Uuden kaanonin paras Star Wars -oheinen

Tämä blogimerkintä menee todellakin sarjaan ”kirjoituksia, jotka olisi pitänyt kirjoittaa jo ajat sitten”. Tarkkaan ottaen vähän ennen The Force Awakensin ensi-iltaa. Mutta kirjoittamatta jäi, ja niin vain sen tekee nyt ajankohtaiseksi se, että Claudia Grayn odotettu toinen Star Wars -romaani Bloodline julkaistaan jo ensi viikolla.

Ja sehän on odotettu siksi, että Grayn ensimmäinen Star Wars -romaani oli viime syyskuussa julkaistu Lost Stars. Young adult -muotitermin alla julkaistu romaani tuli ja yllätti kaikki, mukaanlukien minut. On nimittäin päivänselvää, että Lost Stars on parasta uuden kaanonin aikaista Star Wars -oheisluettavaa tai -katsottavaa. Sen lisäksi se saattaa hyvin olla jopa kaikkien aikojen paras lukemani Star Wars -romaani.

Lost-Stars

Lost Stars kertoo, kuten young adult -romaani ilmeisesti käytännössä tarkoittaa, kahdesta nuoresta ystävästä-jotka-voisivat-olla-rakastavaisia, jotka päätyvät suuressa sodassa vastakkaisille puolille. Kaikki tietävät, että tätä peruskaavaa käyttäen voi saada aikaiseksi sekä aivan suurimpia tarinoita Romeosta ja Juliasta uuteen Battlestar Galacticaan että kammottavia kauhuja ihmiskunnan riesaksi (Twilight, katson sinua). Lost Stars, kuten varmaankin tuli jo selväksi, lukeutuu ehdottomasti onnistumisiin.

Vanhan expanded universen, Legends-tarinoiden, lukijat saattavat muistaa Rogue Squadron -sarjakuvien tarinan The Making of Baron Fel, joka ainakin omassa mielessäni kuuluu tuon kaanonin huippuhetkiin. Sen alussa kapinallisten vangiksi joutunut Imperiumin lentäjä-ässä Soontir Fel aloittaa tarinansa kertomalla olleensa vain maalaispoika joka halusi lentää, ja että ”toisissa olosuhteissa” hänestä olisi voinut tulla Kapinaliiton Luke Skywalker – ja Luke Skywalkerista Imperiumin Soontir Fel.

Minä luen Lost Starsin sukulaiseksi tälle tarinalle – paitsi että se on paljon, paljon syvempi ja älykkäämpi. Claudia Grayn päähenkilöt Thane Kyrell ja Ciena Ree kasvavat Imperiumin vakauttamalla planeetalla. Thane tulee planeetan aristokratiaan kuuluvasta perheestä, Ciena köyhistä ja luonnonuskoisista oloista. Molemmat haluavat avaruuslentäjiksi, ja tie siihen on tietenkin Imperiumin akatemia. Vaiherikkaalla tiellään nämä kaksi valmistuvat akatemiasta juuri parahiksi samoihin aikoihin, kun jossain toisaalla eräs prinsessa uskoo erään superaseen suunnitelmat kahden droidin haltuun. Lost Starsin edetessä Thane ja Ciena päätyvät eri puolille galaktista konfliktia, joka etenee kaiken aikaa taustalla myös meille tuttua latuaan.

Gray onnistuu kirjassa taitavasti sekä tuon konfliktin että päähenkilöidensä kuvaajana. Ensinnäkin Thane Kyrell ja Ciena Ree tuntuvat aidoilta ihmisiltä, ja heistä välittää lukiessaan enemmän kuin Star Wars -kirjoissa (sori vaan) yleensä. Nämä kaksi tuntuvat kuuluvan yhteen, vaikka samaan aikaan heidän liittonsa tuntuu lukijastakin mahdotttomalta. Näin, koska – ja nyt pääsemme Grayn varsinaiseen neronleimaukseen – hahmojen ytimeen on kirjoitettu erinomaisen kiinnostava ajatusleikki. Kaksikosta kapinalliseksi päätyy nimittäin rikkaan perheen kyyninen poika Thane Kyrell, joka ei usko auktoriteetteihin eikä varsinkaan idealistiseen pasifismiin. Imperiumin uskollisena sotilaana taas pysyy Ciena Ree, joka nimenomaan on idealisti ja kunniansa vanki, joka tahtoo rauhaa.

Claudia Gray siis kääntää luonteiden ennakko-oletukset ympäri – ehkä monen mielestä sukupuoltenkin, sillä Grayn alkuperäinen tehtäväkäsky oli kertoa päinvastoin idealistisen tytön liittymisestä kapinaliittoon ja kyynisen pojan liittymisestä Imperiumiin. Mutta juuri kiepauttamalla luonteet toisin hän onnistuu kertomaan mielestäni kaikkien aikojen kiehtovimman ja uskottavimman todistuksen siitä, miten Imperiumi pitää valtansa. Thanen ja Cienan kautta käsitellään muun muassa Kuolemantähteä vastapuolen näkökulmasta: miten kokonaisia planeettoja tuhoavan aseen voi nähdä rauhaa rakentavana, ennaltaehkäisevänä pelotteena ydinpommin tapaan, ja miten tuon kuun kokoisen tukikohdan imperiaaliuhrit lisäisivätkään järjestyksenpitäjien raivoa kapinallisterroristeja kohtaan. Star Wars tapaa perinteisesti, arkkityyppisen luonteensa mukaisesti, esittää Imperiumin yksiselitteisen ”pahana”, mutta meille kaukaiseen galaksiin korviamme myöten uppoutuneille on tervettä ja kiehtovaa nähdä vastustaja myös inhimillisenä. Jokainen käskyjä seuraava sotilas ei toki ole hän, joka armotta antaisi käskyn tuhota Alderaan (yksi kirjan sivuhenkilöistä on alderaanilainen keisarillinen).

Tämän kaiken lomassa Lost Stars tarjoaa onnistuneesti vastapuolen ja sivullisen näkökulmaa moniin pienempiin yksityiskohtiin: julkkisprinsessa Leia Organa on pari vuotta ennen Yavinin taistelua nuorille kadeteille kenties pieni ihastuksenkin kohde, mustiin pukeutuva Darth Vader Imperiumin rivisotilaille salaperäinen ja pelottava ilmestys ja Kapinaliittoon aikanaan yhtäkkiä ilmestyvä ”kenraali Han Solo” kapinan duunareille kummastus. Luonnollisesti Gray ei vastusta kiusausta ujuttaa hahmojaan myös eräille avainpaikoille: arvatkaapa vain, kuka skannaa senkin Tantive IV:n pakokapselin, jossa ei havaita eläviä olentoja. Kaikki tämä toimii oikein hyvin, koska nämä väläykset ovat kirjan mauste, eivät pääasia.

Monta kertaa lukiessani mietin, oliko tätä ylipäätään järkeä julkaista ”young adult” -bannerin alla. ”Nuortenromaanius” kun tuntuu tässä tapauksessa nurinkurisesti tarkoittaneen paitsi älykkäämpää ja aikuisempaa kerrontaa kuin suurin osa Legends-tarinoista, myös sitä, että tämän kirjan päähenkilöt harrastavat seksiä. Totuuden nimissä nuortenromaanius näkyy tosin paikoin star-crossed lovers -kaavan ulkopuolellakin: akatemiassa kerronta tuo mieleen Harry Potter -kirjojen Tylypahkan ja esimerkiksi Endorissa tapahtumien kuvauksen vähäisyys kiusaa vähemmän kärsimätöntä lukijaa. YA-leimaa ei silti kannata missään nimessä pelätä: ensinnäkin painotuksia voi perustella kirjan tuntuvalla paksuudella, ja kuten sanottua, Thanen ja Cienan sielunmaisemien kuvauksessa romaani menee vähintään ”aikuistenromaanien” syvyyteen.

Ehdoton suosituspeukku siis. Lost Stars onnistuu romanssina, tragediana, seikkailuna ja kiehtovana vaihtoehtoisena katsauksena Star Wars -universumiin, eikä siltä enää kehtaa missään enempää pyytää. Surumielinen loppujakso kuljettaa lukijan Jakkun taisteluun asti, mutta vaikka tämäkin kirja julkaistiin osana Journey to The Force Awakens -ohjelmaa kuten Shattered Empire ja Aftermath, ei tämä mitään erityistä uutta siihen elokuvaan liittyvää informaatiota lukijalle enää antanut. Sen sijaan tarina pysähtyy pisteeseen, jota pidin aivan erityisen rohkeana. Nyt toivon vain, että Claudia Graylla on rohkeutta myös kieltäytyä jatko-osatoiveista…

Bloodline-cover

Ensi viikolla julkaistava Bloodline ei siis, onneksi, ole Lost Stars 2. Sen sijaan se lupaa virallisen sivun vihjausten perusteella olla ”se varsinainen prequel The Force Awakensille”. Kuusi vuotta ennen Episodi VII:ää tapahtuva romaani kertoo Ensimmäisen ritarikunnan kasvavan uhan vaikutuksesta Uuteen tasavaltaan. Romaani keskittyy Leia Organan ympärille (jei!) ja kertoo siis Vastarintaliikkeen synnystä Tasavallan sisällä. Virallisen sivun vihjeen perusteella tarina saattaa myös sisältää sen monien spekuloiman hetken, jossa galaksille viimein paljastuu kloonisotien sankarin Anakin Skywalkerin ja Imperiumin vihatun Darth Vaderin välinen yhteys. Epäilemättä odotettavissa on The Force Awakensin sivuhenkilöiden esiintymisiä ja ainakin jonkinlaisia viittauksia Skywalker-Organa-Solon perhetragediaan. Ja ellei tämä jo muuten kiinnostanut, Episodi VIII:n ohjaajan Rian Johnsonin kerrotaan osallistuneen juonenkehittelyyn.

Bloodline julkaistaan ”aikuistenromaanina” eikä ”nuorten aikuisten romaanina”. Toivottavasti laatu ei silloin putoa…

Advertisements

12 thoughts on “Uuden kaanonin paras Star Wars -oheinen

  1. Lost Stars jäi minultakin välistä nimenomaan tuon YA-leiman takia, mutta täytyypä muuttaa mieltään ja lukaista kirja, kunhan kaikki muut kesäkirjat on hoideltu (kymmenen lukematonta tuossa listalla olisi, ja Noituri-sarjakin pitäsi lukea uudestaan kun alkaa unohtua tarinan alkupää..).

    Bloodline vaikuttaa kyllä kiinnostavalta. Tavallaan toivon, että politikointia ei turhaan pelätä tuoda esille, sillä hyvin toteutettuna ”poliittinen trilleri” -tyyli voisi sopia myös Star Wars -universumiin kuten se Winter Solder:ssa niin hyvin sopi Marvel-universumiin. Ja ehdottomasti Vader-lokaa Leian niskaan, SW-universumi on aina ollut vähän turhan kliininen ja korrekti 😉

  2. Samaa mieltä: paras lukemani SW-kirja. (Tosin olen lukenut niitä verrattain vähän.) Imperiumin sisälle oli aivan erinomaista päästä katsomaan. Mitä tuntee se rivisotilas, jonka ystävät räjähtivät Kuolemantähden mukana?

    • Jaa-a. Mikään Star Wars -teos ei vielä koskaan ole onnistunut motivoimaan minua lukemiseen asti – Star Wars on minulle ELOKUVAA, herran tähden! – mutta jos Rian Johnson on kuiskutellut kirjailijan korvaan ja kynä muutenkin tällä pysyy kädessä, ehkä nyt on tullut Aika.

      • No joo – Rebels hyvä ja jotkin Marvelin sarjikset ainakin ookoo. Mutta elokuvaa, pääosin.

        • En minäkään mikään suuri Star Wars -kirjojen ahmija ole. Romaanien lukumäärä jää reilusti alle 30:n, ja esimerkiksi New Jedi Orderia en lopulta edes yrittänyt.

          Todettakoon, että muistikuvissani kultamitalin aiempi haltija olisi joko Timothy Zahnin Hand of Thrawn -kirjakaksikko tai Michael Stackpolen I, Jedi. Jälkimmäinen kertoo minämuotoisen tarinan saagan varsinaisia päähenkilöitä sivusta katsoen – siis lähtökohdaltaan varsin samaan tapaan kuin Lost Stars.

          • Jos yksi wanha Legends-kirja pitäisi valita jota suositella, niin kyllä se tosiaan olisi tämä I, Jedi. Vaikka se onkin täynnä viittauksia muualle, se toimii irrallisena opuksenakin koska selittää paljolti itse itsensä – Hand of Thrawn kun olettaa, että Thrawn-trilogian tapahtumat ovat tuttuja.

            Ja Thrawn-trilogiassa taas törmätään siihen tosiseikkaan, että jos Legendsin parhaimpiin kuuluvissa kirjoissa oli sen tasoisia ideoita kuin Luken klooni Luuke, niin ei ole hirveästi menettänyt jos ei ole niitä huonompia lukenut. (New Jedi Orderin jaksoin väkisin sen pöhköön loppuun asti, sen jälkeen jaksoi enää pari yksittäistä kirjaa useita vuosia välissään.)

            Jos nyt sen sijaan on tosiaan laatukamaa liikenteessä, niin ehkä pitäisi motivoida itsensä uudestaan. Noin keskimäärin, Legendsin suurin ongelmahan oli laaduntarkkailun totaalinen puute: kunhan sivumäärä tuli täyteen eikä sanonut rumia sanoja, niin kirjailija sai suoltaa mitä potaskaa tahansa niin että se vielä julkaistiinkin, ja lopputuloksena jo keskinkertainen kioskikirjakin sai poksauttelemaan skumppapullon korkkeja. Ehkä Disney nyt onnistuu välttämään menneet virheet.

            Ainakinhan siitä on opittu, että juonikomitea ennakkotarkastaa jo koko idean, aiemminhan tuntui että suurin osa kirjoista oli alunperin suoria jatko-osia elokuville ja vasta kustannustoimitusvaiheessa oli minimimuutoksilla retusoitu enemmän tai vähemmän (yleensä vähemmän) yhtenäiseen juonijatkumoon sopivaksi.

            • Mä olen ymmärtänyt, että useimmat näistä uusista(kaan) kirjoista eivät mitään mestariteoksia olisi, mutta ilmeisesti ne eivät ainakaan sisällä vanhaan tapaan älyttömyyksiä. Esimerkiksi ensimmäisenä julkaistu minämuotoinen Luke-tarina Heir to the Jedi (jonka nimi lainasi Zahnin klassikkoa kunnianosoituksena) otettiin ilmeisesti vastaan tosi yhdentekevänä. Mutta ei sieltä kukaan mitään yksittäistä ideaa haukkunutkaan. Vanha Legends sisälsi tai jopa perustui usein kioskikirjallisuusideoihin tyyliin Luke rakastuu avaruusaluksen tietokoneeseen.

              Disney vetää varmemman päälle ja tuottaa mieluummin harmitonta & hajutonta kuin hullua. Ehkä hyvä niin, vaan eipä silloinkaan jokaista kirjaa (onneksi) lukea tarvitse.

  3. Nyt kun Bloodlinestä on tietoa enemmän arvosteluiden muodossa, niin WAT.

    Tapahtuu kuusi vuotta ennen TFA:ta, ja Ben Solo on vielä Ben Solo ja oletettavasti messissä Luken kanssa, joka ei ole kadonnut? (Tai näin ainakin arvosteluiden perusteella.)

    Joko siis Rey on hylätty Jakkulle paljon aiemmin eikä tosiaan ole kenkään sukulainen, paitsi jos kaapattu jo ennen Jediakatemian verilöylyä, tai jos Luke on tarkoituksella laittanut kasvamaan Skywalker-perinteisesti. Toisaalta, miten sitten selittyy Reyn näky Akatemian tuhosta, oliko pelkkä miekka siellä eikä Rey itse?

    Tai sitten kyseessä on perinteinen tietokonepeliklisee ja joku (BenKylo?) on väärentänyt Reyn muistot. Tämä selittäisi Reyn Voimat paremmin, että tämä on ollut tapahtumahetkellä ~13-vuotias ja siis jo saanut hyvän verran jedikoulutusta, joka nyt siis latentisti palailee. Toisaalta myös Kylokaan ei olisi ollut enää pahinta teiniangstiaan elävä kouluampuja.

    Toinen vaihtoehto on, että Luke on salannut tapahtumat sisareltaan vuosikausia…

    En ole myöskään hirveän vakuuttunut siitä, miten Leian tausta selviää muille (mikäli ymmärsin lukemani spoilerit oikein).

  4. Päivitysilmoitus: Bloodline: Uuden trilogian galaksin tila valkenee viimein | Tähtien jatkosota

  5. Nyt kun kirja on vihdoin saatu luettua niin kyllä se hyvä oli. Romanssi oli paikoitellen vähän siinä rajoilla, mutta menkööt nyt. Hienoa propaganda-koneiston toiminnan kuvausta ripoteltuna sinne tänne, ja pidin nimenomaan ”tavallisen kansan” silmin tapahtuneesta Imperiumin kuvaamisesta. Tuskin sitä tälläkään planeetalla kansa on heti ymmärtänyt vallin siirtymisen fanaattisuudeksi…
    Itse tavallaan toivoisin jatkoa -en välttämättä kirjoina, mutta isoin ongelmani oheiskirjallisuuden (ja TV-sarjojen) kanssa on ollut se, että huolella kehitetyt hahmot jäävät yhden hitin ihmeiksi -Ved Foslo ja Nash Windrider voisivat hyvin edes vilahtaa jossakin Imperiumin rippeiden / First Orderin propagandassa.

  6. Päivitysilmoitus: Rogue One, elokuva meidän ajallemme | Tähtien jatkosota

  7. Päivitysilmoitus: Rogue One ei ollut lupaus jatko-osista, mutta… | Tähtien jatkosota

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s