kysymykseen, miksi hän silloin palaisi kiusaaamaan sankareitamme ja galaksia vasta nyt. Miksi hän olisi antanut Imperiumin romahtaa, Uuden tasavallan ja sitten First Orderinkin nousta ennen näyttäytymistään?

Palpatine-kasvoinen robotti Battlefront II -pelissä.

2. Palpatine ei elä, mutta hänen perintönsä elää.
Tästä kirjoitin jo teaserin julkaisun jälkeen. Nykyisessä Star Wars -kaanonissa on annettu lukuisia suoria vihjeitä siitä, että Palpatinella oli suunnitelmia kuolemansa jälkeiselle ajalle. Palasia näistä suunnitelmista on nähty Shattered Empire -sarjakuvassa, Battlefront II -pelissä ja Aftermath-kirjoissa. Niiden mukaan Palpatine halusi Imperiuminsa luhistuvan, jos hän sattuisi heittämään veivinsä galaktiseen nurkkaan, tosin mielellään vieden mahdollisimman suuren osan Tasavallasta mukanaan. Samalla hänen tahtoonsa kuului mystinen sith-rituaali Jakku-planeetalla sekä se, että Gallius Rax -niminen salamyhkäinen keisarillinen ylimys johtaisi hänelle uskolliset joukot galaksin laitamille ryhmittäytymään uudelleen. Oheistarinat antavat ymmärtää, että nimenomaan tämä joukko palasi myöhemmin galaksin keskialueille fanaattisena galaksi-Isiksenä, First Orderin nimeä käyttäen. Selittämättä on toistaiseksi, millainen tuo evoluutio oli – ja missä vaiheessa Imperiumin rippeiden johtaja Gallius Rax vaihtui First Orderin itsevaltiaaseen Snokeen. Episodi IX voisi tarttua näihin avoimiin lankoihin, ja kytkeä täten First Orderin ja Imperiumin suoremmin toisiinsa. Palpatine voisi esiintyä taustalla käkättävänä pääpahiksena, vaikka itse asiassa pysyisikin kuolleena. Ehkä näkisimme hänet flashback-kohtauksissa, hologrammitallenteina tai viestinviejärobotteina, joilla olisi Palpatinen kasvot: viimeksi mainitut esiintyivät jo Shattered Empiressa ja Battlefront II:ssa. Ja, pakko muuten mainita: jos tämä osoittautuu selitykseksi, on se todella vahva indikaattori siitä, että Palpatinen paluu todellakin oli suunnitteilla jo pitkään, sillä Shattered Empire ja ensimmäinen Aftermath-kirja julkaistiin jo ennen The Force Awakensin ensi-iltaa.

Dark Empire -sarjakuvassa (1992) keisari Palpatine palasi klooneina, jotka vanhenivat nopeasti tutuiksi kurttunaamoiksi. (Vasemmalla Luke ilman lisenssiä Mark Hamillin kasvoihin.)

3. Uuden trilogian Palpatine on klooni.
Klassinen selitysvaihtoehto. Palpatine palasi kloonina jo Dark Empire -sarjakuvassa melkein 30 vuotta sitten. Kloonivaihtoehdossa on itua siksi, että prequelit ovat todistaneet meille, että Palpatine oli sekä Kaminon kelpo kloonaajien kanta-asiakas että sairaalloisen kiinnostunut elämän pitkittämisestä Voiman avulla. Olen tavannut sanoa esimerkiksi Dark Empiresta puhuttaessa, että vaikka idea Palpatinen kloonista tuntuisi kuinka typerältä, on in universe suorastaan epäuskottavaa ajatella, että Palpatine ei olisi yrittänyt kloonata itseään. Ehkä episodi IX:ssä siis näkisimme hänen onnistuneen siinä?

4. Uuden trilogian Palpatine on sith-haamu.
Star Wars -kaanonin mukaan niin sanottuja Voima-haamuja, kuollessaan ilmaan haihtuneita ja Voimaan yhtyneitä jedejä, on episodi IX:n aikaan neljä: Obi-Wan, Yoda, Anakin ja viimeisimpänä Luke. 1980- ja 1990-luvulla yleisö luuli kaikkien jedien katoavan kuollessaan, mutta prequeleissa ja The Clone Wars -animaatiosarjassa annettu selitys Voima-haamuille kuuluu, että Qui-Gon Jinn löysi tien palata tietoiseksi kuoleman jälkeen, ja auttoi episodien III ja IV välissä Yodaa ja Obi-Wania opettelemaan tietoisen Voimaan yhtymisen. Nämä vanhat mestarit puolestaan auttoivat Anakin Skywalkerin ”toiselle puolelle”. Mutta koska Palpatine on sitheistä mahtavin, ei kai ole täysin absurdia ajatella, että hän olisi voinut oppia vastaavan kyvyn aivan ominpäin. Kenties sith-haamu-Palpy, vaikkapa punahohteisena, on kuiskaillut galaksissa vuosikausia kulloistenkin kätyriensä korvaan, esimerkiksi Gallius Raxin ja Snoken, kostoaan suunnitellen?

Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, kuinka käy. Epätodennäköisimpänä pidän sitä, että Palpatine olisi noin vain selvinnyt hengissä Jedin paluusta: Vader/Anakin sentään pudotti hänet reaktorikuiluun avaruusasemalla, joka räjähti heti perään. Pidän eniten vaihtoehdosta kaksi eli ”pelkästä etäläsnäolosta”, mutta veikkaan todennäköisimmäksi ratkaisuksi nelosta eli sith-haamua. Näin siksi, että se olisi helpoin selittää suurelle yleisölle. Sith-temppuja, wibbly wobbly! (Todettakoon kuitenkin, että Ian McDiarmid kertoi Celebrationissa, että teaserissa kuultu käkätys nimenomaan oli tallenne menneisyydestä: siis jonkin aiemman elokuvan yhteydessä tallennettu ääniklippi.)

Darth Sidious valeasussaan senaattori Sheev Palpatinena, vai kuinka se oli?

Mutta jos Palpatine ei ole mukana vain hengessä, tallenteina ja historiallisena hahmona, vaan omassa persoonassaan joko elävänä, kloonina tai haamuna, on tietysti vielä kysymys siitä, mitä hän elokuvassa tekee. Juonii kostoa ja kuolemaa jedeille ja hyviksille, varmaankin. Mutta ehkäpä jotain muutakin.

On esimerkiksi hyvin mahdollista, että sillä on jotain tekemistä Reyn kanssa, ja mahdollisesti Reyn vanhempien kanssa. JJ Abrams on jo sanonut, että kaikkea Reyn alkuperästä ei ole vielä paljastettu, vaikka The Last Jedi vahvasti antoikin ymmärtää, että isukki ja äiskä olisivat olleet pelkkiä diilereitä ja olisivat joka tapauksessa kuolleita. Muistaa sopii, että JJ:n oma The Force Awakens antoikin toisenlaisen vihjeen näyttäessään nuoren Reyn itkevän Jakkulta nousevan avaruusaluksen perään: kuolleet harvemmin lentävät. Koska Palpatinella jo oli jotain meneillään Jakkulla vuosia ennen Reyn syntymää, olisiko hänellä jotain tekemistä Voimassa väkivahvan romunkerääjän kanssa?

Nyt lainaan suosikki-SW-podcastiani Force Materialia. Australialainen kaksikko lataa The Rise of Skywalker –teaserpurkujaksossaan sellaisen teoriakimpun Palpatinen paluusta, että se saa minutkin kääntymään kannattamaan aina inhoamaani teoriaa Palpatinesta Anakinin isänä.

Keisari Palpatine oli toki Anakinin lankeemuksen takana, mutta oliko hän Anakinin takana?

Selitykseksi tähän väliin. Revenge of the Sithin hyytävä oopperakohtaus, jossa Palpatine antaa Anakinin ymmärtää sithien pystyvän hallitsemaan elämää, sisälsi George Lucasin alkuperäisessä käsikirjoituksessa Palpyn tunnustuksen siitä, että juuri hän ohjasi midikloriaaneja niin, että neitseestä syntynyt Anakin sai alkunsa. Siitä lähtien Star Wars -fanit ovat voineet taittaa peistä siitä, antaako lopullinen elokuva ymmärtää samoin vai voidaanko tämän juonikuvion katsoa jääneen leikkauspöydälle. Aivan äskettäin Charles Soulen kirjoittama Darth Vader -sarjakuva näytti erään ruudun Voima-näyssä kallistavan nykykaanonia Palpatinen isyyden suuntaan.

Force Material -podcastin teorian mukaan Palpatine olisi tosiaan Anakinin ”isä” ja näin ollen koko Skywalkerien suvun kantaisä. Hän olisi niin ikään jatkanut vastaavien harrastusten parissa, ja myös Rey (Daisy Ridley) paljastuisi The Rise of Skywalkerissa Palpatinen rakentelemaksi koeputkilapseksi: ei siis biologiseksi lapseksi eikä Skywalkeriksi, mutta tavallaan samaan sukuun kuitenkin. Ehkä kuvioon vielä liittyisi jonkinlainen suunnitelma ruumiinvaihdosta tai henkiinheräämisestä, ehkä ei, mutta joka tapauksessa Palpatinella olisi suuria suunnitelmia Reynkin varalle. Niiden suunnitelmien ohessa sekä Snoke että Kylo – jolle Palpatine olisi kuiskaillut Vaderin kypärän kautta Darth-isoisäksi tekeytyen – olisivat pelkkiä pelinappuloita. Itse asiassa koko Skywalkerien sukusaaga olisi näin ollen, ”from a certain point of view”, todellisuudessa kaiken takana lymyilevän pahan Palpatinen saaga. Mutta lopulta juuri tämä tekisi myös episodi IX:stä tuon saagan lopun: pahan keisarin lopullisen lopun myötä saaga myös päättyisi – vaikka nimi Skywalker jatkaakin elämäänsä, kuten päätösosan otsikko lupaa.

”I just popped in for a laugh”, selitti Ian McDiarmid käväisyään Celebrationin Episodi IX -paneelin lopussa.

Vähintään ilmiselvää on, että JJ ”mysteerilaatikko” Abrams haluaa meidän muistelevan Palpatinen kieroiluja ja pohtivan hänen paluunsa mahdollisuutta. Palpatinen paluu on ehdottomasti yllätys, mutta sitä ei silti haluttu säästää itse elokuvaan. Hänen mukana olonsa ei siis ole enää elokuvassa samanlainen twist kuten Maulin cameo Solon lopussa tai se, että Kylo Ren oli todellisuudessa Leian ja Hanin poika (tätähän ei mainittu missään ennen The Force Awakensin ensi-iltaa).

Ehkä tulossa olevat paljastukset olisivat olleet liian rajuja ilman mitään kypsyttelyaikaa Palpatinen paluusta? Ja kääntäen: nyt kun se on paljastettu jo hyvissä ajoin, ei kannata yllättyä, jos hänen tavoitteistaan ja paluunsa tavasta ei pukahdettaisi enää mitään ennen ensi-iltaa.

Tähän mennessä Palpatine on ollut varmuudella läsnä jatko-osatrilogiassa vain kerran: Reyn Voima-näyssä The Force Awakensissa hänen kuiskauksiaan oli mukana monien muiden äänien joukossa. Joulukuussa meille paljastuu, merkitsivätkö nekin jotain.

Episodi IX:n teaser: ”Mutta tämä on sinun taistelusi”

Posted on 12/04/2019 by Aki Jörgensen

Star Wars Episodi IX:n otsikko on The Rise of Skywalker ja sen ensimmäinen teaser on tässä:

Huh! Star Wars -elokuvien teaserit, aina ihan parasta.

Seuraa analyysia. Kohta. Kirjoitus ei kuitenkaan viittaa vuotoihin tai huhuihin eikä siis spoilaa.

Tämä siis esiteltiin tänään Chicagon Star Wars Celebrationin Episodi IX -paneelissa. Siellä raotettiin muutenkin käytännössä ensimmäisen kerran mitään episodi IX:n mysteerilaatikkoon liittyvää. Teaserin ulkopuolelle se oli ainakin sanallisesti todella vähän, kuten varmaan oli odotettavissakin. Lavalle nousivat ohjaaja-kirjoittaja JJ Abrams ja tuottaja Kathleen Kennedy sekä näyttelijät Anthony Daniels (C-3PO), Billy Dee Williams (Lando Calrissian), Daisy Ridley (Rey), John Boyega (Finn), Oscar Isaac (Poe Dameron), Kelly Marie Tran (Rose Tico), Joonas Suotamo (Chewbacca) ja Naomi Ackie (uusi hahmo Jannah). Sekä Special Guest Star Ian McDiarmid (keisari Palpatine) ja muutama droidi.

Uuden trilogian sankaritrio ratsastaa jälleen. Millennium Falconilla viidakkoon, näemmä.

Talk show -miehen ja superfanin Stephen Colbertin juontamassa tunnin paneelissa lähinnä väisteltiin kysymyksiä. Abrams esimerkiksi vahvisti, että episodien VIII ja IX välissä on kulunut ”jonkin verran” aikaa, kuten käytännössä kaikki olettivatkin, mutta ei antanut meille vuosien tai kuukausien lukua (kaukaisen galaksin vuosista puhuminen on tietysti vähän hassu käsite, mutta niinhän niistä vain silti puhutaan: episodien IV ja V välillä niitä kului kolme). Näyttelijöltä Colbert kysyi monta kysymystä hahmojen välisistä romansseista, mutta kaikki vähättelivät kysymyksiä tai väänsivät niistä tottuneesti vitsejä (Boyega: ”Finn is single and ready to mingle”).

Muutama muistiinpanotason poiminta. Kathleen Kennedy kertoi tekijöiden ajatelleen koko ajan vastuutaan Star Wars -saagan suhteen ja miettineen koko ajan kaikkea sitä, mitä George Lucas sarjaan alunperin loi – todennäköinen viittaus The Last Jedin herättämään kaksijakoiseen vastaanottoon. Abrams muistutti, että IX:n pitää toimia myös itsenäisenä elokuvana, ei vain kaiken edeltävän lopetuksena – tarkoittanee, että leffa ei viittaa kaikessa entiseen, vaan kertoo myös yhden selkeän juonen oman kestonsa sisällä. Kysyttäessä edesmenneestä Carrie Fisheristä Abrams puhui jälleen kirjoittaneensa kohtauksia omasta The Force Awakensistaan yli jääneiden kohtausten ympärille – ehkäpä niitä siis tosiaan ei ole olemassa tai käytetty The Last Jedistä.

Episodi IX:n Kylo Ren, entistä kauempana siloposkisesta shampoomallista.

Näyttelijöistä mukana ei voi suoraan sanoa olleen ”koko pääosarivin” (koska Kylo Ren eli Adam Driver puuttui). Mutta jos jostain sen suuntaisesta kuitenkin voi tulkita olleen kyse, on Joonas Suotamo, The Force Awakensissa vielä nimellä ”Chewbacca double” kreditoitu kotimaan lähettiläämme, näin ylentynyt siihen joukkoon. Melko turvallisesti voi myös nyt sanoa, että Naomi Ackie esittää uusista hahmoista suurinta roolia, koska hänet esiteltiin tässä muista tulokkaista erotettuna. (Spoilaavampia pohdintojani näyttelijöiden rooleista tässä viime viikon kirjoituksessa.)

Suurimmat aplodit salissa sai kuitenkin Kelly Marie Tran, jonka internetin idiootit toissavuonna kiusasivat ulos sosiaalisesta mediasta. Abrams kehui Tranin castausta ”Rian Johnsonin hyvistä teoista parhaaksi”. Kehujen ilmeisestä vilpittömyydestä huolimatta tämäkin lie shown keskelle käsikirjoitettu viittaus TLJ:n karuksi käyneeseen jälkipuintiin. Mukava silti huomata, että Rosea ei ole himmattu IX:stä täysin piiloon.

Mutta sitten se teaser!

tros-rey

Teaser alkaa samoin kuin The Force Awakensin teaser neljä ja puoli vuotta sitten: puuskutuksella autiomaassa. Mutta tällä kertaa raskaasti hengittää Rey eikä Finn, ja kun hänet näemme, ei hän vaikuta lainkaan hengästyneeltä. Pikemminkin päättäväiseltä: Reyn on määrä kohdata häntä kohti tuhatta ja sataa porhaltavan erikoisvalmisteinen TIE-hävittäjä, jonka pilotin oletamme olevan Kylo Ren (mutta jota meille ei varmuudella näytetä). Tekstiplanssi ”Every generation has a legend” sen sijaan viittaa yhdeksän episodia taaksepäin, The Phantom Menacen teaserin samoihin sanoihin.

Ääniraidalla meille puhuu Luke, teaserin ainoa puhuja muuten, joka kertoo ”meidän” opettaneen Reylle kaiken ja tuhannen jedisukupolven tiedon lepäävän nyt hänen harteillaan. Se, että Luke puhuu monikossa, vihjaa siitä, että Luken lisäksi Reyn haamuopettajina ovat ehkä toimineet myös Obi-Wan, Yoda ja Anakin – ellei hän sitten vain tarkoita siirtäneensä Reylle kaikkien jedien kaikkea tietoutta. ”Mutta tämä on sinun taistelusi”, Luke muistuttaa, ja tekee näin selväksi sen, mitä uuden trilogian päätösosan täytyykin olla: Lukesta, Leiasta ja Landosta huolimatta tämän tarinan pääosassa eivät ole edellisen trilogian veteraanit.

tros-lando

Autiomaakohtaukseen käytetään tunnelmallisesti noin puolet teaserin kestosta, ja toisen minuutin kuvat ovat huomattavasti nopeampia ja arvoituksellisempia.

Avaruusalus saapuu tuiskussa vuoristokaupunkiin. Kylo osallistuu punasävyisessä metsässä taisteluun, jossa iskee tummanpuhuvan hahmon maahan. Karvaiset kädet hitsaavat Kylon kypärää kasaan. Finn ja Poe seisovat autiomaan kallioilla. BB-8 ja uusi droidi ”Dio”. Lando ja Chewbacca lentävät Millennium Falconilla hyperavaruudessa. Stormtrooperit jahtaavat ehkä jonkinlaisilla lentorepuilla kiitäen sankareitamme autiomaassa. Jonkun (todennäköisesti Leian) kädet sivelevät Luken tai Hanin mitalia episodi IV:n lopusta. Leia ja Rey halaavat, kyynel. Ja Rey, Finn, Poe, Chewbacca ja droidit katselevat ruohikkoiselta kallionreunalta myrskyisellä merellä laineiden seasta nousevia Kuolemantähden raunioita.

”Me olemme täällä aina, kukaan ei ole oikeasti koskaan poissa”, Luke sanoo. Musta ruutu. Keisari Palpatinen käkätys. Star Wars: Rise of the Skywalker.

Huh.

tros-heroes

Joitakin selityksen, analyysin ja veikkauksen sanoja.

Jordaniassa kuvatun autiomaan luulisi olevan Reyn kotiplaneetta Jakku, mutta paneelissa esitettyjen valokuvien joukkokohtauksissa näkyneet hahmot muistuttivat pikemminkin Rogue Onen Jedhan Voima-uskovaista papistoa. Sitäkin kutkuttavampaa on kuitenkin miettiä, mikä teaserissa korostuvan kohtaamisen rooli elokuvassa on. Se ei varmasti ole elokuvan loppukohtaus, koska se meille näin teaseri-ikonisena tarjoillaan. Mutta jos elokuva olisi päättymässä autiomaaplaneetalle, Reyn ja Kylon yhteenoton luulisi sellainen olevan. Näin ollen voisi ajatella, että autiomaasta pikemminkin aloiteltaisiin – ja jos sieltä vasta aloitellaan, mihin Reyn ja Kylon kohtaaminen silloin johtaa?

Hyvä on varmasti muistaa, että nämä teaserit ovat myös harhaanjohtamisen taidetta: esimerkiksi The Last Jedin trailerissa annettiin ymmärtää Reyn ja Kylon liittoutuvan. Monihan olettaa tai toivoo Kylon kääntyvän vielä valoon episodi IX:n aikana, ja jos niin on, autiomaan kohtaamisessa voisi tällä kertaa olla kyse jostain muusta kuin kuolemanvakavasta kamppailusta: ehkä jopa teaserin vaikutelmaa ystävällisemmästä tapaamisesta? Semminkin kun kohtaus, jossa Kylo vetää jotakuta pataan metsässä, näyttää epäilyttävästi siltä kuin turpaan ottaisi joku Renin ritareista (vaikka toisaalta Kylo kyllä etenee metsässä taustalla näkyvän First Orderin stormtrooperin kanssa samaan suuntaan).

tros-kylo-fight

Emme tiedä, eteneekö Reyn ja Kylon suhde elokuvassa Reylo-reittiä vai vihoviimeiseen kohtaamiseen valomiekoin. Teaser ei tietenkään anna mitään vahvistusta kumpaankaan suuntaan – toivottavasti ei vielä syksyn markkinointikaan! Sen teaser kuitenkin vahvistaa, minkä sanoi Abrams paneelissakin: tällä kertaa sankarit seikkailevat yhdessä.
Vaikuttaa siltä, että uuden trilogian sankarikolmikko on yhdessä sekä autiomaaplaneetalla että loppukohtauksen planeetalla myrskyisän meren äärellä – siis sen sijaan, että Rey, Finn ja/tai Poe seikkailisivat elokuvassa suuren osan aikaa erikseen. Tämä on oikein hyvä, sillä Abrams on oikeassa sanoessaan, että nämä hahmot toimivat loistavasti yhdessä. Kysymyksiä ei niinkään herää näiden sankarien läsnäolosta vaan joidenkin toisten puuttumisesta: kuvissahan ei siis näy (koko teaserissa!) sen paremmin Rose Ticoa kuin yhtään nimetyn uuden näyttelijänkään hahmoa. Missä uusi hahmo Jannah liikkuu? Entä vaikkapa Keri Russellin tai Richard E. Grantin hahmot?

Mitä sitten tulee kimuranttiin Leian ongelmaan, ainakaan teaserissa näkyvät kuvat eivät pääse yllättämään, vaikka lupaavatkin tunteellisia hetkiä. Reyn ja Leian välinen halaus on vaihtoehtoinen otto The Force Awakensin lopun halauksesta (mutta siirrettynä silloiselta tapahtumapaikaltaan viidakkomaiselle planeetalle). Episodi IV:n mitalia ei tietääkseni ole aiemmin kerrottu olleen missään vaiheessa mukana TFA:ssa, mutta aivan hyvin sellainen kohtaus on tosiaan voitu tuolloin kuvata Leiasta suremassa Hania. Nyt sama kuva voidaan käyttää joko Hania tai Lukea – tai molempia! – kaivaten. Katsojan on lupa kaivata samalla myös Carrie Fisheriä.

tros-medal

Ja sitten se loppu: Kuolemantähti ja Palpatine.

Vaikka keisarin käkätys tuli todellakin yllätyksenä minullekin, Kuolemantähti ei sitä oikeastaan täysin ollut. Konsepti siitä, että Reyn pitää hakea jotakin Endorille veteen uponneista toisen Kuolemantähden raunioista oli nimittäin mukana jo The Force Awakensin käsikirjoitusvaiheessa silloin, kun Abrams aloitti hommat tuon elokuvan parissa. Tämä on tunnustettu jo tuon elokuvan The Art of -kirjoissa, varmaankin koska niiden julkaisemisen aikaan ideaa pidettiin hylättynä.

Tuolloin ajatuksena oli, että Kuolemantähdestä haettaisiin elokuvan lopussa viimeinen palanen karttaa Luken luokse. Nyt kun konsepti on palautettu osaksi tarinaa, sieltä tietysti etsitään jotain aivan muuta. Sen voisi nyt kuvitella liittyvän taisteluaseman rakennuttajaan.

The Force Awakens -luonnostaidetta: Falcon sukeltaa Kuolemantähden raunioissa.

Palpatinen paluustakin on toki ollut vihjeitä – mutta ne ovat olleet oheistarinoissa paikoissa, joista niiden en olisi odottanut palaavan enää valkokankaalle asti. Aivan lyhyesti tiivistettynä: muun muassa Shattered Empire –sarjakuva (2015), Battlefront II -pelin yksinpelikampanja ja etenkin Aftermath–kirjatrilogia (2015-17) ovat kertoneet, että Palpatine oli tehnyt valmisteluja mahdollisen kuolemansa varalle: valmisteluja, joiden myötä Imperiumi romahtaisi nopeasti, jos sen keisarille kävisi kalpaten. Yhdessäkään näistä ei varsinaisesti selitetty, miksi Palpatine halusi luomansa Imperiumin sortuvan ilman häntä: pelkkää piruuttaanko, ehkä?

Aftermath-kirjatrilogian viimeisen osan mukaan Jakku-planeetan taistelu (se, joka täräytti autiomaan tantereeseen kaikki ne avaruusalusten romut) käytiin juuri siksi, että samaan aikaan planeetalla oli meneillään Palpatinen testamentissaan määräämä pimeän puolen rituaali, joka sai aikaan…jotain. Lukiessani ajattelin näiden tapahtumien olevan vain askelia uusiin oheiskirjoihin ja esimerkiksi siihen selitykseen, mikä meille aikanaan tullaan antamaan First Orderin synnystä.

Ainakaan en voinut uskoa näiden tapahtumien ihan oikeasti voivan kytkeytyä elokuvissa siihen, että Voimassa vahva Rey löytyi myöhemmin juuri Jakkulta, mutta kieltämättä sitä spekulaatiota on nyt vaikea täysin sivuuttaakaan. Epäilemättä moni SW-teoreetikko tällä hetkellä pohtii Palpatinen sittenkin ohjanneen midikloriaaneja saaden aikaan Reyn syntymän samaan tapaan kuin ehkä Anakinin aikanaan. (Paitsi että Rey syntyi vasta 10 vuotta tuon taistelun ja rituaalin jälkeen – ja sen sijaan sattumoisin Ben Solo syntyi niiden aikoihin.)

Kuolleen keisari Palpatinen kasvoilla esiintyvä robottisanansaattaja Battlefront II -pelissä.

Aikanaan jo 1990-luvun alussa Palpatine toki jo kertaalleen palasikin kuolleista, Dark Empire -sarjakuvissa nimittäin. Vaikka tällainen on aina kerronnallisesti vähän tyhmää, olen itse aina ajatellut, että kaiken sen perusteella mitä Star Wars -elokuvat antavat ymmärtää Palpatinen luonteesta ja tavoitteista sekä menneisyydestä klooniarmeijoiden komentajana olisi oikeastaan epärealistista ajatella, että hän ei olisi yrittänyt pidentää elämäänsä voimiensa ja/tai klooniensa avulla.

En silti ainakaan ihan nyt vielä usko, että episodi IX palauttaa Sheev Palpatinea kuolleista aivan konkreettisena kumaraselkäisenä vanhuksena säräyttelemään sormistaan salamia Reyn riesaksi. Pikemminkin ajattelen – tai toivon! – häneen palattavan siksi, että hänen kauttaan tämä saaga kääriytyy kokoon 9-osaiseksi kokonaisuudeksi. Sillä jos Kylo Renin synkkyyden taustalla on hänen vääristynyt käsityksensä isoisästään Vaderista ja sedästään Lukesta, niin olihan juuri Palpatinella osuutensa sekä Anakinin kääntymiseen pimeälle puolelle että Luken katkeroitumiseen jedien perintöön. ”Mietimme koko ajan sitä kaikkea, mitä George loi”, sanoi Kathleen Kennedy noin tuntia ennen teaserin ensiesitystä.

Veikkaan täten Palpyn palaavan viitteellisemmin: ehkä ”sith-haamuna”, kenties jälkeensä jättäminä hologrammeina (joita esiintyi edellä mainituissa oheisteoksissa) tai mahdollisesti vielä näitäkin verhotummin, vuosikymmeniä hitaasti pyörineiden koston rattaidensa kautta. Ehkä Kuolemantähdeltä on haettava jotain, jonka avulla haudan takaa käkättävän Palpatinen suunnitelmat lopulta pysäytetään, ja galaksi voi viimein toipua pimeän uhan nimihahmon aikaan saamista sotaisista vuosikymmenistä?

tros-deathstar

Joka tapauksessa siinä taisivatkin tulla käsitellyksi kaikki oleellisimmat kysymykset. Yli jäi vain yksi tärkeä: jos monissa paneelinkin kuvissa näkynyt viidakkoplaneetta onkin siis Endor, onko tässä elokuvassa ewokeja?

…

Okei, ehkä muutamia sanoja olisi syytä sanoa elokuvan näin paljastetusta otsikosta. Sanon huomenna, koska se on oman postauksensa arvoinen asia.

Kymmenen kestävintä Rey-teoriaa

Posted on 06/11/2017 by Aki Jörgensen

”I thought a lot was answered in The Force Awakens. Then after the screening I went for a drink with my agent and everyone, and we were chatting away and I realized that oh, in their minds it’s not answered at all!”

Voi Daisy Ridley, vaikka sinusta noin saattoi vielä vuosi sitten tuntua, meidän muiden mielissämme sukunimettömän Reyn perheen henkilöllisyys ei tosiaan ratkennut The Force Awakensissa. Ei alkuunkaan!

Seuraava episodi The Last Jedi saa ensi-iltansa joulukuun alussa, ja vaikka elokuvassa on tietenkin kyse kokonaisuutena aivan muusta kuin yhdestä sen mahdollisesta juonenkäänteestä, on selvä, että moni kävelee teatteriin odottaen suurta paljastusta. Oma asiansa on, että se suuri paljastus saattaa itse asiassa liittyä johonkin aivan muuhun kuin Reyn henkilöllisyyteen (kuten kirjoitin tässä blogissa jo aiemmin). Mutta keskitytäänpä nyt tähän, ja otetaan todesta vieläpä ohjaaja-kirjoittaja Rian Johnsonin sanat siitä, että Reyn vanhempien kysymystä ”ehdottomasti” käsitellään tässä elokuvassa. Siis: Ken hän on?

(Kirjoitus on spekulatiivinen eikä siis spoilaa.)

rey

Ennen vaihtoehtojen tarjoamista muistutan, että ainoat (ainoat!) kaanonissa oikeasti nähdyt perustelut kaikille spekulaatioille siitä, että Rey olisi jotain muuta kuin orpo jätekeräilijä Jakkulta, ovat nämä:

Rey on niin vahva Voimassa, että peittoaa melkein vahingossa mielten matsissa näihin hommiin koulutetun Kylo Renin, ja että yksinvaltias Snoke vaikuttaa tuntevan pelkän hänen lähestymisensä ”heräämisenä”.
Eräistä Kylon repliikeistä (”What girl?!” ja ”Is it true? You’re just a scavenger?”) on mahdollista spekuloida, että tällaisen erityisen vahvan Voiman käyttäjän olemassaolo ei tulisi pahispuolelle täytenä yllätyksenä.
Anakin Skywalkerin ja hänen poikansa Luken aikanaan käyttämä valomiekka ”kutsuu” Reytä. Koskiessaan siihen Rey näkee Voima-näyn, jossa hänen oma historiansa sekoittuu Luken kokemuksiin. Näyn päätteeksi häntä puhuttelee Voimaan yhtynyt Obi-Wan ”Ben” Kenobi: ”Rey, nämä ovat ensimmäiset askeleesi”.
Kun Kylo Ren katsoo Reyn mieleen, hän näkee aavikolla kasvaneen naisen ajatuksissa yksinäisen saaren – jollaisella Luke sitten paljastuu piilottelevan.

Yksikään näistä seikoista ei suoraan johda siihen, että Reyn isäksi tai äidiksi paljastuisi kukaan vanha tuttumme. Mutta vaihtoehtoja siihen toki on.

hanandleia

Teoria 1: Rey Solo

Vähään aikaan en edes törmännyt spekulaatioihin, että Rey olisi Hanin (Harrison Ford) ja Leian (Carrie Fisher) toinen lapsi. Tämä on ymmärrettävää, koska ei hän sitä ole.

Äskettäin tämä teoria kuitenkin sai uutta tuulta alleen Adam Driverin haastattelusta British GQ -lehdessä, mutta kun koko artikkelin lukee, vaikuttaa Driver itse asiassa puhuvan aivan eri asiasta kuin mitä toimittaja tulkitsee. (Spoilereista hyvin tarkka Driver viittaa Akira Kurosawan Hidden Fortress -elokuvan hahmon kaaren vertautumiseen hänen omaan hahmoonsa Kyloon.)

Olisiko Rey voinut kohdata The Force Awakensissa ensin isänsä Han Solon, sitten veljensä Kylon ja lopussa vielä äitinsä Leia Organan ilman että kukaan näistä hahmoista tunnistaisi tytärtään? Tai olisiko JJ ”mysteerilaatikko” Abrams vain kierosti jättänyt nämä kohtaukset näyttämättä – lukuun ottamatta Leian ja Reyn ”ensikohtaamisen” halausta, joka kuin vahingossa olisi jätetty elokuvaan? Tai voisiko tällainen lapsi olla olemassa, mutta Han ja Leia eivät tietäisi hänen olevan elossa?

Minäkin spekuloin näillä vaihtoehdoilla tässä blogissa aivan vakavissani heti The Force Awakensin jälkeen. Mutta ei: edellisessä episodissa ja sen ympärillä oheistarinoissa kerrotun perusteella näissä spekulaatioissa ei ole järkeä. Hanin ja Leian suhde särkyi heidän menettäessään ainoan poikansa pimeälle puolelle. Han ja Leia eivät jättäneet toista lastaan jemmaan aavikolle. Ja jedikaksosten väliset yhteenotot jäivät tykkänään Legends-universumin puolelle.

Rey-and-Luke-Skywalker

Teoria 2: Rey Skywalker

Alunperin – siis etenkin ennen The Force Awakensin näkemistä – kaikkein ilmeisin vaihtoehto oli Reyn paljastuminen Luke Skywalkerin (Mark Hamill) kadoksissa olleeksi tyttäreksi. Vaikka viime päivinä ennen ensi-iltaa loppukohtauksen saattoi jo urkkia netistä, odotin silti vielä teatterissakin, että kalliolla kerrattaisiin repliikki ”I am your father”. Miksipä ei: onhan Star Wars ennen kaikkea sukusaaga, ja Skywalkerien suvun perijäksi Rey tunnuttiin elokuvassa niin vahvasti esiteltävän. Reyn ja Luken välinen henkilökohtainen Voima-yhteyskin oli selvästi mukana.

On hyvin mahdollista, että näin olisi käynytkin George Lucasin luonnoksissa uudesta trilogiasta. Ainakin minä olen aina saanut jo 1980-luvulta periytyvistäkin sitaateista kuvan, että Lucasin on/off-visioiman kolmannen trilogian pääosassa olisivat Anakinin lapsenlapset – siis monikossa. Mutta Lucasin luonnoksiahan uusi trilogia nimenomaan ei enää seuraile.

Luken isyys on silti edelleen mahdollinen. Mikäpä pahan ja spekulaation tappaisi! Mutta kyllä se ainakin omassa päässäni tuntuu nyt epätodennäköisemmältä kuin kaksi vuotta sitten. The Last Jedi ei ala tuolla repliikillä, eikä ”oon muuten isäs” -käänne sovi alkupuolen treenimontaasinkaan sekaan. Täysin poissa laskuista on Luken hahmohistoriankin kannalta ajatus siitä, että mestari olisi itse jättänyt oman lapsensa Jakkulle yksinään. Jos Luke siis paljastuu Reyn oikeaksi isäksi, täytyisi lapsen tulla isällekin yllätyksenä jossain kohdassa elokuvaa (tai seuraavaa). Sellaista juonenkäännettä taas on vaikea kuvitella perhe-elokuvaan, jollainen Star Wars kuitenkin on.

Suurin ongelma on kuitenkin tämä: Kaiken pohjustuksen jälkeen Luken isyys ei enää tuntuisi yllätykseltä. Paljastus olisi liian ilmeinen ollakseen enää uskottava. The Force Awakens olisi tosiaan voinut siihen päättyä, ja koska niin moni sitä sillä hetkellä odotti, se olisi tuntunut valomiekan ojentamisen tavoin vain komealta teaserilta tulevasta. Mutta koska sitä paljastusta ei silloin saatu, uuden trilogian keskimmäisen elokuvan yllätyskäänteeksi tämä ei enää käy. Jos Reyn vanhempien henkilöllisyydellä vielä halutaan yllättää, se on tehtävä toisin.

Teoria 3: Rey Kenobi

Yksi vahvimmista teorioista. Obi-Wan Kenobi (Ewan McGregor / Alec Guinness) ei siinä tietenkään paljastuisi Reyn isäksi vaan isoisäksi, mikä jo sinällään avaa kiinnostavan uskottavia juonikuviomahdollisuuksia. Se esimerkiksi tarkoittaa, että Reyn hylkääminen Jakkulle ei lankeaisi kenenkään tuttumme synniksi, vaan kokonaan uusien hahmojen tekoseksi. Obi-Wanin suuri rakkaus taas ajoittuisi jonnekin jedien tuhon jälkeiseen aikaan, episodien III ja IV väliin – eli sattumoisin juuri niihin vuosiin, joihin mahdollinen/todennäköinen Obi-Wanin oma elokuva joka tapauksessa ehkä jo ihan lähivuosina sijoittunee.

Teorian tueksi on mahdollista listata hahmojen monia samankaltaisuuksia, eivätkä ne todellakaan rajoitu näyttelijöiden jakamaan brittiaksenttiin. Star Wars -saaga on, kuten tunnetaan, täynnä trilogioiden ja hahmojen välisiä parallelioita, ja nyt samankaltaisuudet tuntuvat löytyvän täsmälleen siltä ANH-TFA-väliltä, josta Abrams ja Lawrence Kasdan muutenkin ammensivat elokuvaansa. Rey ja Obi-Wan elivät erakkoina autiomaassa. Rey ja Obi-Wan pelastavat avuttoman droidin pulasta. Rey ja Obi-Wan vaikuttavat Voimalla heikkoihin mieliin. Rey ja Obi-Wan kiipeilevät pahisten tukikohdassa piiloon stormtroopereilta. Joidenkin mielestä jopa hahmojen teemamusiikit liittyvät toisiinsa:

Ehkä olennaisinta huomattavaa Obi-Wanin lapsenlapsi -teoriassa on kuitenkin se, että se selittäisi Reyn Voima-näyn muita teorioita paremmin. Anakinin ja Luken välissähän miekka, joka odottaa löytäjäänsä Maz Kanatan kellarissa, vietti melkein kaksi vuosikymmentä juuri Ben Kenobin vastaavanlaisessa tilpehöörilaatikossa. Ja vaikka Forceback-kohtauksessa kuullaan muitakin kuiskauksia, Obi-Wan todella puhuttelee suoraan Reytä. Kohtausta varten äänitettiin ensin Clone Wars -Obi-Wanin James Arnold Taylorin ääntä, joka sitten korvattiin vaivalla yhteen samplatuilla Alec Guinnessin ja Ewan McGregorin äänillä. The Force Awakensissa voi olla vihjeitä Luken ja Reyn kohtalonyhteydestä, mutta tuossa yhdessä tärkeässä kohtauksessa vihjeet osoittavat itse asiassa Lukeakin enemmän Obi-Waniin.

Ulkoelokuvallisena huomiona haluan muistuttaa, että jo hyvin varhain ennen The Force Awakensia elokuvassa huhuttiin esiintyvän Obi-Wanin lapsenlapsen. On aina mahdollista, että tällaisten huhujen takana olisi ollut jo tuolloin totuuden siemen.

Teoria 4: ”Sä näytit hyvältä Voima-näyssä”

Suosikkeihini kuuluva teoria, jonka voi yhdistää vaikkapa edelliseen, sillä se ei, tuotanoin, oikeastaan ole teoria Reyn vanhemmista. Tälle listalle se silti kuuluu, sillä se selittäisi suurimman osan siitä, minkä olemme tulkinneet vihjeiksi Reyn vanhempien erityisyydestä, tekemättä Reystä kenenkään tietyn hahmon lasta.

Ajatus on yksinkertainen: entä jos Rey ei ole ainoa henkilö, joka on nähnyt Voima-näyn? Entä jos Kylo näkee samassa kohtauksessa vastaavasti näyn Reystä? Kylohan vaikuttaa todella kääntyvän kohti Reytä, joka sitten säpsähtää hereille näystä.

Kylo ei tietenkään ole tuolla samalla hetkellä ruumiiden peittämällä sateessa Renin ritarien kanssa. Ei, vaan oletamme tämän tapahtuneen, kun oppipoika petti mestarinsa ja lopetti Luken jedikoulun. Mutta jos Kylo todella olisi tuolla hetkellä nähnyt näyn häntä katsovasta Voimassa vahvasta nuoresta naisesta…niin, hän saattaisi esimerkiksi kertoa siitä uudelle mestarilleen Snokelle. Ja hän saattaisi todellakin säpsähtää, kun ”jokin tyttö” ilmestyisi autiomaasta hänen suunnitelmiensa tielle. Hän saattaisi hyvinkin kysellä ihmetellen: ”Oletko sinä todellakin vain romunkerääjä?”

Joidenkin mielestä Kylolla on näyssä vasemmassa kädessään sytyttämätön valomiekka. Niinpä edelleen jotkut siksi spekuloivat, että tuo miekka olisi (jotenkin) Obi-Wanin Kenobin vanha, ja että Skywalkerien ja Kenobien miekat ja jälkeläiset näin kiertäisivät kehää Voima-näyissä. Mikäs siinä, voisin minä senkin ostaa.

luke-artoo-jedi-massacre

Teoria 5: ”Luke ei koskaan kertonut sinulle totuutta vanhemmistasi…”

Okei, jospa Kylon koulumurhan ja Reyn alkuperän välillä olisikin yhteys, mutta Reyn vanhemmat eivät kuuluisi Kenobin huoneeseen ja sukuun. Miten näin Voimassa vahva nuori nainen olisi silloin päätynyt lapsena Jakkulle? No, rykäisee tämä teoria, ja vastaa: Entä jos Luke todistettuaan jedikoulunsa verilöylyä löysikin yhden ainoan eloonjääneen? Entä jos hän päätti jo tuolla hetkellä lopettaa jedien tuhoisan opin, ja vei siksi hylätyn lapsen tarkoituksella paikkaan, jossa tämä ei kasvaisi jediksi?

En uskonut Luken voivan hylätä omaa lastaan Jakkulle, mutta olisin ollut valmis spekuloimaan hänen hylkäävän jonkun muun lapsen Jakkulle suojellakseen tätä tuhoisana pitämältään Voimalta. Tästä olisi saanut traagisen yllärikäänteenkin: Reylle olisi The Last Jedissä paljastunut, että kadonneen perheen sijaan hänen hylkääjäkseen olisikin paljastunut Luke, josta hän juuri oli ehtinyt kuvitella saavansa sijaisisän.

Tämä teoria on kuitenkin mahdoton, tai pikemminkin todistettu vääräksi. The Force Awakensin jälkeen meille on (Claudia Grayn Bloodline-romaanissa) paljastettu, että jedikoulun loppu ja sitä seurannut Luken erakoituminen tapahtuivat korkeintaan 5-6 vuotta ennen The Force Awakensia. Se ei täsmää Reyn ikään The Force Awakensissa ja vuosiin, jotka tämä on viettänyt Jakkulla yksin. Jotta Reyn vanhemmat voisivat olla Luken jedikoululaisia, lapsirassu olisi pitänyt jättää autiomaahan jo vuosia ennen Kylon koulusurmaa. Teoria ei toimi.

Teoria 6: Kylon synkkä valoisa salaisuus

Toinen Reyn ja Kylon Voimanäky-yhteyteen liittyvä teoria kaatuu samasta syystä kuin edellinen, mutta mainitsen sen tässä, koska se oli The Force Awakensin jälkeen monen (minunkin) suosikkini. Pidin kaikkein vahvimpana vaihtoehtona, että Rey olisi nimenomaan Luken jedikoulun verilöylyn ainoa eloonjäänyt, mutta että Jakkulle hänet olisi vienyt Luken sijaan Kylo. Tämä olisi tuntenut veritekonsa jälkeen hetken sääliä nähdessään raunioissa vielä eloonjääneen lapsen, ja niinpä hän olisi piilottanut tämän mestariltaan syrjäiselle romuvarastoplaneetalle. Näin Reyn vahvuus Voimassa saisi selityksenä, näin Kylon kauhistus juuri Jakkulta ponnistavasta tytöstä selittyisi – ja näin Reyn löytyminen avaisi tien myös Kylon pelastukseen. Täydellistä, eikö?

Kenties, mutta kuten edellisen teorian kohdalla todettu: teoria on mahdoton, koska aikajana ei täsmää. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on tosin esitetty, että kenties Kylo todella veikin Reyn Jakkulle paljon vanhempana kuin Voima-näyssä vaikutti, mutta pyyhki Reyn muistin mennessään. Mutta kamoon, pyyhki Reyn muistin voi hyvä tavaton syön vaikka hattuni jupinaa mutinaa.

Teoria 7: Anakin Skywalker Reborn

Jatkamme diipeillä leveleillä. Koska Rey on niin poikkeuksellisen vahva Voimassa, koska Star Wars -saaga on sukusaaga ja koska Kylo Ren pyytää apua isoisältään joka ei vastaa, ovat jotkut esittäneet ratkaisuksi, että Rey on jälleensyntynyt Anakin Skywalker.

Huomaan, että minun on vaikea kumota teoriaa järkevästi, koska se on niin…järjetön. Jos Star Wars -saagaan todella tuodaan jälleensyntyminen, se nököttää siinä yhtä vastaansanomattomana kuin Anakinin oma neitsellinen alkuperä The Phantom Menacessa. Mitään kummempaa perustelua sille lie sen jälkeen turha odottaa.

Paradoksaalisesti paras vihje Anakin-teorian puolesta on kuitenkin uuden trilogian tekijöiden oletettu halu välttää suoria kytköksiä prequeleihin. Nimittäin: Kun Anakinin Voima-haamu nyt kaanonin mukaan näyttää Hayden Christenseniltä, ja sekä Obi-Wan että Qui-Gon kaanonin mukaan jutskailevat tuonpuoleisesta toiselle puolelle jääneiden kanssa, olisi suorastaan loogista, että episodissa VIII tai IX esiintyisi Anakinin Haydeniltä näyttävä Voima-haamu, joka esimerkiksi kävisi sanomassa hänen mustia vuosiaan palvovalle tyttärenpojalleen pari valittua sanaa. Tämän kohtauksen (todennäköinen) puuttuminen saisi kuitenkin selityksensä, jos Hayden-Anakin-haamu jotenkin puuttuisi koko Voimasta – ja näinhän hän puuttuisi, jos olisi syntynyt uudelleen Reyksi korjaamaan galaksia omienkin tekostensa jäljiltä.

Todellakin toivottavasti ei silti kuitenkaan. Mutta tästä pääsemme teorian varianttiin, jossa onkin kosolti enemmän itua:

shmi-skywalker-tpm

Teoria 8: Anakin Skywalker Remake

Niin, prequelien mukaan Anakin Skywalker tosiaan on isätön, midikloriaanien kyllästämä Voiman itsensä manifestaatio. Whillien aikakirjojen ennustusten valittu, joka tosin ennustuksen toteuttaessaan sai aikaan myös aika paljon sivullisia uhreja. Ja kyllä, tiedostan hyvin, että The Last Jedi tai episodi IX saattavat kieputtaa nämä tulkinnat vielä vääriksikin, mutta näin Lucas-lähtöinen kaanon asian esittää.

Entä jos Voiman luoman Anakinin hommat valittuna eivät menneetkään Voiman mielestä aivan putkeen? Entä jos hyvän ja pahan välisen tasapainon saavuttaminen vaatiikin vielä uuden iteraation?

Tämä teoria siis esittää, että Rey ei varsinaisesti ole uudelleensyntynyt Anakin, mutta kylläkin toinen Anakinin tavoin Voimasta itsestään alkunsa saanut ihminen. Kuten joku osuvasti asian esitti (valitettavasti en löydä enää lähdettä): Tämän teorian mukaan Rey olisi siis sukua Skywalkereille ”Anakinin isän puolelta”.

Teoriaan voi halutessaan hakea tukea Chuck Wendigin Aftermath–romaanitrilogian päätösosasta, jossa kerrotaan vuosi Jedin paluun jälkeen käydyn Jakkun taistelun taustalla olleista Palpatinen itsensä suunnitelmissa, joihin liittyivät keskeisesti eräät pimeän puolen rituaalit. Menemättä nyt kirjan juoneen sen tarkemmin voisi hyvin ajatella, että tällaisilla aiemmilla tapahtumilla olisi jotain tekemistä sen kanssa, että Voima-Rey syntyisi myöhemmin juuri Jakkulle (jos siis hän sinne syntyisi).

Joka tapauksessa tämä teoria tietenkin selittäisi Reyn vaivattomalta tuntuvan vahvuuden Voimassa – käyttihän Anakinkin Voimaa tietämättään ajaessaan podracea kouluttamattomana. Sujuvan selityksen saisi myös Reyn yhteys Lukeen ja Obi-Waniin. Uskottava teorianjatke on sekin, että Snoke – joka tuntuu tietävän kaikenlaista Voiman tapahtumista – olisi tiennyt tai tuntenut tällaisen inkarnaation olemassaolon, joka taas selittäisi pahisten reaktion Reyn löytymiseen The Force Awakensissa.

Sen sijaan teoria ei selitä, mitä Reyn maalliselle synnyttäjälle olisi tapahtunut.

Palpatine

Teoria 9: Imperiumin perillinen

Ah niin, Palpatine-teoriat. Lapsenlapsista epäonnistuneisiin klooneihin: selvähän se, että vanhojen trilogioiden suuri paha on käynyt monen spekulaattorin mielessä. Näiden varianttina tai kytkykauppana voidaan esiintyvät vielä tyypillisesti Snoke-teoriat. Antavathan kaikki Palpatine-teoriat luontevasti vähintään hyvän selityksen Snoken ja Kylon mahdollisille ennakkotiedoille Reyn olemassaolosta jossakin, elleivät suorastaan sysää Snokea itseään isäkandidaattien joukkoon.

Draamallisessa mielessä voisi olla tehokastakin, että Reyn salattu alkuperä paljastuisi ikään kuin pahaksi. Siinä olisi sitten perhettään epätoivoisesti etsivälle Reylle jaakob painikumppaniksi – ja toisaalta Snokelle enemmän kuin hyvä syy koettaa viekoitella hyvä Rey puolelleen. Ehkäpä näissä teorioissa Reyn Jakkulle hylkääjät olisivatkin olleet hyvällä asialla, yrittäessään piilottaa lapsen pahalta Snokelta?

Kaikki teoriat Sheev Palpatinen (Ian McDiarmid) roolista Reyn olemassaolossa ovat kuitenkin ongelmallisia jälleen asioiden ajallisten etäisyyksien vuoksi. Palpatine ei itse voisi olla Reyn isä ja Palpatinen kloonaajatkin olisivat olleet vuosikausia myöhässä, ajassa jolloin kaanonissa pitäisi mieluummin elää jo yksinvaltias Snoken vallan vuosia. Jos taas haetaan Palpatinen suunnalta lapsenlapsi-selityksiä, ollaan lisäämässä Palpatinen lapsia jälkikäteen Kloonisotien tai galaktisen sisällissodan vuosiin, ja se taas olisi melkoinen retcon-juonenkäänne. Draamallisestikin Reyn ongelman Palpatine-ratkaisut eivät innosta, sillä ne toisintaisivat aivan turhaan Luken tarinaa. Eihän originaalitrilogian keskimmäisen episodin juoniylläri suinkaan alkuperäisestä näkökulmasta ollut vain se, että Vader paljastui Luken isäksi, vaan myös kääntäen, että sankarimme paljastui pahiksemme lapseksi. Rey Palpatine ei edes voisi itse kohdata uuden trilogian aikana isoisäänsä, joten se siitäkin henkilödraamasta.

Ja sitäpaitsi: haluaisiko Lucasfilm meidän ajattelevan keisari Palpatinea lisääntymishommissa? (Anteeksi tästäkin.)

Teoria 10: Jane Doe

Mysteeriä ratkottaessa on aina otettava huomioon nollavaihtoehto. Loch Nessin pohjassa ei ole mitään, sillä uskottavimmatkin todisteet järvihirviöstä ovat väärennettyjä. Kadonnut Atlantis ei sijaitse missään, koska mitään ei ole kadoksissa, vaan Platon keksi Atlantiksen.

Reyn arvoitus ei ehkä ole arvoitus, ja ehkä The Force Awakensissa tosiaan jo vastattiin kysymykseen, kuten Daisy Ridley itse alunperin tulkitsi. Ehkä Reyn vanhempien kohtalo kyllä selviää uuden trilogian aikana, mutta he eivät ole tuttuja aiemmista elokuvista tai edes jedejä. Rey ei ole Voiman fyysinen manifestaatio eikä hänen muistiaan ole pyyhitty. Hän on vain tavallinen orpo, joka sattuu olemaan poikkeuksellisen vahva Voimassa. Suurta jediyttä vaaditaankin, jos hän niistä lähtökohdista kasvaa Luke Skywalkerin työn jatkajaksi ja Kylo Renin pelastajaksi (tai voittajaksi).

Tavallaan se olisi kaunista. Kaukainen galaksi tuntuisi laajemmalta, kun kaikki ei tärkeä ei pyörisikään samojen sukujen ympärillä pyöriväksi kehäksi. Saagaan palaisi Lucasin alkuperäinen ajatus Lukesta kenenä tahansa, tavallisena maalaispoikana, joka pystyy suuruuteen uskoessaan itseensä kuten kuka tahansa meistä. Orpo Rey saisi täydet valtuudet valita perheensä itse – sillä sellaisestakin perhesaagasta tässä sarjassa on aina ollut kyse. Episodi VIII:n juoniylläri – jollainen siellä epäilemättä on – ei olisikaan niin odotettu kuin jonkun perhesuhteet.

Pettyisikö moni? Epäilemättä. Mutta niin pettyisi jokaisessa aiemmassakin vaihtoehdossa.

youngrey

Monia muitakin teorioita olisi helppo listata, sillä Reyn vanhemmiksi on toki ehditty epäillä kutakuinkin jokaista mahdollista ja mahdotonta hahmoa. Lopullinen totuus ei tietenkään välttämättä ole tällä listalla. Seikka, johon erityisesti haluan kiinnittää vielä huomionne, on kuitenkin tämä:

Monet suosituistakin teorioista jättävät kokonaan vastaamatta siihen kysymykseen, mitä Rey itse olisi tarinan sisällä kysynyt itseltään päivittäin. Reyn kysymys ei nimittäin ole keitä hänen vanhempansa ovat, vaan miksi he jättivät hänet Jakkulle. Ei Rey odota Jakkulla vanhempiensa paljastuvan galaksin valtaapitäviksi, entisten jedien jälkeläisiksi tai Kapinaliiton hylänneiksi entisiksi sankareiksi – hän vain odottaa perhettään takaisin.

Jos Rian Johnson ja kumppanit ovat olleet viisaita, he ovat rakentaneet todellisen yllätyskäänteen tämän kysymyksen ympärille. Mikä maailmassa olisi hyvä syy jättää noin neljävuotias lapsi yksin Jakkulle, ilmeisesti vieläpä iljettävän Unkar Pluttin kasvatettavaksi?

Star Wars Celebration 2017: 40-vuotisjuhla oli kuin 35-vuotisjuhla

Posted on 13/04/2017 by Aki Jörgensen

Neljän päivän Celebration-putki on käynnissä. Minä pysyn tänä vuonna kotona, mutta hei, tämähän tuleekin streamina niin hyvin. Aikatauluja kirjasinkin jo edelliseen merkintään.

Avaus oli siis Star Warsin 40-vuotisjuhlapaneeli, ja sen voi katsoa tallenteena täältä. Tunteikas Carrie Fisher -tribuuttivideo on ansaitusti Youtubessa jo erillään:

Mutta siis: avaus ei sisältänyt uutisia. Ei originaalitrilogian originaaliversioiden uudelleenjulkaisua, ei Han Solo -leffan nimeä, ei neljännestä Star Wars -trilogiasta, ei mitä nyt odotittekaan. Vain Warwick Davis haastattelemassa muutamia ihmisiä, pari videotervehdystä ja vähän elävää musiikkia.

Krhm.

Siis: Kathleen Kennedy, Dave Filoni, Liam Neeson, Hayden Christensen, Ian McDiarmid, Peter Mayhew, Anthony Daniels, Billy Dee Williams, Samuel L. Jackson, Mark Hamill ja Harrison Ford. Huh, en ehkä edes muistanut kaikkia. Sekä itse George Lucas, kaiken tämän alku, joka ei juuri osallistunut Celebrationeihin edes omistaessaan Star Warsin, ja joka viime vuosina on suhtautunut Star Warsin uuteen nousukauteen varsin katkerasti. Mutta joka nyt siis istui itselleen hieman liian korkealla sohvalla leppoisasti jalkojaan heilutellen koko puolitoista tuntia.

Ja sen elävän musiikinkin johti muuan John Williams. Verhon taakse piilotettu orkesteri oli ilmeisesti syy siihen, että 40-vuotisjuhlaa ei järjestetty Celebrationin isoimmassa salissa.

Ja tämä on tietenkin mahtavaa. Hamillin ja Fordin kohdalla taputukset olivat liki loppumattomat (heistä jälkimmäinenkään ei ole näitä tapahtumia ehtimiseen kolunnut). Itseoikeutetusti show tietenkin huipentui (ennen konserttifinaalia) Carrie Fisherin muistelemiseen, jossa sanansa sai sanoa myös Fisherin tytär Billie Lourd. Paikan päällä olisi kyllä itkettänyt. Miten me ihan oikeasti aiomme pärjätä ilman ainutlaatuista Carrie Fisheriä?

Mutta… Enhän minä voi olla vähän kritisoimattakin.

Celebration-nimisestä kummallisesta ilmiöstä kertoo minusta aika paljon seuraava kuvio:

Hayden Christensen on näyttelijä, joka ei ole viime vuosina juuri näytellyt, ja jonka suuri yleisö kokee epäonnistuneen roolissaan.
Kun Hayden Christensen ilmoitetaan Celebrationiin, fanit menevät pähkinöiksi.
Kun Hayden Christensen nousee lavalle Celebrationissa, fanit menevät pähkinöiksi.
Hayden Christenseniltä kysytään pari kysymystä (”Millaista oli näytellä Ian McDiarmidin kanssa?” ”Oliko rankkoja äksönkohtauksia?”).
Hayden Christensen vaikuttaa tyytyväiseltä oloonsa Celebrationissa ja fanit ovat täysin tyytyväisiä Hayden Christensenin oloon Celebrationissa.

Ja tämä on tietenkin täysin mahtavaa. Star Wars Celebration on kuin rokkifestivaali, jossa tähtien tarvitsee vain nousta lavalle. Ihan sama, muistavatko he edes hittiensä sanoja (Mark Hamill kyllä muistaa). Ihan sama, olivatko he mukana bändissä vain sillä huonommalla levyllä. Kaik’ on anteeks’ annettu. Olette rakastavan perheen keskellä nyt.

Mutta nimenomaan tässä 40-vuotisjuhlapaneelissa kyse oli siis hyväntuulisesta perhekokoontumisesta George Lucasin ympärillä. Eikä oikeastaan edes 40-vuotisjuhlasta, sillä viime vuosia paneelissa sivuttiin ainoastaan Carrie Fisherin muisteluvideossa. Muilta osin paneeli ja show olisi voitu pitää tällaisenaan, vaikka Lucas ei olisi koskaan myynyt Star Warsia tai uusia elokuvia ei olisi tehtykään. Episodi VII, Rogue One ja kaikki tuleva jäivät tästäkin paneelista tulevaan. Tai ainakin melkein kaikki: siinä Carrie-videossa nähtiin nimittäin tämä kuva, joka esittelee Leian Episodi VIII:ssa:

leia-tlj

Tietysti uusien tekijöiden tuominen lavalle Lucasin viereen olisikin voinut olla molemmin puolin kiusallista – kyllähän Kathleen Kennedy esimerkiksi tosiaan tilasi Michael Arndtilta ja sittemmin JJ Abramsilta Episodi VII:stä uuden kässärin kaikkien näiden oppi-isän Lucasin juoni-ideoiden sijaan.

Se on valinta sekin. Enkä ihmettele yhtään: kun George oli paikalle saatu, näin kannatti varmasti tehdä. Ja jos tämä merkitsee, että vanha flanellipaitakin on lämpenemässä isoksi kasvaneen lapsensa nykyvaiheille, hyvä vain niin. Ainakin siihen voisivat viitata sellaiset heitot kuin ”Dave (Filoni) on yksi minun lapsistani”.

Itse tosin olisin sitten toivonut, että valinta olisi paneelissa vedetty vielä pitemmälle: ihan turhaan siinä nyt sitten kyseltiin Haydenilta niistä toimintakohtauksista – olisi vain suosiolla puhuttu kunkin vieraan suhteesta Georgeen, heidän näyttelemiinsä hahmoihin ja Star Warsiin. Ja tietenkin toisinpäin: Kyllä minä olisin halunnut kuulla Lucasin vastauksen kysymykseen ”Miksi Hayden”, koska se vastaus on kuultu paljon harvemmin kuin vastaus kysyttyyn kysymykseen ”Miksi Mark”. (Paneelin parhaisiin kuuluva hetki oli muuten anekdootti, joka ilmeisesti yllätti Lucasinkin: ”Hey, great nose”, kertoi McDiarmid Lucasin sanoneen hänelle ensitapaamisen päätteeksi, ja ajatelleensa, että ehkä nenää käytetään jotenkin elokuvassa. No, niin voisi sanoa!)

Lucas

Sitä paitsi Lucas itsekin olisi voinut minun puolestani pysyä koko paneelin ajan niin terävänä kuin aloitti. Hän nimittäin paukautti – johdannolla ”tätähän ei oikeastaan saisi sanoa” – että hänen mielestään Star Wars oli ja on elokuva 12-vuotiaille. Aikuisuuden kynnyksellä oleville. Ja että hänelle on aina ollut tärkeintä, miltä elokuvat tuntuvat lapsien mielestä.

Prequel-vihan vuosien jälkeen tämän sanomista voi jo sinänsä pitää rohkeana. Eikä tämä varsinaisesti ole nykyisen Star Warsin ydinlinja. Mutta se on yhä totuus yhdestä näkökulmasta, kuten Ben Kenobi sanoisi. Kathleen Kennedy esitteli Georgen lavalle ”minun yodanani”, mutta mitä enemmän asiaa ajattelen, Lucas on pikemminkin meidän benimme. Omapäinen, ehkä vähintään osin väärässä, mutta omalla tavallaan viisas. Ja kaiken alku yhtä kaikki.

Onnea Lucasille ja seuraaville vuosille!

(Ja Celebration tästä vain jatkuu. Toivottavasti livestreami toimii paremmin kuin paneelin loppupuolella. Tällä hetkellä puhuvat Dave Filoni ja Pablo Hidalgo Rebelsin kolmoskauden käänteistä. Perjantaina kello 18: The Last Jedi –paneeli.)

Heinäkuun hellesatoa, osa 1: Kovat faktat

Posted on 01/08/2014 by Aki Jörgensen

Heinäkuu vierähti melkein ohi tämän blogin vaietessa, mutta ei totisesti kirjoitusaiheiden puutteessa. Yritän kiriä parhaani mukaan. Tässä kooste viime viikkojen vahvistettuja uutisia kommentoituna – eikä missään nimessä kaiken kattava otos, sillä sen verran näitä nyt liikkuu! (Ja seuraavaksi sitten huhut.)

Episodista VII päällimmäisinä:

Näyttelijälista täydentyi kahdella nuorella & tuoreella kasvolla: amerikkalainen Crystal Clarke ja britti Pip Andersen löytyivät taannoisista avoimista casting calleista. Andersenin spesialiteetti on parkour (kaverin tähdittämä Spider-Man -mainos on letkeää katsottavaa), joten enpä ihmettelisi, jos SW-roolissakin olisi pomppua (Jedi, siis?). Jotkut tulkitsivat hupsusti, että Clarke ja Andersen myös näyttelisivät casting callissa luetut, päärooleiksi kerrotut ”Rachel” ja ”Thomas” -roolit, mutta tästähän ei varmastikaan ole kyse. Päinvastoin veikkaisin, että kumpikin näistä rooleista on aika pieni.
Lucasfilm tiedotti, että tuotanto pitää elokuussa kahden viikon tauon sopeutuakseen Harrison Fordin sairauslomaan. Samalla tiedote väitti, että kuvaukset ovat aikataulussa, mikä on varsin mielenkiintoista, koska vahvistamattomien tietojen mukaan tuotanto oli tauolla myös heti Fordin loukkaantumisen jälkeen. Oliko alkuperäisessä kuvausaikataulussa muka näin paljon löysää?
Puzzlewoodin metsä. Imperiumin linnoitukset ne vain sijaitsevat mitä ihastuttavimmissa paikoissa? (kuva: Reiner Tegtmeyer, CC BY-SA 2.0)
Puzzlewoodissa, englantilaisessa vanhassa metsässä, filmattiin salaperäisesti muutaman päivän ajan alkukuusta. Näyttelijöitä tai muita takuuvarmoja SW-kasvoja ei tallentunut filmille, mutta raportoin tämän silti kovissa faktoissa, koska todisteet ovat riittävän uskottavat (mm. stormtrooperien vaatteita, Avco-tuotantotunnus, Abu Dhabissa olleita turvamiehiä…). Paikka sitä paitsi näyttää aivan SW-mäiseltä. Vanhoista planeetoista tämä voisi olla Endor tai huhuttu Yavin IV, mutta aivan yhtä hyvin tietysti jokin uusi. For what it’s worth, metsälokaatio täsmää useampiinkin huhuihin.
Skelligin saaren luostari. Jedimestarien piilopaikat ne vain sijaitsevat mitä ihastuttavimmissa paikoissa? (kuva: Jibi44, CC BY 2.5)

Tällä viikolla taas filmattiin kolme päivää Irlannissa Skelligin saarilla. Saaret ovat Unescon maailmanperintökohde, sillä niillä sijaitsevat 1300 vuotta vanhat luostarinrauniot, jotka, aivan, näyttävät nekin varsin SW-sopivilta. (Omastakin kokemuksestani voin vahvistaa, että vähän nuoremmatkin Irlannin metsissä sijaitsevat rauniot ovat hyvin kuvauksellisia!) Skelligissä paikalla olivat ainakin JJ Abrams, Mark Hamill sekä Daisy Ridley, joten lyhyestä kuvausajasta huolimatta kohtaukset eivät olleet mitään taustaottoja. (Pitää myös huomioida, että tämä vahvistaa entisestään uskoa siihen, että Daisy Ridley tosiaan on uuden trilogian varsinainen keskushenkilö.) Huhu/spekulaatio-osastolla: saarella väitetään kuvatun elokuvan loppukohtauksia ja/tai taistelukohtauksia (paparazzikuvien salapoliisityön perusteella paikalla ei ollut muita näyttelijöitä, mutta kylläkin stuntteja), ja että, öö, painija Sheamus O’Shaugnessy oli mukana näyttelemässä Darth Vaderia.

Ja edelleen Episodista VII:

Abrams paljasti hauskasti uuden trilogian X-Wingin.
Alkuperäisen Vader-maskin muotoillut Brian Muir kertoi työskentelevänsä Episode VII:n tiimissä (ja sitten poisti postauksensa). Jos totta, on perinteikästä ja siten mainiota. Suoraan huhuosastolle menevät sitten Starwars7newsin väitteet Vaderin asun osuudesta elokuvassa (saati sitten painijasta asun sisällä).
Mark Hamill voisi nykyisessä lookissaan näytellä vaikka Obi-Wanin Voima-haamua.
Harrison Ford on jo jotenkuten jaloillaan.
Ian McDiarmid ei ole Episode VII:ssä. Sinne meni yksi Latino Review’n huhu – onneksi.
Episode VII:n oudoin cameo, Karen Gillanin tukka, on peruttu.

Animaatiosarja Rebelsistä:

Comic-Conissa jotkut saivat jo nähdä ensimmäisen jakson – ja pitivät näkemästään.
Meille muille julkaistiin aiemmasta trailerista pidennetty versio, sitten kokonaan uusi traileri ja vielä muutamia klippejäkin (yksi ja kaksi). Minustakin tämä näyttää yhä vallan hyvältä, vaikka koko perheelle sopivilla linjoilla pysyykin.
Hyvää tuntumaa vahvistaa Dave Filonin ja Simon Kinbergin haastattelu haastattelu Comic-Conista. Filoni ja Kinberg puhuvat muun muassa siitä, kuinka haluavat Rebelsin kytkeytyvän suureen tarinaan ja sekä vanhoihin että tuleviin elokuviin, mutta pitävät tärkeänä, että ”kaikki galaksissa eivät tunne kaikkia” ja että tämän sarjan hahmot seikkailevat myös omillaan. Hyvä!
Episodin VII:n casting-huhuissa sitkeästi pyörinyt David Oyolewo vahvistettiin Rebels-ääninäyttelijäksi. Pulisongeistaan huolimatta agentti Kallus on selvästi ihminen, joten taannoinen huhu Oyolewon esiintymisestä Episode VII:ssä ”jedimetsästäjä”-alien-hahmon äänenä päätyy nyt roskakoriin.
Rebelsin pääpahista Inkvisiittoria taas ääninäyttelee Jason Isaacs. Tämä tieto puolestaan heittää roskakoriin huhun Max von Sydowista ikääntyneenä Inkvisiittorina Episodi VII:ssä.
Rebelsistä paljastuu muutenkin nyt kaikenlaista spoilaavaakin, koska esimerkiksi hahmot nyt vain sattuvat paljastuvan oheistuotteiden myötä – aivan kuten tulee tapahtumaan myöhemmin Episode VII:n kanssa, markkinoinnin suurien voimien piittaamatta kaikesta tämänhetkisestä salailusta.

Ja lisäksi:

Rian Johnson puhuu Episodista VIII, vaikkei ohjauspestiä ole vielä virallisesti julkistettu. Hurraa!
Marvelin uusi Star Wars -sarjakuvalinja käynnistyy jatkuvilla lehdillä Star Wars ja Star Wars: Darth Vader sekä minisarjalla Star Wars: Princess Leia. Kaikki kolme sijoittuvat aikaan pian New Hopen jälkeen, mutta Leia-tarinassa ilmeisesti nähdään tapahtumia myös ennen tuota alkuperäiselokuvaa. Ja nämä tarinathan siis ovat osa sitä Uutta Virallista Kaanonia. Minulla on tästä vähän enemmänkin sanottavaa, joten palaan niihin varmasti myöhemmin.
Timothy Zahnin kiinnostavan Reddit-session kaikkein kiinnostavin tiedonmurunen oli minusta aivan piskuinen: Coruscant oli Zahnin keksimä nimi.

Huhumyllystä poimittua: Palpatinen paluu

Posted on 17/08/2013 by Aki Jörgensen

Ian McDiarmid Celebration Europen nimikirjoitustalkoissa. (kuva: Aki Jörgensen)

Oikeastaan Lucasfilm kerjää tätä. Episodin VII ensi-iltaan on kuulemma ihan oikeasti alle kaksi vuotta, jolla perusteella kuvausten pitäisi olla jo lähellä, eikä edes näyttelijävahvistuksia kuulu. Kummakos siis, että huhumylly pyörii, ja viimeisimpänä sieltä nousi Ian McDiarmidin nimi. Lähde on Jedi News, kaikkitietävänä vahvistajanaan Latino Review.

Leikitäänpä hetki mukana. Keisari Palpatine on Star Wars -sarjan ikonisimpia hahmoja, toiseksi unohtumattomin pahis ja monien mielestä kutakuinkin parasta, mitä prequeleista (tai Jedin paluusta!) jäi käteen. Jos Episodi VII valitsee vanhojen, kuolleiksi luultujen hahmojen elvyttämisen tien, Palpatinen täytyy olla listan kärkisijoilla heti ilmiselvän Boba Fettin jälkeen. Houkutusta lisää, että uuden SW-trilogian vaikeimpia temppuja on uskottavan pahiksen rakentaminen – koska se unohtumattomin, elokuvahistorian merkkimies D. Vader, on kuitenkin käyttämättömissä.

Olisin siksi erittäin hämmästynyt, jos Palpatinen paluuta ei olisi edes pyöritelty vaihtoehtona uutta trilogiaa kirjoitettaessa. Expanded universen käänteisiin on tässä turha viitata: elokuvat riittävät hyvin. Niissä meille on jo kerrottu, että Palpatine oli huomattavan kiinnostunut kuoleman voittamisesta, ja että hänellä oli kanta-asiakaskortti Kaminon hiton hyvien kloonarien DNA-altaille. Vihatkaa vain kloonitarinoita ja/tai tämän kortin jo 1990-luvulla käyttänyttä Dark Empirea, mutta minusta sisäinen logiikka suorastaan vaatii, että Palpatinen on vähintään täytynyt yrittää itsensä kloonaamista ikuisen elämän saavuttamiseksi.

Tällä en siis tarkoita, että varsinaisesti haluaisin nähdä Palpatinen uudessa trilogiassa. Puhumattakaan, että uskoisin tähän huhuun. Tai, no: jos Ian McDiarmidille halutaan kirjoittaa kiva cameo, niin sehän käy vaikkapa sijoittamalla elokuvaan Palpatine hologrammitallenteessa. Kuten sanottua: tätä myllyä Lucasfilm suorastaan kerjää.

Kokonaan oma juttunsa on Latino Reviewn väite Palpatinen paluusta Voima-haamuna. Tästä en pidä yhtään – Lucas runteli sisäistä logiikkaa jo pahoin, mutta tämä ei ainakaan käy järkeen. Oli miten oli: Latino Review on tähän mennessä väittänyt ”yksinoikeudella” Ryan Goslingin, Zac Efronin, Leonardo DiCaprion ja Jonathan Rhys Meyersin olevan vahvoilla Episodiin VII, julistanut Harrison Fordin olevan ehdottomasti elokuvassa jo helmikuussa ja viimeksi ilmoittanut Ewan McGregorin haluavan oman spinoff-elokuvansa. Latino Review antaa ymmärtää sillä olevan kovan luokan lähde syvällä Lucasfilmissä, ja saattaa sillä toki ollakin, mutta ainakin minä haluaisin nyt viheltää pelin hetkeksi poikki. Edes Fordia ei ole vieläkään vahvistettu (kuten ei ketään muutakaan näyttelijää), joten joka ikinen Latino Reviewn skuupeista on toistaiseksi pelkkä huhu. Joku noista omituisemmistakin saisi osoittautua todeksi, jotta tämän lähteen uskottavuus vahvistuisi.

Tähtien jatkosota

Star Warsilta paljon kestänyt opettelee suhtautumaan uusiin elokuviin ja sarjoihin

Tag Archives: mcdiarmid