Me tulemme taas II: Mekin tulemme taas

Pinewood-studioiden ikkunoiden peittyessä heijastavaan lasiin on näyttelijäjulkistusten pakko olla ihan nurkan takana, onhan? Tarkoitan vain, että kohtahan uutinen vuotaa Buckinghamshiren lounaskahvilasta!

Kaikki odottavat tietysti kuuluvansa uuden trion vastapainoksi vanhan trion paluusta, mutta Makingstarwars.netin podcastaajat tekevät pari kiintoisaa huomiota:

  1. Tähtien kanssa tanssivan Billy Dee Williamsin väitetään letkauttaneen Landon olevan elossa ja hyvässä kunnossa. ”In fact I did something I can’t talk about. It involves Lando and the whole…it’s just a real good saga.”
  2. Peter Mayhew ei osallistu texasilaiseen Comicpalooza-tapahtumaan toukokuussa ”due to filming”.
chewie

Peter Mayhew Celebration Europessa kesällä 2013 – tuolloin yhä pyörätuolissa. (kuva: Aki Jörgensen)

Täytyy sanoa, että olen hieman yllättynyt, jos polvileikkauksesta toipuva Mayhew todella täyttää lupauksensa ja näyttelee Chewbaccaa uudessa elokuvassa. Kyseessähän olisi rooli, joka oletettavasti vaatii paljon vaikuttavaa seisomista ja kävelyä.

Tästä huolimatta, olen täysin varma, että Mayhew filmaa toukokuussa nimenomaan Pinewood-studioilla. Mihin muuhun projektiin polvileikkauksesta toipuva semi-eläkeläinen jätti kiireellisesti haluttaisiin? Veikkaan siis, että kyseessä on kunnioituksesta tarjottu lähes-cameo, ja joko Chewien rooli on tästä syystä vaatimaton, tai sitten Mayhew näyttelee jonkin toisen osan (kukaties omilla kasvoillaan samaan tapaan kuin Warwick Davis prequeleissa?).

Mitä tulee Landoon, olen koko ajan uskonut, että Pilvikaupungin smooth operator palaa siinä missä pääkolmikkokin. Mutta kuten Chewien (ja itse asiassa pääkolmikonkin) tapauksessa, roolin koosta en lähde tällä erää tekemään veikkauksia. Kovin montaa vanhaa tyyppiä ei voi mahduttaa yhden elokuvan juoneen vilahdusta isompaan osaan, jos ja kun ison osan fokusta kuitenkin tulee olla uuden tarinan käynnistymisessä ja uusissa hahmoissa.

– – –

Jätän tähän myös tämän pienen-mutta-kiinnostavan näyttelijätiedon: Sam Witwer (ääninäytteli Clone Warsissa, näytteli Battlestar Galacticassa) väittää olleensa menossa koelukuun, kunnes ”rooli muuttui”. Näistä hahmojen muuttumisista Arndtin ja Abramsin käsikirjoitusversioiden välillähän on puhuttu, ja epäilemättä niitä tapahtui. Mikä roolimuutos sitten tarkoittaisi, että melko perusjampan näköinen valkoihoinen mies ei voisi enää lukea rooliin, johon olisi alunperin ollut hakemassa? Sukupuoli? Ikä? Luonne? Ömh?

30 vuotta vähemmän kauan sitten

Pitkästä aikaa huhujen sijaan virallisia uutisia. Ja, huh, näitä tässä onkin odoteltu:

Disney and Lucasfilm are excited to announce that principal photography on Star Wars: Episode VII, directed by J.J. Abrams, will commence May 2014, and will be based at London’s historic Pinewood Studios.
(- – -)
It has also been confirmed that Star Wars: Episode VII is set about 30 years after the events of Star Wars: Episode VI Return of the Jedi, and will star a trio of new young leads along with some very familiar faces.

Vahvistus kuvausten alkamiselle, tsek. Vahvistus vanhojen tuttujen palaamiselle – vaikkakin ilman nimiä – tsek. Vahvistus uusien hahmojen pääosalle, tsek. Ja – hitto vie, tätä en todellakaan odottanut samalla kertaa kaiken tämän salailun jälkeen – uutinen elokuvan tapahtuma-ajasta saagan sisällä. Itse asiassa, tätä viimeistä en ole osannut uskottavasti kaivaa huhuista lainkaan, vaikka miettinyt sitä paljon olenkin. (Ilmeisesti tiedotteen takana on sanatarkasti se, mitä Disney-pomo Bob Iger tuli sanoneeksi osakkeenomistajille)

Leikelläänpä uutiset auki. Kuvausten alkamisesta minulla ei ole mitään sanottavaa (ellei sitten Penny Lanen sanoin ”It’s all happening!”). Mutta tämä jälkimmäinen viaton lause aukeaa ainakin näihin suuntiiin:

  • 30 vuotta Jedin paluusta täsmää hyvin 31 vuoteen Jedin paluun julkaisusta. Vanhan trilogian näyttelijät ovat siis vanhentuneet käytännössä saman 30 vuotta edellisestä kerrastaan rooleissa.
  • Samalla pitää huomata, että näyttelijät olivat jo tuolloin enemmän tai vähemmän roolejaan vanhempia. Mutta koska uusi trilogia nyt sijoitetaankin noin kauas vanhan jälkeen, ei näyttelijöiden ja hahmojen ikäero ole sittenkään kovin merkittävä. Luke Skywalker ja Leia Organa olivat episodissa VI noin 23-vuotiaita ja Han Solo 33-vuotias. Mark Hamill oli elokuvan kuvauksissa 31-vuotias, Carrie Fisher käytännössä roolin ikäinen 25-vuotias ja Harrison Ford jo 40-vuotias. Tämä siis tarkoittaa, että nyt 71-vuotias Harrison Ford näyttelee Episodissa VII vain kahdeksan vuotta itseään nuorempaa pappa-Soloa ja kuusikymppinen Mark Hamill viisikymppistä mestari Lukea – mikä ei ole lainkaan niin pahasti vinksallaan kuin ainakin minä oletin. Ja mistäs me tiedämme, vaikka kaukaisessa galaksissa vanhennuttaisiin nopeammin kuin täällä kohoavan eliniän maapallolla.
  • 30 vuotta Jedin paluun jälkeen on vanhassa expanded universen aikajanassa hieman New Jedi Order -kirjasarjan ja Yuuzhan Vong -sodan jälkeen. Aivan teoreettisessa mielessä siihen kohtaan olisi monia muita vuosia helpommin mahdollista sijoittaa tarina, joka sopisi yhteen vanhan expanded universen kanssa, koska NJO on juuri Jedin paluun ja Hand of Thrawn -romaanikaksikon tavoin eräänlainen SW-aikajanan exit-point. Joten, hyvät tätä toivetta vielä epätoivoisesti elättevät: nauttikaa spekulaatioistanne vielä hetki.
  • ”Some very familiar faces” on tietenkin käytännössä virallinen vahvistus vanhan trion paluulle. Carrie Fisherhän on vahvistanut oman osuutensa jo monta kertaa, ja sekä Fisher että Hamill ovat todenneet ehdonomaisesti haluavansa mukaan muutkin. Pääkolmikon lisäksi muitakin vanhoja voi hyvin palata – ei välttämättä ole päiväntarkkuutta lukuun ottamatta sattumaa, että Billy Dee Williams tanssi juuri eilen tähtien kanssa Star Wars -hengessä.
  • ”A trio of new young leads” on tarkemmin sanottu kuin olisin toivonutkaan, ja tarkoittanee, että näyttelijäjulkistusten kanssa tullaan ulos (viimein!) ihan kohta.
  • Jos katsotaan aiemmin tulkitsemaani kuutta uuden trilogian uutta hahmoa, tämä tarkoittaa käytännössä, että yksi neljästä nuoresta hahmosta ei ole ”lead”.
  • Ulkopuolelle jäävä non-lead ei kuitenkaan välttämättä ole sen vähäpätöisempi sivuhenkilö: kyseessä voi olla pahis, kuten tuoreet huhut ovatkin väittäneet. Tiedotteen sana ’trio’ kun viittaa ainakin päällimmäisessä merkityksessään siihen, että kolmikko olisi samalla puolella.
  • ”A trio of new young leads along with some very familiar faces” ei tue kovin hyvin aiempaa väitettä siitä, että käsikirjoittajanvaihdoksessa olisi ollut kyse riidasta, jossa Arndt olisi halunnut kirjoittaa uudet hahmot pääosaan ja Abrams olisi halunnut pitää vielä Episodissa VII fokuksen vanhoissa sankareissa. Ei lause varsinaisesti väitä, etteivätkö vanhukset voisi elokuvan pääroolissa ollakin, mutta eiköhän uusikin sukupolvi esiin jo pääse.
  • Luonnehdinta ”new young” täsmää hyvin esillä olleisiin casting-nimiin Adam Driverista ja Jesse Plemonsista tunnustetusti koeluvuissa käyneeseen Saoirse Ronaniin, samoin kuin Varietyn äskettäin julkistaneeseen niminelikkoon Ed Speleers, John Boyega, Matthew James Thomas ja Ray Fisher. Jos päärooleihin nyt sittenkin julkistetaan edes yksi valmiiksi iso nimi, olen yllättynyt.

Seuraavaksi: näyttelijäjulkistukset. Ensi viikolla?

Ai niin, pitikö tästä tosiaan vieläkin olla vaiti

Vaikuttaa siltä, että eräät muutkin kuin minä ovat vähitellen turhautuneet siihen, että erään elokuvan näyttelijöistä ei ole vieläkään virallisesti ilmoitettu edes pääosatähtiä. Käsikirjoitus on valmis, kuvaukset alkavat toukokuussa. Hop-hop!

fisher-europe

Carrie Fisher heinäkuussa 2013 Saksassa. Lasketaanko Leia-lintu Suomi-viittaukseksi? (kuva: Aki Jörgensen)

Carrie Fisher, se-joka-on-aina-puhunut-mitä-itse-tahtoo, on lipsautellut paluustaan Star Warsiin heti seitsemännen episodin uutispommista lähtien. Jo viime maaliskuussa minäkin ehdin kirjoittamaan vanhan trion olevan nyt varmuudella taas koossa, kun Fisher vastasi suoraan kysymykseen paluusta prinsessa Leiaksi myöntävästi. Perässä taisi tulla äkäinen puhelinsoitto, koska tuolloin Fisherin pr-edustajat kiirehtivät kuittaamaan nämä puheet huumoriksi.

Ja totta, osa letkautuksista (”I probably had an affair with some general”) menee Carrie-tädin omapäisen ja ensiluokkaisen huumorin piikkiin. Toisinaan huumorin sekaan on tainnut kuitenkin lipsahdella faktoja, kuten Calgaryssa huhtikuussa, jolloin Fisher kertoi Disneyn lähettävän hänelle kotiin personal trainerin. Kaikkein virallisimmissa yhteyksissä, kuten kesän Star Wars Celebration Europe -messuilla Saksassa, jopa Fisher on kuitenkin malttanut olla lipsauttelematta mitään.

Sen sijaan tällä viikolla Carrie Fisher antoi haastattelun TV Guidelle tv-hommista, ja uutisen huomaamattomasta asemoinnista jutun loppuun päätellen vaikuttaa ihan siltä, että toimittaja ei edes huomannut, mihin kiellettyyn kysymykseen haastateltava vastasikaan:

As for the next Star Wars film, Fisher says she, Harrison Ford and Mark Hamill are expected to report to work in March or April.

Hei hei, Dark Horse

Uutinen, jonka ei – ihan oikeasti – pitäisi yllättää yhtään ketään: Star Warsin sarjakuvalisenssi siirtyy Dark Horselta Marvelille.

Tämä oli odotettavissa jo vuosi sitten, koska Disney on siitä lähtien omistanut sekä Lucasfilmin että sarjisjätti Marvelin. Konsernisynergioiden alkeetkin sanovat, että Disneyn kaltainen megayhtiö ei anna tuotteidensa lisenssejä ulkopuolisille, jos omasta talosta löytyy luonteva yhteistyökumppani. Semminkin kun Dark Horse Comics on piskuinen vaihtoehtotalo sarjakuvakustantamisen markkinajohtajaan Marveliin verrattuna (esimerkiksi marraskuun amerikkalaisen sarjakuvamyynnin markkinaosuudet näyttivät tältä).

Toinen syy, miksi tämä oli odotettavissa, liittyy tietenkin expanded universeen, josta Dark Horse on tärkeältä siivultaan vastannut. Kreikan lisäeläkkeistä ja brittiukkojen murinoista huolimatta eräs EU pysynee hengissä ensi vuoteenkin, mutta tämän toisen EU:n hautajaiskukat voi jo ostaa. Uusi trilogia tarkoitti alunperinkin lähes väistämättä sen loppua, ja yhä väistämättömämmäksi tuo loppu on käynyt. Mikäpä
kätevämpi ja lukijoidenkin kannalta selkeämpi tapa nollata tarinat kuin vaihtaa firmaa? Etenkin kun sama on tehty kerran aiemminkin, ja toiseen suuntaan: Marvelhan julkaisi SW-sarjakuvia vuosina 1977-1986, ja Dark Horse puolestaan vuosina 1991-2015. Dark Horsen tarinoiden ero Marveliin oli enemmänkin tyylillinen kuin tarinallinen (eikä se tyyli DH:llakaan aina niin aikuisena ja modernina pysynyt), mutta jonkinasteisesta retconista oli silti kyse viimeksikin. Kohta, ihan kohta, emme enää tiedä yhtään, mitä elokuvien tarkoittamassa Star Wars -maailmassa tapahtui Jedin paluun jälkeen.

The-Star-Wars-cover

The Star Wars, Dark Horsen SW:n joutsenlaulu.

Henkilökohtaisesti en ole Dark Horsen droppaamisesta edes harmissani. Dark Horsen SW-katalogista löytyy hyvääkin kamaa, ja ilmeisesti tuorein menestys, minulle vielä lukematon The Star Wars (sovitus ANH:n varhaisesta käsikirjoitusluonnoksesta) lukeutuu niihin. Mutta suuri osa, valitettavan suuri osa, oli jotain unohtamisen arvoisen keskinkertaisuuden ja luokattoman huonouden väliltä. Jälkimmäisiin luen esimerkiksi viime vuosien SW-sarjakuvien ”lippulaivan” Legacyn, joka jo asetelmallaan (100 vuotta vanhan trilogian jälkeen) käytännössä yksinäänkin olisi pakottanut reboottaamaan expanded universen uusien elokuvien myötä. Mutta joka siis oli muutenkin, niin, kakkaa.

Dark Horsen kausi alkoi rohkeana ja melko onnistuneenakin yrityksenä laajentaa SW-maailmaa aikuisempaan suuntaan. Luken pimeän puolen tutkimusmatka Dark Empire, Imperiumin sisäpiiritarina Crimson Empire, supersankarimainen muinaissarja Tales of the Jedi, Rogue Squadronin mainiot lentelyseikkailut… Rohkeutta näissä 1990-luvun julkaisuissa edustivat sekä käsittelytapa että aihevalinnat: pitkän aikaa Dark Horse muun muassa vältteli elokuvien päähenkilöiden käyttämistä, ja jätti sen SW-romaaneille (joiden kustantajana valmistautuisin muuten jo ikäviin uutisiin). Galaksi oli suuri ja täynnä tarinoita – ainakin vielä aikana, jolloin vasta kaksi SW-elokuvaa oli vienyt Tatooinelle.

Jossain matkan varrella meno lientyi. En osaa tarkkaan osoittaa, missä oli suurin vika, mutta tässä muutama ehdotus: keskinkertaisten kykyjen palkkaaminen kirjoittajiksi ja piirtäjiksi, siirtyminen harkituista minisarjoista helpommin markkinoitaviin kuukausittaisiin lehtiin, varman päälle vetäminen keskittymällä yhä enemmän isoihin hahmoihin, ratkaisematon kytkös SW-kirjallisuuden samanaikaisiin ongelmiin. Itse olin viimeksi innostunut SW-sarjakuvista joskus juuri ennen Revenge of the Sithiä, jolloin Republic-lehti ryhdistäytyi aivan odottamatta vallan tasokkaaksi elokuvaan johtavaksi avaruussotasarjakuvaksi (tämä muuten tapahtui kutakuinkin niihin aikoihin, kun Egmont julkaisi Suomessa viimeiset SW-spesiaalinsa, mikä oli varsinaista ivaa ottaen huomioon millaista kuonaa sarjan meikäläisessäkin nimikkolehdessä vuosina 1999-2002 julkaistiin). Kun mainittu Legacy alkoi 2006, menetin sen mukana kiinnostukseni koko Dark Horsen linjastoon.

Dark Horselle Star Warsin on täytynyt olla kultakaivos. Ihan puille paljaille firma ei toki jää: sillä on plakkarissaan esimerkiksi Buffy, jonka viime vuosien ”tuotantokaudet” 8-9 ovat olleet ihan uudentyyppistä jatkoa pop-kulttuurin uusklassikolle. Dark Horse ylpeilee historiassaan (ihan ansaitusti) aikanaan poikkeuksellisella asenteellaan elokuvalisenssisarjakuviin, eikä firma siis ole täysin luopunut periaatteistaan. Vaikka juuri Dark Horsea on syyttäminen Alien vs Predator -ilmiöstä, toivon vilpittömästi kustantamon pysyvän pystyssä ilman suurinta nimikettään.

”I’m not ashamed to admit that we were Star Wars geeks, and we have been determined to spare neither effort nor expense in the pursuit of excellence”, toteaa Dark Horsen omistaja Mike Richardson tämänpäiväisessä viestissään. Kuten niin monessa Star Wars -aiheessa, en voi olla aivan samaa mieltä lopputuloksen kanssa, mutta kannatan mitä sydämellisimmin ajatusta. Hei hei, kiitos vuosista ja kohti uutta.

Haluatko sotien tähdeksi?

Käsikirjoituksen kuohujen ja aikataulun avartumisen ohella viime viikot on kiehunut myös castingin kattila. Jäsennän tilannetta itsellenikin avaamalla tilanteen kronologisena linkkilistana.

The Times 2.11.: Chiwetel Ejiofor kävi tapaamassa J.J. Abramsia
Itse asiassa vain piskuinen tiedonmuru Abrams-haastattelun alussa (täysi haastattelu on maksumuurin takana). Ejiofor on joka tapauksessa vilahdellut huhuissa aiemminkin, ja näyttelijällä on scifi-uskottavuutta. Ejiofor on nigerialaisista sukujuuristaan huolimatta britti, mikä onkin hyvässä linjassa viime viikkojen teeman kanssa.

BBC ym. 5.11.: näyttelijöitä haetaan avoimella haulla 
Disney saattoi ensin yrittää piilottaa mistä oli kyse, avatessaan tämän kampanjan viikko sitten puhuen ”Disney-elokuvasta” ja ”Rachelin” ja ”Thomasin” hahmoista, mutta äkkiähän tuon monet äkkäsivät. LFL vahvisti asian 8.11. ja kas, nyt virallinen Twitter-acco ja nettisivu puhuvatkin jo suoraan Star Warsista.

The Guardian 6.11.: Gary Kurtz kertoo, miksi avoin casting-tilaisuus on viisautta
Veteraanituottaja saatiin kommentoimaan nopeasti. Kurtz muistelee, kuinka alkuperäisen elokuvan pääosakolmikko täytettiin avoimella haulla: ”satoja ihmisiä” testattiin, ja Carrie Fisheriin ja Mark Hamilliin päädyttiin ”muistaakseni kolmantena päivänä”. Myös Han Soloa haettiin avoimesti, mutta Harrison Ford oli vahvoilla jo ennen hakua – mikä kannattaa muistaa tämänkin haun vakavuutta pohtiessa.

BBC 6.11.: bristolilaislähtöinen David Prowse suosittelee Bristolin castingin hakijoille aksentin peittämistä
Voisikohan ”Rachel” joutua James Earl Jonesin dubbaamaksi?

Lightsaber Rattling 6.11.: kerrassaan erinomaista analyysia Rachelista ja Thomasista
Kirjoittaja päättelee muun muassa, että koska näyttelijöitä haetaan molemmilta mantereilta ja brittinäyttelijät näyttelevät useammin jenkkiaksentilla kuin toisin päin, nyt etsittävien hahmojen halutaan puhuvan todennäköisemmin amerikkaa kuin brittiä. Tämä tarkoittaisi, että hahmot eivät edustane ainakaan galaksin eliittiä, joka yleensä SW:ssä puhuu brittienglantia.

IndieWire 6.11.: Saoirse Ronan ei saanut roolia
Harmi, harmi.

BBC Newsnight 8.11.: Abrams puhuu Neil Gaimanin kanssa
Aihe on oikeastaan mysteerikirja S, mutta Abrams sanoo SW-castingista, että ”Star Wars ei olisi Star Wars ilman fantastisia näyttelijöitä, jotka sattuvat olemaan brittejä”.

Peter Morrison 8.11.: Rachel/Thomas-kohtaus, jota hakijat esittävät
Tällä ei tietenkään liene mitään tekemistä tulevan elokuvan kanssa, ja ihan hyvä niin.

The Telegraph ym. 9.11.: Tuhansia jonottajia Bristolissa
Hienolta näyttää: sadetta, kylmää ja järjetön jono. Sai kuulemma seistä kevyesti 15 tuntia. Kuinkahan paljon väkeä olisi tullut, jos tästä olisi ilmoitettu parin päivän sijaan viikkoja aiemmin? TheForce.Net keräsi muitakin medioita, sillä niitäkin riitti. (Hauska yksilö: The Guardianin toimittaja yritti sisään, mutta jäi jonoon.) Haastattelujen perusteella ensimmäisellä kierroksella kysyttiin vain nimeä, näyttelijäkokemusta ja osalta suosikkileffasi-tyyppinen yleiskysymys. Tämän jälkeen tarjokkaat lähetettiin ulos kiitoksin, paitsi se pieni osa, joka sai mukaansa kutsun toiselle kierrokselle ja edellä mainitun kohtauksen opeteltavaksi. Jedi Newsin mukaan haastatteluja ei edes filmattu, joskin käsitän väitteen niin, että ensimmäistä kierrosta ei.

Daily Record 12.11.: Glasgown tilaisuutta siirretään kahdella viikolla
Bristolin tilaisuuden suuri suosio taisi yllättää, vaikkei kyllä olisi pitänyt. Seuraaville tilaisuuksille etsitään isompia tiloja. En ihmettelisi, vaikka päätös avata casting call myös nettiin liittyisi sekin Bristolin jonojen pituuteen.

Omia lisähuomioitani:

  • avointa hakua edelsi suljettu, oikeille näyttelijöille tarkoitettu haku: se, jossa Saoirse Ronanin mukaan ”kävivät kaikki”. Se, että vielä tässä vaiheessa ryhdyttiin avoimeen hakuun, voi nähdäkseni tarkoittaa kolmea asiaa: 1) sitä, että näihin rooleihin ei löytynyt ehdottoman vahvaa valintaa ammattiriveistä, 2) ”varmuuden varalta” -hakua, jossa etsitään vielä vaihtoehtoa ammattinäyttelijälle tai 3) valehakua, joka itse asiassa on pr-temppu. Kannattaa huomata, että ainakin Britanniassa tämä hakuprosessi on varmasti isointa ilmaista julkisuutta Episodi VII:lle sitten Lucasfilmin myynnin tai kenties sen mukaanlukien – ja se tulee juuri sopivasti hetkellä, jossa käsikirjoittajavaihdos ja aikataulunsiirto uhkasivat näyttää ainakin bisnesmielessä huolestuttavilta.
  • Aiemmin paljastuneessa casting-listassa etsittiin seitsemää näyttelijää, nyt vain kahta. ”Rachel” ja ”Thomas” ovat selvästi listan kaksi ensimmäistä. Pitäydyn aiemmassa tulkinnassani siitä, että hahmokuvausten perusteella ”Rachel” on todennäköisesti Episodi VII:n päähenkilö. Avoin haku näistä kahdesta tarkoittanee myös, että muut listan roolit on jo täytetty.
  • Se, että ”Rachel” ja ”Thomas” ovat niin selvästi samat hahmot kuin aiemmassa listassa, käy vahvistuksesta sille, että Michael Arndtin lähtö ei tarkoittanut käsikirjoituksen pistämistä kokonaan uusiksi.
  • ”Rachel” on todennäköisesti se hahmo, jota Saoirse Ronan haki, ja jota muun muassa Rachel Hurd Wardin on väitetty hakeneen. That said, kannattaa muistaa, että aiemmassa casting-listassa esiintyi myös ”a second young female, also late teens, tough, smart and fit” – eli se, että Ronan paljasti kokeilleensa koe-esiintymisessä valomiekkaa, ei ole ehdoton vahvistus sille, että ”Rachel” on jedi.
  • Niin ikään on otettava huomioon, että sen lisäksi, että ”Rachel” ja ”Thomas” ovat peitenimiä, myös hahmojen kuvaukset voivat olla täyttä peitetarinaa, joilla vain haetaan tietyntyyppisiä näyttelijöitä. En siis lukitsisi faktaksi, että Episode VII:n päähenkilö olisi välttämättä täsmälleen orpo, mutta kylläkin sen, että Racheliksi kutsuttu hahmo on sisukas ja tulee toimeen omillaan.

  • Sen sijaan casting callin kohta ”open to all ethnicities” on vastaansanomaton todiste siitä, että ”Rachel” ei ole kummankaan Skywalkerin jälkeläinen. Tunnustan olevani yllättynyt, jos uuden trilogian pääosassa ovat aivan muut kuin tuttu sukumme, mutta hei, saa minut yllättää.
  • Otti tämän avoimen haun tosissaan tai ei, tosiasia on, että kyse on hakuammunnasta. Hakijoita ei tässä vaiheessa edes haastattele kukaan LFL:ltä, vaan brittipalkollinen. Vertailun vuoksi: vastaavilla avoimilla hauilla on haettu muun muassa Golden Compass -elokuvasovituksen Lyraa ja uusimman Les Miserablesin Cosettea. Edellisessä avoimesta hausta löydettiin amatööri Dakota Blue Fanning – jälkimmäisessä päädyttiin lopulta kuitenkin ammattilaiseen Amanda Seyfriediin.

Kaksikymmentäkuusi kuukautta

Kirjaimellisesti keskellä tämän kirjoituksen syntyä Disney-LFL:n virallinen pressitiedote kolahti: Episodin VII ensi-iltapäivä on 18. joulukuuta 2015.

Kyseessä ei ole vahvistus tai päivämäärätäsmennys, vaan siirto. Ensi-illan piti olla kesällä, kuten SW-elokuvat on perinteisesti tuotu teattereihin, ja vielä aivan hiljattain Disney esitteli virallisissa tiedotteissaan jopa ilmausta ”kevät/kesä 2015”. Järisyttävänä yllätyksenä siirto ei kuitenkaan enää tullut: siitä oli huhuttu tihentyvästi viime viikkoina. Itse asiassa tuore uutinen jopa lipsahti Disneyn sisältä Twitteriin pari päivää sitten, tosin ilman tarkkaa päivämäärää.

Ensisilmäyksellä uutinen on huojentava. Kesä 2015 on aivan, aivan liian lähellä elokuvalle, johon haetaan vielä näyttelijöitä ja jonka kuvaukset on nyt ilmoitettu alkavan ”keväällä 2014” aiemman tammikuun sijaan. Aikataulu, joka tuntui minusta ahdistavalta korsetilta jo ennen käsikirjoitus- ja casting-vaiheen venymistä, on jo pitkään näyttänyt sulalta mahdottomuudelta.

Uutinen on hyvä myös bisneksen, ja tavallaan myös blockbuster-elokuvien fanien näkökulmasta. Kesä 2015 on niin tupaten täynnä isoja elokuvajatko-osia (mm. Avengers, Jurassic Park, Terminator, Independence Day, Batman/Superman…), että on vain hyvä, että Star Wars ottaa etäisyyttä noihin. Brändinä Star Wars on tietysti sitä luokkaa, että muiden tulisi pelätä sitä eikä toisin päin, mutta on ylipäätään tyhmää ahdistaa kaikki jättimäjäykset samoille viikoille. Ja noista jättimäjäyksistä erityisesti Avengers 2:n läheisyys on voinut pyöriä Disneynkin päässä: omistaahan hiirifirma myös Marvelin.

Mieleni tekee silti pitää kiinni aikataulupessimismistäni. Uutinen voi jopa lisätä ahdistustani siksi, että tarkan päivämäärän julkistaminen tarkoittaa, että Disney-LFL aikoo nyt pitää siitä kiinni. Olin nimittäin jo ajatellut, että siirto vuoden 2015 loppuun on välttämätön, ja myöhemmin Disney voi joutua siirtymään vielä siitäkin. Nykyään ei ole tavatonta, että isojen tentpole-elokuvien ensi-iltapäivät lukitaan jo vuosia aiemmin, mutta koska SW:lle niin ei vielä oltu tehty, ei sitä olisi ollut ihan pakko tehdä vielä nytkään. Olisi voitu odottaa vaikkapa siihen, että ne näyttelijät sentään saadaan valittua.

Nyt vahvistunutkin aikataulu on nimittäin korsetti. Joulukuuhun 2015 on kaksikymmentäkuusi kuukautta. Elokuvan käsikirjoitus on kesken ja sen näyttelijöitä etsitään yhä. Efektipainotteisuuden vuoksi jälkituotanto vie joka tapauksessa aikaa. Vertailun vuoksi: kun The Phantom Menacen tuotanto polkaistiin seiskaleffan tavoin käyntiin tyhjästä, kesti tuotanto viisi vuotta. Nyt yritetään ehtiä vähän yli kolmessa. Tekniikka on kehittynyt 1990-luvun lopusta, mutta koska myös rimat ovat nousseet, oikeastaan vain lavasteiden rakentamisessa päästään vähemmällä. Disney-Lucasfilmillä on tosin se etu aiempaan Lucas-Lucasfilmiin verrattuna, että isolla studiolla riittää kyllä koneistoa. SW-prequelithan olivat käytännössä maailman suurimmat indie-elokuvat, joista etenkin juuri ensimmäistä tehtiin melko pienimuotoisesti trial-and-error -hengessä.

Mutta mikä kaikkein eniten minua huolettaa, on The Hollywood Reporterin viikon takainen uutinen. Sen mukaan Kathleen Kennedy anoi ensi-illan siirtämistä vuoteen 2016 – ja tästä kieltäytyi Disneyn toimitusjohtaja Robert Iger itse. 

Kathleen Kennedy tietää, että onnistuneen elokuvan, ja siis myös viihde-elokuvan, ytimessä on käsikirjoitus. En voi olla ynnäämättä tätä Michael Arndtin lähtöön (useiden lähteiden haisu tuntuisi nyt olevan, että Arndt tosiaan pikemminkin lähti kuin sai potkut), ja saan tulokseksi, että projektin viivästykset johtuvat tässä vaiheessa tosiaan käsikirjoituksesta. Ja jos Kathleen Kennedy sanoo – vaikka ei siis ole julkisesti sanonut – että käsikirjoitusvaihe kaipaa vieläkin aikaa, niin minä kyllä uskon.

Vaara on, että nyt kiirehditään hätäisesti tuotantoon. Käsiksen yksityiskohtia ehtii vielä korjailla, saattaa joku ajatella, vaikka ei siis oikeasti ehdi (paitsi jos tekee valmiista elokuvasta sitten parin vuoden päästä rekonstruoidun special editionin, eheheh). Näyttelijät olisi pirun hyvä valita nyt aika äkkiä, mutta kuitenkin parhaat mahdolliset, koska kuvausten aikaisiin vaihdoksiin ei kyllä ainakaan ole aikaa. Valituilla sietä olla tilaa kalenterissaan, koska tuotanto pitää puskea läpi vauhdilla. Nykyinenkään aikataulu ei tosiaan jätä juuri sijaa erehdyksille. Tästä hetkestä alkaen seuraava hengähdystauko on jossain jälkituotannossa. Mutta: efektituotannon ja leikkausvaiheen aikana on mahdotonta muuttaa kokonaan kurssia, jos virheet ovat käsikirjoituksessa. Kuten, sattumoisin, episodien I-III anteeksiantamattomimmat virheet olivat.

Kaiken kaikkiaan: jos minulta kysytään, bisnesnäkökulmista huolimatta elokuva on siinä määrin taiteenlaji, että se tulisi tehdä aikataululla, jonka sen tekijät tarvitsevat. Eikä aikataululla, joka on luvattu osakkeenomistajille ennen elokuvan esituotannon alkamista.

Michael Arndt sai potkut

Nyt ollaan sen verran päräyttävien uutisten äärellä, että on ihan pakko pikablogata. Ja otsikoida uutisella.

Tuoreen virallisen tiedotteen mukaan Episode VII:n käsikirjoittavat Lawrence Kasdan ja J.J. Abrams. Mikä siis tarkoittaa, että sitä ei enää kirjoita tähänastinen pääkäsikirjoittaja Michael Arndt. Tuottaja-toimitusjohtaja Kathleen Kennedyn korulause tiedotteesta: ”Michael Arndt has done a terrific job bringing us to this point.”

Olen aiemminkin tarjonnut valtakuntaa Michael Arndtin haastattelusta. Nyt pitäisi varmaan antaa useampi. Pahimmassa tapauksessa tästä syntyy mysteeri, joka ei selviä vuosikausiin, ja minkälainen uusi trilogia onkaan, kansa voi vetäytyä kuppiloihin pohtimaan, miten paljon parempi tai ainakin erilainen ”se Arndtin versio” olisi ollut.

Mutta pika-analyysini:

Tärkein taustafaktori: George Lucas palkkasi Arndtin – jo ennen Disney-kauppaa. Kathleen Kennedy ja JJ Abrams tulivat kehiin paljon myöhemmin, ja nimenomaan he johtavat tuottajana ja ohjaajana nyt showta. Jos Arndt ei ole heidän käsikirjoittajansa tässä valtavassa hankkeessa, he vaihtavat käsikirjoittajan. Tässä ei sinänsä ole mitään outoa – ehtipä moni jälkiviisastelija jo kommentoimaan ”arvanneensa” tämän heti kun Abramsin valinta julkistettiin.

That said, ajoitus on totisesti jännittävä. Episodi seiskan kuvausten on edelleen mukamas määrä alkaa vuodenvaihteen jälkeen (joskin tuoreessa tiedotteessa ajankohtaa on siirretty tammikuulta ”kevääseen”). Ensi-illan on niin ikään edelleen määrä olla 2015 (joskin tiedote ei enää mainitse kesäkautta). Ja sitten siinä tiedotteessa on lause: ”Location scouting, production design, casting, and costume design are already underway on Episode VII”.

No himpura, onpa hyvä että ovat sentään ”jo meneillään”! Vertailun vuoksi: Phantom Menacen tuotanto kesti viisi vuotta. Minä olen ihmetellyt nyt vuoden ajan tässä hankkeessa kaikista eniten aikataulua, ja tämän uutisen myötä olen tästä lähes varma: tämän elokuvan ensi-ilta ei ole vuonna 2015. Miten olisi 2017, originaalifilmin 40-vuotisjuhlille?

Mutta mitä siis tapahtui käsikirjoittajalle? Koska Arndtia ei (ainakaan vielä) vaihdettu, vaan hänet syrjäytettiin projektissa jo mukana olleiden Abramsin ja Kasdanin tieltä, veikkaisin, että kyse ei ole siitä, että potkuilla haluttaisiin pistää käsikirjoitus totaalisen uusiksi. Kyse ei esimerkiksi voi olla siitä, että tähän mennessä olisi seurattu Lucasin treatmentia ja se haluttaisiin nyt kokonaan hylätä, koska a) se olisi voitu tehdä jo kauan sitten (ja se on voitu tehdä jo kauan sitten, koska mitäänhän me emme elokuvan tapahtumista tiedä!) ja b) se olisi voitu tehdä myös Arndtin kanssa.

Badass Digestin Devin Faraci ehti jo väittämään, että hänen lähteidensä mukaan Arndtin aiempi kässäri on vaihdettu heinäkuussa hyvin toisenlaiseen elokuvaan. Mutta tätä juuri tarkoitankin: Arndtin potkut eivät johdu (ainakaan pelkästään) käsikirjoituksessa tapahtuvista muutoksista. Mitä tahansa uudessa trilogiassa on ensin Lucasin, sitten Arndtin ja myöhemmin Kasdanin, Simon Kinbergin ja Abramsin jäljiltä määrä tapahtua, pistäisin rahani siihen, että Arndtin lähdön jälkeen tietä ei olla täysin vaihtamassa. En usko, että Arndt yritti tehdä aivan toisenlaista elokuvaa kuin Abrams ja Kennedy, koska jos olisi yrittänyt, hänen olisi kaiken tolkun mukaan pitänyt saada potkut jo paljon aiemmin. 

Sen sijaan kyse voi olla yllättävän pienistäkin jutuista. Vaikkapa ryhmädynamiikasta: jos vaikkapa Arndt ja Abrams eivät kerrassaan tulleet toimeen keskenään, kävisi järkeen, että ohjaaja käyttäisi kirjoittajaa vain niin kauan kuin on tarinankehittelyn kannalta tarpeellista. Viimeistelyn voisi sitten tehdä ominkin voimin. Aiemminhan huhuttiin muun muassa Abramsin uhanneen lähteä projektista. Tämä uutinen tietenkin vahvistaa, että vakavia ristiriitoja oli.

Tai: entä jos Arndtin tyyli esimerkiksi dialogin tai hahmokehittelyn suhteen ei vain kerrassaan sovikaan Abramsin ja Kennedyn näkemykseen Star Warsista? Muistammehan, että Arndtin tähänastiset krediitit (Little Miss Sunshine, Toy Story 3) eivät erityisemmin vihjaa kaukaisen galaksin suuntaan. Tällöinkin olisi järkevää, että Arndtin panos jäisi tarinan isojen linjojen puolelle.

Tai: entä jos Arndt ei saanut potkuja, vaan lähti itse? Tällöin kyse voisi nimenomaan olla siitä, että muut ovat vieneet käsistä eri suuntaan kuin hän olisi halunnut.

Facebookissa ehdittiin jo toivoa minulta kannanottoa siitä, onko tämä hyvä vai huono juttu. Rehellisesti sanoen en osaa vastata kysymykseen, vaikka puoli nettiä tuntuu kyllä osaavan. Minusta siihen vastaaminen vaatisi edes jonkinlaisen tiedonmurun siitä, mitä elokuvasta oikeastaan on tulossa. Mutta annan plussat ja miinukset käänteelle:

+ Arndt ei ollut lähtökohtaisesti looginen valinta. Viis siitä, että minä en pitänyt Little Miss Sunshinesta, mutta SW-mäinen se ei ainakaan ollut. En palkkaisi Warssin kirjoittajaksi Coeneitakaan, vaikka pidän heistä valtavasti.
+ Abramsin ja Kasdanin käsikirjoittajaliitto on ”rehti ratkaisu”: nyt on paljon helpompi veikata, mitä olemme saamassa, kun skriptiä väsäävät twisteistään tunnettu ohjaaja-wunderkind ja Empire Strikes Backin käsikirjoittaja. Something old, something new, something borrowed, something…blue?
+ Jos aiemmin heitin epäilykseni dialogista ja hahmoista, niin Lawrence Kasdan jos kuka ainakin tuntee SW-dialogin ja hahmot.

– Arndt on Oscar-palkittu käsikirjoittaja, joka on sikäli uransa alkutaipaleella, että ”taattua Arndt-tyyliä” ei vielä ole. Tämä on siis SW:n harmi, koska Arndtilta olisi voinut ja voi odottaa vielä ihan mitä tahansa.
– Abramsin helmasynti on kehittää juonia, joissa tapahtuu ”cooleja juttuja” cooliuden itsensä takia. Aiemmin ehdin jo riemuita siitä, että häntä nimenomaan ei palkattu Warssiin kirjoittajaksi.
– Lawrence Kasdanin, 64, filmografiassa on kahdenkymmenen viime vuoden ajalta vain kolme elokuvaa, joista yksi on über-kammottava kakkahirviöfilmi (adjektiivin lisäksi juonikuvaus) Dreamcatcher. En kerrassaan ymmärrä niitä, jotka nyt reagoivat tähän Arndt-uutiseen riemuitsemalla Kasdanin noususta isommaksi tekijäksi.

Ai niin, LFL:n tiedotteessa mainittiin myös muita uusia nimiä, kuten äänitaiteilija, SW-veteraani Ben Burtt ja kuvaaja Dan Mindel, joka ehti ilmoittautua jo aiemmin. Mutta äh, vähät heistä.

Casting-kisa: ”Jokainen tällä planeetalla…”

Saoirse Ronan (kuva: gdcgraphics, flickr.com/photos/gdcgraphics/ )

Saoirse Ronan (kuva: flickr.com/photos/gdcgraphics/ )

Tuskin ehdin viikko sitten edellisen kirjoituksen postaamaan, kun Saoirse Ronanista melkein tuli se, mitä kirjoituksessa ennakoin. Tai no, ei sentään ihan: Ronan ei sentään (vielä) ole ensimmäinen Episode VII:ään virallistettu näyttelijä, mutta kylläkin ensimmäinen, joka on virallisesti ja julkisesti tunnustanut käyneensä koeluvussa.

Sinänsä hassua näin, koska Ronanin tunnustus Sky Newsille jatkui sanoilla ”so has everyone” ja hieman myöhemmin Digital Spylle ”everyone on the planet has”. Epäilemättä näin on, mutta sitä koomisempaa, että juuri kukaan ei ole asiasta puhua pukahtanut. Muutamat spekulaatioissa liikkuneet näyttelijät ovat kiistäneet, enemmistö ei ole kommentoinut mitään. Ja Ronankin siis kiistää, että roolia olisi vielä lukittu. Todettakoon vielä tälläkin viikolla, että minä ainakin hyväksyn. Niin että jos olet kuulolla, JJ.

Huomioita:

  • Oikaisuna edelliseen kirjoitukseeni, Saoirse Ronan on tietenkin irlantilainen eikä britti. Ja sitä paitsi syntynyt New Yorkissa, näemmä, mutta kasvanut vihreällä saarella.
  • Saoirse Ronan (s. 1994) tunnetaan toistaiseksi parhaiten vaikuttavasta varhaisteiniroolistaan Atonementissa (2007). Myöhempien elokuvien joukosta löytyy mm. Hanna (2011), jota kuvattiin Suomen Kuusamossa. Etunimi lausutaan kutakuinkin ”shiirsha”.
  • Ronanin vahvistus on samalla ensimmäinen vahvistus siihen, että minunkin parjaamani Latino Reviewn syväkurkkulähteet ovat oikeasti ainakin joidenkin totuuksien äärellä. Latino Review oli ensimmäinen Ronanin nimen maininnut lähde syyskuun puolivälissä. Tämä tietysti herättää kysymyksen: voivatko muutkin LR:n skuupit sittenkin olla totta? Moni muukin saitin alullepanema näyttelijähuhu (mm. Jonathan Rhys Meyers, Rachel Hurd-Wood ja, öö, Leonard DiCaprio) toki – ainakin jos puhutaan edelleen koeluvuista, eikä sopimuksista, kuten LR tietysti on koko ajan antanut ymmärtää. Mutta entäpä vaikkapa väitteet Palpatinen paluusta?
  • Jos koeluvuissa tosiaan on käynyt puoli planeettaa, LR:n esiin nostamat nimet ovat varmasti ihan oikeasta puolikkaasta – sitä DiCapriota lukuun ottamatta kenties. DiCapriota tai vähän aikaa sitten huhutun Daniel Day Lewisiä ei tarvitsisi koeluvuttaa – sen sijaan näistä nuoremman polven tuntemattomammista tyypeistä on varmasti viisasta vähän katsella, mihin rooleihin heitä asetella. Mikä taas täsmää omiinkin epäilyksiini (tai toiveisiini!), että elokuvaa kannattelevat ennen kaikkea uudet hahmot ja näyttelijät.
  • Kuinka pirun kesken casting-kisa voi yhä olla, jos tätä elokuvaa olisi tarkoitus kuvata vain muutaman kuukauden kuluttua? Vai onko niin, että warssille ainakin tämä nuorempi näyttelijäpolvi raivaisi kyllä tilaa kalenteriinsa?

Selvähän muuten se, että tämäkin ehdittiin jo nähdä: Starwarsy.com arvuuttelee Saoirse Ronanin roolia yksisilmäisesti (toiveikkaasti?) pelkästään EU-lähteitä katsoen. Mutta hei, Shira Elan Colla Brie!

Ja ensimmäinen uusi SW-näyttelijä on…

Tätä kirjoittaessani minusta tuntuu, että lähes minuutilla millä hyvänsä saatan olla myöhässä. Juuri nyt Episode VII:ään ei ole vielä(kään) vahvistettu yhtään näyttelijää. Viime viikon aikana paremmanpuoleiseksi tuulivoimapuistoksi myrskyyntyneestä huhumyllystä – ja tietenkin myös koko ajan lähestyvistä kuvauksista – johtuen on nyt viimeistään enää vain ajan kysymys, milloin nimiä tipahtaa.

Selvimmät sävelet ensin. Jos moni meistä epäili jo varhain, että luvatut yksittäisten hahmojen spinoff-elokuvat olisivat jonkinlaisia prequeleja, niin Varietyn raportti Disneyn talouspomo Jay Rasulon puheesta syyskuun 12. päivältä oli käytännössä vahvistus. Rasulo lipsautti rahoittajille SW-franchisen rahantekokyvyn hehkutuksensa lomassa, että luvassa olisi vuorotellen ”trilogy filmejä” ja ”origin story filmejä”. LFL ei ole vahvistanut tätäkään sen virallisemmin, mutta spekulaatiot voitaneen lopettaa: ainakin ensimmäiset pari SW-spinoffia ovat nyt varmuudella supersankariseikkailuista tuttuja ”näin hänestä tuli hän” -stooreja.

Tästä taas oli 12 parsekkia tuntuvasti lyhyempi matka siihen, että spekulaatiot nuoren Han Solon metsästyksestä kiihtyivät. Omat ynnäykseni:

  • On aivan selvää, että yhden spinoffeista, todennäköisesti juuri ensimmäisen, täytyy olla nuori Han Solo -elokuva. Hahmon suosio kohtaa tilaisuuden: Solon nuoruutta, toisin kuin vaikkapa Luken, ei ole lukittu elokuvissa, ja lisäksi se ajoittuu aikajanalla sopivaan hetkeen, jotta tarina on mahdollista kytkeä animaatiosarja Rebelsiin, joka puolestaan takuuvarmasti kytketään uusiin elokuviin.
  • Aiemmat huhut Ryan Goslingista ovat todennäköisesti totta sillä tasolla, että Goslingia vähintään kysyttiin. Sitä luokkaa on Goslingin ja Harrison Fordin yhdennäköisyys – ja it-mies Goslingin ”solomaisuus” samaten. (Goslingin edustajat kiistivät, että näyttelijä ja LFL olisivat tavanneet rooliin liittyen, mikä toki voi sekin olla täysin totta.)
  • Viimeviikkoinen huhu Chewbaccan paluusta on niin ikään varmasti totta – siis sillä tasolla, että Episode VII:ään todella etsitään wookiee-hahmoa, joka mitä suurimmalla varmuudella on vanha ystävämme. Miksipä ei? Jopa vakavasta polvileikkauksesta toipuva, kävelykykyä jälleen tavoitteleva Peter Mayhew uskoo niin, ellei ilmoitus hakea Chewien roolia sitten ole vain osa Standing in the Stars -dokumentin dramaturgista kaarta.

Mistä pääsemmekin Rebelsiin. The Hollywood Reporter uutisoi alkuviikosta, että sen ääninäyttelijätähdiksi oltaisiin palkkaamassa David Oyelowo, Freddie Prinze Jr., Vanessa Marshall, Taylor Gray ja Steven Jay Blum. Vuosituhannen vaihteen teinileffoista (mm. I know what you did last summer) tuttu Prinze on joukosta tutuin nimi, mutta ensimmäisenä lueteltu Oyelowo on nosteessa, esiintyen muun muassa Christopher Nolanin seuraavassa leffassa Interstellar. Seuraavaksi tipahtikin Jedi Newsin väite: Oyelowo olisi palkattu sekä Rebelsiin että Episode VII:ään. Sinänsä olisin kyllä itsekin hämmästynyt, jos Rebelsin päähahmoilla ei olisi mitään yhteyttä uuteen trilogiaan. Bleeding Cool väittää tietävänsä, että Rebels kertoo nuorista (”the kids”, peräti) Kapinaliiton tulevista avainjäsenistä – jos näin, niin sellaiset hahmot toki voisivat olla kehissä vielä kymmeniä vuosia Jedin paluun jälkeenkin. Jätän kuitenkin oman laskupäänne varaan sen, miten tämä täsmää väitteeseen, että noin 35-vuotias Oyelowo olisi saamassa roolin sekä Rebelsistä että 30-40 vuotta myöhemmin tapahtuvasta elokuvasta – ellei hän sitten näyttele esimerkiksi isää ja poikaa.

Huhumyllyn epämääräisemmästä sakasta poimin yhden nimen (ei, se ei ole Megan Fox, jonka että MTV uskoo näyttelevän Boba Fettiä…). Latino Review ja Bleeding Cool, kaksi tähän mennessä aktiivisinta huhuhypettäjää, väittivät nimittäin vähän aiemmin Saoirse Ronanin käyneen lukemassa roolia varten (LR ja BC). Jälleen, Ronan voi olla aivan yhtä tuulesta temmattu nimi kuin vaikkapa Zac Efron todennäköisesti aiemmin oli, ja etenkin Latino Review’n epäluotettavuudesta olen valittanut aiemminkinmutta hei, minulle Ronan kyllä kelpaisi. Nuoren polven britti Ronan olisi valintana samantapainen kuin Natalie Portman oli Phantom Menaceen: vahvasta lapsuudenroolistaan (Leon / Atonement) elokuvaharrastajien muistama, muttei vielä valintahetkellä iso stara. Veikkaan muuten edelleen, että uuden trilogian päähenkilö on toinen kahdesta tärkeästä uudesta naishahmosta – LR ja BC lisäävät soppaan väitteen, että toinen hahmoista olisi pahis, ja miksipä ei. Ronan pystyisi uskoakseni esittämään hahmoja molemmilla puolilla, mutta jos nyt pitäisi äänestää, veikkaisin sitä pahaa.

Mutta: yhtään näyttelijäsopimusta ei siis ole vieläkään virallisesti julkistettu. Kuka siis saa kunnian tulla ensimmäisenä LFL:n kaapista? Joku edellä mainituista? Huhumyllyn ehkä sitkein nimi Benedict Cumberbatch? Sukupolvensa kenties suvereenein näyttelijä Daniel Day Lewis, jonka niin ikään on väitetty käyneen roolitapaamisessa? Nimensä kautta huikean sopiva latvialainen Ksenia Solo? Vai joku, jota kukaan hypettäjä ei osannut arvata (mikä olisi kyllä ihan oikein esimerkiksi Latino Review’lle!)

Veikkaukseni on, että LFL julkistaa yhdellä kertaa originaalitrion HamillFisher-Ford paluun ja pari uutta näyttelijää. Näin siksi, että kuvaukset alkavat tosiaan olla jo lähellä. Vanhoja nimiä, ja jonkun uudenkin, olisi voinut ripotella yksitellen julkisuuteen jo kauan aikaa, esimerkiksi kesän scificoneissa, mutta koska niin ei ole tehty, suunnitteilla täytyy olla isompi kertalaaki. Sellainen, joka tyydyttää samanaikaisesti vanhoja tuttuja toivovat ja uusia nimiä janoavat.

Filminauhana silmiemme edessä

Tämä on kova, on.

Boba Fett Fan Club -niminen nettitaho raportoi juuri elokuvaajaliitto ASC:n yksityistilaisuudesta, että Episode VII:n kuvaa Dan Mindel (ASC, BSC). Ei yllättävää: Mindel oli molempien Abrams-Trekkien sekä Mission: Impossible 3:n director of photography. Ohjaaja JJ Abrams on jo tähän mennessä osoittanut miehittävänsä uutta warssia vanhoilla tiimiläisillään, erityisesti Trekin läpi talsineilla. Ja mitä Mindeliin tulee, mies on syntynyt 1958 ja on selvästi vauhtikuvaamisen ammattimiehiä. Ei ehkä originaalein kuvankäyttäjä, muttei persoonattominkaan.

Mutta se, mikä on se kova, on se, että saman uutisen mukaan Episode VII kuvataan 35mm filmille. Ei siis diginä, kuten Lucasin episodit II ja III.

Jos näin on, ei tämäkään oikeastaan ole yllättävää, koska Abrams on – kaikesta teknisyydestään, edelläkävijyydestään ja lens flarestaan huolimatta – tässä sodassa nimenomaan vanhan liiton miehiä. Siinä missä monet Abramsia kymmeniä vuosia vanhemmat ohjaajat ovat jo vannoneet digitaalitekniikan nimiin, Abrams on jopa uhonnut (muistaakseni Super8:n dvd:llä) aikovansa olla Hollywoodin viimeinen filmin puolestapuhuja. ”If film were to go away – and digital is challenging it – then the standard for the highest, best quality would go away”, hän sanoi Hollywood Reporterin mukaan alkukesästä.

Enpä minä ainakaan silti olisi hämmästynyt, jos Lucasfilmin lippulaivan kohdalla Abrams olisi viimein ylipuhuttu. Star Wars -sarja on aina ajanut elokuvatekniikkaa eteenpäin, eikä Lucasin aikana ollut puhettakaan pakkivaihteesta (edes siellä, missä olisi voinut olla järkevää).

Filmille kuvaamalla saa sen hienon, taianomaisen jäljen, jota digillä ei edelleenkään pysty aivan jäljittelemään, mutta jos sen filmikuvan kuorruttaa niin suurella määrällä jälkituotannon digitaalisia erikoistehosteita kuin vaikkapa sitten Abramsin Trekit, ei lopputulosta ainakaan minun silmäni enää digistä erota (vaikka ne kuuluisat lens flaret tehtäisiinkin luomuna). Digillä on puolestaan omat vahvuutensa, jotka liittyvät erityisesti kuvaamiseen vaikeissa olosuhteissa tai tehoste-elokuviin, joista ainakin jälkimmäisiä Warssit ovat. Ja selvää on sekin, että eroista ja makuasioista huolimatta digilläkin toki saa tehtyä upeaa kuvaa (kysykää vaikka Roger Deakinsilta). Kyllä uusikin tekniikka olisi (yhä) tähän sarjaan sopinut, ja kuvaajaksi valittu Mindelkin on käyttänyt sitä ainakin Dominossa.

Tällä en tarkoita, että olisin uutisista pahoillani. Olen nimittäin riemuissani. Kyse ei ole niinkään edes siitä, miltä uusi Star Wars lopulta näyttää, vaan siitä, miltä tuotanto tällä hetkellä näyttää. Ja tällä hetkellä se näyttää, niin, perinnetietoiselta.

Ja samalla: tämän täytyy olla selvä viesti kaikille taiteellisista erimielisyyksistä ja jopa ohjaajan lähtöhaluista huhuja höpisseille, että nimenomaan JJ todellakin huutelee tämän tuotannon megafoniin.