The Force Awakensin jälkeen: Tekijöiden jälkisanoja

Yleisön lisäksi The Force Awakensin tekijät ovat elokuvan ensi-illan jälkeen vapautuneet puhumaan tekemästään. Haastatteluista ei toki ollut pulaa ensi-iltaa edeltävinä viikkoinakaan, mutta ellei ähky ole jo armoton, seuraavista voi löytää vielä uusia kulmia katsottuun:

Akatemian näytöksen jälkeinen kamerantakaisten tekijöiden kysymys-ja-vastaus -paneeli (The Hollywood Reporter, video, 49 minuuttia):
Tuottaja Kathleen Kennedyn, ohjaaja JJ Abramsin ja käsikirjoittaja Lawrence Kasdanin lisäksi tässä kiinnostavassa paneelissa elokuvan tekemisestä kertovat esimerkiksi harvemmin haastatellut pääkuvaaja Daniel Mindel, leikkaajat Mary Jo Markey ja Maryann Brandon sekä pukusuunnittelija Michael Kaplan. Esimerkiksi leikkaajakaksikko selittää työtapaansa: Abramsin aiemmatkin leffat leikanneet naiset jakavat elokuvan osiin, joista kumpikin työskentelee pääsääntöisesti omansa parissa ja yhteistyössä ohjaajan kanssa, mutta koko kolmikko keskustelee kaikesta yhdessä. Toimintatapa kuulostaa kiinnostavalta, ja haluaisin mielelläni kuulla siitä lisää: onko naisista toinen esimerkiksi keskittynyt toiminta- ja toinen draamakohtauksiin, ja tavoitellaanko tekniikalla leikkaukseen nopeutta vai myös tiettyä tyyliä, johon Markey ja Brandon pääsevät paremmin yhdessä kuin erikseen? Sen he joka tapauksessa kertovat, että kaikkien leikkaajien mielestä oli itsestään selvää, että Star Warsissa pitää olla liukusiirtymiä!

Hieman lisää leikkauksesta (The Hollywood Reporter, haastattelu)
Markey ja Brandon kertovat, että Kylo Ren puhutteli alunperin Vaderin kypärää jo Poen ja Finnin paettua, mutta kohtaus siirrettiin (viisaasti) dramaattisempaan kohtaan. Ohimennen käy myös ilmi, että syksyn uusintakuvauksissa napattiin ainakin dramaattisempia otoksia Daisy Ridleystä lopputaisteluun. Leikatessahan sitä lopulta huomaa, mitä tarvitaan!

Virallisen Youtube-kanavan paneelikeskustelu tarinankerronnasta (video, 43 minuuttia) ja Ohjaajien killan Abrams-haastattelu, jossa haastattelijana Kasdan (video, 33 minuuttia)
Kaksi keskustelua, joissa molemmissa puhutaan pitkälti tarinankerronnasta ja saagan jatkamisesta. Molemmissa puhutaan esimerkiksi siitä, kuinka tärkeänä Abrams ja Kennedy pitivät käsityöläisyyttä: koska alkuperäinen Star Wars oli tuntunut niin todelta, haluttiin The Force Awakens kuvata mahdollisimman pitkälle oikeissa lavasteissa oikeiden nukkejen ja maskien keskellä, jotta myös tekijät saisivat elokuvaan heijastuvan kokemuksen ”Star Wars -maailmassa olemisesta”. Esimerkiksi Maz Kanatan linnassa kaikki (jopa ovella vastaan tullut punainen robotti!) olivat oikeasti paikalla – vain Maz itse oli CGI-hahmo. Diplomaattina Abrams kehaisee George Lucasia siitä, että tämän ”rikkomien sääntöjen ansiosta” tekniikka on nyt siinä pisteessä, että Abramsin oli mahdollista käyttää koko elokuvan ajan avustajien ohjaamaa ”oikeaa” BB-8:ia ja saada siten näyttelijät oikeasti bondaamaan robotin kanssa, koska nykytekniikalla oli ohjastajat pystyttiin poistamaan jokaisesta kuvasta – luotettavasti kauko-ohjattava BB-8 valmistui vasta kuvausten jälkeen. Mainitsematta jää, että Lucas ei todennäköisesti olisi lisännyt BB-8:ia kuvaan tietokoneella jälkikäteen vain siksi, että niin olisi helpompaa, vaan myös siksi, että hän piti asioiden lisäämisestä kuvaan tietokoneella jälkikäteen…

Abrams puhuu dvd:stä ja Rey-tuotteiden puutteesta (haastattelu, EW.com)
Lyhyesti: Abrams ei tee pidennettyjä kotivideoleikkauksia, eikä ymmärrä Reyn silmiinpistävää puuttumista eräistä oheistuotelinjastoista. Uskon: Abrams on voimakas naishahmojen kannattaja, ja on aivan selvää, että Rey on hänelle elokuvan päähenkilö. Mitä tulee dvd/bluray-julkaisuun: kyllä me sinne joitain poistettuja kohtauksia sentään saamme.

Kennedy ja Abrams puhuvat seuraavien episodien käsikirjoittamisesta (haastattelu, Slasfilm)
Abramsin mukaan hänen ja Kasdanin asenne episodeihin VIII ja IX liittyviin ideoihin oli, että ”tietyt asiat tuntuivat meistä väistämättömiltä, mutta oli koko ajan selvää, että meidän jälkeemme tulevat voisivat olla eri mieltä”. Kun ohjaajia ja kirjoittajia vaihdetaan elokuvien välillä, tämä tuntuu järkevältä asenteelta. Ilmiselvästi yksi asia, josta koko trilogian tekijäkatraalla kuitenkin on (ja täytyykin olla) yhteinen kanta, on Reyn alkuperä, ja äskettäisen ohjaaja Colin Trevorrown haastattelun perusteella vaikuttaa siltä, että salaisuus saattaa paljastua vasta episodissa IX.

Visual Dictionary paljastaa taustoja (StarWarsNewsNetin kokoomajuttu)
Visual Dictionary -kirja kertoo lisää muun muassa The First Orderin synnystä (Imperiumin vetäytyi galaksin laidoille kuolemaan kuten Aftermath-kirjassa vihjataan), Lor San Tekkasta (oli jäsen ”Voiman kirkossa” Imperiumin aikaan) ja monien hahmojen taustoista. Yksi kiinnostavimmista StarWarsNewsNetin huomioista on, että kirja kuulemma esittää kapteeni Phasman hyvin positiivisessa valossa, keskittyen tämän rohkeuteen ja velvollisuudentunteeseen. Sivu kysyykin, mahtaako suunnitelmissa olla Phasman vaihtaminen tulevissa episodeissa valon puolelle.

Milloin Voima herää? (analyysi, Slashfilm)
Viisasta pohdiskelua siitä, mihin The Force Awakensin otsikko itse asiassa viittaa. Johtopäätös tuntuisi olevan Reyn ja Finnin pako Falconilla Jakkulta: vaikka Rey ei tuossa vaiheessa vielä tiedä käyttävänsä Voimaa, kirjoittaja Peter Sciretta päättelee Voiman-käyttäjän (ja Skywalkerin?) Reyssä heräävän tuon hurjan pilotoinnin aikana. Tämä on minustakin mielekkäin elokuvasta itsestään löytyvä selitys – mutta voi olla, että tulevat episodit tai oheisteokset saavat meidät vielä tulkitsemaan toisin.

Featurette-videot: Abu Dhabi, Story, Stunts, Skellig Michael, Oscar Isaacin setä (1-3-minuuttisia videoita)
Elokuvan jälkeen Lucasfilm on päästänyt kaapista näitä lyhykäisiä featurette-videoitakin, joita otsikoista päätellen on luvassa vielä aika monta lisää. Mitään kovin ihmeellistä tähänastisissa muutaman minuutin pätkissä ei ehdi olla, ja minusta pätkät tuntuvatkin siltä, kuin ne olisi leikatessa tarkoitettu julkaistavaksi nettiin jo ennen ensi-iltaa (kuten esimerkiksi episodi III:n kohdalla aikanaan toimittiin). Henkilökohtaisesti olisin innostunut näistä ennen joulukuun 16. päivää kovastikin, ja olisin mielelläni nähnyt näitä tv-spottien tulvan sijaan, mutta nyt ne tuntuvat kovin köykäisiltä kunnollisia making of -dokkareita odotellessa.

The Force Awakensin jälkeen: Marvelin mallin merkit

Joku muotoili Twitterissä hauskasti, että elämme yhä kuherruskuukautta The Force Awakensin kanssa. Näin varmasti on. Eikä Disney ole tämän suhteen se osapuoli, joka tahtoo taian särkeä: seitsemäs Star Wars on tätä kirjoittaessani Yhdysvaltain kaikkien aikojen eniten tuottanut elokuva, maailmanlaajuisen listan kolmonen ja matkalla korkealle myös inflaation huomioivalla listalla.

Epäilen, että tämä on myös syy siihen, että Disney-Lucasfilm ei tällä hetkellä pidä kiirettä muistuttaakseen meitä, että näitä leffoja on tulossa pian kosolti lisää. Ensi joulun ensi-iltaa Rogue Onea kuvataan edelleen, ja vaikka sitä ei pitänyt olla syytä tehdä yhtä salassa kuin varsinaisen saagan Episodi VII:ää, siitä on itse asiassa tihkunut vielä vähemmän huhuja kuin The Force Awakensista konsanaan. Episodi VIII:nkin varsinaiset kuvaukset alkavat näinä viikkoina, mutta sitäkään tarkkaa tietoa (tai esimerkiksi näyttelijäjulkistuksia) ei ole kuulunut. Mutta mitäpä näistä nyt puhumaankaan, kun kansa vaeltaa yhä edellisenkin elokuvan alttarille!

rogue-one-cast-photo

Kun Rogue Onen päänäyttelijöitä julkistettiin rooliasuissa, sitä saattoi kuvitella, että tätä elokuvaa tehtäisiin The Force Awakensia avoimemmin.

Erityisesti Rogue Onen ongelma voi olla myös se, että elokuvan trailereilla tai tiedotteilla ei haluta hämmentää katsojia. Tällä hetkellä niin sanottu suuri yleisö ei ole vielä edes kuullut, että ennen (jo puolentoista vuoden päästä nähtävää!) The Force Awakensin suoraa jatko-osaa valkokankaalle tosiaan tulee aivan toinen Star Wars -elokuva. Kyseessä on vieläpä elokuva, joka sijoittuu aivan eri kohtaan aikajanalla, esittelee aivan uudet hahmot ja saattaa, jos Disney-Lucasfilm vain on rohkea, olla tyyliltäänkin aivan erilainen elokuva – viralliset tiedot puhuvat sotaelokuvasta, huhuraportit western-fiiliksistä. The Hollywood Reporter ehtikin jo argumentoimaan Rogue Onen ottavan sivuaskeleen aikajanassa taaksepäin liian pian The Force Awakensin menestyksen jälkeen: yleisö kaipaisi nyt pikemminkin kuuman raudan takomista Episodi VIII:n suuntaan.

Paitsi että, niin, onhan tilanteelle esikuva. Disney-yhtiö on suoraan sanonutkin haluavansa seurata Star Warsilla yhteen kietoutuvien Marvel-elokuvien menestysmallia, ja tuon esimerkin vaikutukset alkavat nyt paljastua. Kyse ei nimenomaan ole siitä, että meidän tarvitsisi (ainakaan ihan heti) odottaa Reyn omaa elokuvaa tai Kylo Renin origin storya. Mutta sen sijaan meillä on The Force Awakens, joka kuljettaa saagaa tulevaisuuteen klassisista juuristaan, ja Rogue One, joka aivan tarkoituksella laajentaa saagaa ajallisesti takaisin niiden juurten suuntaan. Rogue Onehan kertoo ensimmäisen Kuolemantähden suunnitelmien sieppaamisesta, joten se tapahtunee vain hyvin vähän ennen Episodi IV:ää.

Siis: Samaan aikaan kun seuraamme jättimenestyselokuva The Force Awakensissa ja sen seuraajissa uusien sankariemme seikkailuja 30 vuotta Jedin paluun jälkeen, valetaan franchisen toista väkevää kivipilaria originaalitrilogian ympärille. Tämä on ollut meneillään jo pitkään: juuri originaalitrilogian aikaan Lucasfilm esimerkiksi on keskittynyt uuden kaanoninsa lähes kaikissa tähänastisissa kirjoissa ja sarjakuvissa. Episodi IV:ää edeltäviin vuosiin sijoittuu Rogue Onen lisäksi animaatiosarja Rebels, jonka kevään avausjaksossa nähdään itse prinsessa Leia.

leia_rebels

Virallinen Leia Organa keväällä 2016: tuore pressikuva Rebelsin tulevasta jaksosta A Princess on Lothal.

Isomman todistekappaleen marvelismista pudotti maanantaina Variety, jonka mukaan nuoren Han Solon roolia oltaisiin lukitsemassa kiireellä, jotta hahmo pääsee vilahtamaan Rogue Onessa (nimiäkin Varietyllä on, mutta saapa nyt nähdä). Han Solon soololeffahan on vuorossa vasta vuonna 2018, mutta Marvelin malliin on koko ajan kuulunut oleellisesti, että kukin elokuva teaseroi loppupuolellaan seuraajiaan. Vaikka tällainen ei Star Warsiin – tai itse asiassa mihinkään muuhunkaan elokuvakerrontaan ennen tätä vuosituhatta – ole kuulunut, on tänä päivänä oikeastaan vain loogista, että uusi Han Solo saa pienen cameon Rogue Onessa. Olettehan tajunneet senkin, että mikään mahti maailmassa ei varmasti estä sitä, etteikö Disney käyttäisi mahdollisuuden tuoda Rogue Onessa valkokankaalle vähintään vilahtamaan myös itse Darth Vader?

Liian pitkälle viittailua ei toivottavasti Star Warsissa viedä. Odotan Rogue Oneen useampia Rebels-viittauksia, mutta en välttämättä usko sarjan hahmojen päätyvän valkokankaalle, vaikka se ajallisesti ja tarinallisestikin helppoa olisi. Pala minua on surullinen, jos Han Solo pääsee vilahtamaan Kuolemantähden suunnitelmien sieppauksen elokuvassa ja niiden suunnitelmien seuraava vartija Leia Organa ei (vielä ei toki ole sanottua, etteikö uusi Leiakin olisi voitu jo castata, mutta ainakin animaation äänenä toimii ”vain” ääninäyttelijä Julie Dolan). Toinen pala muistuttaa kuitenkin, että on luultavasti vain parempi, jos Rogue One toimii omillaan ilman, että hahmoilla vilisee tuttuja sukunimiä ja kohtauksissa vilahtelee yhtenään suorastaan tuttuja hahmoja.

Sitä paitsi: kun tämä tosiaan on vasta alkua. Rogue Onessa esitellyillä hahmoilla voi olla myöhemmin luvassa hommia Rebelsissä tai Han Solon elokuvassa (vaikka molemmat tapahtuvatkin taas aikajanassa ennen Rogue Onea – paljon onnea tämän selittämiseen sille suurelle yleisölle). Heitä voidaan niin ikään tarvita vielä julkistamattomiin soololeffoihin: esimerkiksi Boba Fettin jo suunniteltu soolo tai Obi-Wanin mahdollinen sijoittuisivat näihin samoihin vuosiin. Rogue Two, tai siis jatko-osa ensi joulun leffalle (esimerkiksi operaatiosta eloonjäävät sotilaat etsimässä kapinallisille tukikohtaa Yavinin taistelun jälkeen), ei varmasti sekään ole poissuljettu, vaikka ensimmäinen leffa standalone-nimellä kulkeekin. Marvelin mallista Star Warsiin on myös kaiken aikaa matkalla näyteltyjen sarjojen mahdollisuus: edes George Lucasin itsensä vuosia kehittämää ja hylkäämää, episodien III ja IV väliin tarkoitettua näyteltyä Underworld-sarjaa ei kuulemma ole kokonaan haudattu. Mahdoton ei ole sellainen tulevaisuus, jossa Star Wars -elokuvia puskee ulos sellaiseen tahtiin, että niihin voi alkaa suhtautuakin Marvelin tapaan: ”Joo, ei mua toi Greedo-elokuva niin kiinnosta, mutta ensi vuonna tulee taas uusi Han Solo”.

Näiden tarinoiden, saati sitten samaan aikaan sijoitettujen kirjojen ja sarjakuvien, risteämisenkin mahdollisuudet ovat loputtomat – ja vaikka The Force Awakens nousisi maailman menestyneimmäksi elokuvaksi, ei niiden ole pakko kytkeytyä episodeihin VII-IX sen kummemmin. Riittää, että jossain vilahtaa Hux-niminen Imperiumin upseeri tai joku käy Jakkulla. Ainakin yksi The Force Awakensin uusista hahmoista, Han Solon vanhana tuttuna esitelty ikivanha Maz Kanata, nähdään joka tapauksessa omassa persoonassaan myös franchisen aikajanan toisella laidalla, ja saman voi helposti tehdä Lor San Tekkalle. Ei tarvita tietokoneella nuorennettua Carrie Fisheriä eikä aikamatkustavaa Kylo Reniä.

Silti, The Hollywood Reporterin tapaan minäkin olen sitä mieltä, että Rogue One on rohkea aloitus tälle suurelle suunnitelmalle. Nuori Han Solo -elokuva olisi Captain American kaltainen helpohko nakki. Rogue One on konseptina enemmänkin Guardians of the Galaxy – sitä ja sen suhdetta isoon kuvaan pitää selittää, ellei kuulija ole jo valmiiksi hyvin sisällä.

Mutta Guardians of the Galaxykin oli lopulta hitti.

The Force Awakensin tärkein repliikki

En usko teoriaan avainkohtauksista. En usko, että jokainen elokuva tiivistyy yhteen hetkeen, saati yhteen repliikkiin, joka avaisi tekijälleen tai katsojalleen koko elokuvan teeman tai juonen. Tällaisia elokuvia toki on: Goodfellas tiivistyy täydellisesti pitkään steadycam-ottoon läpi ravintolan, päähenkilön vietellessä tytön näyttämällä mafiaelämän viettelevyyden, ja On the Waterfrontin kuuluisa ”I coulda been a contender” -repliikki on ilman muuta koko hahmon ja elokuvan avain. Mutta en usko katsojana enkä kriitikkona, että tällaisten etsimisessä elokuvasta kuin elokuvasta olisi mieltä.

The Force Awakensissa kuitenkin on avainkohtaus, ja peräti avainrepliikki.

Tai no, itse asiassa niitä on kaksi. Bisneksen ja Star Warsin uudelleenkäynnistämisen kannalta avainkohtaus nähtiin jo toisessa teaserissa: siinä näimme ensimmäistä kertaa Harrison Fordin vanhentuneena salakuljettajana. Tuskin on Star Warsin ystävää, joka ei olisi Han Solon astuessa Millennium Falconiin ja lausuessa ”Chewie, we’re home” tuntenut samaa, mitä hahmot ruudulla: kotiin palaamiseen vertautuvaa onnea, vanhan ystävän kohtaamisen iloa.

Screenshot_51

”Chewie, we’re home”. Pinnallinen vaihtoehto avainkohtaukseksi.

Kohtausta ja repliikkiä ei edes viitsi syyttää laskelmoiduksi, koska juuri tästä koko The Force Awakensissa tosiaan oli kyse: Star Warsin paluusta, ja katsojien johdattamisesta kaukaisen galaksin kotiin. Pohjimmiltaan juuri tästä johtuu myös elokuvan vahva rimmaaminen A New Hopen kanssa: ei niinkään ideoiden puutteesta, vaan tekijöiden ja katsojien halusta herättää samat tunteet ja kokemukset. Kuin klassikkobändi soittaisi vanhaa hittiään uudelleen sovitettuna, koska sen yleisö kuitenkin haluaa kuulla.

Mutta nyt, kun elokuva vähitellen asettuu rooliinsa seitsemäntenä episodina sarjassaan ja toisaalta elokuvana muiden joukossa, sitä on jo lupa katsoa ja tulkita sisältönsäkin kautta. Väitän, että sellaisena The Force Awakensista on löydettävissä toinen repliikki, joka tiivistää koko elokuvan sanoman. Eikä se sanoma onneksi ole (aivan) sama kuin A New Hopessa.

hanleialuke

Originaalielokuvan originaalitrio Luke-Leia-Han: kaksi tekemässä sattumankin sanelemaa matkaansa sankariksi kolmannen rinnalle.

Ensimmäisen Star Wars -elokuvan (1977) viehätyksen ydin oli monille, erityisesti ensimmäiselle katsojasukupolvelle, sen lupaus sankarillisuudesta. Aivan kuten saduissa ja mytologioissa, joihin elokuva vahvasti vertautui ja jopa perustui, sen päähenkilö oli tavallinen maalaispoika – mutta kuten kukaan ei todella ole tavallinen, oli maalaispojan sisällä voima saavuttaa suuria. Nuoren Mark Hamillin tulkitsema Luke ei malttanut odottaa tilaisuutta päästä kasvamaan pois kotoaan, mutta on tärkeää huomata, että Luken unelma ei suinkaan ollut tulla jediritariksi saati taistella Imperiumia vastaan. Näistähän Luke ”puhuu kuin setänsä”, kuten Obi-Wan sanoo: kapina on kaukana. Luke päinvastoin haaveili tavallisesta, kuuliaisesta reitistä suuriin maailmoihin: Imperiumin akatemiasta, ja varmasti kesäloppulomista rakkaiden kasvattivanhempiensa luona Biggs-kamun tapaan.

Nerokkaasti elokuva ei kuitenkaan tarjonnut samastumisen kohteeksi pelkästään jokamies Lukea, vaan se esitteli myös renttumaisemman mutta samalla isovelimäisen Han Solon. Han Solo on sankari, joka kaikki haluaisivat olla, mutta joka useimmat meistä ovat vielä vähemmän kuin Luke. Ja tietysti Han on sankari, joka ainakin yrittää esittää muuta kuin sankaria: kultainen sydän pitää kaivaa esiin palkkioista ja omasta nahastaan välittävän salakuljettajan pinnan alta. Vaikka alkuperäisessä elokuvassa on toki muitakin keskushenkilöitä, sen ytimessä ovat nämä kaksi, joille käy kuten Alan Dean Fosterin romanisaation alkulehdillä Leian sanoina riemastuttavasti todetaan: ”He olivat väärässä paikassa väärään aikaan, joten luonnollisesti heistä tuli sankareita” (tosin sama repliikki pätee droideihinkin).

Leia, tarinan kolmas päähahmo, muuten eroaa kahdesta ’pojasta’ siinä, että hänellä ei ole A New Hopessa merkittävää kehityskaarta: Leia on esimerkiksi jo alussa sekä itsevarma että luonnollinen johtaja. Tämä teki Leiasta nuorille katsojille vähintään yhtä hyvän esikuvan, mutta se kuvastaa originaalileffan pohjimmaista poikamaisuutta. Kasvutarina on varattu pojille.

rey-finn-falcon-10-biggest-force-awakens-mysteries

Finn ja Rey, kaksi vastahakoista yksinäistä valitsemassa tietä sankaruuteen.

The Force Awakensin mahtavat uudet hahmot ovat toista maata, eivätkä vain siksi, että tällä kertaa ’tytöllä’ on tosiaankin kasvutarinansa. Rey on yksinäinen ja onneton aivan toisella tavalla kuin perheoloissa kasvanut Luke, mutta siitä huolimatta yhtä vastahakoinen liittymään seikkailuun sen kolkuttaessa ovelle. Reyn kaipuu perheeseen, jota hän ei edes muista, on vaikuttava motiivi hahmon pysyttelyyn paikallaan. Keskustelut Han Solon kanssa ovat erityisen koskettavia: paljastuu, että Rey ei ole edes nähnyt elämässään juuri muuta kuin aavikkoa, mutta silti hän pelkää lyhyenkin poissaolon Jakkulta olleen jo liikaa. Toivo ja epätoivo siitä, että perhe olisi saattanut juuri sillä hetkellä palata, on Reyn koko elämänlanka. Koko elokuvan ajan Rey kamppaileekin muutosta vastaan, ja siksi loppukohtauksessa Luke Skywalkerin löytymistäkin vaikuttavampaa on Daisy Ridleyn toiveikas katse, joka on päättänyt kysyä: Auta minua, olet ainoa toivoni.

Finnin tarina käynnistyy päinvastoin päätöksestä tarttua muutokseen, mutta senkään muutoksen päässä ei automaattisesti siinnä sankaruus. Alun kohtauksessa se käy vitsin varjolla ilmi: Finn ei vapauta Poeta koska se on ”oikein”, vaan koska tarvitsee apua paetakseen. Mutta siinä missä Rey ei tahtoisi luopua odotuksestaan, Finn nimenomaan päättää jättää taakseen sen ainoan asian, johon hänet on kasvatettu. Finn on kasvanut nimettömänä First Orderin joukkoihin, jotka hän sitten hylkää niin päättäväisesti, että ampuu surutta entisiä tovereitaan mieluummin kuin osallistuu edustamansa armeijan surmatöihin. Tästä Finnin tarina siis alkaa, mutta siihen se ei pääty: tämän jälkeen on edessä matka päättää, mihin entisestä stormtrooperista on. John Boeygan silmistä näkyy halu paeta, kuten Maz Kanata sanoo, mutta The Force Awakensin aikana hän löytääkin syyn jäädä.

Ja sitten meillä on Kylo Ren – ei sankari, mutta muotoutumaton hahmo kuten sankaritkin. JJ Abramsin ja Lawrence Kasdanin ääneenlausuma tavoite oli kertoa samalla myös pahan hahmon kasvutarina harmaasta entistä pahemmaksi. Siinä missä Reyn ja Finnin hahmot tuntuvat ”käynnistyvän” The Force Awakensissa elettyään siihen asti varsin lyhyesti tiivistettävää elämää, Kylo Renillä on takanaan menneisyyttä, josta olisi varmasti paljonkin kerrottavaa. Hänellä oli nimi, ja hänellä oli perhe. Ne molemmat, ja Adam Driverin kasvotkin, hän jätti taakseen, valitsi toisen tien omista syistään, ja etenee elokuvan aikana sillä tiellä äärimmäisen pitkälle. Kylo Ren on äärettömän kiinnostava hahmo, kenties mainstream-elokuvan kiinnostavin vuosiin, koska pahuudestaan huolimatta hän ei elokuvan päättyessäkään hän ole ”valmis”, eikä karmeista teoistaan huolimatta välttämättä täysin anteeksiantamattomasti pahakaan. Hän vain on päättänyt uskoa toisin.

The Force Awakensin avainrepliikki lausutaan näistä hahmoista yhdelle, mutta se voitaisiin osoittaa heille kaikille. Se on viesti, joka ei itse asiassa ole valtavirtaiselle elokuvalle aivan kevyt. Ja se on ajatuksia herättävämpi viesti meidän ajallemme kuin vuoden 1977 esikuvaelokuvan viesti siitä, että kuka tahansa kykenee sankaruuteen. Tarjoukseni The Force Awakensin tärkeimmäksi repliikiksi on:

The belonging you seek is not behind you. It is ahead.

En toistaiseksi ole erityisesti innostunut Maz Kanatan hahmosta, mutta tämä kohtaus ja repliikki ovat pyörineet päässäni erityisesti kolmannen katsomiskerran jälkeen. Lupita Nyong’on sanat henkivät isovanhempaista viisautta. Se, että Reyn pitää hyväksyä, etteivät hänen vanhempansa koskaan palaa, ja löydettävä itselleen läheiset ihmiset muualta, on sellaista rakastavaa tylyyttä, jota useimmat eivät saisi sanotuksi. Ei ihme, että Reyn poskella vierähtää kyynel (minulla katsomossakin). Sama ajatus – yhteenkuuluvuus on etsittävä edestäpäin, ei menetetystä menneestä – ajaa myös Finniä ja, niin, Kylo Reniä.

mazkanata

Avaruuden mummeli Maz Kanata, The Force Awakensin Ben Kenobi ja Yoda.

Enkä malta olla lisäämättä toiveikasta tulkintaa. Viesti siitä, että mennyt on hyväksyttävä menneeksi ja aika entinen palaamattomaksi on nimittäin lähes vastakkainen aikamme nostalgiaa ihannoivalle juonteelle, jota The Force Awakenskin toisaalta edustaa. Tässä meillä on elokuva, joka pinnaltaan haluaa vakuuttaa katsojilleen kaiken olevan kuin ennenkin ja entisen olevan tuttu, turvallinen koti – mutta joka samalla syvemmältä juonteeltaan haluaa kääntää katseen tulevaan. Se haluaa sanoa, että vaikka olimmekin kotona jo Han Solon astuessa ovesta sisään, on meidät tässä trilogiassa kutsuttu päästämään irti originaalitriosta ja löytämään sama yhteenkuuluvuus uusien hahmojen ja elokuvien kanssa. Voisiko sen jopa tulkita lupaavan, että edessäpäin on jotain aivan uutta?

George Lucasin katkera kausi

George-setä pääsi sitten uutisiin ympäri maailmaa haukkumalla The Force Awakensin ja kutsumalla Disneyä ”valkoisiksi orjakauppiaiksi”, joille erehtyi myymään ”lapsensa”.

Ei kovin hyvin pelattu. Mutta ei täysin pöyristyttävää.

Kyseinen haastattelu ilmestyi CBS:n Charlie Rosen haastatteluohjelmassa. Osia siitä ilmestyi nettiin jo aiemmin, ja minäkin ehdin kommentoida Lucasin puheita Star Wars -avioerostaan jo silloin. Kokonaisessa tunnin haastattelussa Star Warsin luoja George Lucas puhuu kiinnostavia urastaan ja asemastaan, ja se on kiinnostavaa kuunneltavaa.

Isot otsikot syntyivät ohjelman aivan lopusta löytyvästä kohdasta, jossa Lucas kutsuu Star Wars -elokuviaan ”lapsikseen” ja toteaa myyneensä ne ”valkoisille orjakauppiaille, jotka ottavat nämä asiat, ja…”

LucasAbramsJI1

A New Hopen ohjaaja-kirjoittaja George Lucas ja The Force Awakensin ohjaaja-kirjoittaja JJ Abrams (kuva: Joi Ito, CC BY-SA 3.0)

Ikävästi sanottu, puhumattakaan poliittisesta ajattelemattomuudesta. Kun ohjelma esitettiin Yhdysvaltain televisiossa, Lucas pyysikin nopeasti anteeksi. Tuossa lausunnossaan Lucas amerikkalaiseen tapaan kehuu kuplille Disneyn Star Wars -franchiselle ottamaa suuntaa, kertoo olevansa ylpeä tuottaja Kathleen Kennedystä ja ohjaaja JJ Abramsista sekä muistuttaa, että hänhän se tosiaan oli, joka Disneyn soihdunkantajaksi valitsi.

Orjakauppiaat-sitaatin voimme sivuuttaa armeliaasti lipsahduksena, etenkin kun Lucas itsekin jättää lauseen kesken haastattelussa ja naurahtaa, selvästi tajuten heti menneensä liian pitkälle. Kiinnostavampaa onkin se, mikä tuota kohtaa edeltää ja miten Lucas kritiikkinsä perustelee. Lucas nimittäin puhuu haastattelussa pitkään Hollywoodin nykyisestä originaaliuden ja uskalluksen puutteesta, ja lopulta episodi VII:stä näin: ”He halusivat tehdä retro-elokuvan. Minä en pidä sellaisesta”, Lucas sanoo. ”Jokaisessa elokuvassani olen työskennellyt hartaasti sen eteen, että ne tuntuisivat täysin erilaisilta, erilaisine planeettoineen ja avaruusaluksineen, jotta ne tuntuisivat uudelta.”

Tässä Lucas ei suinkaan ole väärässä. The Force Awakens, niin nautinnollinen viihde-elokuva ja vauhdikas Star Wars -episodi kuin se onkin, on retro-elokuva, ja se työskentelee hartaasti sen eteen, jotta se ei tuntuisi erilaiselta. Autiomaaplaneetta ei ole Tatooine, Starkiller-tukikohta ei ole Kuolemantähti eikä autiomaan orpo ole Luke, mutta filmi painaa huolellisesti tuttuja nuotteja. Karkeasti ilmaisten The Force Awakens on kuin uusintaversio alkuperäisestä Star Warsista käyttäen uusia (erinomaisia) hahmoja. New Hope -juonimukaelmaa maustetaan lähinnä elementeillä, joiden voi katsoa olevan peräisin kahdesta seuraavasta Star Warsista (yodamainen Maz Kanata, Darth Vaderin Jedin paluun matkaa peilaava Kylo Renin sisäinen kamppailu). Niin paljon kuin The Force Awakensista pidänkin, ei minun ole vaikea pelata Lucasin tiimissä sen verran, että totean, että uutuuselokuva olisi saanut olla hieman rohkeampi, hieman erilaisempi ja hieman vähemmän retro.

Pitemmän päälle Lucasin puolustaminen on kuitenkin vaikeaa, koska on niin ilmiselvää, että George Lucas itse on vähintään yhtä merkittävä syy The Force Awakensin retrohenkisyydelle kuin JJ Abramsin halu mukailla vanhaa. Disneyhän osti Star Warsin tilanteessa, jossa huomattava osa yleisöstä oli pettynyt kaikkeen siihen, mitä brändi oli edellisten 15 vuoden ajan edustanut. Jonkun muun kuin Abramsin ohjaamana ja kirjoittamana lopputulos olisi todennäköisesti ollut hieman vähemmän uusintamainen, mutta iso kuva siitä, että The Force Awakens oli käytännössä väistämätöntä toteuttaa mieluummin varman päälle kuin riskejä ottaen, ei olisi muuttunut mihinkään.

Lucasin prequeleiden puolesta taas on sanottava, että rohkeuden puutteesta niitä ei ainakaan voi syyttää. Ohjaaja on oikeassa sanoessaan, että pyrki tekemään episodeista I-III erilaisia ja uudenlaisia. Eiköhän jopa Jar Jar Binksiä voi pitää rohkeana hahmona: tuskin kukaan ulkopuolinen olisi pitänyt hahmoa onnistuneena, mutta Lucas luotti itsepintaisesti visioonsa koomisesta sankarista. Hirvittävän väärässä, Binks-luuloaankin vääremmässä, Lucas on kuitenkin siinä päätelmässään, että katsojat olisivat inhonneet prequeleita riskien ottamisen vuoksi. Jos George Lucas olisi vuosiin kuunnellut kritiikkiä, hän tietäisi, että ei prequeleita haukuttu siksi, etteivät ne olleet edeltäjiensä kaltaisia, vaan siksi, että ne vain eivät olleet kovin hyviä elokuvia.

Minusta onkin surullista, että Lucasin tämän vuoden haastatteluista henkii katkeroituminen sekä Disneyä että hänen elokuviensa paljon kestäneitä faneja kohtaan. Jo ennen ensi-iltaa kuulimme Lucasin kutsuvan The Force Awakensia ”elokuvaksi, jota fanit tulevat rakastamaan” ja ”jota he ovat odottaneet”. Tämäkin oli vaisu kehu, ja itse asiassa se saattoi jopa olla kehuksi naamioitu tölväisy paitsi tekijöille, myös katsojille. Ilkeästi tulkittuna Lucas aliarvioi yleisöään: käytännössä kutsuu meitä tyhmiksi, koska pidämme JJ Abramsin viihde-elokuvasta emmekä ymmärrä hänen kunnianhimoisia prequeleitaan. Sama asenne vilahtaa heti Charlie Rosen ohjelman alussa, kun Lucas toteaa oscarittomuudestaan, ettei ”oscareita anneta suosituille elokuville”. Aivan kuin siis prequelit olisivat olleet oscarien arvoisia, elleivät olisi olleet suosittuja. Huvittavaa on, että samassa Charlie Rosen haastattelussa Lucas myös väittää oman mielipiteensä elokuvistaan olevan alhainen, ja että elokuviin jäävän aina paljon korjattavaa (joita hän, kuten tiedämme, on totisesti pyrkinytkin jälkikäteen korjailemaan).

lotr-rotk

Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (2003), eräs suosittu elokuva, joka sai eräitä oscareita.

Ilmeisin asia, mitä lisäksi on pakko ihmetellä Lucasin kommenteissa: kuten hän omassa anteeksipyynnössään tunnustaa, Lucas itse valitsi tämän tien. Kukaan ei pakottanut häntä myymään Star Warsia, eikä ainakaan pakottanut häntä myymään sitä elinaikanaan tällä tavalla. Olen varma, että joku olisi ostanut Lucasfilmin ja Star Warsin oikeudet myös esimerkiksi sillä ehdolla, että episodinumeroitua tarinaa ei saa jatkaa. Mutta Lucas itse nimenomaan pyörsi päätöksensä sarjan päättymisestä kuuteen osaan ja käynnisti episodien VII-IX tuotannon – ja myi sen jälkeen yhtiönsä antaen kaiken vallan ostajalle. Sekä tietenkin sai kipulääkkeeksi neljä miljardia dollaria (runsaat kolme miljardia euroa), puhumattakaan nykyisistä Disney-osakkeidensa tuomista tuloista.

Katkeralle jupinallekin on silti mahdollista löytää ymmärrettävä selityksensä. Kauppoja hieroessaan Lucas nimittäin yritti säilyttää kontrollin luomukseensa, mutta Disney vaati viimeisen sanan oikeuden. Kauppojen julkistuksen hetkellä Lucasin ilmoitettiin toimivan uuden trilogian konsultanttina, ja ilmeisesti näin hetken aikaa olikin, mutta sitten Disney päätti luopua Lucasin käsikirjoitusluonnoksista. Viimeistään tämä ei tietenkään ollut suuren luojan mieleen – etenkin kun Lucas oli kauppavaiheessa pitänyt omia suunnitelmiaan isona osana myytävää tuotetta. Jossain vaiheessa hän oli jopa ehtinyt suunnitella tuottavansa episodi VII:n vielä kokonaan itse ja myyvänsä yhtiönsä vasta sen jälkeen.

Kyökkipsykologisesti George Lucas vaikuttaa tällä hetkellä sekä katkeralta että kateelliselta, kenties katuvaiseltakin. Häntä harmittaa, että fanit ovat tyytyväisempiä ilman häntä tehtyyn Star Warsiin kuin hänen edellisiin omiinsa. Kenties häntä jopa kaduttaa, että ylipäätään tuli myytyä – vaikka hän aina välillä yrittääkin olla urhea, puhuen ilostaan olla kerrankin Star Wars -katsomossa, muistuttaen ettei oikeasti halunnutkaan tehdä tätä trilogiaa enää itse ja maalaillen tulevia kokeellisia pieniä elokuviaan.

Red-Tails

Red Tails (2012), Lucasin ideoima ja tuottama sotaelokuva, sai prequeleitakin huonommat arviot. Lucasia ei ole merkitty ohjaajaksi ei-SW-elokuvaan sitten American Graffitin (1973).

Henkilökohtaisesti toivon muuten hartaasti, että Lucas jonain päivänä saa valmiiksi jonkin näistä kokeellisista, ”haastavista ja aikuisista” elokuvistaan. Hän on puhunut halustaan tehdä niitä jo prequelien päivistä lähtien, mutta kukaan tuskin miljardööriä estää. Antaa tulla vain!

Charlie Rosen haastattelussa hän tosin kutsuu kokeelliseksi myös tuottamaansa Red Tailsia (jota sitäkään suuri yleisö ei ”ymmärtänyt”), ja viittaa lopuksi varsin suurin sanoin venäläisiin sadan vuoden takaisiin mestareihin, joiden tunteikkaan visuaalisen kerronnan jäljille hän haluaisi lähteä. Jätän päätettäväksenne, mitä tämä mielestänne sanoo Lucasin arvostelukyvystä – kuten sanottua, kunhan nyt yksikin noista elokuvista valmistuisi, olen hyvin kiinnostunut sen näkemään.

– – –

Charlie Rosen tunnin haastattelussa Lucas puhuu tosiaan muustakin kuin tästä aiheesta, muun muassa isäksi haluamisestaan, hänen ja Spielbergin välisestä ”oh wow” -tunteen tavoitteluun perustuvasta kilpailusta sekä nuoruuden tavoitteistaan, jotka tämänkertaisen kerronnan mukaan olivat olla isona ”kutakuinkin Michael Moore”, siis kantaaottava dokumentaristi. Oli Lucasista mitä mieltä tahansa, on hän mielenkiintoinen mies ja uransa elokuvantekijänä tärkeä. Toivoa sopii, että hänen Star Wars -suhteensakin vielä lientyy.

20 hulluinta huhua The Force Awakensista

Niin salassa kuin The Force Awakensia kolme vuotta tehtiinkin, siitä tihkui nettiin jo varhain aivan oikeitakin tietoja. Esimerkiksi väite siitä, että elokuvan juonta ajava macguffin olisi Luken etsintä, oli yksi varhaisimmista uskottavista varsinaisista juoneen liittyvistä huhuista kesällä 2014. Oikeiksi osoittautuneet tiedot vain hukkuivat helposti siihen massaan, jossa meillä huhuja seuraavilla oli muun muassa nimettömien nettikäyttäjien väitteitä aikamatkustavasta Lukesta hedelmöittämässä Shmi Skywalkeria.

Tässä 20 huikeinta ja hupsuinta huhua, jotka kuitenkin kaikki liikkuivat netissä niin sanotusti ”oikeana tietona”. Esimerkiksi tämän syksyn maineikas Jar Jar on sith -spekulaatio ei siis kuulu listalle, koska sen kirjoittaja ei koskaan väittänytkään tietävänsä, että näin The Force Awakensissa paljastuisi. Alla olevat väitteet sen sijaan on esitetty, ihan totta, ihan totena.

starwarskylo

Reilu vuosi sitten, tämän teaserin ilmestyessä, emme vielä varmuudella tienneet, kuka viitan alla piileskelee.

1.Luke Skywalker on Kylo Ren.
Ei, en tarkoita sitä, että viimeisinä kuukausina ennen The Force Awakensin ensi-iltaa moni satunnainen katsoja veikkaili Luken kääntyneen pimeälle puolelle, koska vanha sankari puuttui elokuvan julisteesta ja trailereista, mutta niissä esiintyi Darth Vaderin kypärää säilyttävä naamiomies. Tässä vaiheessa vähänkin enemmän asiaa seuranneiden oli helppo nauraa väitteille: Kylo Reniähän näyttelee Adam Driver eikä Mark Hamill, ja sillä selvä. Mutta vuotta aiemmin, syksyllä 2014, ei asia ollut naurun paikka lainkaan. Silloin nettiin vuoti luonnoksia Kylo Reniksi kehittyneestä kyborgihahmosta – mutta joka MakingStarWars-sivun ensimmäisenä raportoimien tietojen mukaan ei suinkaan olisikaan uusi hahmo, vaan Luke itse. Sivusto kuvaili uuden elokuvan ”I am your father” -hetkeksi kohtausta, jossa ”Kira” (Reyn koodinimi) lopulta elokuvan lopussa löytäisi kaukaiselle saarelle eristäytyneen Luken, jota on etsinyt voittaakseen kyborgin – ja paljastuisi, että Luke onkin tuo kyborgi itse. Kira luovuttaa, kääntyy Luken puolelle, ja loppufanfaarit soivat. Huh. (MSW:n Jason Ward selitti äskettäin Wiredin haastattelussa, että näiden väärien väitteiden taustalla oli, että kyborgiolento-luonnoksissa oli käytetty mallina nuoren Mark Hamillin ulkonäköä.)

2. Luke Skywalker tappaa Han Solon.
Hämmentävää kyllä, tämä oli tosiaan eri huhu kuin se, joka väitti Luken kääntyneen pimeälle puolelle. Tämän huhun mukaan Luke olisi elokuvassa enemmän tai vähemmän sekaisin, mutta päättänyt tappaa Kylon. Kylon sijaan valomiekan tielle osuisi kuitenkin pahaa poikaansa pelastava isä Han Solo. Tämä saisi Luken palaamaan järkiinsä ja entiselle tielleen, jossa sukulaiset on aina pyrittävä pelastamaan pimeältä puolelta – muttta Kylo taas hurjistuisi seuraavaan episodiin entisestään isänsä murhasta. Elokuvassa taisi nyt sitten käydä aikalailla päinvastoin.

Adam

Rick Lawrence -nimisen fanin Greenham Commonin kuvauksista tallentama mestarilaukaus. Adamko se siinä?

3. Adam Driverin hahmo on vastarinnan taistelija, jonka salainen identiteetti on Kylo Ren.
Mahdollisesti suosikkini kaikista huhuista, koska se todistaa spoilerikyttäyksen viehätyksen. Tätä huhua ei ehkä koskaan olisi nähty tässä muodossa, ellei juuri se olisi tapahtunut, mitä Lucasfilm halusi välttää: ellei tieto vastarintatukikohdan kuvauksista Greenham Commonin vanhalla lentokentällä olisi vuotanut syyskuussa 2014, ja elleivät innokkaat fanit olisi tunkeneet näkemään vilauksia tapahtumista puihin kiiveten. Mikä hupaisa onni onnettomuudessa Lucasfilmille, siis, että yhteen kuvaan tallentui kapinallislentäjän asuun pukeutunut mies, joka näytti erehdyttävästi Adam Driverilta! Minä ja moni muu olimme ymmällämme: olimmehan luulleet Driverin näyttelevän elokuvan pahista. Huhu selitti asian siis näin: Driver paljastuisi kyllä käännekohtauksessa elokuvan naamiopahikseksi, mutta sitä ennen hänen luultaisiin olevan hyvisten puolella. Eräiden huhuilijoiden mukaan Kylo Renin piti olla ”sith-reliikkejä keräävä aristokraatti” (mikä tietysti on, obiwanmaisesti tietystä näkökulmasta, tottakin), eikä tätä ollut sinänsä vaikea sovittaa yhteen kapinallislentäjän asun kanssa. Mutta ilman tuota yhtä suttuista kuvaa näillä joron jäljillä ei olisi kauaa oltu.

4. Max von Sydow näyttelee Boba Fettiä.
Tarkkaan ottaen huhua kerrottiin muodossa ”Max von Sydow näyttelee kloonisodat läpi käynyttä murtunutta miestä, jonka prequelit tuntevat tunnistaisivat”. Myös von Sydown hahmolle soviteltiin luonnoskuvien perusteella kyborgiutta, ja lisähuhujen mukaan hän olisi Reyn luotettu tuttu (tämäkin näyttää pudonneen elokuvasta kokonaan). Se, että hahmo olisi itse fanisuosikki Boba Fett, oli pikemminkin spekulaatio, mutta tuo alkuperäinen huhu kerrottiin niin vahvasti, että lopulta olin jopa yllättynyt, kun von Sydown hahmo olikin tuiki tuntematon Lor San Tekka. Jo miehen iästä voi toki päätellä, että hahmo tosiaan on elänyt jo kloonisotien aikaan, mutta kukaan prequelit nähnyt ei kai tiedä lopullista hahmoa tunnistaneensa.

5. Max von Sydow näyttelee Inkvisiittoria.
Siis sitä Inkvisiittoria, joka samaan aikaan esiteltiin Rebels-animaatiosarjassa. Huhu tuntui lopulta perustuvan lähinnä siihen, että Inkviisiittorin ääninäyttelijää ei paljastettu samaan aikaan muiden kanssa, ja siihen veikkailtiin syytä. Lisäpontta toivat yleisemmän tason huhut, joiden mukaan Rebelsissä esiteltäisiin joitakin elokuviin päätyviä uusia hahmoja. Eipä tapahtunut sitäkään.

sw-ren

Jedimetsästäjät, inkvisiittorit, sith-noidat…vai Renin ritarit?

6. Adam Driver, Lupita Nyong’o ja David Oyolewo näyttelevät ”jedimetsästäjiä”.
Pitkään The Force Awakensin pahiksiksi huhuttiin sithejä ihannoivaa lahkoa, jota kutsuttiin vuoroin jedimetsästäjiksi, inkvisiittoreiksi, sith-noidiksi ja ties miksi. Moni arveli, että inkvisiittorien lahkoa pohjustetaan Rebelsissä, ja sen myöhempi ja ilkeämpi inkarnaatio nähdään sitten Episodi VII:ssä. Pisimmälle meni huhu, joka tosiaan nimesi näyttelijätkin: Driverin lisäksi Nyong’on ja Oyolewon, jonka hahmon piti olla liikekaappaus-tekniikalla tallennettu cgi-hahmo. No, ei. Sinänsä sithejä ihannoiva lahko ei sitten tosin lopulta mennytkään väärin, ja on täysin mahdollista, että huhun alkuperä todella oli Knights of Ren -joukkiossa – joka sitten olisi jäänyt elokuvassa pienempään rooliin kuin ehkä jossain vaiheessa oli ajateltu. David Oyolewon Star Wars -keikaksikin paljastui todella cgi-hahmo – hän on Rebels-piirretyn agentti Kalluksen ääni. Lupita sen sijaan ei näytellyt pahista lainkaan, vaikka suomalainen iltapäivälehtikin ehti naurattaa minua toistamalla uutisena hänen näyttelevän itseään Darth Vaderia.

7. Luke on vankina.
Sen lisäksi, että Luken huhuttiin olevan pahis, huhuttiin hänen sitkeästi olevan jossain jonkun tai jonkin vankina. Yksi spekulaatio antoi ymmärtää Luken olevan vapaaehtoisesti paikallaan ikään kuin korkkina, sillä hänen poistumisensa joltakin paikalta tai planeetalta päästäisi pahuuden käsiksi suuren voiman lähteeseen. Ja kas, nyt elokuvan nähtyämme emme itse asiassa vieläkään täysin tiedä, mikä Luken piilossaan on pitänyt, mutta varsinaisesta vankeudesta ei näyttäisi olevan kysymys. Mielenkiintoinen matkailukohde tuo muinainen jeditemppeli?

8. Luke on Mon Calalla.
Samaan aikaan kun huhut kertoivat ansakuuluttaja amiraali Ackbarin tekevän paluun The Force Awakensissa, kertoi toinen huhu Luken saaripiilon sijaitsevan nimenomaan Mon Calalla, Ackbarin vetisellä kotimaailmalla. Saaren väitettiin vieläpä olevan planeetan ainoa maapläntti (mitenkähän Ackbar muuten hengittää ilmaa?).

Hux-670x335

Ulkoisilla perusteilla Domhnall Gleeson olisi voinutkin olla Mark Hamillin hahmon poika. Mutta ei kai ihan jokainen hahmo voi jonkun poika olla? Tai siis..

9. Domhnall Gleeson näyttelee Luken poikaa.
Siinä missä toisaalla epäiltiin Adam Driveria kaksoiselämää viettäväksi kapinalliseksi, toisaalla kuiskailtiin Domhnall Gleesonin esittävän Imperiumin puolelle ujutettu kaksoisagentti, peräti Luke Skywalkerin itsensä poika. Tämäkin huhu sai vähintään lisäpontta elokuvatuotannollisista syistä: Gleesonin hahmoa pidettiin piilossa pitkään, aina heinäkuuhun 2015, ja tälle oli helppo epäillä syyksi hahmon merkittävyyttä. Oli myös toinen tuotannollinen peruste: jo varhain elokuvaan huhuttiin testatun näyttelijöitä, joista eräät näyttivät epäilyttävästi nuorelta Mark Hamillilta. Minäkin kirjoitin kevättalvella pohdiskelun siitä, kuinka Luken poika ei ole mahdoton ajatus lainkaan.

10. Billie Lourd näyttelee nuorta Leiaa.
Ja mitä jälkikasvuun tulee, oli tietysti väistämätöntä, että Carrie Fisherin tyttären Billie Lourdin huhuttiin näyttelevän Leian tytärtä. Mikä kuitenkin kiinnostavampaa, oli huhu Lourdista nuorena Leiana itsenään: flashback-kohtauksessa, tietysti, tapaamassa Darth Vaderia.

11. Palpatine palaa.
Tottakai myös keisari Palpatinen paluu oli mukana huhuissa. Itse asiassa se taitaa olla mukana yhä: jotkut katsojat ovat epäilleet Snokea Palpatineksi, mikä ei tietenkään pidä paikkansa. Klooneista ja kuolemattomuudesta kiinnostuneen Palpatinen paluu on varmasti käynyt käsikirjoittajien pöydällä, mutta eiköhän se ole hylätty nopeasti huonona ideana, ja hyvä niin.

12. Tom Cruise tekee cameon.
Epäluotettava brittilehti The Sun väitti aikanaan, että Tomppa olisi käynyt neuvotteluja cameoroolista. Huhu ei ole aivan niin absurdi kuin se ehkä ensilukemalta tuntuu, kun muistetaan, että JJ Abrams ohjasi Cruisea kolmannessa Mission: Impossiblessa, ja kun nyt tiedetään, että Daniel Craig tosiaan heitti The Force Awakensissa cameon stormtrooperina. Cruise-huhu pulpahti muuten äskettäin kiinnostavasti uudelleen pintaan 4chanissa, jossa Lucasfilmin seuraavista suunnitelmista tietävänä esiintynyt henkilö väitti Cruisea harkitun Poe Dameronin rooliin hahmoksi, joka käynnistää tarinan, mutta kuolee heti alussa ja jättää nuoret päähenkilöt omilleen. En tiedä ostanko väitettä, mutta en usko, että olisi toiminut. (Ajatus tunnetusta näyttelijästä aloittamassa tarinan mutta kuolemassa ensimmäisen jakson alkajaisiksi on muuten JJ:n vanha ehdotus Lostin ideariihestä.)

13. Han Solo ohjaa elokuvan alussa Super Star Destroyeria.
Tykkäsin tästä huhusta. Olikohan se vain huhu, vai vaihdettiinko se lopulta hämmennyksen välttämiseksi epämääräiseen, huonosti ruudulla näkyvään rahtialukseen?

14. Andy Serkis esiintyy elokuvassa myös kasvoillaan.
Huhu väitti siis Serkisillä olevan kaksi roolia, joista toinen olisi liikekaappaushahmo ja toinen ”tavallinen” näytelty rooli. Spekulaatiot siitä, kumpi puhui ensimmäisessä teaserissa, vaihtelivat. Luulen, että tässä huhuilijat sekoittivat kaksi näyttelijää ja kaksi hahmoa Max von Serkisiksi.

Greenham_Common

Greenham Commonin vanhalla lentokentällä on kyllä jotain yavinmaista. Muttei toki viidakkoa.

15. Vastarinnan tukikohta sijaitsee Yavin IV:llä.
Toinen huhu, jonka vääräksi osoittautumisesta olin suorastaan yllättynyt. Siinä vaiheessa kun uskoin vielä Jakkua Tatooineksi, en halunnut uskoa, että elokuvaan ujutettaisiin toinenkin vanha tuttu planeetta. Kun autiomaa paljastettiin eri planeetaksi, olin päinvastoin ihan varma, että Yavin IV:n temppeliltä luonnoksissa näyttävä lokaatio olisi sitä myös elokuvassa – ja järkeilin vielä, että samoja lavasteita voidaan kätevästi käyttää myös ensimmäisen Yavinin tukikohdan aikaan sijoittuvassa Rogue Onessa. Mutta ei sitten.

16. Superaseplaneetta sijaitsee sithien kotiplaneetalla.
Kaikkia The Force Awakensin planeettoja ehdittiin huhuissa veikkailla aivan kaikiksi originaalitrilogian lokaatioiksi (kyllä, myös superaseplaneettaa Hothiksi), mutta lopultahan ne kaikki olivat uusia. Huhu, josta pidin, oli kuitenkin se, jonka mukaan jäisellä sithien muinaisella kotiplaneetalla Morabandilla tehdään kaivauksia, joiden seurauksena paha on saamassa haltuunsa muinaista pahaa. Mutta ei sitten.

17. Karen Gillanin tukka nähdään The Force Awakensissa.
Mitä merkillisin huhu. Doctor Whon Amyhän tosiaan ajoi kauniit punaiset hiuksensa pois juuri sopivaan aikaan Guardians of the Galaxya varten, ja jostain syystä nettiin levisi väitteitä, että kokeneet avaruushiukset vaihtaisivat galaksia.

18. Phasma on sukua kreivi Dookulle.
Teoriassa tämä huhu ei toki ole vieläkään poissa pöydältä.

19. Elokuvan päähenkilö on Obi-Wanin lapsenlapsi.
Samat sanat. Vahvalla kröhöm-yskäyksellä, kuten Rey-keskustelussa on tässäkin blogissa puitu.

rey-finn-falcon-10-biggest-force-awakens-mysteries

Siis pitääkö meidän kuunnella vielä puolitoista vuotta lisää älytöntä spekulaatiota vanhemmistamme?

20. Rey ei ole Reyn oikea nimi.
Kuten tiedämme, tämäkään huhu ei ole suinkaan vielä täysin ulkona. Mutta se väite, mitä nyt tarkoitan, kuului näin: Rey on alias, jota Rey käyttää kuten Obi-Wan Beniä, mutta jonka takaa paljastuu elokuvassa uusi nimi. Moni spekuloi, että hahmon nimi olisi kenties sittenkin koodinimi Kira, ja maistuipa monen suussa (tietenkin) vielä nimirimmaus Kira Rey – Kylo Ren.

Ja sitten tietenkin se, että kaikessa tässä olisi kyse kaiburr-kristallist…ei, ei sittenkään.

20 asiaa, jotka putosivat pois The Force Awakensista

Tuntuiko The Force Awakens kahden tunnin ja vartin mittaisena nykyspektaakkeliksi jopa lyhyeltä? Jäikö moni asia yllättävän vähälle käsittelylle toiminnan seassa? Niin minustakin – ja osin tämä voi johtua siitä, että mutkikkaan tuotantoprosessinsa (käsikirjoittajan vaihdoista näyttelijän loukkaantumisiin) tosiaan tehtiin isoja muutoksia. Paljon kuvattua putosi elokuvasta leikkausvaiheessakin.

Tämä topkymppinä alkanut blogipostaus ei näilläkään luvuilla ole taatusti likimainkaan täydellinen, mutta tässä siis kaksikymmentä asiaa, jotka putosivat pois The Force Awakensista ennen ensi-iltaa:

Poe-Dameron

Tämäkin kohtaus meinasi jäädä meiltä näkemättä – tai ainakaan siinä ei olisi lentänyt Poe Dameron.

1.Poe Dameronin piti kuolla.
Näyttelijä Oscar Isaacin paljastus GQ-lehdelle ei ole yllätys: draamallisista syistä on oleellista, että oikea vastarintasankari ei löydä droidiaan, koska muuten Poe varastaisi seikkailun johtoroolin taisteluun ulkopuolelta ajautuvilta sankareiltamme Finniltä ja Reyltä. Kuoleman vaihtuminen valekuolemaksi käsikirjoitusvaiheessa ei silti haittaa: Poe Dameron on mukava hahmo, ja hänelle on varmasti käyttöä seuraavissa episodeissa.

2. Luke Skywalkeria yritettiin kyllä kirjoittaa tarinaan mukaan ennen loppua.
Ensimmäisen käsikirjoittajan Michael Arndtin mukaan Luke otti koko tarinan itselleen aina ilmestyessään tarinaan, ja katsoja lakkasi kiinnostumasta uusista hahmoista. Tuntuu tekniseltä, että tällaisen syyn takia Luke Skywalker päätyi piiloon koko episodi VII:n ajaksi, mutta teknistäkin suurten saagojen tarinankerronta voi joskus olla. Ja onpa Arndt epäilemättä oikeassakin. (Tämä on kiinnostavaa siksikin, että aiemmin luulimme nimenomaan Arndtin halunneen painottaa tarinassa enemmän uusia hahmoja ja Abramsin vanhoja. Taisimme luulla väärin – kuten siinäkin, kun luulimme Arndtin saaneen yksiselitteisesti potkut.)

3. Sukellus Endoriin oli pöydällä.
Michael Arndtin aikaan harkittuja juonta ajavia macguffineita olivat saman haastattelun mukaan myös ”Darth Vaderin jäännösten etsintä, matka vedenalaisiin toisen Kuolemantähden jäännöksiin ja pyhien, historiallisten jedipaikkojen etsintä”. Itse asiassa ensimmäiseksi ja viimeksi mainittu noista tuntuvat minusta kiertäneen mukaan elokuvaan. Vaderin palaneen kypäränhän omistaa Kylo Ren, ja Anakinin vanha miekka on toki keskeinen lopullisessakin elokuvassa. Kartta Luken luo taas on elokuvan mukaan itse asiassa kartta muinaisen jeditemppelin luo. Mutta sen sijaan toisen Kuolemantähden jäännökset -juoni olikin parempi hylätä paperikoriin.

4. Kartan sijaan miekka tai käsi?
Varhaisten huhujen mukaan elokuvan tavoiteltu macguffin ei ollutkaan kartan sisältävä muistitikku, vaan Jakkulle päätyvä Luke Skywalkerin vanha valomiekka – tai suorastaan myös Luken Pilvikaupungissa miekan mukana menettämä käsi. Ymmärrän, että kätevästä ideasta luovuttiin, mutta miekan kuljettaminen halki elokuvan kohti omistajaansa olisi ollut symbolisesti kaunista. Sitä en kuitenkaan osaa selittää, miten kauan sitten kadotettu miekka olisi ollut se esine, joka johtaa kohti Lukea, sillä sitähän lopullinen juoni edellytti.

reykylo

Tässä kohtauksessako Kylon oli määrä lausua merkitseviä? Leikattiinko ne sanat pois liiankin merkitsevinä?

5. Kylo Renin oli määrä tunnistaa Rey.
Kylo eli Adam Driver ei lausu elokuvassa repliikkiä ”Is it true? You are just a scavenger?”, mutta näin lausuu häntä kuvaavaa actionfiguuri. Veikkaan – mutten tiedä – että repliikki on leikattu pois Kylon ja Reyn ensikohtaamisesta Takodanan metsässä. Se viittaa melko vahvasti jonkinlaiseen tunnistamiseen. Vielä vahvemmin siihen viittaa saman ajatuksen vaihtoehtoiselta versiolta tuntuva repliikki The Force Awakensin romanisaatiosta: ”It is you”, jonka Kylo lausuu, kun Rey eli Daisy Ridley sieppaa Luken valomiekan lopputaistelussa. Vaikuttaa siltä, että vaikka Rey ei tunne Kyloa, elokuvassa oli alunperin tarkoitus vihjata, että Kylo vähintään tietää, kenen lapsi Jakkulta saattaisi löytyä.

6. Puhetta puuttuu.
Maz Kanata ja Snoke tuntuvat puhuvan trailereissa ja tv-spoteissa aivan muuta kuin itse elokuvassa. Näin, koska trailereiden repliikkejä miksattiin tarkoituksella hämäävästi, koska elokuvaan päätyi eri ottoja samoista kohtauksista – ja koska molempien hahmojen käymiä keskusteluja leikattiin tuntuvasti. Todennäköisesti aivan loppuvaiheessa elokuvasta tipahti Kyloa kuvaileva repliikki ”Immune to the light”, jonka Covergirl-meikkisarja uskoi vielä syksyllä olevan elokuvan avainrepliikkejä.

Screenshot_34

Tätä toisen teaserin kuvaa ei ole elokuvassa. Vasemmalla Leia, oikealla Maz Kanata.

7. Maz Kanatan piti seurata jengiä vastarinnan tukikohtaan.
Toisessa teaserissa Maz Kanata antaa Luken miekan Leialle, mutta elokuvassa samantapaisessa kuvassa Finnille. Lupita Nyong’o oli itse asiassa mukana myös vastarinnan tukikohdan kuvauksissa, mutta lopulta hahmo pudotettiin leikkausvaiheessa sieltä pois – ohjaaja Abramsin mukaan, koska hänellä ei ollut siellä tekemistä.

8. Artoon herääminen kävi käsikirjoituksessa enemmän järkeen.
Elokuvan ehkä kritisoiduin juonihölmöys, R2-D2:n yhtäkkinen herääminen elokuvan lopussa näyttämään tarvittava kartta, saa selityksensä romanisaatiosta ja haastatteluista. Artoo ei herää Reyn saapumisen vuoksi, vaan siksi, että se kuulee mainittavan sanat Imperiumin arkistossa olevista kartoista, ja käynnistää itsensä näyttämään Kuolemantähdeltä aikanaan lataamansa kartat. Kelpuutan selityksen – mutta en sitä, että katsojan pitää etsiä se muualta kuin elokuvasta. Tässä kohtaa Disney ei tunnu oppineen pelkäämistään prequeleista. Aivan samaan tapaan esimerkiksi originaalitrilogian jedien katoamisen mysteeri, jonka selitykseen liittyy Qui-Gon Jinnin henki, ei niinkään ole juonenkäänteenä aivan idioottimainen, mutta George Lucas ei onnistunut selittämään sitä Revenge of the Sithin elokuvaversiossaan.

9. Korr Sellan hahmo olisi voinut paljastaa meille paljon.
Korr Sella on se tummaihoinen nainen, joka nähdään elokuvassa yhdessä ainoassa kuvassa, parvekkeella Tasavallan pääplaneetan räjähtäessä. Maisie Richardson-Sellersin näyttelemällä hahmolla piti olla isompi rooli: hahmo on Leian sanansaattaja ja henkilökohtainen ystävä, joka Leian piti alunperin saatella matkaan. Todennäköisesti tämä kohtaus myös kuvattiin, sillä twiittasihan Carrie Fisherin avustajakin hänestä jo kuvausten aikaan, ennen Richardson-Sellersin roolin julkistusta siis. Siinä olisi voinut olla se kohtaus, jossa olisin saanut elokuvaan kaipaamani sirpaleen lisätietoa galaksin tilasta.

sw-ren

Tämä kohtaus olisi voinut sisältää Maz Kanatan selventävän kommenttiraidan.

10. Reyn näky olisi voinut olla selväsanaisempikin.
Vuotaneiden luonnoskuvien ja käsishuhujen perusteella Maz Kanata näytti aiemmassa käsikirjoitusvaiheessa Luken jediakatemian tuhon näyn yhtä aikaa sekä Reylle että Finnille (kenties Han Solollekin?). Eräässä luonnoskuvassa Finn sytyttää Luken valomiekan Mazin majassa, ja näkykohtaus kuvailtiin käsi kädessä -ringiksi. Tällöin kohtaus olisi ollut pikemminkin Mazin näyttämä muistokuva kuin elokuvan versio, jonka voi tulkita Voima-näyksi tai spekuloiden vaikka Reyn omaksi tukahdutetuksi muistoksikin.

11. Kylo Ren saattoi käydä Millennium Falconissa.
Elokuvan ensiesityksessä olin ällistynyt, että huhuista suorastaan eniten odottamani kohtaus ei ollutkaan mukana. Sille oli vielä selvä paikkakin: Kylo Ren saa Voima-sävärit Han Solon saapumisesta Starkiller-planeetalle, ja katoaa sen jälkeen tukikohdasta joksikin aikaa. Huhut tarjosivat jo varhain selityksen: niiden mukaan Kylo menee sinne, mistä Solo-sävärit tulivat, ja löytää Millennium Falconin tyhjänä. Entinen Solo nousee alukseen, kävelee ohjaamoon, ja istuu isänsä tuolille ”kuin pohtimaan vielä kerran”, kuten huhu kuului. Tällä hetkellä en tosiasiassa tiedä, onko tätä kuvattu, mutta jos on, on siinä hitonmoinen poistettu kohtaus.

12. Luke olisi voinut keskustella Anakinin kanssa.
Luonnostaiteilija Ian McCaig kertoo The Art of The Force Awakens -kirjassa esittäneensä ”Anakinin ja Vaderin välillä häilyvän Voima-haamun” esiintymistä elokuvassa. Vähintään mielenkiintoinen ajatus! Epäselväksi jää, oliko tämä idea McCaigin oma vai kävikö se myös käsikirjoittajien pöydällä, mutta enpä ihmettelisi, vaikka vielä kohtaisimme sen tulevassa episodissa. Tällä kertaa Hayden Christensenin cameota varmasti vielä välteltiin kaiken muun prequel-sidonnaisen tapaan, mutta seuraavassa se ehkä jo uskallettaisiin tehdä.

13. Maz Kanatan planeetalla olisi voinut olla rathtareita.
Eräässä Making Star Warsin uskottavassa huhuraportissa rathtareita esiintyy Takodanalla herkuttelemassa stormtroopereilla. Tämä on vain prosessikirjoittamista, mutta detaljina mielenkiintoinen: mitähän mahtoi tässä käsikirjoituksen vaiheessa tapahtua Han Solon aluksella?

ST_Lightsaber

Ralph McQuarrie piirsi stormtrooperille valomiekan jo Kuolemantähdelle 1970-luvulla.

14. Phasmalla piti olla valomiekka.
Valomiekkaa kantavat stormtrooperit on vanha Ralph McQuarrie -konsepti 1970-luvulta, joten tottakai sekin kaikkien muiden vanhojen McQuarrie-ideoiden kanssa kaivettiin naftaliinista The Force Awakensia suunniteltaessa. Ilmeisesti Phasmalle harkittiin valomiekkaa, jolla vuotaneen luonnoskuvan mukaan olisi ollut ”wampan kynnestä tehty kahva”. En ymmärtänyt silloin, enkä ymmärrä nyt.

15. Leialla piti olla superase.
Huhu puhui Star Destroyereita tuhoavasta aseesta ja kertoi vastarinnan epätoivosta. Ei näkynyt elokuvassa tätäkään.

16. Chewbaccalla olisi voinut olla mekaaninen käsi.
Niin ikään vuotaneiden luonnoskuvien kertomaa: Chewielle harkittiin ”sotavamman” peruina mekaanista käsivartta.

sw-kylo

Lopullinen Kylo-kypärä on minusta ehdottomasti paras näkemistäni, mutta epäilemättä osa katsojista olisi tykännyt kyborgi-Kylosta enemmän kuin föönikypärä-Kylosta.

17. Kylo Ren olisi voinut olla paljon, paljon mekaanisempi.
Lukemattomia iteraatioita läpikäynyt Kylo Renin hahmo näytti monissa syksyllä 2014 nettiin vuotaneissa luonnoskuvissa kyborgilta. Oikea käsi näytti olevan kokonaan mekaaninen, ja Vaderin kypärää pitelevän hahmon kasvoja peitti joko vadermainen kyborgikypärä tai naamio, jonka on tarkoitus näyttää kyborgilta. Näistä luonnoskuvista lähti ensimmäisen kerran liikkeelle sitkeä huhu Luke Skywalkerista pahan puolelle kääntyneenä: hahmo kun tosiaan näytti Lukelta, ja mekaaninen käsi tuntui suoraan Lukelle kuuluvalta. Olisipa totisesti hauska tietää, oliko kaikissa käsikirjoitustyön vaiheissa kuitenkin kyse siitä, että kyborgimainen hahmo oli todellisuudessa Kylo ”Ben” Ren, vai harkittiinko pahikseksi jossain vaiheessa jotain aivan muutakin kyborgiolentoa. Tuskin kuitenkaan koskaan Lukea…

18. Pahan linnake katosi.
Samoissa nettiin vuotaneissa luonnoskuvissa esiintyi synkkä linna, jossa Rey näytti kohtaavan valtaistuimella istuvan kyborgimaisen olennon, jonka vangiksi sitten jäi. Tällaista kohtausta ei ole elokuvassa. Puhtaana spekulaationa mietin, että nämä suunnitelmat saattavat olla tarkoitetut Reyn ja Kylon kohtaamiseksi Maz Kanatan linnan sisäpuolella, vaikka ne luonnoksia katsoessa olikin helppo tulkita pahan omaksi linnaksi. Joka tapauksessa näillä kuvilla oli oma hämäävä vaikutuksensa spoiler gameen: ne oli kovin helppo yhdistää tietoon siitä, että elokuvaa on kuvattu Skellig Michaelin luostarisaarella, jonka moni siksi oletti olevan jonkinlainen pahan valtakunta. Toiset taas saivat näistä tiedoista lisää vettä myllyyn, jonka mukaan elokuvan paha kyborgiolento paljastuisi linnakohtauksessa Luke Skywalkeriksi.

19. Luken piilopaikkasaarella olisi voitu nähdä toimintakohtaus.
Tosiasia, joka piti minua epäuskoisena siitä, että Luke Skywalker todella löytyisi piilostaan vasta elokuvan lopussa: Skellig Michaelin saaren kuvauksissa oli mukana stuntteja. Jälkikäteen ajatellen tälle on kuitenkin selitys, joka jää edelleen spekulaatioksi: kenties Skelligillä oli tarkoitus kuvata samalla stuntteja vaativia kohtauksia, jotka nähdään vasta episodi VIII:ssa. Tiedämme nimittäin myös, että Skelligillä oli tarkoitus kuvata pitempään kuin oli sään vuoksi mahdollista – ja että saarelle tosiaan palattiin episodi VIII:n kuvauksia varten jo viime syksynä.

shadows-of-the-empire

Shadows of the Empire (1996), episodi V.5.

20. The Force Awakensin nimi oli pitkään Shadow of the Empire.
Pablo Hidalgon
äskettäin paljastama työnimi olisi liipannut läheltä vanhaa expanded universe -kulmakiveä Shadows of the Empirea. Valittu nimi The Force Awakens on ilman muuta parempi, vaikka minua ärsyttääkin, ettei elokuva anna kunnollista selitystä sen merkitykselle. Muita huhuttuja työnimiä elokuvalle olivat The Ancient Fear ja A New Dawn, joista jälkimmäinen huhun mukaan olisi sittemmin kierrätetty Rebels-kirjalle. Muinaista uhkaa en elokuvan nähtyäni nimivaihtoehdoksi usko, mutta Uusi aamunkoitto on kyllä ollut mahdollinen – aika nössö se vain olisi ollut.

Seuraavaksi vielä: hupsuimmat huhut.

Mediakatsaus: Tähtisotaa Suomessa Suobaccasta stressiskuuppiin

Kuten olette saattaneet huomata, myös suomalainen media on huomannut erään avaruuselokuvasarjan paluun. Tässä koottuna The Force Awakensin ensi-illan äärellä ja jälkeen julkaistuista kotimaisista Star Wars -jutuista eräitä lukemisen arvoisia:

The Force Awakens paljastaa, mistä koko Tähtien sota -sarjassa on kyse (HS Nyt)
– Jussi Ahlrothin, Jussi Pullisen ja Jutta Sarhimaan erittäin hyvä luenta seiskaepisodista koko sarjan ydinviestien kuvana:
Universumin näkökulmasta Voimassa pitää aina olla tasapaino. Pimeää puolta ei siksi koskaan voi pyyhkiä pois. Skywalkerin suvun jäsenet ovat eräänlaisia traagisia sijaiskärsijöitä. Heidän kohtalonaan on käydä läpi tätä taistelua itsessään, yhä uudestaan, ja lopulta palauttaa tasapaino.

Tähtien sota -suomentaja ei halunnut nimeään elokuvan yhteyteen (HS)
Tähtien sota -elokuvan kääntäjä: turvatoimet olivat äärimmäisen tiukat (Yle)
– Timo Porrin kärsimykset ovat kovaa kamaa. Ainakin itseäni alkoi melkein kaduttaa leffan käännösvirheiden kritisoiminen (vaikka niitä yllättävän monta onkin), koska sikäli kreisiä The Force Awakensin kääntäminen tosiaan on ollut:
Kääntäjät eivät myöskään saaneet nähdä elokuvaa. Siitä oli kääntäjille tuotettu versio, jossa näkyi vain puhuvia päitä – kaikki muu oli mustattu piiloon. ”Kuin kuunnelmaa kääntäisi”, Porri sanoo.

Suomalaisnainen työskenteli uuden Star Warsin kuvauksissa – ”Kymmeniä avustajia joutui sairaalaan” (HS)
– Kamera-assistenttina Abu Dhabissa työskennelleen Veera Ovaskan kertomukset sisältävät tavallista suorempia kulissien takaisia paljastuksia ja ihan kansainvälisen tason juoruskuupin, eikä se edes ole tuo otsikkoon nostettu. Ovaska nimittäin kertoo kuulleensa, että Abu Dhabin jälkeen Abrams olisi joutunut pitämään stressitaukoa.
”Se tyttö (Ridley) ehkä vähän diivaili. Mutta saa se vähän diivaillakin”, Ovaska puolustaa. ”Oli hirveän kuuma, kun kuvattiin. En osaa edes kuvitella, millaista olisi ollut, jos olisi itse pitänyt juosta aavikolla keskellä päivää, auringonpaisteessa ja 50 asteen lämmössä, pitkähihaisessa paidassa ja housuissa. Se oli ehkä siitä vähän tuohtunut. Semmoista se on.”

Joonas ”Suobacca” Suotamo: ”Lontoosta soitettiin, että pääsisitkö tapaamaan JJ Abramsia” (Basket.fi)
Meet the new Chewbacca (Yahoo News)
Henrik Dettman järjesti Joonaksen Star Wars -näyttelijäksi: ”Aikamoinen lottovoitto” (Iltalehti)
Ensi-ilta oli tunteikas kokemus suomalaiselle Chewbacca-näyttelijälle: ”Nauroin, huusin, itkin” (Yle)
Joonas Suotamo: Hollywood Confidential (Penn Staten yliopiston haastattelu vuodelta 2007)
– Se, että suomalainen näytteli Chewbaccaa tässä ja todennäköisesti tästä eteenpäinkin, on ihan satumainen juttu. Suomi tähtikartalle -saavutuksena se on paljon, paljon hurjempi kuin kotimaassa enemmän mediahuomiota saanut Sara Forsbergin kielikeikka. Näistä jutuista ymmärtää, kuinka kaikki kävi.
– Elokuvan historian ikonisimpiin hahmoihin kuuluvan Chewbaccan rooliin valmistautuminen oli täyttä työtä Suotamolle, joka ei ole saanut näyttelijän koulutusta eikä esiintynyt aiemmin elokuvissa. ”Katsoin ajan kanssa nauhoja ja yritin oppia, miten Chewbacca liikkuu, miten hän käyttäytyy, minkälainen on hänen persoonansa.”
– “The fact that he got to play Chewie in so many scenes was a powerful thing for him but Peter was often there while Joonas was doing this almost to be a consultant.”
– Istuin [Chewbaccan alkuperäisnäyttelijän] Peter Mayhew’n ja hänen vaimonsa vieressä, tyttöystävänikin oli siinä vieressä. Se oli äärimmäisen tunteellinen kokemus, niin kuin elokuvakin. En tule ikinä unohtamaan sitä fiilistä.

Suomi on uudessa Star Warsissa: Tube-tähti Sara Forsberg loi elokuvaan kielen (HS Nyt)
– Ei toki sillä, etteikö Sara Forsberginkin homma jännä olisi. On totisesti. Käsittääkseni kyseessä on kieli, jota Kanjee-klubi puhuu Han Solon kohdatessaan.
”Homma meni aika yksinkertaisesti. Kehitin sanoja, käytin niitä toistuvasti oikeissa yhteyksissä, kirjoitin vuorosanat ylös ja lausuin ne nauhalle. Mietin paljon painotuksia ja vastaavia, jotta se kuulostaisi mahdollisimman paljon oikealta kieleltä eikä pelkältä brskbrzt:ltä.”

Star Warsit ovat hyviä, kun ne ovat feministisiä (YleX)
– Mahtavasta ja ihanasta Reystä on toki kirjoitettu paljon, mutta tässä Jussi Latvala laajentaa katsetta saagan muihin naiskuviin:
Star Warsien feminismi ei ole ikinä ollut ohjelmallista tai julistavaa, vaan galaksissa itsenäinen naissankari on ollut kuin itsestäänselvyys (ainakin silloin, kun tekijät ovat leffoissaan onnistuneet). 

Ilahduttava The Force Awakens (Naiseudesta-blogi)
– Blogikirjoittaja Rosanna tarjoilee ilahtunutta innostusta syvempää ”toisenlaisesta diskurssista” katsottuna – pitäähän Disneykin Star Warsia ainakin toistaiseksi ”poikaelokuvana”:
Itse haluan nostaa ulkonäköä mieluummin Leian ansioksi sen, että hän on kenraali, joka johtaa vastarintajoukkoja. Se on olennaisempaa kuin iän mukanaan tuomien ryppyjen määrä.

Toteutuivatko pahimmat pelkoni The Force Awakensin suhteen? (Yle)
– Olli Kangassalon hauskasti toteutettu pika-arvio, jota lukiessa voi vielä kerran käydä läpi omankin mielipiteensä. Alussa myös yllättävää havainnointia pressinäytöksestä:
Maxim -elokuvateatterin pressinäytöksessä oli aistittavissa suuren tapahtuman odotusta, joskin kaltaiseni keski-ikäiset toimittajat vaikuttivat hieman kyynisiltä. Yleisön reaktiot olivat elokuvan alkupuolella lupaavan ilahtuneita, mutta keskivaiheilla tunnelma nuupahti ja sakkasi.
The Force Awakens: poliittinen analyysi (Kansan Uutiset)
– Pontus Purokurun pitkä ja ei-niinkään-hauska, mutta kiinnostava luenta, jossa First Order edustaa fasismia, mutta Imperiumi aikanaan ”vain” totalitarismia, ja jossa Kylo Ren näyttäytyy kasvavan fasistisen liikkeen sisäisenä aidosti tyylikkäänä hahmona:
Galaktisen Imperiumin hallinto flirttailee fasismin kanssa, jota järjestelmään syöttävät erityisesti pelolla ja uhkailulla operoivat sithit Palpatine (eli Darth Sidious) ja Darth Vader. Koska Imperiumi suuntautuu enemmän turvallisuuteen ja vakaan järjestelmän rakentamiseen, sitä voi kuitenkin pitää ennemmin totalitaristisena kuin fasistisena. Imperiumia myös hallitsi poliitikko eikä soturi. Palpatine on sith, mutta hän myös entinen konservatiivinen senaattori ja sittemmin keisari.

The Force Awakens: Kuka muu muka

Kysymys siitä, kuka Rey on, tuntuu jakavan katsojat ja fanit enemmän nyt The Force Awakensin näkemisen jälkeen kuin sitä ennen. Aiemmin selvä enemmistö toivoi ja jopa oletti, että elokuvan keskiössä oleva, nuorta Natalie Portmania muistuttavan Daisy Ridleyn näyttelemä Rey ilman muuta olisi Skywalker, sillä pitäisihän elokuvan keskiössä Skywalker olla. Tai ehkä vielä pikemminkin oletimme sukunimeksi Solo: eihän Lukella ollut näköpiirissä parempaa puoliskoa, ja istuihan Ridley jo aikanaan cast-valokuvassa kertovan näköisesti Harrison Fordin ja Carrie Fisherin välissä.

reyface

The Force Awakensin herättämiä kysymyksiä: Eikö Jakkulla tosiaan tarvita sukunimiä?

Nyt, elokuvan jälkeen, moni haluaakin pitää kiinni siitä, millaisena Rey The Force Awakensissa esiintyy: orpona ulkopuolisena, joka on lähes nappaamassa Han Solon sijaisisäkseen, mutta joka kenties löytää tämän lopulta Luke Skywalkerista. Elokuvan mahdollisia vihjeitä sukuyhteyksistä voi tulkita monella tavalla, mutta se kai on selvää, että Rey itse ei tarinassa tiedä olevansa sukua näille kummallekaan.

Minäkin huomaan mielipiteideni jakautuvan kahtia tasavahvoihin vastapareihin, kuten:
Haluanko juuri Reyn olevan Skywalkerien sukusaagan jatkaja? Kyllä!
Haluanko, että kaikki kaukaisen galaksin sattumalta kohtaavat hahmot eivät ole sukua toisilleen? Kyllä!
Onko Kylo/Rey-konflikti kiinnostavampi, jos hahmoilla on sukuyhteys? Kyllä!
Onko Reyn tarina kiinnostavampi, jos hän on oikea orpo, jonka on löydettävä itselleen perhe (käänteisesti siihen, mitä Kylo teki)? Kyllä!

Nämä ovat mielipidekysymyksiä. Mutta se, miksi tästä taitetaan peistä varmasti episodi VIII:aan asti, on tietysti se, että kysymys Reystä on aivan The Force Awakensin keskiössä: kuka hän on ja kuka hänestä voisi tulla. Vertaillaanpa siis noita elokuvan antamia moninaisia vihjeitä.

REY-AND-HANVaihtoehto 1: Rey on Leian ja Hanin tytär
+ Rey on erittäin Voima-herkkä, ja pystyy jopa mind trickin kaltaisiin temppuihin, joihin olemme olettaneet tarvittavan huomattavaa harjoittelua
+ ei olisi sattumaa, että aivan Reyn naapurissa asuu ”Leian vanha liittolainen” Lor San Tekka, jolla sitä paitsi ”sattuu” olemaan kartta Luken luo
+ Kuten Entertainment Weekly paljasti, Skywalkerien mentorit Yoda ja Obi-Wan puhuttelevat Reytä Voima-näyn aikana
+ Leia halaa lopussa Reytä tunteikkaasti, vaikka hahmot eivät ole tavanneet elokuvassa aiemmin
+ R2-D2:n ”herääminen” elokuvan lopussa saattaa selittyä Reyn saapumisella lähelle (tosin käsikirjoittajat tarjosivat Entertainment Weeklylle toisenlaisen selityksen)
+ Rey esitetään sekä elokuvassa että esimerkiksi julisteessa Kylo Renin vastaparina, hahmojen vetäytyessä lopussa kumpikin oman mestarinsa luokse, mikä voisi tukea sisaruutta
+ Kylon reaktiossa Reyn ensimainintaan (”What girl?!”) ja puheissa Reylle voi kuulla mahdollisuuden siitä, että Kylo tunnistaisi Reyn. Aivan erityisen raskauttava voisi olla poistettu repliikki ”Is it true? You are just a scavenger?”
+ Rey näyttää lopussa ”perivän” Millennium Falconin, ehkä yhdessä Chewbaccan kanssa
+ Kathleen Kennedyn sanat Star Warsista ”Skywalkerien saagana”
– Han Solo ei näytä tunnistavan Reytä
– Han ja Leia tuskin olisivat tarkoituksella jättäneet tytärtään Jakkulle
– jos tytär olisi esimerkiksi kaapattu tai kadonnut, luulisi tämän tulevan puheeksi keskustelussa, jossa puhutaan menetetystä pojasta ja tuon menetyksen vuoksi särkyneestä liitosta
– jos Leia halaa lopussa tyttäreksi tietämäänsä nuorta naista, menee aika lähelle katsojille valehtelua, että tämä jätetään sanomatta

Vaihtoehto 2: Rey on Luke Skywalkerin tytär
+ mitä edellä sanottu Voima-herkkyydestä
+ mitä edellä sanottu Lor San Tekkasta
+ mitä edellä sanottu Yodan ja Obi-Wanin sanoista
+ mitä edellä sanottu R2-D2:n heräämisestä
+ mitä edellä sanottu Kylo-paralleliasta pätee yhtä hyvin, jos hahmot ovat serkkuja
+ mitä edellä sanottu Kylon puheista niin ikään
+ mitä edellä sanottu Kathleen Kennedyn puheista
+ Leian pitkä halaus voi selittyä sillä, että tämä tunnistaa Reyn tämän nähdessään
+ koska elokuva kertoo meille niin vähän Lukesta, mikään ei sulje pois mahdollisuutta lapsesta puuttuvien 30 vuoden aikana
+ lentäjänkypärästä ja nukesta päätellen Reylle voisi olla kerrottu, että hänen isänsä oli kapinallispilotti
+ Voima-herkkyyden lisäksi Reyssä on mekaanikon vikaa kuten Lukessa ja Anakinissakin
+ Voima-näky, joka saa Reyn näkemään väläyksiä Luken jediakatemian tuhosta, jolloin näyn laukaiseva valomiekka ei ollut Luken lähellä, vihjaa vahvasta yhteydestä. Monet ovat tulkinneet näyn jopa kertovan, että Rey itse oli paikalla Luken jediakatemian tuhossa.
+ Reyn uneksii saaresta keskellä suurta merta, jollaisella Luke nimenomaan majailee.
+ toisen teaserin leikkauksessa Luke tuntuu sanovan tämän Reylle ihan suoraan: ”The Force is strong in my family. You have that power too.” Mutta teasereista ei tietenkään voi vetää varmoja johtopäätöksiä.
+ Reyn paljastuminen Luken tyttäreksi olisi voimakas toistuma originaalitrilogiasta
– tuntuu erikoiselta, että Luke, orpo itse, olisi tarkoituksella jättänyt tyttärensä Jakkulle
– jos Rey olisi yksinkertaisesti Luken tytär, tuntuu sekä tarinansisäisesti että dramaattisesti oudolta, että se jätetään sanomatta loppukohtausten aikana, kun asian luulisi paljastuvan tuolloin heti seuraavan episodin ensiminuuteilla
– Reyn paljastuminen Luken tyttäreksi olisi ehkä liiankin voimakas toistuma originaalitrilogiasta

Vaihtoehto 3: Rey on oikeasti ulkopuolinen orpo
+ Rey itse ei elokuvassa tiedä olevansa Luken, Leian eikä Hanin jälkeläinen
+ mikään elokuvassa ei varmuudella viittaa siihenkään, että kukaan meille puhuvista hahmoista (Han, Leia, Kylo tai C-3PO) tunnistaisi Reyn
+ Lor San Tekkan alkuperäinen suunnitelma – anna Poelle kartta, tuo Luke takaisin – ei tunnu sisältävän mitään tarvetta lähistöllä asuvan orvon puuttumiseen asiaan
+ mitä edellä sanottu lapsen hylkäämisen loogisuudesta: uskottavampaa olisi, että hylkääjä olisi joku muu kuin tuntemamme sankarit
– kaikki vihjeet päinvastaisesta

Lisäksi on vaihtoehto 4 eli musta hevonen: Rey voi olla sukua jollekin muulle tutulle. Huhuja jo varhain seuranneet muistavat, että ennen kuin The Force Awakensista tiedettiin juuri mitään, huhuttiin siinä olevan mukana Obi-Wanin lapsenlapsen. Edellä summatuista plussista ja miinuksista voi niin ikään summata vaihtoehdon, että Rey olisi Leian tytär, muttei Han Solon, eikä salakuljettajaparka tästä tyttärestä tietäisikään: tämä kun selittäisi Leian halauksen ja Hanin suhtautumisen. Tai kun kerran Greg Grunbergin hahmo Snap Wexley on Aftermath-kirjan Temmin Wexley aikuisena, voisi Rey ajallisesti olla Lost Stars -kirjan päähenkilöiden lapsi – ja silloin hän vieläpä olisi Jakkulle päätyvän kapinallislentäjän tytär.

Sekin on hyvin mahdollista, että Reyllä tosiaan on side Luken jedikouluun, vaikkei sukusidettä opettajaan: ehkäpä Rey oli kuin olikin lapsena paikalla koulun tuhon hetkellä, koska hänen äitinsä tai isänsä oli koulun oppilas ja siten Ren-ritarien uhri? Tämä osa spekulointia elää tai kuolee sen mukana, kuinka kauan jedikoulun tuhosta ja Luken katoamisesta on, ja luulisi, ettei aikajanan ajoitusasioita voida pitää salaisuutena kovin kauaa.

Moni spekulaattori on myös ehtinyt huomauttaa, että monet yllä teorioiden miinuksiksi kirjaamani kohdat nollautuvat, jos Reyn (tai hänen vanhempiensa!) muisti on pyyhitty. Tämä on kyllä totta – mutta juonenkäänteenä minusta ikävän laiska ratkaisu. Toivon siis, että Rey ei ihan oikeasti tiedä, kuka on. Siitä sen sijaan en mene takuuseen, että kukaan muukaan hahmo ei sitä tietäisi…

Niin, jos minun pitäisi sanoa kantani, uskon tällä hetkellä Luken tytär -vaihtoehtoon.

The Force Awakens: Spekulaatio saa jatkua

The Force Awakensin nähtyäni ymmärrän paremmin JJ Abramsin ja Disneyn halua pitää elokuvan elementtejä salaisuutena mahdollisimman pitkään. Kun edellisessä merkinnässä pohdin sitä, kuinka ”hyvä elokuva” episodi VII oli, nyt siirryn saagan tarinankerrontaan – joten jos lukijoissa sattuisi olemaan joku elokuvaa vielä näkemätön, varoitan: nyt spoilaa.

kylo

Kylo Ren (Adam Driver): hahmo, josta saimme eräitä ensimmäisiä vastauksia.

Niin, on ymmärrettävää, että JJ halusi pitää Luke Skywalkerin piilossa elokuvan trailereista, koska ainoa hänen kasvonsa näyttävä kuva olisi ollut elokuvan loppukohtaus. Ja on selvää, ettei Reyn sukunimeä paljastettu ennen elokuvaa, koska ei sitä paljastettu itse elokuvassakaan. Itse asiassa luettelo kysymyksistä, joita fani jää miettimään The Force Awakensin lopputekstien pyöriessä, on hämmästyttävän yhteneväinen niiden kysymysten kanssa, joita moni mietti jo ennen elokuvaa, vaikkei olisi pahasti huhuista spoilaantunutkaan. Esimerkiksi:

  • Miksi Luke on pysynyt piilossa vuosia, eikä ole yrittänyt pysäyttää Ensimmäistä ritarikuntaa ja Kylo Reniä? Mitä hän on tehnyt poissaolonsa vuosina?
  • Mikä oikeastaan on galaksin tila: kuinka voimakas on Tasavalta, kuinka voimakas Ensimmäinen ritarikunta? Jos jälkimmäinen käyttää lapsina kaapattuja sotilaita ja tappaa vääräuskoisia siviilejä, onko se pikemminkin tosielämän Isisin kaltainen, uskonnollisten fanaatikkojen kauhulla alueitaan hallitseva terrorijärjestö, eikä lainkaan Imperiumin kaltainen ”oikea valtio”? Ja jos näin, mikä itse asiassa on se usko, jota Ensimmäinen ritarikunta tunnustaa?
  • Kuka tai mikä on tuon Ensimmäisen ritarikunnan Itsevaltias Snoke? Nähdäkseni kaikki vaihtoehdot ovat yhä avoinna Darth Plagueisista ihmemaaoz-maiseen jättimäisellä kuvajaisella alaisiaan pelottelevaan nukkemestariin.
  • Ketkä ovat Reyn vanhemmat, ja miksi hänet on jätetty Jakkulle?
  • Mikä on lopulta ”Herääminen”, joka on elokuvan nimessä asti? Reykö, joka ei kuitenkaan ole Snoken repliikin vaiheessa vielä koskenutkaan Voimaan? Heräsikö jokin muukin kuin Lucasfilmin tuotantokoneisto?

Emme tiedä. Ja mikä vielä yllättävämpää: näiden jo ennen elokuvaa pohdittujen kysymysten oheen The Force Awakens liittää oikeastaan vain yhden uuden kysymyksen (lukuunottamatta ilmeisiä ”Mitä tapahtuu seuraavaksi?” ja ”Kuinka sen-ja-sen-hahmon kävi?”): Mitä tapahtui Luken jedikoulussa, ja kuinka Ben (Solo? Organa? Skywalker?) tuli Snoken viettelemäksi?

Tuon yhden suuren salaisuutensa The Force Awakens muuten paljasti mielestäni tyylikkäästi, alleviivaamatta sen paljastuksenomaisuutta. Näin, vaikka mahdollisuudet ”I am your father” -tyyppiseen paljastushetkeen olivat olemassa: vaikka monet meistä olettivat Kylo Renin olevan Solo, ”varmana tietona” tämä ei käsittääkseni vuotanut minnekään, enkä ainakaan minä muista missään törmänneeni Ben-nimeen. Itse asiassa paljastus oli siksi yllättävänkin smooth: olihan jo kauan sitten huhuraportteja siitä, että elokuva ”kiusaisi” mahdollisuudella Luke Skywalkerista pimeällä puolella, ja etukäteen ”Onko Luke Kylo?” -spekulaatio netin vähemmän spoilaantuneissa jengeissä kiersikin. Siksi en olisi yllättynyt, jos elokuva olisi ensin antanut joidenkin katsojien uskoa mahdollisuuteen, että naamion sisällä tosiaan olisi Luke – kunnes kypärä lähtisi päästä Reyn kuulustelukohtauksessa. En silti ole pahoillani, ettei näin: myöhemmillä katsomiskerroilla tällaiset hämäykset tuntuvat aina vaivaannuttavilta.

rey-gun

Rey (Daisy Ridley): hahmo, jonka koin jo oppivani tuntemaan, mutta jonka historia kiinnostaa siksi yhä enemmän.

Se spekulaatio on nyt joka tapauksessa ulkona, mutta monet muut saavat jatkua, koska The Force Awakens käytti (ilkeästi kärjistäen) niin suuren osan ajastaan ikään kuin toteamaan sen saman, minkä trailerit ja etukäteishaastattelutkin. Tällä en tarkoita, että markkinointi olisi pilannut elokuvan, kuten en tarkoita sitäkään, ettäkö pitäisin lopputulosta huonona, vaan nimenomaan tätä minun ja monien muiden harrastusta spekuloida suuren saagan suurta tarinaa. Tämän blogin oheen perustamassani, yllättäen pirteästi tähän päivään asti jatkuneessa chat-keskustelussakin on pääosin pohdittu näitä ihan samoja juttuja, joita tosiaan useimpia pohdittiin jo ennen elokuvaa: Reytä, Snokea ja Lukea. Oletan, että monet näistä pohdinnoista elävät tästä episodiin VIII asti.

The Force Awakensissa on siten jonkin verran samaa vikaa kuin Pimeässä uhassa (kauhistus!): se on ennen kaikkea johdatus uuteen aikakauteen. Uutuus tuskin jää Pimeän uhan tavoin irralliseksi seuraajistaan – päinvastoin, episodi VIII voi jopa alkaa VII:n loppukohtauksesta, vaikka todennäköisemmin ei – mutta uuden trilogian kokonaisuuden näkökulmasta The Force Awakens tuo vasta päähenkilöt yhteen ja törmäyttää heidät ensimmäisen kerran pahan Kylo Renin kanssa. Loppukuva Luken ja Reyn kohtaamisesta toimii cliffhangerina, mutta samalla se ärsyttää juuri siksi, että se tuntuu kohdalta, josta uusi tarina kunnolla vasta alkaa.

Elokuvaa katsoessa tämä ei ole ongelma, koska The Force Awakens etenee niin kertakaikkisen sujuvasti, ja koska sekä katsojalla on niin mukavaa sekä uusien että vanhojen hahmojen parissa. Narratologian termein: The Force Awakensin tarina (se, mitä siinä tapahtuu) on aika köykäinen ja sitä paitsi lähes toisinto New Hopesta, mutta elokuvaa katsoessa se ei haittaa, koska sen juoni (se, miten tapahtumat seuraavat toisiaan ja miten tarina kerrotaan) toimii hyvin.

Mutta katsoessa The Force Awakensia seitsemäntenä osana pitkää sarjaa, tarinan heppoisuus onkin toisenlainen ongelma. Kirjoitinkin jo edellisessä merkinnässä siitä, että The Force Awakensista saattaa vielä tulla elokuva, josta fanit pitävät vähemmän kuin ei-fanit. Voin melkein jo kuvitella, kuinka kotisohvan tulevissa maratoneissa harmitellaan eräitä The Force Awakensin yksityiskohtia samaan tapaan kuin prequelien tyhmyyksiä. Se, että vastarintaliike ei muka kykene tulkitsemaan galaktisen kartan palaa ilman koko galaktista karttaa, tai se, että R2-D2 herää sopivasti elokuvan lopussa tuon loppupalan antamaan, ei ole kovin paljon fiksumpaa kirjoittamista kuin George Lucasin kömpelö ratkaisu saada nuori Anakin auttamaan jedejä antamalla ymmärtää, että huumekartellien ja salakuljettajien suosimalla Tatooinella yhdellekään rahanvaihtajalle eivät kelpaisi tasavallan rahayksiköt.

Osa näistä ongelmista johtuu JJ Abramsin yleispiirteestä elokuvantekijänä: mieluummin siistejä juttuja tapahtuu kuin järjen annettaisiin estää siistien juttujen tapahtuminen. Mutta osa voi johtua ikävämmin nimenomaan Lucasin vahvasta varjosta, prequelmaisuuden sairaalloisesta välttelystä. Siihen piikkiin panen esimerkiksi sen, että The Force Awakens tosiaan hämmentävästi jättää kertomatta, miten galaksissa oikeastaan isommin menee:  onko esimerkiksi superasettaan lataava Ensimmäinen ritarikunta niskan päällä kuten Imperiumi originaalitrilogiassa oli, vai onko se pikemminkin armeijaksi järjestäytynyt terroristiryhmä.

On hienovarainen linja, selitetäänkö kuviteltua maailmaa liikaa, liian vähän vai juuri sopivasti. Paljon yleisempi synti on selittää liikaa. The Force Awakens selittää sitä minusta hieman liian vähän. Ei siihen paljon olisi tarvittu: muutamat repliikit lisää ekspositiota esimerkiksi Han Solon, Leian tai Maz Kanatan suuhun, ja elokuva olisi asettunut paremmin suureen kuvaan siitä, mitä tapahtui kapinaliitolle ja Imperiumille sen jälkeen kun Endorissa juhlittiin. Mutta prequeleja syytettiin liiasta politiikasta, ja episodi VII:ää tehdessä oli selvästi päätetty väistää kaikkea, mistä prequeleja syytettiin.

Samalla mieleni tekee sanoa, että yksi prequelien perusteella vältelty asia saattoi olla suvantokohdatkin: episodit I-III kun jämähtelevät usein paikalleen, ja The Force Awakens todellakaan ei. Huomaan toivovani, että luvassa olisi vielä bluraylle myös leikkaus, johon todennäköisesti kuvattuja hengityshetkiä olisi palautettu – elokuvasta oli pudotettu pois jopa huhuraporttien perusteella eniten odottamani kohtaus, jossa Kylo Ren käy tyhjässä Millennium Falconissa ja istahtaa vielä kerran isänsä tuoliin. Mitään massiivista special editionia en kaipaa: viisikin minuuttia lisää ilmaa sinne tänne ripoteltuna voisi tehdä ihmeitä.

leia

Leia Organa (Carrie Fisher): hahmo, jonka olisin suonut puhuvan elokuvassa enemmänkin.

Jälleen mieleni tekee tarkentaa, että tämä ei tarkoita, ettenkö olisi pitänyt näkemästäni. Kyllä pidin (molemmilla tähänastisilla kerroilla). Pikemminkin tämä tarkoittaa sitä, että The Force Awakens asettuu Star Wars -jatkumoon siinäkin, että se ei suinkaan ole elokuva, josta fanit eivät löytäisi kritisoitavaa – ja että se, kaikkien edeltäjiensä tavoin, jättää avoimia kysymyksiä sekä juonestaan että siitä, millainen elokuva olisi vaihtoehtoisesti voinut olla.

Pohjimmiltaan esimerkiksi minä haluankin Star Warsini juuri sellaisina.

The Force Awakens: Kohti parempaa maailmaa

Ovat ne varmasti olleet makoisat kahvit, jotka JJ Abrams ja Lawrence Kasdan ovat juoneet, kun The Force Awakensin aloituslauseen ovat keksineet: ”This will begin to make things right”.

Ihanan vaatimaton julistus elokuvalta, joka mukailee originaalitrilogiaa ja välttelee kaikkea prequeleissa nähtyä niin pitkälle, että sitä voi melkein kutsua laskelmoinniksi. Toisaalta repliikki sopii melkein tiivistetyksi elokuva-arvioksi: nyt kaksi kertaa seitsemännen Star Wars -episodin nähtyäni toivon, että se ei jää trilogiansa parhaaksi elokuvaksi – mutta että se trilogia kyllä saa oikein hyvän startin.

Kuten arvaatte, minulla on aika paljon sanottavaa, eikä siihen yksi postaus riitäkään. Kirjoitin reilun parintuhannen merkin arvion jo eilen kahden näytökseni välissä, enkä ole pahasti eri mieltä itseni kanssa nyt morning afterinäkään. Tässä kirjoituksessa yritän kuitenkin mennä pitemmälle siihen, kuinka onnistunut The Force Awakens onkaan elokuvana – ja toisaalta Star Wars -elokuvana, mikä on vähän eri asia. Jätän varsinaiset saagan juonipohdinnat seuraavaan postaukseen, mutta toki tämäkin kirjoitus ansaitsee varoituksen: Tämä kirjoitus spoilaa, ellet ole nähnyt elokuvaa. Ja jos et ole nähnyt, miksi luet tällä hetkellä tätä blogia etkä katso elokuvaa?

newtfaimage1

Autiomaaplaneettojen piti olla niin nähtyjä, mutta kyllä minä vaan mielelläni lähtisin Jakkun hylättyjä sotakoneita tutkiskelemaan! Hyviä paikkoja geokätköille.

Yksi toisen päivän pääajatuksistani oli, että niin voittopuolisen positiivisesti kuin The Force Awakens onkin nyt vastaanotettu, se saattaa vielä osoittautua sarjan ensimmäiseksi elokuvaksi, josta ei-fanit pitävät faneja enemmän.

Tarkoitan tällä sitä, että The Force Awakens on niin onnistunut viihde-elokuva, että on vaikea kuvitella, että kukaan sen kertaalleen katsova inhoaisi näkemäänsä. Oletan, että suurenkin yleisön arviot tulevat ulottumaan ihankivasta aivanmahtavaan, kun kerran prequel-vihansa tarkkaan tuntevien fanien ja kriitikoidenkin ensimielipiteet ovat painottuneet tämän asteikon yläpäähän. Mutta kun aika kuluu ja me fanit katsomme The Force Awakensin viidettä tai viidettäkymmenettä kertaa, elokuvan puutteista ja vioista voi vielä tulla sille isompia rasitteita kuin ensikatsomalla tuntuukaan. Tämä on tietysti ymmärrettävääkin (kuten tohtori Ian Malcolm eräässä aivan toisessa scifiseikkailusarjassa aikanaan opetti: ”Details emerge more clearly as the fractal curve is redrawn. Inevitably, underlying instabilities begin to appear.”), ja oli totta myös prequelien kohdalla: ei Pimeää uhkaakaan ensi-illan jälkeen nykyiseen tapaan vihattu.

The Force Awakensille voi käydä näin, koska se – päinvastoin kuin Pimeä uhka – ei juuri pysähdy haukkomaan henkeä. Episodi VII on niin keskeytymätön vuoristorata, että sen kyydissä ei ehdi tulla tylsää, mutta vuoristoratoja ei välttämättä ole tarkoitettu ajeltavaksi lukuisia kertoja. Jo toisella katsomiskerralla saattaa tulla huomanneeksi, että The Force Awakensissa on monta melkein pimeäuhkamaista (!) heppoista juonenkäännettä, jotka vain peittyvät elokuvan viihteelliseen sujuvuuteen. Aion tosiaan palata juoneen myöhemmässä blogimerkinnässä, mutta todettakoon, että tarkoitan nyt esimerkiksi sitä, onko galaktisen kartan etsinnässä Luken löytämisen avaimena oikeastaan mitään järkeä.

Tätä saa, kun tilaa ohjaajaksi JJ Abramsin, jonka kaikki pitkät elokuvat ovat juuri tällaisia vauhtihirmuja, joiden juonelliset ongelmakohdat ratkaistaan liian usein sattumankaupalla. Yrittäkääpä vain miettiä, millaisen ajan sisällä The Force Awakens tapahtuu. Alussa kuluu puolitoista päivää seesteisesti Reyn mukana, mutta markkinapaikalta Reyn ja Leian halaukseen vaikutetaan menevän samoilla silmillä. Niin, ja kun nyt vauhdista puhutaan, vastatkaapa myös tähän: Koetteko nähneenne sellaisen vuorokauden pikaseikkailun, joka perustelee paikkansa kaanonin seitsemäntenä episodina olemalla tärkein vuorokausi Skywalkerien sukusaagassa sitten Jedin paluun?

Vauhdin kätkemien juoniheppouksien lisäksi asia, jonka epäilen alkavan jossain vaiheessa ärsyttää kovan luokan Star Wars -hupsuja enemmän kuin satunnaista katsojaa, on The Force Awakensin samankaltaisuus A New Hopen kanssa. Kaikki haluavat saada käsiinsä tärkeän droidin, joka päätyy autiomaaplaneetalla orvon käsiin, joka pakenee Millennium Falconilla uuden isähahmon seurassa, jotta voidaan voittaa kokonaisia planeettoja tuhoava superase… Mikään näistä ei olisi ongelma yksinään, eikä moni olisi yhdessäkään (onhan teemojen toistuminen ja tarinoiden syklisyys ilman muuta kaikkia satuja ja myyttejä kierrättävän Star Warsin ytimessä!), mutta yhdessä ne tekevät The Force Awakensista melkein remaken. Tämäkin kelpaa varmasti katsojille, jotka inhosivat prequelien poliittisia ja romanttisia juoniosia ja kaipasivat nimenomaan originaalitrilogian menoa, mutta itse koen, että parhaassa mahdollisessa maailmassa originaalitrilogian kaltaisuuden ei olisi pitänyt tarkoittaa sen tapahtumien kopiointia. (Jos minun pitäisi nimetä elementeistä ikävin, osoittaisin Starkilleriä eli ”kolmatta Kuolemantähteä”: Jos pahisten uhka olisi toisenlainen, olisi muu toisteisuus helpompi sulattaa.)

starkiller

Nürnbergin puoluekokous ei pettänyt odotuksia elokuvassakaan, mutta Starkiller-tukikohdan superaseesta en sano ihan samaa.

Mutta tällä en tarkoita sanoa, että olisin pitänyt The Force Awakensia huonompana toisella katsomiskerralla. Itse asiassa nautin siitä enemmän: kun en enää jännittänyt seuraavaa enkä katsonut analysoiden näkemääni verrattuna odottamaani, saatoin heittäytyä seikkailun vietäväksi. Ja sehän vie: aivan erinomaisesti, sitä paitsi. Niin hyvin, että elokuvan ongelmilta on kyllä oikein helppoa sulkea silmänsä.

Kiitos tästä kuuluu Abramsin ja Kasdanin lisäksi erityisesti näyttelijöille ja siis elokuvan hahmoille. Jos juoni onkin versiointi vanhasta, ovat Rey, Finn ja Kylo Ren todellakin jotain aivan uutta. Pidin suunnattomasti kaikista kolmesta, eikä minulla mitään Poe Dameroniakaan vastaan ollut – tämä vain jäi pääkolmikkoa vaatimattomammaksi hahmoksi. (Itse asiassa neljäs kantava hahmo oli BB-8, mikä ei toki pitäisi yllätys ollakaan – kantavathan Artoo ja Threepiokin A New Hopea hyvin pitkään jopa kaksin.)

Daisy Ridley oli aivan ilmiömäinen, ja on ilmiselvää, että hän sekä kantaa tämän trilogian erinomaisesti että nousee tähdeksi muutenkin. Rey on hahmonakin elokuvan kiinnostavin sankari: suuri surullinen yksinäinen, joka kuitenkin taistelee viimeiseen asti vastaan mahdollisuutta löytää uusi perhe elokuvan muiden hahmojen parista. John Boyegan hahmo on paljon trailerien välittämää kuvaa sujuvampi yhdistelmä komediaa ja tragediaa. Näyttelijöiden välinen, kaikissa haastatteluissa näkyvä aito ystävyys ja kemia on tallentunut valkokankaalle täydellisesti, ja niin paljon kuin monet muut Harrison Fordia kehuvatkin (ja miksipä eivät), minä nautin nuorten sankarien välisistä kohtauksista niin, että Han Solon tuominen mukaan kuvaan niinkin pian oli melkein harmi.

Silti Finn ja Reykin kalpenevat elokuvan ytimen, suunnattoman kiehtovan Kylo Renin rinnalla. Miten taitavaa elokuvallista hahmonrakentamista onkaan, että samassa elokuvassa sama tyyppi on vuorohetkin äärimmäisen paha, huvittavan koominen (raivonpurkaukset) ja katsojan sympatian kohde! Adam Driver on roolissa oikein hyvä, mutta tässä suurempi kiitos kuuluu ilman muuta käsikirjoitukselle. Minulle uusi trilogia näyttäytyy tällä hetkellä Reyn ja Kylo Renin kaksoistarinana (mutta ei kai nyt sentään kaksostarinana?).

reykylo

Tämä taisi olla ainoa kuva, jossa uuden trilogian ydinvastaparit kohtasivat trailereissa? Elokuvassahan niitä oli useampiakin, mikä todistaa, että ihan kaikki ei ollut tv-spoteissa.

Olin jo kirjoittamassa jotain pienempien roolien hahmoistakin, mutta se pohdinta taitaa olla parempi jättää juonen käsittelyn puolelle. Tämä sen sijaan on vielä sopivaa sanoa tässä: ajattelematta sitä, kuinka The Force Awakens seuraa originaalitrilogiassa nähtyä (ja tietysti osittain juuri siksi), se on aivan ensiluokkaisen onnistunut ”Star Wars -elokuva”.

Se kuljettaa katsojansa mielikuvituksellisiin maailmoihin: tällä kertaa ilmastollisesti ja geologisesti tuttuihin, mutta toiseuden kulttuureiltaan kiehtoviin. Tälläkin kertaa mukana on monta lokaatiota, joita katsojana haluaisin tutkia tarkemminkin.
Se on täynnä kiehtovia hahmoja, joiden kaukaiseen galaksiin sijoitetut elämäntilanteet ovat kuitenkin kovin samastuttavia ongelmineen ja toivon mahdollisuuksineen. Tällä kertaa niitä on heti trilogian avausosasta alkaen tarjolla myös tarinan pahikselle.
Se on sujuva yhdistelmä seikkailua, toimintaa, draamaa ja komediaa. Niin paljon kuin prequelien hahmoja parjataankin, ne epäonnistuivat vielä pahemmin katsojan naurattamisessa, kun taas The Force Awakensia katsoessaan saa nauraa sekä hahmoille että hahmojen kanssa (molemmissa eilisissä näytöksissäni suurimmat naurut saivat BB-8:n sytkäri ja C-3PO:n ensiesiintyminen).
Se tuntuu luontevalta jatkolta sille, mikä on nähty edeltävissä episodeissa, ja perustelee siten järjestysnumeronsa.
Ja se koskettaa.

Ei epäilystä: Voima on herännyt. Mutta kunhan pääsen siihen juonipuoleen, voinkin aloittaa kysymällä, mitä se tarkoittaa…