Päivän huhu: Exegol-elokuva ihmisiltä, joista et ole koskaan kuullutkaan

En oikeastaan jaksaisi enää edes reagoida näihin. Näyttää nimittäin olevan niin, että helpoin tapa saada tuntematonkin nimi isojenkin Hollywood-medioiden uutisiin on päästä huhuun, jonka mukaan olisi tekemässä seuraavaa Star Wars -elokuvaa. Kannattaisi varmasti muutamille suomalaisillekin ohjaajille!

Samalla kuvaa kyllä hyvin Lucasfilmin viime vuosien saippuaoopperan käänteitä, että epämääräisissäkin heitoissa on uutisarvoa. Sillä eihän sitä koskaan tiedä, mikä huhu paljastuukin todeksi…

Sillä perusteella siis, tässäkin blogissa:

Päivän huhun mukaan (mm. The Hollywood Reporter) kehitteillä on uusi, julkistamaton Star Wars -elokuvahanke, jota keittelevät ohjaaja-kirjoittaja J.D. Dillard ja käsikirjoittaja Matt Owens. Uutiseen tosin kuuluu alaviite, että Dillard ei välttämättä edes huhun mukaan olisi hankkeen ohjaaja (joka kai tarkoittaa, että hänkin ehkä olisi kirjoittaja).

Sleight-movie

Tässä ei tehdä jeditemppua, vaan käytetään jonkinlaisia maallisempia supervoimia. Kuva J.D. Dillardin elokuvasta Sleight (2016).

J.D. Dillard on minulle täysin tuntematon nimi. Hän on ohjannut kaksi kaupallisesti tuotettua elokuvaa pikkustudioille (Sleight, 2016, ja Sweetheart, 2019), eikä kumpikaan näytä ainakaan Imdb:ssä kummoiselta. Sleight keräsi kuitenkin Wikipedian mukaan positiivista huomiota Sundancessa – ja neljän miljoonan dollarin tuoton 250 000 taalan budjetillaan.

Jännittävää kyllä, Dillardin filmografiassa on jo kaksi Star Wars -elokuvaa. ”Production and technical support” The Force Awakensissa kuulostaa kuitenkin melkein harjoittelijan hommalta ja stormtrooperin rooli The Rise of Skywalkerissa edellisen peruina ansaitulta extra-roolilta. Voin toki olla väärässäkin, mutta kovin vaatimattomilta kytkyiltä nämä tuntuvat reitille Star Wars -elokuvan kirjoittajaksi, saati ohjaajaksi. Etenkin kun Lucasfilmillä on viime vuosilta monta katkeraa kokemusta nimenomaan nuorten, vihreähköjen miesohjaajien palkkaamisesta SW-projekteihinsa.

Matt Owens sen sijaan on profiililtaan tasoa, josta voisi jo ollakin saumoja jonkinlaiseen Star Wars -hankkeeseen. Hän on toiminut kirjoittajana sisaryhtiö Marvelin sarjoissa Luke Cage, The Defenders ja Agents of SHIELD. Ei kuitenkaan showrunnerina, eikä Owensin Imdb-profiilissa ole muuta, paitsi viittaus tulevan One Piece -mangan sarja-adaptaation tuotantoon.

Huhuilijoiden kehuiksi on sentään sanottava, että Dillardin ja Owensin väitetyn hankkeen ei välttämättä väitetä olevan teatterielokuva. Kyseessä voisi olla myös Disney+ -projekti, mikä tottakai tuo huhulle aavistuksen uskottavuutta lisää. Ja, kyynisesti tulkittuna, huhussa mainituille henkilöille siis mainetta lisää.

Deadline lisää uutiseen väitteen, että tekeillä oleva hanke sijoittuisi Exegol-planeetalle. Siis sille sith-kultin muinaiselle piiloplaneetalle, jossa Palpatine elpyi joulukuun The Rise of Skywalkerissa. Tämä jotenkin viimeistään saa minut lopettamaan kirjoittamisen tähän. Kokonaisuutena siis: näillä tiedoilla en todellakaan aio ottaa tätä huhua vakavasti.

tros-palpatine-throne

Keisarin valtaistuin Exegol-planeetalla The Rise of Skywalkerissa (2019).

Mutta, jos nyt kysytte: Disney+-”telkkarielokuvat” olisivat kyllä hyvin kiinnostava Star Wars -konsepti.

Vaikka 1990-luvun mainoslauseen mukaan episodit IV-VI ovat ”kolme syytä, miksi elokuvateatterit rakennettiin”, suoratoistopalvelu voisi olla parempi julkaisualusta standalone-tarinoiden elokuvaamiseen kuin elokuvateatterit. Esimerkiksi Solo olisi ihan oikeasti voinut olla rennompi, paineettomampi ja paremmin vastaanotettu elokuva, jos se olisikin tehty vaikka Disney+:n oman elokuvatuotannon avaukseksi. Teatterileffana sillä oli miljardien dollarien suhteettomat tavoitteet, jotka todennäköisesti osaltaan johtivat ohjaajien potkuihin ja kädenlämpöisiin kompromisseihin.

Itse asiassa tällaisille tarinoille olisi Star Warsin historiassa esikuvakin, tosin toteutumaton. Lucasin aikana vuosia kehitelty Underworld-sarja, josta hiljattain kirjoitin tässä blogissa minäkin, olisi ilmeisesti ollut antologiasarja, jossa osa jaksoista olisi kertonut aivan uusista hahmoista ja osa puolestaan yksittäisiä tarinoita tutuista, jopa saagan päähenkilöhahmoista. Lucas ja sarjan tuottaja Rick McCallum uhosivat nimenomaan tavoittelevansa ”pienimuotoisia elokuvia” kotikatsomoihin. Ja kas, mainitun Solon perusjuonen palaset, kuten Hanin ja Chewien ensitapaaminen, olivat nekin tiettävästi tuolloin matkalla Underworld-jaksoiksi!

Underworldia kehiteltiin tietysti tuolloin perinteiseen network-telkkariin, ja siten varmasti noin 45 minuutin jaksot tähtäimessään, mutta hengeltään suoratoistopalveluun toteutettavat yksittäiselokuvat olisivat hyvinkin samaa sukua. Jos tällaiset leffat olisi yleisölle konseptina esitelty, voisi sellaisten puitteissa ihan hyvin paneutua vaikka sitten Exegolin kaltaiseen kulmaan galaksia. Ja jos tällaisia sarjamaisia suoratoistoleffoja sitten tehtäisiin, olisi aivan ymmärrettävää, että niiden kirjoittajat ja ohjaajat eivät olisi ihan Hollywoodin ykköskastia. (Vaikka, muistaa pitää, tällä hetkellä Hollywoodin ykköskastikin nimenomaan tekee suoratoistosarjoja ja -elokuvia!)

underworld test footage

Väläys Underworld-sarjan teknistä testiä 10-15 vuoden takaa, jota ihmeteltiin internetissä tammikuun lopussa.

Kertauksena loppuun: tulevia Star Wars -elokuvia on luvassa ensi-iltaan joulukuussa vuosina 2022, 2024 ja 2026, mutta niiden aiheista tai tekijöistä ei ole mitään varmaa tietoa. Julkistetuista kehitteillä olevista hankkeista lähimpänä toteutumista tuntuu tässä vaiheessa olevan Kevin Feigen projekti, josta emme tiedä juuri mitään sen enempää, mutta sitäkään ei ole virallisesti ilmoitettu mihinkään noista vuosista, joten tilalle voi tosiaan vielä nousta mitä tahansa.

Rian Johnsonin jo vuonna 2017 julkistetusta trilogiasta ei ole kuultu mitään vähän aikaan, ja jos SW-hommat eivät pian etene, en ihmettelisi lainkaan, jos hän jäisi omien aiheidensa pariin. Joutuihan Johnson kestämään The Last Jedin jälkeen jopa tappouhkauksia, ja toisaalta keräsi viime vuonna omalla Knives Outillaan liki universaalia ylistystä. David Benioff ja D.B. Weiss taas peruuttivat ulos omasta Star Wars -leffasarjastaan, joka huhujen mukaan olisi sijoittunut vanhan Tasavallan aikaan – mutta on täysin mahdollista, että sen projektin perii vielä joku.

Mitä tulee juoniaihioihin, edellinen ja huomattavasti tämänpäiväistä painavampi huhu tulevista SW-elokuvista liittyikin aikaan ”400 vuotta ennen Skywalkereita”. Siinä huhussa nimenomaan ei puhuttu tekijöiden nimistä, mutta siinä painotetusti mainittiin uusi käsite ”High Republic” – joka sen jälkeen on kutkuttavasti esiintynyt parikin kertaa Marvelin aivan tuoreimmissa Star Wars -sarjakuvissa. Tähän huhuun kytkettiin myös ”Project Luminous” -niminen monimediaprojekti, joka on ihan oikeasti julkistettu Star Wars -kirjojen ja sarjakuvien ohjelma, jonka sisällöstä ilmeisesti pitäisi kuulua uutisia ihan lähipäivinä. Nämä ovat sellaisia leivänmuruja, että niiden päässä jotain taitaa jo ollakin.

high-republic-rise-of-kylo-ren

Ruutu sarjakuvasta The Rise of Kylo Ren (2020). Ajatuskuplissa keskustelevat Voiman kautta Snoke ja nuori Ben Solo, mutta tässä erityishuomiota ansaitsee Lor San Tekkan repliikki.

Kuukausi jäljellä, kuume nousee (ja markkinointi)

Episodi IX:n ensi-iltaan on enää kuukausi. Suomessa jo vähemmänkin, päivä kun on meillä 18. joulukuuta.

Ilmeisesti elokuvateatterien sykli on lyhentynyt niin, että näinkin ison elokuvan markkinointi tiivistyy näihin muutamaan ensi-iltaa edeltävään viikkoon, sillä sen verran himmein lyhdyin The Rise of Skywalker on tähän asti meitä lähestynyt. Eilen julkaistiin (käsittääkseni) ensimmäinen tv-spotti, joita vanhojen merkkien tapaan lie lähiviikkoina luvassa vielä iso liuta:

Esimerkiksi The Force Awakensin kohdalla tv-spotteja ja muita mainoksia julkaistiin lopulta sellainen pino, että elokuvan alkupuolen tapahtumat saattoi niistä ynnäillä kasaan aika hyvinkin. Tällä kertaa minusta tuntuu, että olemme edelleen nähneet vain sirpaleita muutamista yksittäisistä kohtauksista, eikä minulla ole kummoistakaan käryä siitä, miten sirpaleet lopulta yhdistyvät toisiinsa. Olen taipuvainen uskomaan ohjaaja-kirjoittaja JJ Abramsia, joka Entertainment Weeklyn aivan tuoreessa haastattelussa sanoo: ”Trailerit ovat vain raapaisseet tämän elokuvan pintaa”.

Tämäkin 30-sekuntinen sisältää kyllä useamman uuden kuvan, joita tarkkasilmäinen voi käyttää teorioidensa rakennuspalikoina. Esimerkiksi: tuo videoklipin still-kuvaksi asetettu otos Reyn ja Kylo Renin yhteydenotosta jonkinlaisen temppelin portailla näyttää kovasti lopputaistelulta, liekkeineen ja savuineen. Sen planeetan voi myös veikata trailereissa ja markkinoinnissa nähdyistä lokaatioista todennäköisimmin olevan jääplaneetta Kijimi (kun vaihtoehdot siis olisivat viidakkoplaneetta, autiomaaplaneetta Pasaana ja ”merikuu” Kef Bir, jolla Kuolemantähden rauniot sijaitsevat). Tästä voisi siten arvailla, että jääplaneetta olisi näistä lokaatioista se, johon tarina lopulta johtaa – ja siten se, jonka äärellä käydään se trailerien suuri, viimeinen avaruustaistelukin.

Mutta saatan veikata täysin väärin. Esimerkiksi jo siksi, että kohtaus voisi aivan hyvin olla vaikkapa tässä trilogiassa aiemminkin harrastetuista Voima-näyistäkin. Tai siksi, että myös The Last Jedistä irtosi trailereihin Reyn ja Kylon välisiä kuvia (liekkeineen ja savuineen, jopa!), jotka nekin saattoivat näyttää elokuvan lopputaistelulta, vaikka eivät sitä olleet. Erityisesti juuri JJ Abramsin ollessa kyseessä trailerit todennäköisemmin johtavat katsojaa harhaan kuin oikeaan. Muistattehan vielä senkin, että tämän elokuvan aivan ensimmäisessä teaserissa annettiin ymmärtää, että Rey ja Kylo kohtaisivat temppelilokaation ja Kuolemantähden raunoiden lisäksi Pasaanalla, jossa Rey tekee hienon hyppynsä Kylon TIE-hävittäjän yli tai päälle? Tai sen, että kesällä julkaistu traileri näytti vihjaavan Reyn pimeälle puolelle kääntymisestä? Entä mihin kohtaan tätä kaikkea sijoittuu tämän tv-spotin loppukohtaus, jossa Rey näyttäisi pakenevan Kylolta Falconin kyytiin First Orderin aluksen hangaarista? Kuinka monet treffit pääparillamme tämän episodin aikana onkaan?

Harvemminpa olen nähnyt Star Wars -trailereissa kuvia, jotka tuovat mieleen Orson Wellesin sommitelmat. Tässä sellainen!

Entertainment Weekly ja muut elokuvamediat tosiaan julkaisevat varmasti kaikki näinä hetkinä omat Episodi IX -pakettinsa. Tuossa EW:n setissä jo pelkästään on monta kohtaa, joista innostun. Tässä minulle kiinnostavimmat poiminnat:

  • Abramsin mukaan The Rise of Skywalkeriin tarvittiin vähemmän lisäkuvauksia kuin The Force Awakensiin. Se ei lupaa sinänsä mitään lopputuloksen laadusta, mutta sentään sitä, että pääkuvauksissa purkkiin saatuun oltiin leikkausvaiheessa tyytyväisiä. (Lisäkuvaukset eivät missään nimessä välttämättä tarkoita asioiden muuttamista siihen tapaan kuin vaikkapa Rogue Onea kirjoitettiin uusiksi, vaan yksinkertaisesti sitä, että kun editissä huomataan tarvittavan vielä yksi hahmojen välinen pieni hetki, tällä Hollywoodin tasolla sellainen hetki voidaan palata kuvaamaan.)
  • Abrams kannusti päänäyttelijöitään improvisoimaan dialogia ja kuvasi pitkiä ottoja, joilla tavoitteli luontevia suhteita. Tämä kuulostaa näihin elokuviin epätavalliselta lähtökohdalta ja minun makuuni myös mahtavalta. Jo Abramsin TFA:ssa ehkä kaikkein ilahduttavinta oli se, kuinka Reyn ja Finnin tai Finnin ja Poen duot olivat niin monin verroin eloisampia kaksikoita kuin George Lucasin Star Warseissa oli totuttu.
  • ”The parents thing is not satisfied – for her and the audience”, sanoo Daisy Ridley Reyn alkuperästä tämän episodin alussa. Kuka tosiaan uskoikaan, että Kylo Renin edellisen episodin väite ”saastaisista huumekauppiaista” olisi ollut ainakaan koko totuus, kun meille sitä edellisessä episodissa oli näytetty Jakkulta lähtevä avaruusalus, jonka perään nuori Rey itki?
  • Adam Driverin mukaan Kylon täytyi ”kirjaimellisesti tappaa” isähahmojaan tullakseen omaksi itsekseen ensimmäistä kertaa. Ah, kuinka kypsää 30-vuotiaalta suurjohtajaltamme! Joka tapauksessa, The Last Jedin jälkeen ainakin minä tulkitsin, että Kylo oli siinä päätynyt pahan First Orderin suurjohtajaksi ilman että välttämättä oikeastaan halusi olla pahan First Orderin suurjohtaja. Mutta kyllä nyt joulukuun ensi-illan lähestyessä minullekin on selväksi tullut, että The Rise of Skywalkerissa kohtaamme Kylon yksiselitteisen kylmänä pahiksena – ainakin ennen mahdollista pelastustaan, jollainen tähän asti on Star Wars -tarinoihin tavannut kuulua.
  • Ridleyn mukaan Rey viettää aikaa elokuvassa C-3PO:n (Anthony Daniels) kanssa enemmän kuin ehkä kenenkään muu kanssa. Tämä voi olla liioittelua, mutta ainakin on trailerienkin perusteella varmasti totta, mitä EW toteaa: että Threepiolla ei ole vuoden 1977 originaalileffan jälkeen ollut näin isoa roolia Star Wars -elokuvassa.
  • Abrams lupaa, että The Rise of Skywalker on todella yhden suuren tarinan oikea loppu – ei ponnahduslauta seuraaviin elokuviin. Jos uskomme tässä Abramsia, se tarkoittaisi, että esimerkiksi Kevin Feigellä ei todennäköisesti olisi kehitteillä Poe Dameronin sooloelokuvaa – vaikka tällainenkaan ei varmasti Disneyn suurissa suunnitelmissa joskus olisi mahdoton ajatus. (Mieleeni juolahtaa myös vertaus kaukaa Star Warsin historiasta: Timothy Zahn kirjoitti noin 20 vuotta sitten erinomaisen romaanikaksikon The Specter of the Past / The Vision of the Future, joka oli tuohon aikaan silloisen Star Warsin loppu ja esimerkiksi silloisessa kaanonissa Imperiumin viimeistenkin rippeiden lopullinen loppu, ja jonka luettuani esimerkiksi minä lopetin pitkäksi aikaa tyytyväisenä – mutta joka oikeastaan olikin vain puolipiste ja johdatus seuraaviin jatkosaagoihin, jotka kulkivat nimellä The New Jedi Order. Jospa nyt siis ei ainakaan elokuvissa näin?)

Vähäpätöisemmän elokuvamedian Total Filmin Star Wars -jutut löytyvät netistä vain lainauksina, mutta niissä ohjaaja Abrams valottaa kiinnostavasti The Rise of Skywalkerin suhdetta edeltäviin episodeihin. Pahimmat The Last Jedi -vihaajathan ovat elätelleet mielikuvaa tuon elokuvan ohjaaja-kirjoittaja Rian Johnsonista sepittämässä yksin Abramsin ajatusten vastaista episodi VIII:aa ja Abramsista nyt retconnaamassa edellistä episodia palauttaakseen uuden trilogian tarkoitetuille raiteilleen. Vähemmän yllättäen näin ei taida olla: Abrams kertoo lehdelle uudesta trilogiasta olleen olemassa ”löyhän suunnitelman”, eikä Johnson tehnyt mitään, joka olisi purkanut hänen versiotaan tarinasta. Enemmän yllättäen Abrams kertoi samalle lehdelle tavanneensa episodi IX:n kirjoitusvaiheessa myös George Lucasin ja käyneensä tämän kanssa keskustelun Voiman luonteesta – ja midikloriaaneista. ”He loves those midi-chlorians”, toteaa Abrams, joka tunnetusti ei.

Rolling Stonella on puolestaan Lucasfilmin johtajan ja näiden elokuvien päätuottajan Kathleen Kennedyn haastattelu, jonka kiinnostavin kohta ei niinkään liity episodi IX:ään vaan Kennedyn ajatuksiin siitä, mitä juuri hänen edeltäjänsä George Lucas mahtaa tästä kaikesta ajatella. Lucas kun tunnetusti ei tykännyt siitä, kuinka uudessa trilogiassa ei toteutettukaan hänen juoni-ideoitaan (muun muassa niistä midikloriaaneista) ja kuinka The Force Awakens muistutti niin paljon Lucasin omaa originaalia. ”Luulen, että häntä hieman kaduttaa, ettei hän ole enää mukana tällä lavalla ja ohjaamassa”, Kennedy tulkitsee Lucasin osoittamaa intoa vieraillessaan hiljattain The Mandalorianin kuvauksissa. Voi olla, voi olla!

Entertainment Weeklyn artikkelin kuvitusta: etualalla Finn, Poe ja Rose.

Vielä yksi asia.

Virallisella sivulla julkaistiin niin ikään eilen pino hahmojulisteita. Tyyliltään nämä ovat varsin hillittyjä – eivät missään nimessä esimerkiksi niin silmiinpistävän omaleimaisia kuin The Last Jedin punavalkoiset hahmojulkat:

Mutta jos pelkkiin markkinointijulisteisiinkin haluaa merkityksiä lukea, ja minähän ehkä haluan…

  • Leialla ei ole omaa julistetta. Tämä on yllättävintä tässä kattauksessa – etenkin kun edesmennyt Carrie Fisher on (kunnioituksesta) kreditoitu elokuvan julisteessa peräti ylimmäksi, ja Leian roolin on vakuuteltu olevan elokuvassa tuntuva, vaikka se onkin koostettu edellisten episodien ylijäämäotoista.
  • Uusista hahmoista mukana ovat Jannah (Naomi Ackie), Zorii Bliss (Keri Russell) ja droid D-O, mutta ei Richard E. Grantia, jonka pahisroolin olen koko ajan olettanutkin pieneksi. Näin varmasti onkin.
  • Markkinoinnista niin silmiinpistävästi puuttunut Rose Tico (Kelly Marie Tran) on nyt mukana. Vastauksena hashtagiin #wheresrose tai sitten ihan luontevasti päähahmojen kakkosrivissä kuten hänen kuuluukin, mutta on joka tapauksessa.
  • Leian lisäksi vanhoista – mutta tietojemme mukaan mukana olevista – hahmoista julisteista puuttuvat kenraali Hux (Domhnall Gleeson), Maz Kanata (Lupita Nyong’o), vanha mestari Luke Skywalker (Mark Hamill) – ja keisari Palpatine (Ian McDiarmid). Haamu-Luken puuttuminen on ymmärrettävää, ja toki Palpatinenkin, sillä hänen mukana olonsa (mahdollinen) fyysinen ulottuvuus halutaan selvästi jättää yllätykseksi elokuvaan. Mutta Huxin ja Mazin roolien voisi tällä puheella veikata olevan tässä episodissa pieniä – olivathan hahmot ja näyttelijät kuitenkin aiemmissa episodeissa näkyvästi markkinoinnissa mukana.

Star Wars Celebration. Nyt!

Star Wars Celebration alkaa Amöriikan Orlandossa tänään ja kestää sunnuntaihin asti. Twitterissä on tällä hetkellä aika helppo kärsiä annoskateudesta – mutta onneksi ohjelmaa showta voi seurata kotonakin, kuten jo aiemmin pitemmin kirjoitin.

Livestream alkaa muun muassa virallisella sivulla tänään Suomen aikaa kello 18, kuten Star Wars Show eilen kertoi:

Tässä alla nuo Star Wars Showssa mainitut, varmuudella striimattaviksi luvatut ohjelmanumerot Suomen aikaan käännettyinä. Kyllä, mukana ovat kaikki tärkeät! Ja kyllä, nämähän lähetetään meidän kannaltamme mainioon aikaan!

Torstaina:

  • klo 18-19.30 Star Wars -saagan 40-vuotisjuhlapaneeli
  • klo 20.30-21.30 Dave Filoni & Clone Warsin ja Rebelsin taustaa

Perjantaina:

  • klo 18-19.30 The Last Jedi -paneeli, koko Celebrationin ”pääruoka”
  • klo 20.30-21.30 Näin tehtiin Rogue One
  • klo 22.30-23.30 Ashley Eckstein, Tiya Sircar ja muut sankarittaret (*)
  • klo 00.30-01.30 Carrie Fisher -muistotilaisuus

Lauantaina:

  • klo 18-19.30 Rebelsin neljäs kausi -paneeli
  • klo 20.30-21.30 Anthony Daniels
  • klo 22.30-23.30 Battlefront II -julkistustilaisuus
  • klo 02-03 Smuggler’s Revenge -radiodraama

Sunnuntaina:

  • klo 18-19 Droidit
  • klo 20-21 Mark Hamill
  • klo 23-00 Päätösseremoniat

Hyvää pääsiäistä! Puidaan seuraavaksi näiden antia.

(*) Tähän paneeliin liittyneekin tämän aamun uutinen. Juuri tätä kirjoittaessani julkistettiin Star Warsin naiset valokeilaan nostavien animaatiolyhärien sarja Forces of Destiny. Samalla muuten ratkaisi arvoitus viime joulukuulta: tuolloin jotkut jo bongasivat tämän tuotemerkin rekisteröinnin, ja epäilivät sitä episodi VIII:n otsikoksi…

Viimeinen Jedi: Toisia ajatuksia

Pakko näpytellä vielä samana iltana toinen blogimerkintä Episodi VIII -otsikkoajatuksia. Ensimmäiseen menivät ensifiilikset, tässä pari (ehkä vähemmän vakavaa) jatkomietettä.

Jatkomiete #1:

Jotkut jo ehtivät väittää otsikkoa itsestäänselväksi ja siksi tylsäksi, mutta väitän, että se johtuu vain siitä, mistä kirjoitin jo ensireaktioissani: The Last Jedi on niin sopiva otsikko, että se tuntuu heti oikealta. En ole huomannut kenenkään ilmoittautuneen arvanneeksi otsikkoa ennalta – vaikka se oli edellisen episodin alkuskrollissakin! (EDIT 34 minuuttia postauksen jälkeen: okei, nyt yksi Reddit-käyttäjä)

tfa-crawl

Sen sijaan törmäsin huhuihin ainakin näistä otsikoista: Forces of DestinyFall of the Resistance, Echoes of the Dark Side ja The Order of the Dark Side. Näistä tosin vain ensimmäinen tuntui edes etäisen uskottavalta huhulta, ja sekin sitä vain siksi, että se saateltiin joulukuussa ilmoille mittavan copyright-merkinnän saattelemana. Senkin voisin kuitenkin kuvitella päätyvän pikemminkin vaikkapa pelin nimeksi. (The Force Awakensin nimeksi harkittu A New Dawn käytettiin Rebels-prequelromaanin nimenä.)

Lieneekö tarpeetonta sanoakaan, että nuo kaikki ehdotukset ovat kauheita.

Jatkomiete #2:

”It’s like poetry, they rhyme”, sanoi George Lucas, eikä tarvita ajatuksen erittäin pitkälle vievää Ring-teoriaa siihen, että Star Wars -elokuvien on aina tiedetty tietoisesti toistavan aiempien osien teemoja, asetelmia ja jopa dialogia. Mitä tulee episodien otsikoihin, prequel-aikana homma nähtiin tietenkin näin, ja aika ilmeistä se olikin:

A New Hope = The Phantom Menace
The Empire Strikes Back = The Clones Attack = Attack of the Clones
Return of the Jedi = Revenge of the Sith

Sisälliöllisesti otsikkorimmauksen vertailu menee jotakuinkin näin. Trilogian ensimmäinen osa on nimetty tapahtumien keskellä vaikuttavan hahmon (Luke/Palpatine) ja toisaalta alussa vallitsevan tunnetilan (toivo/uhka) mukaan. Toinen osa saa nimensä aktiivisesta teosta, joka kääntää sotilaalliset asetelmat. Lopullisen kaikuinen kolmas otsikko taas kertoo, kenen herran haltuun homma trilogian päätteeksi jää (vaikka sekä paluu että kosto voivatkin tarkoittaa sekä yksittäistä hahmoa että ryhmittymää.

Lucas ei enää hallitse Tähtien sotaa, joten kaikki Lucas-rimmaukset ovat pois pöydältä (ainakin siinä tarkan kellopelin mielessä mitä Ring-teoria esittää, sillä kyllähän The Force Awakens myötäilee A New Hopen juonta ehkä turhankin tarkkaan). Mutta, just for the fun of it, ja terveisin juonitoveri Lasselle:

A New Hope = The Phantom Menace = The Last Jedi
The Empire Strikes Back = Attack of the Clones = The Force Awakens
Return of the Jedi = Revenge of the Sith = ??? of the ???

KRHHKRÖHÖMbalanceoftheforceKRÖHÖMÖHM

hanwink

Jatkomiete #3:

Siis tottakai sellaisella nimellä kuin The Last Jedi on edeltäjänsä Star Wars -galaksissa. The Last Jedi on aiemmin ollut (ainakin) vuoden 2013 romaani (siis viime ajoilta ennen Disney-kauppaa ja uutta kirjojenkin kaanonia), pienellä kirjoitusasumuunnoksella vuosien 2005-08 nuortenromaanisarja, fanifilmi vuodelta 2014 sekä sarjakuvatarina jo vuonna 1981.

Viimeksi mainitun osalta voin tarjoilla myös aidon ja oikean suomennoksen tuoreelle alaotsikolle. Lähteenä suomalainen Star Wars -sarjakuvalehti 2/1983:

viimeinenjedi

Suomi-Twitter Rogue Onesta: Juhla keskellä pimeintä talvea

Kun on taas se päivä vuodesta, että on mahdollista tehdä kotimaisten Star Wars -twiittien koonti, niin senpä myös teen! Rogue Onen ensi-ilta twiitteinä, olkaa hyvä:

Ennen:

Teatteri pimenee:

Toisella puolella:

Julkisuudesta tutut henkilöt:

The puheenaihe:

Star Wars, nothing but Star Wars:

Spoilaavaa keskustelua käytiin eilen jonkin verran myös tämän blogin ”järjestämässä” chat-huoneessa. Sitäkin voi yhä jatkaa. Suurimpien spoilerien tykittäminen someen ei ole vielä tänäänkään cool.

Rogue One, elokuva meidän ajallemme

Yritän vielä nostaa muutaman ajatuksen Rogue Onesta ennen kuin näemme keskiviikkona itse elokuvan ja kokemus pilaa spekuloinnin. Tosin myöskään kymmenen jännitettävän kohdan listani kuukauden takaa ei ole omissa silmissäni juurikaan vanhentunut.

Minua on alkanut yhä enemmän kutkuttaa se, kuinka Rogue One kenties näyttäytyy ajankohtaisena ja jopa poliittisena elokuvana. Sama on kuumottanut muitakin: uutisiin asti on päässyt #DumpStarWars-hashtag. Kyse on hyvin suurelta osin yksittäisen trollin käynnistämästä kampanjasta, joka yrittää saada aikaan Rogue One -boikotin, koska elokuva muka sisältää piiloviestejä Yhdysvaltain presidentiksi valittua Donald Trumpia vastaan. Trollikirjoittaja väitti muun muassa elokuvaan kuvatun viime hetkellä lisää muutoksia Trumpiin liittyen – ja myönsi myöhemmin naureskellen keksineensä tämän päästään. Trump-opetuslapsi sanan varsinaisessa merkityksessä, siis, eikä boikottikampanjankaan luulisi paljon Disneyn voittoja verottavan.

gerrera

Ehkä Saw Gerreran hiustyyli vaihdettiin ensimmäisen teaserin ja myöhempien välillä Trump-viittauksena? Kuulitte sen täältä ensin!

Siinä trollipeikko on tietenkin oikeassa, että elokuvan kirjoittajat Gary Whitta ja Chris Weitz ovat erityisesti Twitterissä poliittisesti aktiivisia Trump-vastustajia. Totta on myös, että he ovat itse vetäneet esiin yhtäläisyyksiä elokuvan ja todellisuuden välillä. Sittemmin deletoiduissa twiiteissään Weitz huomautti Imperiumin olevan ”a white supremacist (human) organization”, johon Whitta vastasi: ”Ja sitä vastustaa monikulttuurinen ryhmä jota johtavat rohkeat naiset”. Ei myöskään ole epäselvää, mihin Weitz viittaa sanoessaan olevan ”sopivaa”, että yksi elokuvalle harkituista otsikoista oli ”Dark Times”.

Mitä #DumpStarWars-meluajat eivät tajua on se, että tässä ei ole mitään uutta. George Lucas, joka muuten osallistui tänä vuonna yhden anti-Trump-mainoksen ideointiin, aloitti uransa poliittisilla elokuvilla, eikä suinkaan itse mieltänyt Star Warsejaan pelkäksi todellisuuspaoksi. Lucasin tiedetään ajatelleen likaisista tempuistaan historiaan jäänyttä republikaanipresidenttiä Richard Nixonia kehitellessään 1970- ja 1980-luvuilla SW:n taustatarinaa Keisarin valtaannoususta ja Imperiumin synnystä. Prequelien toteutus taas ajoittui George W. Bushin presidenttikaudelle, eikä varmaankaan ole sattumaa, että Bushin WTC-hyökkäysten jälkeen lausumat sanat ”either you are with us, or you are with the terrorists” kääntyivät melkein suoraan Anakinin suuhun Sithin kostoon. Lucas on myös – todennäköisesti tosin ainakin osin leikillään – sanonut Bushin olevan Vader ja varapresidentti Dick Cheneyn samassa analogiassa Keisari. Keisari Palpatinen rotuoppi ihmisten Imperiumista ja kapinallisten monikulttuurisuus taas sisäänkoodattiin Star Warsiin jo 1980-luvulla, vaikka on ainakin minulle epävarmaa, perustuuko se varsinaisesti mihinkään Lucasin sanomaan.

Jos Star Warsilla siis halutaan sanoa olevan poliittinen kanta, se on aivan ehdottomasti Donald Trumpin sisäänpäin kääntyneisyyden ja väitteiden totuuspohjasta piittaamattoman populismin vastainen. Lucasin – ja siten myös Star Wars -sarjan – kaikkein voimakkain poliittinen kannanotto on, että totalitaristinen ja fasistinen diktatuuri ei nouse valtaan miekan voimalla tulemalla ”jostain ulkopuolelta”, vaan viekkaudella ja omien kansalaistensa tuella. Tämä taas ei ole kaukana monien Trumpin sanoja ja tekoja arvioivien pahimmista peloista juuri tällä hetkellä.

senate

”This is how liberty dies, with thunderous applause.” Joidenkin mielestä naiivi repliikki, mutta samalla George Lucasin poliittisin kannanotto.

Mutta onko Rogue One allegoria Trumpin valtakunnasta ja sotahuuto käymään kapinaan vaalien voittajaa vastaan? Ei tietenkään ole. Ei tarvitse edes mennä siihen, ettei kaupallinen Disney-yritys tietenkään tekisi sellaista suurimmasta tuotemerkistään. Riittää, että muistaa juuri tuon edellä kerrotun: Rogue One kertoo pahaa Imperiumia vastaan taistelevista urheista kapinallisista kuvitteellisessa maailmassa, jossa tuota taistelua on käyty samalla asetelmalla jo 1970-luvulta asti, kauan ennen Donald Trumpia.

Tarkoituksellisuus ei kuitenkaan ole elokuvan ajankohtaisuuden tai poliittisuudenkaan edellytys. Esimerkiksi Bodhi Rookin, Imperiumin duunarilentäjän, näyttelijä Riz Ahmed on korostanut haastatteluissa elokuvan kertovan tavallisista ihmisistä, jotka joutuvat tilanteeseen, jossa heidän teoillaan onkin merkitystä, vaikka he eivät ehkä aiemmin uskoneet, että maailman suuria asioita voisi mitenkään muuttaa. Jälleen voin viitata myös Lucasiin: tämä oli myös alkuperäisen Star Warsin eli A New Hopen viesti. Romanisaation alkulehdillä se suorastaan luki Leian sanomana: ”He olivat väärässä paikassa väärään aikaan, joten luonnollisesti heistä tuli sankareita”, ennen kuin nuo sattumasankarit jatko-osissa paljastuivat galaksin pahiksen jälkeläisiksi ja siten sukuyhteytensä valitsemiksi. Jos ja kun tämä maan hiljaisten tekemien sankar’töiden sanoma puhuttelee ihmisiä tässä ajassa, voi elokuvan sanoa olevan myös poliittinen – vaikkei mitään tiettyä poliittista tilannetta olisi suoraan tarkoitettukaan.

(Itsensä Lucasfilmin pomon Kathleen Kennedyn mukaan elokuva heijastelee meidän aikamme hyvä/paha -asetelmaa monimutkaisempaa maailmaa ”tavalla, joka saattaa aloittaa keskustelun”. Kokonaan ja alkukielisinä kuultuna lauseet eivät kuitenkaan varsinaisesti kuulosta siltä, että tämä olisi Kennedyn mielestä elokuvan ydin, ja hän vastaakin jatkokysymykseen elokuvan sanomasta paljon latteammin: ”yhteistyö ja toivo”.)

bohdi-rook

Bodhi Rook (Riz Ahmed), sattumasankari Imperiumin duunariosastolta. Näyttelijän tunnetuin aiempi rooli on muuten tunariterroristi rohkeassa brittisatiirissa Four Lions.

Rogue Onen ajankohtaisuus ei kuitenkaan jää Trumpiin, brexitiin, muukalaisvastaisuuteen, oikeistopopulismin nousuun ja muuhun tähän ympyrään, jossa muutenkin olen pyörinyt tässäkin kirjoituksessa pitempään kuin tarkoitinkaan. On myös huomattava, että Rogue One lupaa jatkaa The Force Awakensin linjalla ja käsitellä hyvän ja pahan välistä rajaviivaa Lucasin elokuvia harmaammin värein.

Felicity Jonesin näyttelemä Jyn Erso on pikkurikollinen, joka värvätään kapinallisten salaiseen tehtävään siksi, että hänen isänsä kytkeytyy Kuolemantähti-projektiin. Mads Mikkelsenin esittämä isä ei näyttelijöiden haastatteluissa kertoman mukaan ole varsinaisesti paha – hän on vain päätynyt tekemään asioita, jotka johtavat pahaan. Edelleen elokuvassa on mukana Forest Whitakerin esittämä Saw Gerrera, joka vaikuttaa olevan ihka-aito Bushin pelkäämä terroristi – mutta siis terroristi, joka taistelee Imperiumia vastaan, sillä kuten vanha väite sanoo, yhden terroristi on toisen vapaustaistelija.

Näin Rogue One siis tuo saagaelokuvia paremmin pintaan todellisuuden, joka oli koko ajan pinnan alla Lucasinkin tarinoissa ja josta esimerkiksi ohjaaja Kevin Smith muistutti jo esikoiselokuvassaan: hyvät kapinalliset ovat galaksin valtaapitävien näkökulmasta terroristeja, jotka tappavat vapauden nimissä tuhansittain Keisarin ja Vaderin pahuuteen syyttömiä rivisotilaita. (Tätä käsitteli myös Claudia Gray monipuolisesti viime vuonna hienossa SW-romaanissa Lost Stars.)

En voi olla ajattelematta, että tämä niin ikään on meidän aikaamme sopiva sanoma. Vielä 1970-luvulla, ensimmäistä Star Warsia tehdessään, Vietnamin sotaa vastustanut Lucas saattoi aidosti haikailla toisen maailmansodan yksinkertaiseen hyvä-paha-asetelmaan, ja tarkoittikin elokuvansa tuntuvan tuota sotaa kuvaavilta seikkailullisilta sotaelokuvilta. Vuonna 2016 toisesta maailmanpalosta, tuosta ehkä ainoasta sodasta, jossa olivat olemassa selkeät ”hyvä” ja ”paha” osapuoli, on jo aivan liian kauan aikaa. Meidän ajassamme ”sota” tarkoittaa pikemminkin Syyrian lohdutonta, jo vuosia kestänyttä kaaosta, jossa rintamalinjaa ei ole ja jossa kummallakaan puolella ei juuri näy sankareita.

Ja niin, nyt kun Lähi-idän suunnalla olen… Odotan suurella jännityksellä, miten Jedha-planeettaa elokuvassa lopulta käsitellään. Tähän asti sitä on kutsuttu muun muassa jedien pyhäksi planeetaksi, jolle Voimaan uskovat tekevät pyhiinvaelluksia. On kerrottu planeetan olevan Imperiumin miehittämä, ja, ihan totta, sitä on kutsuttu tekijöiden antamissa haastatteluissa ”Star Wars -galaksin Mekaksi tai Jerusalemiksi” (eikö vain planeetan nimikin itse asiassa ole yhdistelmä noita kahta pyhää kaupunkia!). En voi olla ajattelematta, että Israelin konfliktiin viittaaminen tuntuu globaalien markkinoiden isossa viihde-elokuvassa Trump-vastaisuuttakin rohkeammalta poliittiselta kannanotolta.

jedha-std

”Olipa kerran miehitetyssä Jedhassa…”

Vaan mitä Rogue Onen päivänpolttavuudesta mahtaa ajatella elokuvan ohjaaja Gareth Edwards? Niin, sellaiseen lausuntoon minulla ei ole tarjota linkkiä. Mutta tämä sentään: lista elokuvista, joita Edwards käytti referenssinä. Edwards viittaa ennen kaikkea visuaaliseen hahmotteluun, mutta etteipähän vain tässä listalla ihan sattumalta ole kasa varsin kantaaottavia elokuvia: Apocalypse. Now!, Thin Red Line, Alien, Blade Runner, THX-1138.

”Se ei ole ohi”, sanoo Han Solo

Olen nähnyt Han Solon Jedin paluun jälkeen, eikä lurjusta naurata.

(Taas kerran huomaan itsekin hämmästyväni, kuinka jänskätteleviltä nämä uuden kaanonin ensiaskeleet tuntuvat, vaikka olenhan minä lukenut kymmeniä, ellen satoja originaalitrilogian jälkeisiä tarinoita jo ennen vuotta 2015. Mutta niin se vain on, että puhtaan pöydän pyyhkäisy tuntuu – ja että tie The Force Awakensiin on yhä aito arvoitus.)

Shattered_Empire_1_Noto_Variant

Shattered Empire #1, Phil Noton varianttikansi. Johtaa hieman harhaan.

Keskiviikkona ilmestyi ensimmäinen numero Marvelin Shattered Empire -sarjista. Neljäosainen minisarja ilmestyy tänä syksynä, ja sitä seuraa vielä C-3PO-yksittäisnumero – nämä viisi lehteä muodostavat siis Marvelin panoksen Journey to The Force Awakens -ohjelmaan.

Kiusoittelu jatkuu, sillä Shattered Empire, kuten myös perjantaina julkaistu kiistelty romaani Aftermath, nostavat päähenkilöikseen uusia hahmoja, eivät vanhoja tuttujamme, joille suodaan vain vierailevia rooleja. Esimerkiksi Luke Skywalker nähdään ainakin ykkösnumerossa vain yhdessä ruudussa. Hänen kuullaan lentävän Kuolemantähdeltä Endoriin, mutta Luken ei suinkaan esimerkiksi nähdä kertomassa ystävilleen, kuinka viimeisessä kohtaamisessa Vaderin ja Palpatinen kanssa oikein kävi. Puhumattakaan sitten siitä, että meille näytettäisiin esimerkiksi Luken ja kolmen Voima-haamun välinen keskustelu (miettikääpä muuten Obi-Wanin ja Anakinin kohtaamista Voima-nirvanassa: awwwkward).

Shattered-Empire

Näytesivu kakkosnumerosta. Taide: Marco Chechetto.

Eipä siinä mitään. Uudet tarinat tutussa galaksissa ovat aina tervetulleita – jos ne tarinat vain ovat hyviä. Shattered Empiresta on turha antaa tuomiota kumpaankaan suuntaan yhden numeron perusteella. Sen voin kuitenkin sanoa, että vanhoista X-Wing -tarinoista – tai uudemmasta Battlestar Galacticasta! – tykkäävien pitäisi kyllä ilahtua ruuduista, joissa kapinaliiton rivisotilaat huokuvat voitonjälkeistä euforiaansa.

Mutta, kuten todettua, Shattered Empiren(kin) on isossa kuvassa määrä johtaa meitä kohti tulevaa. Numeron viimeisessä ruudussa vakava Han Solo toteaa tajunneensa, ettei ”se” ole ohi – galaksin sota, siis. Shattered Empire tapahtuu vain kuukausien sisällä Jedin paluun loppukohtausten jälkeen, mutta näyttää yhdessä Aftermathin kanssa meille siemeniä siitä, mistä kasvaa The First Order ja itää se, että galaksi yli 30 vuotta myöhemmin kipuilee sodan seuraavaa vaihetta.

Jotain muutakin The Force Awakensiin mennessä itävää tämän sarjakuvan ytimestä näyttäisi kasvavan. Tarinan päähenkilöpari, ne uudet hahmot, ovat A-Wing-pilotti, luutnantti Shara Bey ja hänen aviomiehensä, erikoisjoukkojen kersantti Kes – Dameron. Jälkimmäinen sukunimi jätettiin sattumoisin mainitsematta virallisen sivun taannoisessa, kiinnostavassa tekijähaastattelussa, jossa kirjoittaja Greg Rucka kyllä kertoi hahmoilla olevan lapsen.

Toisena uutisena todettakoon, että Lucasfilm vahvisti keskiviikkona myös sen, että Irlannin Skellig Michaelin saarella kuvataan tässä kuussa Episodi VIII:ää. Kyllä, I-numeroita tuli oikea määrä. Ajatella!