Uuden Star Wars -sarjakuvan ensimmäiset puoli vuotta

Marvel on julkaissut nyt puolen vuoden ajan uutta Star Wars -sarjakuvaa, ja viime viikon numerot ovat aiheuttaneet linjaston ensimmäisen (aiheellisen) kohun. On siis vähintään korkea aika minunkin sanoa pari sanaa aiheesta. En silti spoilaa – edes sitä kohukäännettä – joten lukekaa rauhassa, vaikkette olisi lukeneet.

Star-Wars-cover

Star Wars #1:n (taas) kansi.

Star Wars -sarjakuvien lisenssin siirryttyä takaisin Marvelille, emoyhtiö Disneyn suojiin, tarinat alkoivat siis tämän vuoden tammikuusta ainakin teknisesti puhtaalta pöydältä. Nämä uudet seikkailut sijoittuvat virallisesti Lucasfilmin tarinaryhmän valvomaan uuteen kaanoniin yhdessä elokuvien, animaatiosarjojen ja uusien romaanien kanssa. Kaikki Marvelin vanhat (1977-1986) ja Dark Horsen SW-linjaston (1994-2014) sarjakuvat ovat nyt Legends-universumia, eivätkä uudet tarinat ota niitä huomioon.

Samalla se tarkoittaa lukijan kannalta sitä, että Marvel palasi alkupisteeseen – eikä lukijan voida olettaa unohtavan lukemaansa yhtä helposti kuin uusi kaanon ehkä onkin määriteltävissä. Neljästä Marvelin uudesta lehtilinjasta kolme, jatkuvat sarjat Star Wars ja Darth Vader sekä minisarja Princess Leia, sijoittuvat kutakuinkin toistensa kanssa päällekkäin (se neljäs on Rebels-prequel Kanan). Kolme sarjaa tapahtuvat pian Episodi IV:n jälkeen. Tämä taas, tietenkin, on sama ajanjakso, johon Marvelin alkuperäiset 1970-luvun sarjikset sijoittuivat ja johon Dark Horse on niin ikään palannut useita kertoja. Dark Horsen kahden viimeiseksi jääneen vuoden 2013-2014 aikana Brian Woodin kirjoittama, niin ikään alleviivaavasti vain Star Warsiksi nimetty lehti kertoi sekin täsmälleen samoista ajoista.

Tästä taas seuraa, että ainakin minusta Marvelin ensimmäiset kuukaudet ovat tuntuneet tutuilta. Brian Woodin Star Wars, josta pidin kovasti ja joka katkesi ikävästi kesken, palasi nimenomaan Alderaanin tuhon, Kuolemantähden räjähtämisen ja Yavinin taistelun jälkeisiin tilanteisiin, ja onnistui esittämään Luken, Leian, Hanin ja jopa Darth Vaderin pitkästä aikaa aitoina ihmisinä, jotka käsittelivät oikeita kysymyksiä aikuismaisesti. Yhden kotiplaneetta oli tuhottu, toiset etsivät paikkaansa repaleisessa Kapinaliitossa ja vastakappalehahmo toisaalla sai tuta mestarinsa vihan tämän pitäessä häntä henkilökohtaisesti vastuullisena galaksin kaikkien aikojen suurimpaan sotilaskatastrofiin. Brian Woodin sarjis tuntui minusta aikuismaiselta pehmeältä rebootilta, jollaiseksi se varmaankin oli tarkoitettukin.

Jason Aaronin kirjoittama uusi Star Wars -lehti (kuusi numeroa tähän mennessä), Kieron Gillenin Darth Vader (kuusi numeroa) ja Mark Waidin Princess Leia (viisi numeroa kuudesta julkaistu) palaavat näihin täsmälleen samoihin kysymyksiin. Itse asiassa en näe mitään syytä, miksen voisi laskea Brian Woodin Star Warsin sijoittuvan näiden kanssa samaan kaanoniin – paitsi tietenkin sen syyn, että tapahtumat ovat ajallisesti päällekkäisiä. Esimerkiksi ajatus siitä, että Vader ja Luke ikään kuin jahtaavat toisiaan galaksissa samaan aikaan tietämättä kumpikaan, ketä jahtaavat, on tismalleen sama kuin Woodin sarjakuvissa.

Marvelin uusi SW-linja on tämän takia tuntunut minusta pettymykseltä, ja lehtien käsittämättömät myyntilukuennätykset ja ylistävät kehut ylitsevuotavilta: olivatko Dark Horsen sarjikset menneet jenkkien suurelta yleisöltä täysin ohi? Mieluummin olisin itse nähnyt jotain uutta, ja loogista olisi ollut tietenkin nähdä jotain, joka johtaisi kohti The Force Awakensia. Tämä sarjakuva on toki tulossakin, syksyllä, ja paluu A New Hopen ajan sankarikolmikkoon sarjakuvissakin on luonteva osa Lucasfilmin suunnitelmaa paluusta juurilleSitä en silti voi olla ihmettelemättä, oliko tarpeen aloittaa peräti kaksi jatkuvaa lehteä samaan ajankohtaan, vaikka se onkin tuttu Marvel-metodi supersankaritarinoiden puolelta (josta uusien SW-sarjakuvien tekijät tietenkin poimittiinkin). Tapahtumien päällekkäisyys hankaloittaa tuntuvasti lehtien myöhempää luettavuutta: nytkin minun piti kelata numeroita pariin kertaan ennen kuin ymmärsin, että Star Wars #4:n kohtaus Jabban palatsissa tapahtuu Darth Vader #1:n sivujen välissä.

Mutta jos sivuutetaan tämä lähtökohtainen kritiikki ja hyväksytään lehtien aiheet sellaisina kuin ne ovat, on Marvel aloittanut Star Wars -sarjakuvalinjansa mallikkaasti. Kaikki kolme lehteä sijoittuvat SW-sarjisten suuressa kuvassa parempaan päähän. Itse asiassa äskeisen kritiikinkin voisin sanoa näinkin: Marvel jatkaa Dark Horsen viimeisinä vuosinaan aloittamalla Brian Woodin sarjakuvan linjalla, säilyttäen tason vähintään ennallaan.

Vader-cover

Darth Vader #1:n kansi.

Lehdistä kehutuin taitaa olla Darth Vader. Tämä johtunee hersyvistä yksityiskohdista: murhanhimoinen protokolladroidi ja tuhovoimainen artoo-yksikkö on mainio kaksikko, ja uusi hahmo Aphra toiminee ainakin kaikille heille, joita ei haittaa, että kyseessä on selvästi kopio eräästä toisesta seikkailevasta avaruusarkeologista River Songista. Toinen syy voi olla, että Dark Horsen SW-sarjakuvia lukeneet tietävät, kuinka vaikea hahmo Vader on kirjoittaa. Marvelin Kieron Gillen onnistuu ehdottomasti paremmin kuin useimmat. Samalla Vader-sarja kuitenkin syyllistyy ehkä kolmikosta eniten vanhojen tarinoiden toistamiseen: jälleen kerran keisari Palpatine esimerkiksi kohtelee Vaderia kuin koiraa, kilpailuttaen tätä muita pahispalvelijoitaan vastaan (eikä Gillen minusta onnistu Palpatinen kanssa yhtä hyvin kuin Vaderin). Luvassa voi onneksi olla uusia käänteitä: Gillen on kuvannut sarjakuvaansa House of Cardsin kaltaiseksi Vaderin ”nousun” kuvaukseksi: Episodi IV:n lopun epäonnistumisesta Episodi V:n armottomaksi sotilasjohtajaksi.

Leia-cover

Princess Leia #1:n kansi.

Minisarja Princess Leia taas erottuu kahdesta muusta erityisesti Terry Dodsonin pehmeälinjaisen kuvituksen ansiosta. Minuun se kolahtaa, ja luulen, että etten ole ainoa eurooppalainen sarjakuvanlukija, jota suuresti huvittaa, että jenkeissä tyyli on nähty ”naisille suunnattuna”. Sisältöpuolella sarja esittää kiintoisasti uuden kysymyksen: eivätkö monet Alderaanin selviytyjät pitäisi Leiaa syyllisenä planeetan tuhoon?

Star Wars -lehti taas on kolmikosta selvästi toiminnallisin, mutta se on myös lehdistä se, jossa päähahmot pääsevät kohtaamaan, ja tämän vaikean testin lehti läpäisee hienosti. Ja mitä sitten tulee Kananiin, ei sekään ole hullumpi, vaikka ennen kaikkea pidän lehden olemassaolosta: myös uudessa kaanonissa prequelit ovat tapahtuneet, vaikka jotkut raivopäät haluaisivat toisin itselleen uskotella.

Siitä puheen ollen, Marvelin uusien sarjakuvien kanonisuus näkyy paikoin melkein alleviivauksena. Kun vain muutaman lehden sisällä vieraillaan Naboolla, Geonosiksella ja parikin kertaa Tatooinella, en ihmettele yhtään, jos osa lukijoista heiluttaa fanservicen keltaista korttia. Itse en kuitenkaan viitsi vielä valittaa, koska kohtaukset todella onnistuvat luomaan sarjaan jatkuvuuden tuntua. Noissakin kohtauksissa jatkuvuutta rakennetaan itse asiassa nimenomaan prequeleihin, joihin viittaaminen voi esimerkiksi Force Awakensissa jäädä vähemmälle.

Saa nähdä, kuinka pitkään kestää, että Star Wars ja Darth Vader -lehti tavoittavat Episodi V:n (saati VI:n). Molemmat sarjat käsittelevät ensimmäisessa kuuden numeron tarinakaaressaan pois parit ilmeiset näkökulmat, ja olettaisin, että esimerkiksi Darth Vaderin ja Luke Skywalkerin kohtaamisia ei voi kovin montaa episodien väliin sijoittaa. Uusia seikkailuja väliin kuitenkin mahtuu ihan niin paljon kuin Marvel vain kehtaa. Ilmeisesti seuraavaksi luvassa on ainakin ”Ben-setä” Kenobin flashback-seikkailu.

– – –

Viimeiseksi pari sanaa siitä kohukäänteestä, itse asiaa spoilaamatta kuten luvattu (mutta jos nyt haluatte sen sarjakuvia lukematta tietää, niin tässä linkki).

Nythän on siis niin, että kevätkauden päätteeksi Marvel-sarjiksissa on twist, joka puuttuu perustavasti erääseen originaalitrion hahmoista. Joku voi pitää käännettä peräti retconina eli aiemmin kerrottujen tapahtumien muuttamisena jälkikäteen, mutta näin ei ole. Käänne ei nimittäin käy vastaan mitään elokuvissa nähtyä – ainoastaan sitä, mitä luulemme tietävämme vanhan expanded universen perusteella. Legens-tarinoissa asiat olivat toisin, mutta nyt ne ovat näin.

Joka tapauksessa temppu on rohkea, ja painava osoitus siitä, että Star Wars -kaanoni todella on nollattu. Emme tiedä, mitä sankareillemme Jedin paluun jälkeen tapahtui, mutta emme myöskään tiedä kaikkea siitä, mitä heille tapahtui ennen Uutta toivoa. Tämä on SW-fanin todellisuus nyt, ja se kannattaa hyväksyä – ja se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi näitä sarjakuvia kannattaa kyllä lukea. On ainakin teoriassa mahdollista, että esimerkiksi tämä juonenkäänne heijastuu vielä valkokankaalle – tuskin tosin The Force Awakensiin, mutta standalone-elokuviin ihan mahdollisestikin. Pulpahtihan vanha huhu Han Solon ja Boba Fettin nuoruusvuosien elokuvasta pintaan taas äskettäin.

Onneksi jenkkisarjakuvien lukeminen ja vieläpä oikeaan ilmestymistahtiin on nyt helpompaa kuin koskaan: sujuvaan lukukokemukseen tarvitaan vain tabletti, Comixology-app ja luottokortti. Halvalla Marvel ei tosin näitä myy. Miksi myisikään, kun se tietää hyvin, että Star Warsin nimellä on mahdollista saada aikaan laskevan sarjakuvamyynnin ennätysluvut kahteenkymmeneen vuoteen?

Naamioista ja identiteeteistä: Teoria Kylo Renistä

Spoilerivaroitus: Tämä spekulatiivinen kirjoitus Episodi VII:stä perustuu juonihuhuihin ja viittaa lyhyesti myös Rebelsin tapahtumiin.

Screenshot_38

Pahan uudet kasvot (kuva toisesta teaserista). Mutta miksi niitä peittää naamio?

 

Kirjoitin toisen teaserin herättämien kysymysten joukossa Kylo Renin naamioitumisesta. Uskon vakaasti, että hahmon tyylikkäälle maskille on myös tarinansisäinen syy. Eihän Darth Vader vetänyt kypärää päähänsä huvikseen, vaikka sillä varmasti pelotevaikutuskin oli. Olisiko Kylo Renilläkin siis lääketieteellinen syy kasvonaamioon? Vai olisiko hänellä jokin muu syy peittää kasvonsa: tarkoittaako hän peittää samalla identiteettinsä? Tunnistettaisiinko hänet ilman maskia? Jälkimmäinen ajatus ohjaa tietenkin kysymään olennaisen kysymyksen: kuka on tämä uusi Voimaa käyttävä pahis?

Haluan pohtia erästä epämääräisessä huhussa heitettyä ajatusta nyt, kun sitä ei ole vielä todistettu todeksi eikä tuulesta temmatuksi. Kyse voi oikein hyvin olla jälkimmäisestä, mutta olen huomannut, että itseäni tämä ajatus kutkuttaa hyvällä tavalla.

Eric Hizzo -niminen kaveri postasi kiinnostavan viestin kuukausi sitten Redditiin ja sittemmin vielä tarkennuksia StarWars7Newsiin. Hizzolla huhuili kahdesta aiheesta: uskottavia, hienosti muihin huhuihin ja vuotaneisiin luonnoskuviin sopivia väitteitä Jakku-planeetasta ja Max von Sydown hahmosta sekä kyseenalaisempia, mutta äärettömän kiinnostavia väitteitä Kylo Renistä. Hizzo kertoi lähteekseen kirjoittajan, jolla on tekeillä vielä julkistamaton SW-romaani von Sydown hahmon vuosista Jakkulla. Hizzo myöntää itse, ettei pysty vahvistamaan väitteitään mitenkään, eikä edes selittämään, miksi hänen lähteensä tietäisi ennen kuulumattomia tietoja Kylo Renistä (siis olettaen, että väite Jakku-romaanista olisi totta).

Huhun uskottavuusarvo ei siis ole korkea, mutta kuten sanottua, kiinnostavuusarvo on. Näin väite menee:

Kylo Ren väittää olevansa Darth Vader. Hän ei siis vain esiinny uutena Sithin mustana lordina, vaan väittää olevansa Vader itse. Me yleisössä kyllä tiedämme Vaderin kuolleen Kuolemantähdellä, mutta tästähän Imperiumin perillisellä First Orderilla ei ole mitään todisteita. Darth Vaderina esiintyessään Kylo Ren on noussut voimakkaaksi hahmoksi First Orderin sisällä, ja hänellä on oma eliittiyksikkönsä. Jotkut epäilevät hänen identiteettiään, mutta Renillä on keinonsa todistaa väitteet vääräksi: Voimaa käyttämällä, voimaa säästämättä.

Jos tämä olisi totta, se tietenkin selittäisi, miksi Kylo Ren naamioituu päästä varpaisiin. Vader-väitteen uskottava ylläpitäminen vaatisi jatkuvaa roolia: Kylon olisi pitänyt väittää, että uusi naamio on korvannut vanhan, eikä hän saisi paljastaa kenellekään todellisia kasvojaan, oikeaa ikäänsä eikä sitä, ettei todellisuudessa tarvitse naamiotaan elossa pysymiseksi (jos siis näin on). Koska Adam Driverin esittämä hahmo lienee iältään korkeintaan kolmekymppinen, hän ei olisi mitenkään voinut esiintyä Darth Vaderina vielä kovin pitkään, joten hänen olisi pitänyt myös keksiä hyvä selitys, miksi isoa Veetä ei olisi nähty vuosiin Endorin taistelun jälkeen. Toisaalta on muistettava, että First Orderin johdon saati sotilaiden parissa ei tuolloin luultavasti olisi kovin monta oikean Vaderin aikanaan tavannutta. Ja, kuten huhuilija Hizzo itse kirjoittaa: tässä kaikessa tietysti auttaisi se, että Kylo osaa käyttää Voimaa (kuten Vaderin tiedettäisiin tehneen) – ja se, että Kylolla olisi näyttää epäilijöille vanha Vaderin kypärä (kuten trailerista arvaamme hänellä olevan).

Screenshot_32

Jossain Episodi VII:ssä jollakulla on tallessa tuttu päähine. Kuva toisesta teaserista.

 

Esiintyäkseen Darth Vaderina Kylon tulisi tietenkin myös käyttäytyä yhtä armottomasti kuin Vaderin imperiaalisessa perimätiedossa tiedettäisiin toimineen. Mutta tästä pääsenkin seikkaan, joka minua kovasti mietityttää: Mitä uuden kaanonin SW-galaksin asukkaat itse asiassa tietävät Darth Vaderista?

Elokuvien perusteellahan mikään ei varsinaisesti viittaa siihen, että Vader olisi mikään Imperiumin poster boy. Prinsessa Leia tunsi hänet riittävän hyvin puhutellakseen häntä (rohkean) pilkkaavasti A New Hopen alussa, mutta Leia olikin senaattori, eikä tunnu kaukaa haetulta, että keisari olisi toisinaan käyttänyt Vaderia Coruscantin yläluokankin pelotteluun. Ne Imperiumin sotilaat, jotka Empire Strikes Backin aikaan palvelevat Vaderin alaisina, pelkäävät häntä, eivätkä syyttä: palvelusaika kun voi lyhentyä pienestäkin virheestä. Voisi hyvin olettaa, että suuressa galaktisessa Imperiumissa, jota keisari Palpatine hallitsi rautaisella nyrkillä, on valtavia kolkkia ja lukemattomia eskadroonia, joissa keisarin oikeasta kädestä ollaan korkeintaan kuultu epämääräisiä huhuja.

Ja tämän jälkeen kokonaan toinen luku on sitten se, mitä kaukaisen galaksin Wikipediassa kerrotaan Darth Vaderista Endorin taistelun jälkeen – aikana, josta emme ole vielä nähneet mitään (siis uudessa kaanonissa). Anakin Skywalkerhan nimittäin oli juuri Vanhan Tasavallan poster boy – mutta silti tai juuri siksi on täysin auki, kuinka laajalti näiden kahden yhteys on tiedossa. Jo vanhassa expanded universessa esitettiin ajatus, ettei kovinkaan laajalti: että moni esimerkiksi luulisi Anakin Skywalkerin kuolleen sankarina puolustaessaan Jeditemppelin nuoria oppilaita Darth Vaderia vastaan tämän jedien tappajan astuessa galaktiselle näyttämölle – mikä Obi-Wanin mielestä varmaankin olisi ”totta tietystä näkökulmasta”.

Tämän ajatuksen soisin kernaasti siirtyvän uuteenkin Star Wars -kaanoniin, ja (riippumatta tämän Kylo-huhun todennäköisyydestä) minusta vaikuttaa hyvin mahdolliselta, että näin juuri tapahtuu. Uuden kaanonin tekijät ovat nimittäin selvästi miettineet samoja kysymyksiä. Rebelsin toisen kauden ensimmäisessä jaksossa (joka esitettiin Anaheimin Celebrationissa) paljastuu, että Vaderin henkilöllisyys ei ole esimerkiksi Anakinin padawanin Ahsoka Tanon tiedossa. Sarjan pääjehu Dave Filoni on sanonut uskovansa, ettei suuri osa galaksista tiedä Darth Vaderin olevan olemassakaan. Marvelin uusissa sarjakuvissa Vaderin tähän mennessä kohtaamat henkilöt kyllä tunnistavat hänet ja tuntevat hänen maineensa, mutta nämä ovatkin Jabba Huttin ja palkkionmetsästäjien kaltaisia hahmoja, joiden voi olettaakin olevan perillä Imperiumin synkistä nurkista. (Uusi kaanon näyttää yleisesti ottaen säilyttävän saman tulkinnan originaalitrilogian aikaisesta Vaderista kuin vanha expanded universekin: että Vader ei ole Imperiumin sotilaallinen johtaja, vaan keisarin henkilökohtainen operatiivinen nyrkki, jonka kelpoisuutta opettaja koettelee jatkuvasti.)

Palatakseni Kylo-huhuun: sen tueksi on myös ulkoelokuvallisia todisteita. Jo The Force Awakensin tuotannon varhaisaikoina kuultiin kuiskauksia siitä, että Disney haluaa kaikin keinoin ujuttaa Darth Vaderin uusiin elokuviinkin. Kypärä on nyt jo mukana, ja voimme turvallisesti olettaa, että joka tapauksessa Kylo Ren pyrkii elokuvassa jollain tavalla seuraamaan Vaderin jalanjäljillä. Mutta vielä pitemmälle Vaderin henkisen perinnön käsittelyssä päästäisiin, jos meillä olisi todella hahmo, joka väittäisi olevansa tuo tähänastisen Star Wars -saagan keskushenkilö.

Minulla on myös savuava ase. Tai tarkemmin ottaen kylä. Tai tarkemmin ottaen hahmo kylän edessä. Niin, nettiin ilmestyi aiemmin keväällä luonnoskuva, joka selvästi esittää teaserissakin vilahtavaa kohtausta, jossa Kylo Ren taistelee First Orderin sotilaiden kanssa. Mutta luonnoskuvassa Kylo Renin paikalla seisoo itse Darth Vader.

Huhusivustot selittivät tuota luonnoskuvaa toppuutellen, että Vader on kuvassa ”place holderina”, oikean pahiksen paikalla. Tämä tuntui minusta koko ajan kummalliselta selitykseltä: en muista aiemmin nähneeni luonnoskuvia, joihin piirrettäisiin tarkoituksella aivan toinen hahmo. Etenkin kun Episodi VII:n pahikseksi on vuotaneiden luonnoskuvien perusteella maalailtu niin monen näköistä kyborginkaltaista olentoa. Miksei kyläkuvassa seiso jokin Kylo Renin aiemmista inkarnaatioista, jos ei lopullinen versio?

Entä jos jossain käsikirjoituksen vaiheessa harkittiinkin vaihtoehtoa, että Kylo Ren todella pukeutuisi oikeaan Darth Vaderin asuun? Jos siitä sentään olisi luovuttu ja valittu uusi design, voisi juonikuvio silti pitää.

Tämä kaikki on tietenkin pelkkää spekulaatiota, perustuen vähintään epämääräiseen huhuun. Mutta minä huomaan pitäväni tästä ajatuksesta luvattomankin paljon. Vaderina esiintyminen olisi luonteva selitys Kylo Renin manialle omistaa Vader-memorabiliaa ja muita vanhoja sith-esineitä. Jos Kylo Ren on se-jonka-luulemme-hänen-olevan, Vaderina esiintyminen toisi uuden, kieroutuneen kerroksen hahmon vallanhaluun. Ja jos Kylo Ren todella olisi onnistunut uskottelemaan galaksille olevansa Vader, olisi siinä jo yksi hyvä peruste elokuvan otsikon episodinumerolle: Valitun Anakinin synkkä tarina ei olisikaan saanut päätöstään Endorin taivaalla. Ja, mikä parasta: koska me katsojina tietäisimme koko ajan, että Kylo Ren ei oikeasti ole Vader, ei mikään tästä menisi juonitwistien ”haha-fooled-you-all” -osastolle.

Jätän tähän vielä tämän:

”Your uncle Luke never told you what happened to your grandfather.”
”He told me enough! He told me he’s dead
.”
”No.
I am your grandfather.

Rogue One on lupaus jatko-osista, muttei episodista IV.5

Palaan vielä Rogue One -paljastukseen. Siis siihen, että uuden kaanonin ensimmäinen standalone-elokuva ei olekaan esimerkiksi Boba Fettin oma origin-leffa, vaan (nimensä perusteella) sotilasseikkailu kapinallislentäjien riveissä.

Tarkkaan ottaenhan emme tosin (jo tuttuun 2010-luvun SW-tyyliin) tiedä juuri lainkaan, mistä on kyse. Julkistustilaisuudessa näytettiin tiettävästi yksi luonnoskuva, joka /Filmin mukaan esitti karkeita sotilaita alusten edessä ja toi ainakin yhden katsojan mieleen Halo-pelin. Yllättävää kyllä, kuvan alukset eivät olleet X-Wingejä.

Yksi epämääräisesti kuvailtu luonnoskuva ei tietenkään kerro vielä juuri mitään. /Film tuntuu ajattelevan, että elokuva voisi kertoa Kuolemantähden suunnitelmien varastamisesta, kuten huhuttiin aiemmin (mutta tuolloin varastajiksi huhuttiin palkkionmetsästäjiä). Näin toki voi olla, ja tuo tehtävä olisi sopiva sikälikin, että se kytkisi spinoff-leffan suurelle yleisölle tuttuihin tapahtumiin. Lassen ehdotus edellisen Rogue One -merkintäni kommenteissa, että kenties kapinallislentäjät naamioituvat filmissä palkkionmetsästäjiksi, voisi jopa sopia /Filmin kuulemaan luonnoskuvan kuvailuun. Lisäksi valinta sopisi hyvin yhteen uuden SW-kaanonin tähänastisten askelmerkkien kanssa: kuten juuri äskettäin kirjoitin, Lucasfilm on ilmeisen harkitusti keskittynyt toistaiseksi Yavinin taistelua edeltäviin tai sitä välittömästi seuranneisiin vuosiin.

Aivan mahdollista kuitenkin on, että Kuolemantähti-huhu oli yhtä väärä kuin Boba-huhutkin. Nähtäväksi jää.

Felicity_Jones

Felicity_Jones (kuva: Aaron Vincent Elkaim, CC BY 2.0)

Niin ikään Lasse ehdotti, että filmin ainoa toistaiseksi julkistettu näyttelijä Felicity Jones voisi näytellä Luke Skywalkerin lapsen äitiä, jos Episodi VII:ssä tällainen lapsi esiintyy. Niin tietysti voisi, ja itsekin mietin tätä vaihtoehtoa heti, kun ensimmäisenä näyttelijänä julkistettiin nainen. Itse kuitenkin toivoisin, ettei näin olisi. Haluaisin mieluummin nähdä standalone-elokuvan ilman Lukea, jonka miellän varsinaisen saagan päähenkilöksi. Tahtoisin myös mieluummin nähdä uuden, ns. omillaan vahvan naishahmon, kuin sankarittaren, joka määrittyisi katsojalle lähtökohtaisesti jonkun puolisona tai äitinä. Episodi VII nähdään ennen Rogue Onea, joten jos Jonesin hahmo olisi siinä filmissä nähdyn hahmon äiteliini, katsoja myös kohtaisi hänet tällaisena.

Sitä en kuitenkaan vastustaisi, jos Jones näyttelisi Leiaa. Originaalitrilogia pyörii kuitenkin niin vahvasti juuri Luken ympärillä, että Leian oma seikkailu kapinallislentäjien johtajana menisi jo mainiosti spinoffista pääjuoneen nähden. Ja jos listataan hahmoja, jotka omat elokuvansa ansaitsisivat, nostaisin itse Leian listalle vähintään ”kaikkien odottaman” Han Solon rinnalle, ehkä ohikin. Ajatelkaapa: Kapinaliittoa salaa puuhaavan keisarillisen senaattorin ottotytär, planeettansa kuninkaallinen prinsessa, joka jo teinivuosinaan päätyy itsekin sekä senaattiin että Kapinaliittoon. Ja jolla sitä paitsi on pokkaa tuittuilla niin suurmoffi Tarkinille kuin pelastajilleenkin. Siinäpä origin story, jonka haluaisin nähdä!

Mutta tämä on kaikki tietenkin pelkkää spekulaatiota. Ja koska meille on virallisesti kerrottu vain elokuvan nimi, sopii spekulointia jatkaa kysymällä, kuka onkaan elokuvan nimihenkilö Rogue ykkönen. Leiaa todennäköisempi vaihtoehto on nuori Wedge Antilles, joka olisi vanhan kaanonin perusteella ilmiselvä vastaus. Uuden kaanonin puolella taas tiedämme tähän mennessä Wedgestä vain sen vähän mitä elokuvissa näemme, joten kokonaan uudennimisen hahmon nimittäminen Rogue ykköseksi tuntuisi tarpeettomalta. Wedgen uudelleencastaamisen ei myöskään pitäisi olla kenellekään kovin vaikeaa sulattaa – toisin kuin paljon riskialttiimmat Solon ja Leian uudet painokset. Tosin tottakai on mahdollista sekin, että Felicity Jones peräti näyttelisi Rogue ykköstä, mitä fandomin feministinen sektori parhaillaan rukoilee kaikilta jumalilta.

Niin yllättävä kuin aihevalinta (minustakin!) oli, on pakko todeta, että siinä on myös (bisnes)logiikkaa, jonka olisi voinut ennakoidakin. Marvelin nykyistä cinemaattista mallia Star Warsillekin tavoittelevan Disney-Lucasfilmin on järkevä valita ensimmäiseksi standaloneksi tarina-aihio, jolle voi sen menestyessä rakentaa omia, erillisiä jatko-osiaan. Jos Rogue Onea (2016) seuraavat standalone-leffat vuosina 2018 ja 2020, johon mennessä uusi trilogia pääsee jo loppuunsa, olisi viimeistään siinä vaiheessa hyvä sauma Rogue Twolle. Marvel-filmeissähän on päästy jo kahden filmin vuosivauhtiin. Itse ajattelin aiemmin, että tähän päästäisiin valitsemalla standalone-filmeihin hahmoja, jotka voivat vierailla toistensa elokuvissa ja jotka voidaan koota myöhemmin yhteiseen, Avengers-tyyliseen suurfilmiin, mutta onnistuisihan se näinkin.

roguesquadroncover

Konnalentueen edelliset seikkailut nähtiin vanhassa Legends-kaanonissa.

Se, että sijoittajille näytetty luonnoskuva ei esittänyt avaruustaistelua, ei sinänsä ole muuten ole minusta mikään erityinen merkki. Kuvahan näytettiin aiheeseen erityisemmin perehtymättömälle yleisölle, ja todennäköisesti silkaksi referenssiksi: todistamaan, että tekeillä on esimerkiksi sotaisa toimintaseikkailu pikemmin kuin valomiekkaleffa. Sitä paitsi, myös Legends-kaanonin vanhoissa Rogue Squadron -kirjoissa ja sarjakuvissa oli paljon maatehtäviä, eikä kenenkään kuvittelema konnalentueleffa varmasti sijoittuisikaan kokonaan ohjaamoihin.

(Vanhoista muuten: Barnes & Noblen sivuilla on mainio kirjoitus konnalentueen aiemmista kirjallisista seikkailuista. Lukemisen arvoinen on myös niiden luojan Michael A. Stackpolen kirjoitus Rogue Onen julkistamisen jälkeen. Ei, hän ei ole mukana projektissa, mutta haluaisi kyllä leffaan cameon.)

Tittelin julkistuksen jälkeen on kuultu yksi kiinnostava uutinen: Rogue Onen musiikin säveltää Alexandre Desplat. Hän on se hyvin taitava säveltäjä, joka oli tänä vuonna ehdolla Oscareissa sekä Imitation Gamesta että Grand Budapest Hotelista, ja voitti ansaitusti jälkimmäisestä. Desplatin tyyliä voi kuvailla leikkisäksi ja, hmm, kerronnalliseksi. Kaikkiaan Desplat on hyvin toisenlainen säveltäjä kuin suurten teemojen ja tunteellisten orkestraatioiden John Williams, joka, tietenkin, on säveltänyt kaikki tähänastiset Star Wars -elokuvat, ja joka tuoreen tiedotteen mukaan äänittää Episodi VII:n sävelet Los Angelesissa.

Minusta tämä uutinen on erinomainen, ja itse asiassa merkityksellisin Rogue One -tiedonmuru heti tittelin jälkeen. Se kertoo, että standalone-elokuville haetaan toisenlaista tyyliä ja tunnelmaa kuin saagaelokuville – ja niin minusta pitääkin hakea. Vaikka onkin vielä jonkin aikaa epäselvää, ovatko Star Wars -standalone-elokuvat enää ”origin storyja” kuten alunperin oli tarkoitus, musiikkivalinta kielii siitä, että ne eivät ainakaan ole episodinumeroidun saagan väliosia.

Luke Skywalkerin poika ei ole (eikä saa olla) mahdoton ajatus

Palaan vielä erääseen edellisessä kirjoituksessa mainitsemaani huhuun. Spoileriluokituksena totean heti kärkeen, että en mene tässä kirjoituksessa varsinaisiin tai edes potentiaalisiin spoilereihin (joita huhuun kyllä liittyy), ja että sen sijaan pyrin kirjoittamaan spoilaamatonta spekulaatiota. Linkkien takana olevat sivut sen sijaan sisältävät niitä spoilereita.

Siis: kuluneen viikon ajan Star Wars -spekulaatioringin päällimmäinen keskustelunaihe on ollut kysymys siitä, voisiko Luke Skywalkerilla olla uudessa trilogiassa lapsia. Kyseinen huhu nimittäin väittää, että eräs uuden trilogian hahmoista paljastuu elokuvan kuluessa Luken pojaksi. Huhun alkuperäislähde on jo totuttuun tapaan MakingStarWars.com, joka, täytyy huomauttaa, esitti huhun koko ajan epävarmana, ei ”faktana”.

Kenties hieman yllättäen jo pelkkä huhu on nostattanut netissä vastalauseita. MakingStarWarsin Jason Ward itsekin sanoo, että näkee Luken yksinäisenä pasifistina, eikä toivo huhun olevan totta. Slashfilmin Germain Lussier menee pitemmälle: hän argumentoi, että Luken poika tarkoittaisi, ettei Luke olisi oppinut mitään siitä, miksi hänen isänsä Anakin kääntyi pimeälle puolelle (Lussierin mielestä pääasiassa siksi, että tämä rikkoi jedien koodia, rakastui ja meni liian pitkälle suojellakseen rakastaan). Lussier on sitä mieltä, että jos Lukella on poika, tämä tarkoittaa, että Luken ”kunnia ei ole puhdas” The Force Awakensissa.

Minusta tämä on melkein hassua. Meillä on siis Star Wars -faneja, jotka ovat täysin varmoja siitä, että he tietävät, millainen mies Luke Skywalker on 30 vuotta Jedin paluun jälkeen. Vaikka emme todellisuudessa tiedä lainkaan, mitä sankareillemme on uudessa SW-universumissa tapahtunut 30 vuoden aikana, joidenkin mielikuvaan ei sovi se, että juuri tällä fiktiivisellä hahmolla voisi olla lapsia. Vastaavasti, kuten Nanci Schwartz huomautti osuvasti Twitterissä: samaan aikaan juuri kukaan ei koskaan epäile, etteivätkö Han ja Leia olisi The Force Awakensissa naimisissa (ja, lisään, useimmat ovat vuorenvarmoja, että Daisy Ridley näyttelee heidän tytärtään).

Uutistiedote: Me emme tiedä mitään. Star Wars -galaksin historia sellaisena kuin sen tähän asti tunsimme on nollattu. Se, mitä luulimme Luken, Leian ja Hanin tulevaisuudeksi, oli vanha expanded universe. Sille on annettu otsikko Legends, ja se on siirretty sivuun uuden virallisen aikajanan tieltä.

Voiko-Lukella-olla-lapsia -keskustelu osoittaa, ettei tämän muutoksen kaikkia seurauksia ole vieläkään ymmärretty. Aivan kuten Imperiumi voi nyt olla jälleen voimissaan vielä 30 vuotta Jedin paluun jälkeen, jedit saattavat olla vielä palaamatta galaksiin, Han ja Leia saattavat olla eronneet, Jar Jar Binks saattaa olla Imperiumin keisari ja Luke Skywalker saattaa olla aivan toisenlainen mies kuin se tummiin pukeutuva vähäsanainen erakkoluonne, jollaisena hän Legends-tarinoissa usein näyttäytyi.

(Sivuhuomioiden erikseen hassua on se, että nimenomaan vanhoissa Legends-tarinoissa Lukella oli poika, jonka yllättävän moni tuntuu nyt unohtaneen – ehkä siksi, että tämä tapahtui vasta niissä myöhemmissä tarinoissa, joita ei esimerkiksi Suomessa kovin hyvin tunneta. Toiset taas ehtivät mennä jo niin pitkälle, että uskovat The Force Awakensista löytyvän Ben Skywalkerin ja jostain episodien VI ja VII välistä vielä jossain vaiheessa tämän äidin Mara Jadenkin, mistä ei varmastikaan ole kyse – nuo tarinat ovat Legendsiä, ja uusi aikajana kulkee toisin.)

Lukea koskeville odotuksille on tosin muutama ymmärrettävä selittävä tekijä. Ensinnäkin se, että vahva juonihuhulinja Luke Skywalkerista kateissa tai erakoituneena on suhteellisen helppo mukauttaa ajatukseen Luke Skywalkerista sellaisena kuin hän esimerkiksi Timothy Zahnin kirjoissa esiintyi: eihän Luke niissäkään mikään hypersosiaalinen kaveri ollut. Toinen hämäävä tekijä saattaa olla Mark Hamillin persoona: valloittava vanha herra kun antaa itsestään niin vaatimattoman kuvan, että hänet on helppo kuvitella näyttelemään vanhan Ben Kenobin kaltaista yksinäistä pappa-Lukea. Tunnustan, että itsekin olen ollut paremmin varautunut näkemään Han Solon ja Leia Organan toisenlaisina kuin heihin olevan Legends-tarinoissa tottunut: olen esimerkiksi miettinyt, että uudessa trilogiassa Leiasta olisi mahdollista kirjoittaa vahva jedi, valomiekkaa ja soturiutta myöten. Luke Skywalkerin kai minäkin odotin kohtaavani kutakuinkin odotuksieni mukaisena – ja ehkä siksi olen pitkään kummastellut sitä kateissa olemisen huhuakin, koska se taas ei sovi minun ihannekuvaani tästä fiktiivisestä hahmosta. Nyt pitäisi siis tosiaan muistaa, että me emme tiedä mitään.

mark_and_warwick

Mark Hamill: niin joviaali kaveri että häiritsee mielikuvaa hahmostaan. Vasemmalla Warwick Davis. (kuva: Aki Jörgensen)

Siitä olen kuitenkin varma, että Germain Lussier on väärässä. Ei ole mitään syytä kuvitella, että Luke Skywalkerin täytyisi noudattaa Vanhan Tasavallan aikaista jedikoodistoa. Itse asiassa on loogista, että hän ei niin tekisi (kuten ei tehnyt Legends-tarinoissakaan): kuten Club Jaden Dunc huomauttaa, Luke ei välttämättä edes tiedä, miten hänen isänsä tarkkaan ottaen kääntyi pimeälle puolelle, mutta hän tietää kyllä, että lähimmäisenrakkaus hänet sieltä pelasti.

Prequel-trilogian jedit olivat kaukana kulta-ajastaan, ja heidän käsityksensä esimerkiksi juuri romanttisen rakkauden askeettisesta kieltämisestä tuntuu suorastaan kieroutuneelta. Parjattujen prequelien taitavimpia (ja joitakin katsoja vieraannuttavia) juonikuvioita on se, että niissä jedit eivät ole niin hyviä ja ’oikeassa’ kuin katsojat toivovat heidän olevan. Vielä Sithin koston lopputaistelun hetkelläkin Obi-Wan Kenobi ilmoittaa ”vain sithien käsittelevän asioita äärimmäisyyksinä”, vaikka juuri niin hänen aikansa jedit tekevät – ja hän itsekin kyseisellä hetkellä. (Haluan ajatella, ettei tämä ole Lucasilta vain ns. paskaa kamaa.)

On monia tulkintoja siitä, mikä itse asiassa oli ”balance to the Force”, joka Anakin Skywalkerin oli ennustuksen mukaan määrä tuoda, koska Lucasin elokuvat eivät sitä suoraan sano. Sekin on mahdollista, että uusi trilogia (ja Voiman herääminen!) tuovat ennustukselle uuden merkityksen. Toistaiseksi minä olen siinä leirissä, jonka mukaan Anakinin synkkä-mutta-väistämätön tehtävä oli paitsi katkaista sithien perinne, myös tuhota vanha jedijärjestö. Voima on tasapainossa Jedin paluun lopussa juuri siksi, että kumpaakaan vanhaa järjestöä ei enää ole. Jäljellä on vain Luke Skywalker, ”ei viimeinen vanhoista vaan ensimmäinen uusista”, jonka nimenomaan kuuluu aloittaa puhtaalta pöydältä.

Se, kuinka tuo aloitus sitten onnistuu, on toinen kysymys. Vaikuttaa siltä, ettei uudessa aikajanassa välttämättä edes Legends-tarinoiden veroisesti. Uskon – tai ainakin toivon – että tämä kipuilu on uuden trilogian ytimessä. Haluaisin nähdä uuden trilogian, joka nimenomaan käsittelee sitä ongelmaa, joka Luke Skywalkerilla Jedin paluun jälkeen oli edessään: jediperinteen hyvien puolien palauttamista kukoistukseensa ilman niitä huonoja. Yleisemmin ja ylväämmin sanottuna: Kuinka rakentaa entistä parempi maailma?

Tähän taas sopii itse asiassa paremmin kuin hyvin, että Luke Skywalkerilla olisi poika. Samoin kuin se sopii siihen, että uuden trilogian täytyykin kertoa seuraavasta sukupolvesta Anakinin, Luken ja Leian jälkeen: sen parempi, jos suku jatkuu molempien kaksosten kautta. Vastaukseksi heille, jotka (laillani!) kysyvät ensimmäiseksi äidin henkilöllisyyttä tai olinpaikkaa, heitän tämän: entäs jos se, mitä pojan äidille elokuvien väliin jäävien 30 vuoden aikana tapahtuu, onkin osa selitystä siitä, miksi Luke saattaisi olla kateissa tai erakoitunut?

Juonihuhut: Joron jäljistä

Samaan aikaan kun Episode VII:n kuvaukset jatkuvat, ehdin sanomaan pari sanaa viime viikon juonihuhuista.

Fangirlblog ja StarWars7News.com nostivat esiin ehdottomasti kiinnostavan mahdollisuuden: onko juonihuhujen iso linja itse asiassa suuri väärinkäsitys (tai tarkoituksellinen puijaus)? Kirjoittajat viittaavat Dark Horsen SW-linjan viimeiseksi jäävään sarjakuvatarinaan Legacy Volume 2, joka sijoittuu aikaan 138 vuotta New Hopen jälkeen.

legacy2

Legacy Volume 2. 138 vuoden päässä vaihtoehtoisessa tulevaisuudessa.

En ole itse lukenut Legacy II:ta, mutta sen juonen pitäisi sisältää ainakin tämän:

  • päähenkilönä Solojen jälkeläinen Ania (nainen)
  • alkaa etäiseltä planeetalta, etenee kohti galaksin ydintä
  • käynnistyy, kun Ania Solo löytää valomiekan
  • pienempinä pahiksina Voimaa käyttävät (tulevaisuuden) Imperiumin erikoisjoukot, joilla niin ikään valomiekat
  • yksi näistä erikoissotilaista, tummaihoinen mies, päätyy Anian toveriksi
  • sivuhenkilönä myös mon calamari
  • isompana pahiksena kyborgi-sith

Nämä kaikki yksityiskohdat täsmäävät vähintään silmiä siristäen Episode VII -huhuihin – eikä niitä löytääkseen ilmeisesti tarvitse poimia kirsikoita sieltä täältä Legacy II:ta, koska ne käyvät ilmi esimerkiksi sarjan Wookieepedia-tiedoista. (Sarjakuva jäi 18 numeron mittaiseksi, kun Dark Horsen SW-lisenssi päättyy tähän vuoteen.)

Mutta onko tämän perusteella epäiltävä, että Episode VII -huhujen suuri linja onkin peräisin sarjakuvista eikä Pinewoodin studioiden suunnasta?

En usko. Episodi VII -huhut ovat liian yhteneväiset. Tässä vaiheessa kuulluista huhuista vahvimmat muodostavat selvästi yhteensopivan kokonaisuuden, enkä kerrassaan suostu uskomaan, että emme olisi kuulleet näin ison produktion todellisesta sisällöstä vielä mitään. Niin paljon kuin minäkin epäilen ja jopa vastustan joitakin huhujen suuren linjan käänteitä, on tietotihkunnan edessä vain pakko hyväksyä jotkin huhut hyvin todennäköisiksi – tai vähintään aiemmista käsikirjoituksen versioista periytyviksi.

Se, että valtavasta vanhasta expanded universesta eli Legends-tarinoista löytyy tarina, jonka yksityiskohdat täsmäävät näihin tosiasioihin, ei ole kummakaan juttu. Esimerkiksi juuri siksi, että vanha EU on niin valtava. Siellä on jo käytetty niin monta juonta ja ideaa, että totta ihmeessä osa niistä kierrättyy uusiin elokuviin – tarkoituksella tai tarkoittamatta.

SW-universumiin sijoitetun tarinan päähenkilöparina Solojen jälkeläinen nainen ja tummaihoinen sotilasmies ei ole niin ainutkertainen yhdistelmä, etteikö siihen olisi voineet päätyä sekä George Lucas / Michael Arndt, JJ Abrams ja Legacyn kirjoittajat Corinna Bechko ja Gabriel Hardman. Luke Skywalkerin käden ja valomiekan löytyminen on omaperäinen ja yllättäväkin premissi Episodille VII (siis jos se on totta), mutta yksittäisen valomiekan löytymisen käyttäminen juonivälineenä ei ole mikään erityinen keksintö. Voimaa ja valomiekkoja käyttäviä erikoisjoukkoja sekä kyborgipahiksia on niitäkin nähty SW-universumissa jo aiemminkin: sellaisten esiintyminen Legacyssa ei tarkoita mitään Episodin VII kannalta. Lisää tämänkaltaista argumentointia voi lukea MakingStarWars.netistä – joskin siellä kirjoittaja Jason Ward minusta vähättelee hieman liikaakin Legacyn ja VII-huhujen yhteneväisyyksiä.

Sillä onhan niitä. Se, mikä tästä huomiosta kannattaakin oppia, on minusta tämä: elokuvahuhujen totuuspohjaa spekuloivien kannattaa käyttää ajatusleikkiä ”kuinka ilmeinen idea tämä on”. Esimerkiksi se, että Episodin VII pahis olisi kyborgi: kuinka todennäköistä on, että ideaa olisi oikeasti käytetty vuosikymmenten odotetuimpiin kuuluvassa elokuvassa, jos sen olisi voinut keksiä kuka tahansa SW-jatko-osakuvioita baarissa ehdotteleva kärpänen? Entä jos vuotanut luonnoskuva olikin tosiaan juuri sitä: yksi ensimmäisistä luonnoksista, joka piti piirtää alussa alta pois, mutta josta nopeasti todettiin: ”liian helppoa”?

(Sattumoisin Devin Faraci, varsin uskottavien lähteiden SW-kirjoittaja, twiittasi juuri kuulevansa ”outoja juttuja” Episodi VII:stä. ”Either I’m getting bad info or this is gonna be one surprising movie”, Faraci sanoi – ja uskoo avarakatseisten fanien yllättyvän positiivisesti.)

Rikkinäisen puhelimen läpi kuulemme huhut joka tapauksessa. Ja on täysin mahdollista, että vilpitönkin huhunlevittäjä sekoittaa asiat. Aiemmin on huomautettu, että esimerkiksi Rebels-luonnokset ovat hyvin voineet sekoittua jonkun ensikäden lähteen silmissä Episode VII -kuvastoon. Dark Horsen sarjisluonnoksia tuskin silti on pyörinyt samoilla pöydillä.

Heinäkuun hellesatoa, osa 2: Hämärät huhut

Edelliseen kirjoitukseen yritin koota vilkkaan heinäkuun merkittävimmät kiistämättömät SW-uutiset. Tässä koonnissa mennään sitten savolaisella otteella: vastuu siirtyy lukijalle. Päättyneen kuukauden kiintoisimmat huhut ja spekulaatiot, siis.

Episodista VII:

  • käyttäjä TFN:n foorumeilta: Daisy Ridleyn hahmon nimi on Kira. Minusta tuntuu, että Episodin VII tuotannon salailun ollessa tällä asteella, kuvauspaikallakaan tuskin käytetään oikeita nimiä (ellei sitten korkeintaan repliikeissä..). Tätä teoriaa tukivat sitten myöhemmät paparazzikuvat Skellig-saarten kuvausten kulkuluvista, joissa esiintyvät näyttelijänimikirjaimet ”K” ja ”OW”, vaikka paikalla olivat (ainakin) Ridley ja Mark Hamill, jonka roolihahmon nimi tuskin on Obi-Wan. Eipä siinä, kyllä Kira Solo tai Kira Skywalker olisi SW-nimeksi sopinut.
  • Variety: näyttelijä Christina Chongilla (mm. uusi 24) on rooli Episodi VII:ssä. Lähde on kaikkea muuta kuin huhujen huutelija, mutta ei tätä tosiaan vahvistettu ole. Kannattaa muistaa, että esimerkiksi Maisie Richardson-Sellersin on jo iät ja kaiket väitetty olevan mukana, mutta Lucasfilmillä olisi ollut jo monta tilaisuutta vahvistaa, jos näin olisi – tai että David Oyolewon piti niin ikään monien uutisoijien mukaan olla filmissä, mutta hänpä onkin ”vain” Rebelsissä.
  • SimonPegg2013

    Simon Pegg. Galaksissa, mutta ei naamallaan? (kuva: Gage Skidmore, CC BY-SA 2.0)

    StarWars7News ja monet muut lähteet: Simon Peggillä taitaa olla äänirooli Episodissa VII. Huhu perustuu Benedict Cumberbatchin sanavalintaan haastattelussa ja Peggin kiertelyyn suoran kiistämisen ympärillä häneltä tätä kysyttäessä – Pegg kiisti vain naamansa näkymisen. Kuten tiedetään, näyttelijä on Abramsin kavereita ja myöntää käyneensä kuvauspaikalla. Pidän tätä todennäköisenä.

  • MakingStarWars: John Boyegan hahmo on saatettu sekoittaa huhuraporteissa Rebelsin juonenkäänteeseen kapinallisia auttavasta tummaihoisesta stormtrooperista. Spekulaatio on hyvä: jos joku jossain on nähnyt luonnoksia tummaihoisesta stormtroopista loikkaamassa kapinallisten puolelle, olisi sekaannus aivan inhimillinen.
  • GwendolineChristie2014

    Gwendoline Christie. Galaksissa, vaikka nainen? (kuva: Gage Skidmore, CC BY 2.0)

    Badass Digest: Gwendoline Christien rooli ”gender-swapattiin” eli vaihdettiin viime hetkellä miehestä naiseksi. Tämä on kirjoittajan spekulaatio, perustuen hänen kuulemiinsa tietoihin siitä, että rooli olisi imperiumilainen upseeri (johon rooliin Cumberbatchiakin huhuttiin). Tämä on täysin mahdollista, ja jos rooli tosiaan on Imperiumin upseerin, sukupuolenkorjaus on kenties jopa todennäköinen. Ja hyvä, hyvä! Mutta sitä en kyllä usko, että gender-swappaus ja casting olisi tehty parissa viikossa casting-kuvan aiheuttaman nettiraivon lepyttelemiseksi.

  • Latino Review: Oscar Isaac on nyt Millennium Falconin omistaja. Isaac on koko ajan kytkeytynyt monissa spekulaatioissa lähelle Han Soloa, eikä tämä väite vaadi siitä montaa askelta. Voi olla, tai sitten ei. Pohjimmiltaan minua hämmästyttää, kuinka EpisVII-huhujen suuri linja antaa ymmärtää sekä galaksin ja vanhojen sankariemme olevan huonossa jamassa, vangittuina tai kateissa. Jos näin todella on, on se A) ainakin tottavie erilaista kuin vanhassa expanded universessa, B) edellisestä johtuen arvaamatonta ja siten
    kiinnostavaa ja C) aika outoa. Jos kaikilla alkoi mennä huonosti heti Jedin paluun voitontansseista lähtien, miksi ihmeessä SW-saaga palaa tarkistamaan suvun käänteet vasta 35 vuoden päästä?

Muista elokuvallisista SW-hankkeista:

  • StevenMoffat

    Steven Moffat. Ei galaksissa, mutta olisiko voinut olla? (kuva: Gage Skidmore, CC BY-SA 3.0)

    Jedi News: Steven Moffatille on tarjottu SW-elokuvaa – huhu ei tiedä, puhutaanko tässä spinoffista vai varsinaisesta episodista. Eikä edes virkaa, mutta käsikirjoittamisestahan täytyisi olla kyse. Moffat on, tietenkin, Doctor Whon ja Sherlockin showrunner ja pääkäsikirjoittaja. Hän nousi fandom-kuuluisuuteen kirjoittamalla uuden Doctor Whon alkukausien kenties parhaat (minusta ilman muuta parhaat!) jaksot The Girl in the Fireplace ja Blink, mutta otettuaan sarjan kokonaan harteilleen sarjan fanikunta on lievästi ilmaisten jakautunut. Itse asiassa Moffatille taitaa olla käynyt samantapaisesti kuin JJ Abramsille: entisestä ihmemies-statuksesta on päädytty rakasta-tai-vihaa -tyyppiseen asemaan, ja esimerkiksi Moffatin aluksi ilmiömäiseltä tuntunut tapa kirjoittaa tuoreita aikamatkustustarinoita on muuttunut pakkopullamaiseksi aikamatkatwistien ujuttamiseksi joka väliin. (Mitä tulee omaan kantaani, en enää pidä Moffatia erehtymättömänä, mutta pidän yhä molemmista hänen vetämistään sarjoista kovasti.) SW-pestin ampui joka tapauksessa alas Moffatin vaimo Twitterissä, mutta koska Moffat työskenteli SW-pomo Kathleen Kennedyn kanssa Spielbergin Tintti-leffan parissa, en ihmettelisi yhtään, jos huhu pitäisi paikkansa. Siis että olisi tarjottu – mutta herra Who taisi kieltäytyä.

  • Big Shiny Robot: Greg Weisman, yksi Rebelsin kolmesta tuottajasta ja luojasta, näyttää saaneen sarjasta fudut hieman Episodin VII ensimmäisen käsikirjoittajan Michael Arndtin tapaan. Spekulaatio perustuu Weismanin poissaoloon Rebelsin ääreltä Comic-Conissa, vaikka mies oli paikalla messuilla, ja vastauksiin (tai vastaamattomuuteen) kysyttäessä.

Expanded universesta / Legendsistä:

  • StarWars7News via Reddit-käyttäjä: The Old Republic -nettipeliin ollaan suunnittelemassa jatkoa, joka kytkeytyy Episodiin VII. Ja että koska kaanonia nyt valvova Tarinaryhmä on kreditoitu pelin uusimmassa lisäosassa ”creative consultanteiksi”, tästä osasta vanhaa expanded universea ollaan näin tekemässä kaanonia. Väite on pelkkä huhu/spekulaatio, mutta ajatuksellisesti uskottava. Tuhansien vuosien päähän SW-elokuvista sijoitetut Vanha tasavalta -jutut ovat niin kaukana tulevista elokuvista, että Lucasfilm voisi aivan hyvin sallia ne kaanoniksi sellaisenaan.
  • Comic-Conissa julkistettu tuleva Asajj Ventress / Quinlan Vos -romaani viittaa minun silmissäni sekin vanhan EU:n Jedin paluuta edeltävien sirpaleiden eräänlaiseen hyväksymiseen kaanoniksi: vaikka Ventress ja Vos esiintyvät molemmat myös kiistämättömissä kaanon-teoksissa (Clone Wars -sarjassa ja Episodissa III), molemmat ovat alunperin EU-hahmoja. Kun uusi Ventress/Vos-kirja on kaanonia, ja Clone Wars -sarja on kaanonia, emmekö voi samantien ajatella kaanoniksi kaikkia niitä Legends-tarinoita, joissa nämä hahmot esiintyvät?
  • Erittäin paljon astetta pitemmälle menee sitten pahamaineisen Latino Reviewn väite tekeillä olevasta Knights of the Old Republic / Tales of the Jedi -projektista, jonka kirjoittaja heittelee ilmaan voivan olla esimerkiksi spinoff-elokuva, Netflix-sarja tai animaatio. Minä en vastustaisi, mutta enpä pidätä hengitystänikään tätä odotellessa.

Ja siinä siis olivat heinäkuun tärkeimmät SW-huhut, ja… mitä sanotte? Jotain Luke Skywalkerin irronneesta kädestä? Niin, tosiaan… Siihen tarvitsen vielä ihan oman kirjoituksensa.

Juonihuhut: Jedimetsästäjiä, valtiomuotoväitteitä ja Tom Cruise

Nyt, juuri nyt, elämme aikaa, jota ”näissä piireissä” muistellaan vielä vuosien päästä. Juuri nyt on vielä hetki, jolloin emme tiedä yhtään mitään siitä, mitä Luke Skywalkerille ja kaukaiselle galaksille tapahtui Jedin paluun jälkeen: onko Tasavaltaa, vieläkö on Imperiumi, onko jedijärjestö elvytetty, kuka on kenenkin kaa ja kellä on lapsia. Hemmetti, suunnilleen ainoa varma tieto on, että Lukella on parta. Jännittävää!

Ihan kohta alamme vähitellen tietää paljonkin. Kuinka salaileva Episodin VII tuotanto onkaan, paljastuu elokuvan premissi vääjäämättä kauan ennen elokuvan ensi-iltaa. Siitä pitää huolen markkinointikoneisto, vaikkei siitä pitäisi ohjaaja JJ Abrams. Pahimmassa tapauksessa: liki sairaalloisen salailun jälkeen lelumainokset tai soundtrackin kappalenimet spoilaavat suurimmat juonenkäänteet myös heiltä, jotka haluaisivat niiltä välttyä.

Episodin VII tuotannossa työskentelee satoja ihmisiä. Vaikka käsikirjoitusta varjellaan heistä useimmilta, tietää heistä kukin jotain, mitä esimerkiksi minä en. Lavasterakentajan apulainenkin ymmärtää, millaista lavastetta rakennetaan. Abu Dhabin kuvausten dialogiton ekstranäyttelijä on nähnyt ainakin yhden kohtauksen tapahtumat. Pinewoodin studioilla käyneenä esiintynyt Imdb-kirjoittaja, jonka viestit on sittemmin poistettu, kertoi puhelimien olevan kiellettyjä, mikä selittäisi, miksei kuvavuotoja ole ollut vielä tämän enempää. On silti vääjäämätöntä, että netissä tässä vaiheessa kiertävien huhujen joukossa on jo vähintäänkin murusia elokuvan sisällöstä.

(Tässä vaiheessa huomautan, että jos Episodista VII jossain vaiheessa vuotaa nettiin kokonainen käsis tai muuta ns. kovaa faktaa varsinaisista juonenkäänteistä premissiä lukuunottamatta, aion spoileritagittaa uutiset selvästi. Mutta niin kauan kuin pysyttelemme huhujen ja spekulaatioiden tasolla oletan, että mahdollinen lukijani ei pahastu niiden referoinnista.)

Tämän johdannon jälkeen asiaan: lukuisiin huhuihin, joita netissä on viime viikkoina liikkunut. Tässä niistä osa:

  • Episodissa VII ei ole Uutta Tasavaltaa (Latino Review, MakingStarWars)
  • Imperiumi sen sijaan on erittäin voimissaan (MakingStarWars, Joblo)
  • Episodin VII pahikset ovat ”jedi huntereita”: jäseniä lahkossa, joka oli omistautunut sithien vallan säilyttämiselle ja joka Jedin paluun jälkeen on pyrkinyt kaikin keinoin estämään jedien uuden nousun. Nyt, Episodissa VII, tämä järjestö pyrkii elvyttämään ihannoimansa sith-järjestön. Jedimetsästäjiä olisivat elokuvan näyttelijöistä Lupita Nyong’o, Adam Driver ja cgi-hahmo, jonka äänen näyttelisi David Oyolewo. (MakingStarWars, FuriousFanboys)
  • Episodin VII ”macguffin” eli juonta ajava etsinnän kohde on itse Luke Skywalker, joka on jollain tapaa kateissa, piilossa tai tavoittamattomissa, ja jota nuoret hahmot etsivät. (Latino Review)
  • John Boyega ei ole jedi eikä padawan elokuvan alussa, vaan hän saapuu SW-saagaan ulkopuolelta samaan tapaan kuin Luke alkuperäisessä elokuvassa. (Latino Review)
  • Gwendoline Christie näyttelee ”rogue stormtrooperia”. (Imdb-käyttäjä via MakingStarWars)
  • Han ja Leia ovat eronneet. (sama Imdb-käyttäjä)
  • Joku hahmoista käyttää mandaloreaani-haarniskaa. (Latino Review)
  • Pinewoodin studioille on rakennettu metsälavaste, jossa on Imperiumi-tyyppinen bunkkerinovi. Lähteen mukaan metsä näyttää ”enemmän Yavin IV:ltä kuin Endorilta”. Toinen saman lähteen raportoima lavaste on suuri ”Imperiumin avaruusalushangaari”, jonka lähde uskoo olevan Star Destroyerin. (MakingStarWars, mutta postaus on sittemmin poistettu lähteen pyynnöstä. Epätarkempia, mutta täsmääviä tietoja aiemmassa postauksessa, jonka Hoth-väitteen MSW perui jo itsekin.)
  • Metsäplaneetalla käydään valomiekkataisteluja. (lähteenä taas tuntematon postaaja, joka esittää epäilyksensä osan taistelijoista henkilöllisyydestäkin, via StarWars7News)
  • Maisie Richardson-Sellers on sittenkin ”Star Wars girl”. (Carrie Fisherin assistentin twiitin mukaan, via Star Wars Always)
  • Tom Cruise tekee cameon. (The Sun, maksumuurin takana)

Sitten minun mietteitäni:

Kuten sanottua, uskon tässä joukossa liikkuvan totuuden muruja. Esimerkiksi John Boyega -huhu täsmää kaikkeen hahmosta casting callien perusteella olettamaani ja käy myös draamallisesti järkeen. Lavastetiedot metsästä ja Star Destroyerista pitänevät paikkansa – uutisten poistaminen netistä on aina uskottavuusmielessä lupaava merkki. Ja jos metsäplaneetalla tapahtuu, ei ole kummakaan juttu SW-elokuvassa, jos siellä taistellaan valomiekoilla. (Tom Cruisea en sen sijaan pelkää Star Warsissa näkeväni.)

Hyvin todennäköistä on silti, että totuuspohjaisetkin huhut kulkevat nettiin rikkinäisen puhelimen kautta. Vuotajat ovat todennäköisesti pikemminkin niitä lavastajan apulaisia kuin käsikirjoituksen oikeasti lukeneita näyttelijöitä, ja esimerkiksi MakingStarWars suorastaan korosti ”jedi hunters” -raportissaan, etteivät lähteet ole lukeneet käsikirjoitusta.

Tämä voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että esimerkiksi sitkeä väite ”there is no New Republic” pitää kirjaimellisesti paikkansa, ja galaksin hallintoa ei kutsuta tuolla nimellä, mutta tarkoittaako se todella, että Imperiumin tilalla ei 35 vuotta keisari Palpatinen kuoleman jälkeen olisi taas Tasavalta? En tahtoisi nähdä Imperiumin sinnitelleen varsinaisena vallanpitäjänä sinne asti. Paremmalta ajatukselta minusta tuntuisi, että Imperiumista olisi vähitellen kehittynyt Tasavalta aivan kuten Vanhasta Tasavallasta kehittyi vaivihkaa Imperiumi. Jos ja kun uudessa elokuvassa on star destroyereita ja stormtroopereita, käy sekin järkeen: miksi Tasavalta pistäisi koko armeijan hankinnat uusiksi? (Toki mahdollista on sekin, että vanhasta EU:sta tutun asetelman, jossa ennen Jedin paluuta galaksissa vahvoilla on Imperiumi ja sen jälkeen Uusi Tasavalta, sijaan meillä olisi tässä kerronnassa kaksi tasavahvaa taistelevaa planeettaliittoa.)

Monimutkaisin ja syystäkin eniten huomiota näistä saanut huhu oli MakingStarWarsin skuuppi ”jedi huntereista”. Kuten huhun raportoija, minäkin pidän tätä ensimmäisenä oikeasti uskottavana huhuna Episodin VII juonesta. Suuren saagan seitsemäs osa tarvitsee pääjuonen (ja pahiksen), joka kytkeytyy riittävän selvästi aiempiin kuuteen osaan. Jedi hunters -kuvio toimisi juuri näin. Kuten MakingStarWars huomauttaa, huhulle tuo erityistä painoarvoa sen samankaltaisuus syksyllä alkavan animaatiosarjan Rebelsin The Inquisitor -hahmosta tiedettyyn. Koska tiedämme, että Rebelsillä halutaan pohjustaa uusia elokuvia, ei olisi ihme, jos teosten välillä olisi perustavanlaatuisia kytköksiä. Huhu David Oyolewon esiintymisestä myös Episodissa VII on sekin tuttu jo viime vuoden syyskuulta. Kun jedimetsästäjät sitten Episodin VII cliffhangerina saisivat elvytettyä sithin (tietyn muinaisen henkilön tai järjestön jonkun uuden Voiman pimeän puolen käyttäjän kautta), heijastelisi idea myös molempia aiempia SW-trilogioita siinä, että hyvikset eivät kohtaisi tarinan todellista pahaa vielä ensimmäisessä elokuvassa. Muinaisena pahana ottaisin mieluummin Darth Plagueisin kuin Palpatinen – joka sitten taas täsmäisi aiempiin huhuihin, joissa muun muassa on väitetty elokuvan otsikoksikin Muinaista uhkaa. Ja entäpä idean samankaltaisuus vanhan EU:n Jediakatemia-kirjatrilogian juonenkäänteen kanssa? Minusta sekin vain tukee ajatusta: George Lucas saattoi hyvin heitellä expanded universen kirjoittajille ideoita muistilehtiöistään, koska tuohon aikaan hänen ei pitänyt jatko-osatrilogialuonnoksiinsa enää koskaan palata. Kuten sanottua: mitä premisseihin tulee, tämä voisi toimia, ja jos pitäisi vastata henkilökohtaisesti, niin kyllä, hyväksyisin tämän.

Samaan aikaan totean kuitenkin, että ajatus kuolleita sithejä elvyttävistä vähäisemmistä seuraajista kuulostaa liian paljon Harry Potterilta ja Voldemortilta kuolonsyöjineen. Niinpä en ollut aivan suruissani lukiessani TheForceNetin salaperäisen kiistoviestin, jonka mukaan Episodin VII pahikset eivät ”100-prosenttisella varmuudella ole ’jedi hunters'”.

Meidän kannaltamme kyse on nimettömien lähteiden taistelusta. Emme tiedä, kuka puhuu MakingStarWarsille ja kuka TFN:lle. Jälkimmäinen haluaa tietysti salamyhkäisyydellään (”I cannot explain how I know this, but I do”) antaa ymmärtää lähteidensä olevan korkealla, mutta mistäpä sen tiedämme.

Sataprosenttisella varmuudella en ole valmis hylkäämään jedimetsästäjiä. Pikemminkin mietin tätäkin huhua rikkinäisen puhelimen läpi kuultuna. Ei siis Vanhan Tasavallan ajoilta olemassaollut sithien kannatusjärjestö, mutta ehkä jonkinlainen uudemman ajan liivijengi kuitenkin? Tai: jos pahiskolmikon todella muodostavat Nyong’o, Driver ja cgi-hahmo, en ole lainkaan yllättynyt, ja jonkinlaisen liittouman kolme pahistakin jo muodostaisivat. (Latino Review pyöritteleekin omiin lähteisiinsä vedoten samantapaista ideahyrrää, kutsuen pahiksia termillä ’mercenaries’.)

Mutta jos ei kerrassaan tätä, niin mitä sitten? Millainen juoni on uuden saagan episodin ja kokonaisen elokuvatrilogian arvoinen?

Näyttelijät: Lucasfilm löysi puuttuvat naiset

Tänään olisi kai pitänyt olla juonispekulaatiopäivä, koska juorulehti TMZ:n julkaisemat 45 valokuvaa Abu Dhabin kuvauksista paljastavat yhtä sun toista. Ja joo, Twitterissä kai jo ehti ollakin. Mutta Lucasfilm tarjoilikin samana päivänä odotetut uutiset, joten menen niihin ensin.

Siispä: Lupita Nyong’o ja Gwendoline Christie liittyvät Episode VII:n castingiin.

Lupita Nyong’o on tietenkin viime vuoden oscar-voittaja, 12 Years a Slavessa rankan roolin vaikuttavasti tulkitseva nuori näyttelijätär. Vuonna 1983 syntynyt Nyong’o olisi ilman tuota roolia tuntematon, mutta nyt Slavesta lähtien hän oli heti Hollywoodin kirkkaimmin nousevia tähtiä. SW-huhuissa Nyong’o pyöri keväällä. Syy siihen, että Nyong’oa ei julkistettu jo isossa nipussa kuukausi sitten olikin mitä todennäköisimmin sopimustekninen. Ilkeämmin sanottuna se saattaa tarkoittaa, että kyse oli yksinkertaisesti rahasta, mutta yhtä hyvin kyse voi olla siitä, että Nyong’olle oli varmasti monta muutakin ottajaa. Jos SW-rooli on koko trilogian mittainen, saattoi pitkä sitoutuminen arveluttaakin.

Gwendoline Christie, jonka en muista esiintyneen spekulaatioissa, tunnetaan Game of Thronesin soturinainen Briennenä. Genreleffoja on tulossa lisää, sillä Christiellä on rooli Nälkäpelin seuraavissa elokuvissa. Christie on britti ja syntynyt 1978.

Nyong’o puolestaan on, yllättäen, syntyjään meksikolainen. Toinen kansallisuus on kenialainen, josta myös näyttelijän vanhemmat ovat kotoisin. Toisin sanoen: samalla kun tämä julkistus korjaa osaltaan uuden trilogian kärkkäästi paljon parjattua sukupuolista epätasa-arvoa, se korjaa edelleen myös etnistä diversiteettia. Luvuista kiinnostuneille: castissa on nyt 11 miestä ja 4 naista. Onko tämä vielä raivon paikka, on sitten kunkin oma asia, mutta ainakin aiempi, oikeutettu kritiikki voidaan nyt tuntuvasti laimentaa.

Uusien näyttelijöiden rooleja Lucasfilm ei tietenkään paljastanut, kuten ei aiempienkaan. Mutta spekuloidahan voi aina.

Nyong’on roolin huhuttiin aiemmin olevan sith, ja vaikka en osta sithiä säkissä (etenkään kun lähde tuolloin oli huhumylläri Latino Review), olen koko ajan liputtanut naispahiksen puolesta. Jos edelleen katsomme julkistettua näyttelijälistaa, todennäköisin varsinainen pahis listalla on Max von Sydow. Toinen pahikseksi yleiseksi otaksuttu näyttelijä Adam Driver, joka saattaa näytellä nuorta Soloa tai sitten ei, on todennäköisesti jossain määrin Voiman pimeän puolen lumoissa. mutta minun on edelleen vaikea nähdä häntä ainakaan lähtökohtaisesti koko trilogian pääpahiksena. Tässäkin skenaariossa näen selvästi tilaa ainakin yhdelle isolle pahishahmolle: joko Voiman käyttäjälle, joka on paha jo elokuvan alussa, tai sitten esimerkiksi sotilaallisemmalle hahmolle. Uskon Lupita Nyong’on osaavan näytellä hyytävää ja SW-elokuvissa ennen näkemättömän tyyppistä pahista, ja suorastaan toivon hänen lopulta sellaineksi myös paljastuvan. Kuten olen sanonut jo aiemminkin: Darth Vaderin, Palpatinen ja jopa Maulin saappaisiin olisi miesnäyttelijän vaikea astua. Ja toisaalta, kuten olen myös sanonut jo aiemminkin: ei, Twitter, ei se nyt ihan oikeasti ole Asajj Ventress.

Vaihtoehtoisina huomioina: etninen tausta paljastaa, että Lupita Nyong’on hahmo on avoimellakin haulla etsitty ”Rachel”-hahmo, ja juuri tämän hahmon on huhuttu olevan myös Obi-Wan Kenobin jälkeläinen. Vaan enpä ihan vielä usko.

Mitä sitten tulee yllätyksenä julkistettuun Gwendoline Christieen (johon täsmäävää hahmoa ei haettu edes vuodentakaisessa casting callissa), niin, vaikka toistan itseäni, aionpa veikata nytkin pahista. Legends-leimatun vanhan expanded universen puolella esiintyi useampikin vaikuttava naissotilas (ajattelen nyt amiraali Daalaa ja Imperiumin tiedustelujohtajaa Ysanne Isardia). Pitkä ja sotilaallinen Christie voisi näytellä tämänkaltaista hahmoa – ja tämänkaltainen hahmo voisi hyvin olla EU:sta kierrätettävien konseptien listalla. Tästä huolimatta, vaihtoehtoisena huomiona todettakoon, että Gwendoline Christie on julkistetun listan ainoa näyttelijä, jonka olisi mahdollista näytellä Luke Skywalkerin puolisoa, ja Game of Thronesin veteraanina Christie osaa jo miekkailla.

Joka tapauksessa molemmat ovat minun puolestani tervetulleita lisäyksi jo valmiiksi mainioon castingiin. Ja voin lyödä vaikka vetoa, että Nyong’on rooli on näistä kahdesta isompi.

Spinoffit: Jos tää pahis ois nyt hyvis

Viime viikolla odoteltu Lucasfilmin ”executive breakfast” saattoi tapahtua tai sitten ei. LFL kiisti muun muassa TheForce.netille koko tapahtuman olemassaolon, mutta MakingStarWars.net väittää sen tapahtuneen ja näyttää kuvat todisteeksi. Mikäs siinä, kyllähän tuo tapahtuneelta näyttää. Mutta oliko siellä nyt sitten oikeasti paikalla George Lucas ja originaalitrilogian näyttelijöitä kuten MSWN:n skuuppi väitti? Enpä tiedä. Etenkin kun Harrison Ford, Carrie Fisher ja Mark Hamill tuntuvat kaikki sattumoisin olevan parhaillaan Lontoossa…

MakingStarWars.net väitti niin ikään erään aamiaisen keskustelunaiheista olleen Boba Fett -spinoff-elokuvan. Lainaus sivulta:

The executives are apparently enthusiastic about the rocket man. There are some minor problems going forward with a film about a villain, however. The general problem with Boba Fett is how to use him effectively without ruining his evil essence to make him the protagonist of a Star Wars Spin-off film.

Tästä on helppo jatkaa hieman spekulaatiota, koska oli totuus tuosta aamiaisesta ihan mikä tahansa, ihan tarkalleen näinhän asia Boba-leffan osalta on. On koko ajan ollut varmaa, että Boba Fett on korkealla spinoff-elokuviin tarjolla olevien hahmojen listalla. Ja yhtä selvää on, että juuri tuo ongelma siihen sisältyy: Boba on pahis, ja isojen yleisöelokuvien päähenkilöt eivät yleensä ole.

Ongelma ei toki ole uusi. Boba Fett on seikkaillut expanded universen sarjakuvissa ja romaaneissa yleensä nimenomaan omillaan, ilman Luke Skywalkeria tai Han Soloa häntä vastassaan. Tämä varmasti johtuu juuri siitä, että vastakkainasettelu ykkössankareihin tekisi Bobasta peruuttamattomasti pahan, kun taas rinnastus vieraampiin hahmoihin tai toisiin pahoihin kuten Darth Vaderiin saa hahmon näyttämään ambivalentimmalta. Yleensä Boba Fett on tavattu esittää eräänlaisena western-sankarina: palkkionmetsästäjänä, joka kyllä tappaa kylmäverisesti ja kerää rahat tappamisestaan, mutta jolla on kilpakumppaneihinsa (ja usein myös Imperiumiin) verrattuna jonkinlainen oikeudentunto. Tämä tietenkin sopii, koska Boba Fettiä perinteisesti pidettiin jo elokuvissa eräänlaisena ”man with no namena” (hahmoa alunperin näytelleen Jeremy Bullochin mukaan häntä piti esittääkin ”kuin Clint Eastwoodia”). Kun Boballe on tarjottu vastustajaksi vielä häikäilemättömämpi tyyppi, on lukija saanut sankarikseen Boban eräänlaisena hyviksenä. Inhimillistämistemppuihin kuuluu, että tietysti Boba Fettkin on saanut expanded universen puolella itselleen perhettä.

Elokuvien maailmassa ongelma taitaa silti olla vielä isompi. Jos ajatellaan Marvel-filmatisointeja esimerkkinä – Lucasfilmillä ainakin ajatellaan – edessä tuskin on kovin jyrkkäsärmäisiä SW-spinoffeja. Ison rahan elokuva on ilmeisesti ja valitettavasti tämän hetken Hollywoodissa liian puhdasta rahantekoa, että Disney lähtisi kovin rajuille poluille. Boba Fettin pitää siis voida toimia omassa elokuvassa hyviksenä vaikkapa Wolverinen tapaan.

Sinänsä Boba Fett on, minusta, ensiluokkaista ainesta spinoff-elokuviin. Hahmohan on SW-fanien suurimpia suosikkeja, mutta – ihan oikeasti ja sormet Whillien aikakirjoilla – samalla täysin yliarvostettu. (Ja hei, tämän sanoo nyt kaveri, joka 2000-luvun alussa käytti yleisesti netissä Boba-avataria, eikä mikään varsinainen Boba-vihaaja.)

Boba Fett oli sivuhahmo, joka originaalitrilogiassa lähinnä seisoskelee paikallaan, mutta jolla sattuu olemaan cooleista coolein asu. Hahmo lausuu muutaman repliikin, joista muistettavimmassa uskaltaa sanoa vastaan itselleen Darth Vaderille, mutta ei pääse loistamaan toimintakohtauksissa. Jos Boban olisi annettu kasvaa hahmona Jedin paluussa, tilanne olisi toinen, mutta sen sijaan George Lucas katsoi parhaaksi tehdä Bobasta ensimmäisen (muttei viimeisen) typerästi tapetun sivupahiksensa. Expanded universen puolella Boballa on toki enemmän tekemistä, mutta merkittävä osa tarinoista toistaa samantapaista kaavaa toisiaan pettävistä palkkionmetsästäjistä ja metsästäjien palkkaajista.

Sen sijaan prequel-trilogia käsitteli minusta Bobaa erinomaisesti. Vastakkaisiakin mielipiteitä toki on, mutta minusta se, että Boba Fettistä tehtiin Jango Fettin poika ja tälle annettiin siten sekä kiehtova tausta että uskottava syy naamioitumiseen (muistammehan, että Boban kasvot ovat galaksin yleisimmät), syvensi tärkeäksi vaivihkaa muuttunutta hahmoa hienosti. Nyt, kun vanha expanded universe jää vaihtoehtoiseksi Legends-universumiksi ja kaanonia on vain kaikki mikä elokuvissa on nähty, myös Boba Fett on jälleen tabula rasa, jonka kasvukivuista palkkionmetsästäjäksi Imperiumin galaksissa emme tiedä kovinkaan paljon. Ja, tietenkin, jos Boba uudessakin SW-universumissa kiipeää ulos sarlaccin kidasta, emme tiedä mitään hänen vaiheistaan Jedin paluun jälkeen. (Niin paljon kuin toivonkin, ettei Episode VII jää pelkäksi vanhojen juttujen muisteluksi, en panisi pahakseni Boban paluuta – jo ihan vaikka siksi, että hahmo voitaisiin tappaa tyylikkäämmin…)

Niinpä siis: bring on Boba-spinoff, jos minulta kysytään. Executive breakfastillakin pohditun (siis jos..) ongelman tiedostaen mietin, että tässä tapauksessa paras vaihtoehto voisikin olla niin sanottu origin story -elokuva. Siis elokuva, jossa Boba Fett olisi vaikkapa parikymppinen aloitteleva palkkionmetsästäjä, joka kipuilisi kloonialkuperänsä kanssa muistaen ikävän veljessuhteensa Imperiumin sotilaisiin. Juonen saisi jo siitäkin, että Boba kenties törmäisi jäljelle jääneisiin jedeihin, joiden tietää olevan vastuussa isänsä kuolemasta. Tällainen tarina voisi ehkä välttää vanhassa expanded universessa jo moneen kertaan nähdyt kuviot paremmin kuin Imperiumin tai Uuden Tasavallan aikaan sijoitettu erillistarina.

Bobat

Kaksi Bobaa (Jeremy Bulloch ja Daniel Logan) Celebration Europessa kesällä 2013. (kuva: Aki Jörgensen)

Mitä sitten tulee elokuvan todelliseen toteuttamiseen, kannattaa huomata, että prequelien Boba Daniel Logan on nuorekas (s. 1987), conventionien perusteella velmu kaveri ja komeakin kaiken lisäksi. Kaikki tietysti olettavat (elleivät suorastaan ole tietävinään), että Boba-tarinan kirjoittaa Lawrence Kasdan. Joko spekuloidaan ohjaajasta…?

Hei hei, expanded universe II: Hei hei nyt ihan oikeasti

Okei, emme saaneet näyttelijäuutisia eilenkään. Tunnustan, olin pienessä valmiudessa.

Mutta tänään näemmä sitten toisia uutisia: virallisella sivulla julkistettiin viimein lopullinen vahvistus siitä, että vanha expanded universe todellakin on nyt ei-kaanonia: Star Wars Episodes VII-IX will not tell the same story told in the post-Return of the Jedi Expanded Universe. 

Uutta kaanonia ovat nyt lähtökohtaisesti vain elokuvat ja Clone Wars -sarja. Seuraavaksi siihen liittyy tietenkin Rebels-animaatio, ja sitten kaikki uusi EU tästä lähtien. Kai sitä muuten yhä kutsutaan EU:ksi?

Tämän ei pitäisi enää yllättää ketään, mutta ehkä vielä juuri tänään joitakuita, jotka sitkeästi toivoivat Peter Mayhewnkin näyttelevän Episode VII:ssa Lowbaccaa tai jotain. Hyvä siis, että tämä asia nyt vihoviimein on sanottu suoraan. Kauan sitä odoteltiinkin.

Ilmoitus sisältää lisäksi tunteikkaan muisteluvideon, jossa suosikki-EU-tarinoitaan muistelevat muun muassa niiden luojat. Video on melkeinpä rohkea sentimentaalisuudessaan: siinähän nostetaan esiin koko joukko kenties osalta jo unohtuneita EU-tarinoita, joiden Lucasfilm kuitenkin juuri tällä ilmoituksella haluaa nyt jäävän toissijaisesti!

heir-to-the-empire-legends

Imperiumin perillinen: nyt kivijalkana vaihtoehtouniversumissa nimeltä Legends.

Lisäksi tiedote sisältää itseäni erityisesti ilahduttavan toisen vahvistuksen: vanhan expanded universen kohtalon. Sen sijaan, että sieltä ”poimittaisiin parhaita palasia” uuden kaanonin puolelle, kuten välillä ehdittiin jo arvella, vanhat kirjat, sarjakuvat ja muut tarinat luokitellaan nyt leimalla ”Legends”. Tässä tapauksessa selkeä ratkaisu on myös paras, ja aikalailla se mitä uutta kaanonia ylläpitävän tarinaryhmän julkistuksen yhteydessä arvelin: nyt meillä kaksi vaihtoehtoista SW-historiaa, Legends-kaanon ja uusi kaanon. Vaikka vanhaa expanded universea rakastaisi kuinka, on pakko myöntää, että epäselvä kirsikoidenpoimintatilanne olisi ollut vaihtoehdoista pahin.

Se, että julkistusviestissä kerrotaan uusien tarinoiden luojien ammentavan vanhasta EU:sta, tarkoittaa tietysti, että sieltä voidaan kierrättää uuteen tapahtumia, paikkoja tai hahmoja (tiedote mainitsee esimerkkinä muun muassa Sienar Fleet Systemsin). Ei varmaankaan, että sieltä kierrätettäisiin kokonaisia tarinoita sellaisenaan mukaan uuteen kaanoniin, ellei sitten aikajanan prequel-sidonnaisia osia. Jolloin sen täytyy tarkoittaa, että EU:sta, anteeksi Legends-tarinoista, mahdollisesti nostettavat tapahtumat ja paikat voivat olla nyt aivan toisenlaisia, ja hahmot käyttäytyä toisin. En vastusta tätä lainkaan: jos vaikkapa pidämme suuramiraali Thrawnia erinomaisena hahmona, miksi vastustaisimme hänen kiepauttamistaan mukaan johonkin uuden kaanonin tarinaan? Kunhan vain muistamme, että tämän Thrawnin tausta tai tulevaisuus voi olla toinen kuin entisen.

Carry on, nothing to see here. Paitsi että onhan se juuri tällä hetkellä vähän hassua, että nyt kaikki Clone Wars -animaation lapsellisimmat Binks-jaksotkin ovat ”immovable canon” – ja kaikkein aikuisimmatkin expanded universe -romaanit eivät.

Tarkin

Tarkinin oma romaani. Olenkohan jopa kiinnostunut?

TÄYDENNYS: Tiedotetta seurasikin toinen tiedote, jossa kerrotaan Del Reyn pitävän SW-kirjojen lisenssin jatkossakin. Ensimmäiset uudet, uuteen kaanoniin kuuluvat kirjat ovat A New Dawn (johdatus Rebels-sarjaan), vanhan trilogian klassikkohahmoon pureutuva Tarkin ja tutunkuuloisesti otsikoidut Heir to the Jedi sekä Lords of the Sith. Viimeksi mainituista: en hämmästyisi, vaikka nämä vuoden 2015 puolelle luvatut romaanit sijoittuisivat jo Jedin paluun jälkeiseen aikaan.