Tämä on kova, on.

Boba Fett Fan Club -niminen nettitaho raportoi juuri elokuvaajaliitto ASC:n yksityistilaisuudesta, että Episode VII:n kuvaa Dan Mindel (ASC, BSC). Ei yllättävää: Mindel oli molempien Abrams-Trekkien sekä Mission: Impossible 3:n director of photography. Ohjaaja JJ Abrams on jo tähän mennessä osoittanut miehittävänsä uutta warssia vanhoilla tiimiläisillään, erityisesti Trekin läpi talsineilla. Ja mitä Mindeliin tulee, mies on syntynyt 1958 ja on selvästi vauhtikuvaamisen ammattimiehiä. Ei ehkä originaalein kuvankäyttäjä, muttei persoonattominkaan.

Mutta se, mikä on se kova, on se, että saman uutisen mukaan Episode VII kuvataan 35mm filmille. Ei siis diginä, kuten Lucasin episodit II ja III.

Jos näin on, ei tämäkään oikeastaan ole yllättävää, koska Abrams on – kaikesta teknisyydestään, edelläkävijyydestään ja lens flarestaan huolimatta – tässä sodassa nimenomaan vanhan liiton miehiä. Siinä missä monet Abramsia kymmeniä vuosia vanhemmat ohjaajat ovat jo vannoneet digitaalitekniikan nimiin, Abrams on jopa uhonnut (muistaakseni Super8:n dvd:llä) aikovansa olla Hollywoodin viimeinen filmin puolestapuhuja. ”If film were to go away – and digital is challenging it – then the standard for the highest, best quality would go away”, hän sanoi Hollywood Reporterin mukaan alkukesästä.

Enpä minä ainakaan silti olisi hämmästynyt, jos Lucasfilmin lippulaivan kohdalla Abrams olisi viimein ylipuhuttu. Star Wars -sarja on aina ajanut elokuvatekniikkaa eteenpäin, eikä Lucasin aikana ollut puhettakaan pakkivaihteesta (edes siellä, missä olisi voinut olla järkevää).

Filmille kuvaamalla saa sen hienon, taianomaisen jäljen, jota digillä ei edelleenkään pysty aivan jäljittelemään, mutta jos sen filmikuvan kuorruttaa niin suurella määrällä jälkituotannon digitaalisia erikoistehosteita kuin vaikkapa sitten Abramsin Trekit, ei lopputulosta ainakaan minun silmäni enää digistä erota (vaikka ne kuuluisat lens flaret tehtäisiinkin luomuna). Digillä on puolestaan omat vahvuutensa, jotka liittyvät erityisesti kuvaamiseen vaikeissa olosuhteissa tai tehoste-elokuviin, joista ainakin jälkimmäisiä Warssit ovat. Ja selvää on sekin, että eroista ja makuasioista huolimatta digilläkin toki saa tehtyä upeaa kuvaa (kysykää vaikka Roger Deakinsilta). Kyllä uusikin tekniikka olisi (yhä) tähän sarjaan sopinut, ja kuvaajaksi valittu Mindelkin on käyttänyt sitä ainakin Dominossa.

Tällä en tarkoita, että olisin uutisista pahoillani. Olen nimittäin riemuissani. Kyse ei ole niinkään edes siitä, miltä uusi Star Wars lopulta näyttää, vaan siitä, miltä tuotanto tällä hetkellä näyttää. Ja tällä hetkellä se näyttää, niin, perinnetietoiselta.

Ja samalla: tämän täytyy olla selvä viesti kaikille taiteellisista erimielisyyksistä ja jopa ohjaajan lähtöhaluista huhuja höpisseille, että nimenomaan JJ todellakin huutelee tämän tuotannon megafoniin.