Star Wars Celebrationin tämän vuoden toiseksi odotetuin tunti, tulevan näytellyn sarjan The Mandalorianin esittelypaneeli, oli etänä katsottuna kummallinen kokemus. Ensin sunnuntain livestream katkaistiin kesken paneelin kolmeksi ja puoleksi minuutiksi, joiden aikana salissa olleille esitettiin niin sanottu sizzle reel eli kattaus lyhyitä klippejä, pieniä haastatteluja ja behind the scenes -videomatskua. Sitten meidät palautettiin seuraamaan paneelia, vaikka emme olleet nähneet sitä mistä panelistit puhuivat. Lyhyen informaatio-osuuden jälkeen showrunner Jon Favreaun ja tuottaja Dave Filonin sekä näyttelijöiden keskustelu meni nopeasti jaaritteluksi ja paljastusten kiertelyksi, jonka jälkeen paneeli vaikutti jo loppuvankin ennen aikojaan – kunnes somesta paljastui, että itse asiassa livestreamin päätyttyä salissa olleille näytettiin vielä seitsemän minuutin video valmista matskua varsinaisesta sarjasta.

Ymmärrän tuon jälkimmäisen setin olleen tarkoitettu erikoislahjaksi Celebrationissa olleille – samaan tapaanhan vaikka minä näin muutama vuosi sitten Lontoon Celebrationissa pari jaksoa seuraavan kauden Rebelsiä ennen sen tv-esityksiä. Mutta sizzle reelin jättäminen pois streamista oli jo ilkeää. Etenkin kun se, tietenkin, löytyi pian Youtubesta suttuisena versiona: eikö Lucasfilmin olisi ollut markkinointimielessäkin parempi julkaista sama itse kunnon laadulla?

Mutta se siitä. Katsotaanpa, mitä meille nyt siis on luvassa ensi talvena. (Disney Plus -suoratoistopalvelu aukeaa Yhdysvalloissa tämän vuoden marraskuussa ja Euroopassa ensi vuoden ensimmäisien kuukausien aikana. The Mandalorianin ensimmäisen kauden oletetaan olevan sen sisäänvetotuotteita, mutta sarjan julkaisuaikaa ei ole vahvistettu.)

The Mandalorian on siis täysin uusi tarina, jonka välittömät päähenkilöt ovat uusia hahmoja. Eikä itse asiassa ole julkistettu, että mukana vanhoja hahmoja olisikaan, mutta ainakin Star Warsin vanhat kilvoittelevat palkkionmetsästäjät Bosskista Zuckussiin mahtuisivat mainiosti mukaan. Ja elleivät nyt, voi mitä tahansa tapahtua sarjan tulevila tuotantokausilla…

Sarja tapahtuu ajassa viisi vuotta Jedin paluun jälkeen: ajassa, jossa Imperiumi on jo kaatunut, mutta Uusi Tasavalta ei ole vielä saanut galaksia järjestykseen. ”On vielä kaaosta”, kuvaili Jon Favreau, jonka omaan ideaan sarja perustuu. ”Kunnon kaaosta”, myhäili vierellä tuottaja Dave Filoni.

Pedro Pascal: Mandalorealaisena tunnettu nimetön palkkionmetsästäjä.

Pedro Pascal (Game of Thronesin Oberyn Martell) näyttelee nimihahmoa, yksinäistä palkkionmetsästäjää, jonka varsinaista nimeä ei ole julkistettu. Hänen sukunimensä voi siis olla tuttu The Clone Warsista tai Rebelsistä, joissa Mandaloren planeetalla on vierailtu useinkin. On jopa mahdollista, että se olisi mandalorealaisista nimistä kuuluisin eli Fett, sillä toki perhebisneksessä voisi olla mukana vaikkapa Jangon veljenpoika eli Boban serkku. Todennäköisemmin nimen mainitsemattomuuden ainoa syy on kuitenkin sama, miksi Quentin Tarantino aikanaan halusi meidän puhuvan Kill Billin päähenkilöstä vain ”morsiamena” eikä erisnimellä: koska western-sävyisten tarinoiden tylyjen päähenkilöiden halutaan viittaavan Clint Eastwoodin kuuluisaksi tekemään villin lännen ”mieheen vailla nimeä”. Tämä varsin ilmeinen inspiraation lähde mainittiin erikseen sunnuntain paneelissakin. Saapa nähdä, riisuuko Mando edes kypäräänsä sarjan aikana.

Pascalin lisäksi paneelissa olivat tulokas Gina Carano ja Carl Weathers, muun muassa Predatorin veteraani. Carano näyttelee Cara Dune -nimistä entistä kapinallisten ”shock trooperia” (enpä muista kuulleeni tällaisista kapinallisjoukoista aiemmin), joka ei ole oikein osannut palata takaisin yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi. Weathers taas esittää Mandon pomoa Greefiä, palkkionmetsästäjien killan johtajaa. Lisäksi sarjassa ovat mukana muun muassa Giancarlo Esposito, Nick Nolte ja itse Werner Herzog, kuten on aiemmin raportoitu. Omintakeisena ohjaajana paremmin tunnettu Herzog oli mukana myös Celebrationissa nähdyssä videossa: sen perusteella hän näyttelee Mandon työnantajaa, joka haikailee Imperiumin aikoja takaisin ja palkkaa päähenkilömme etsimään jonkun henkilön ”mieluummin elävänä mutta tarvittaessa kuolleena”. Esposito puolestaan esittää samojen klippien perusteella Imperiumin upseeria.

Gina Carano: Cara Dune, kapinallisten puolen sotaveteraani.

Favreau ja Filoni käyttivät ison osan paneelia sen toistelemiseen, kuinka The Mandalorian ammentaa aivan kaikesta aiemmasta Star Warsista: originaalitrilogiasta, prequel-trilogiasta, The Clone Warsista ja myös Legends-tarinoista eli vanhasta expanded universesta. Tärkeitä innoituksen lähteitä sarjalle ovat myös olleet Lucasin itsensäkin ihannoimat western- ja samurai-elokuvat sekä tietenkin Joseph Campbellin teoriat sankarimyytistä. Selväksi tuli, että aivan kaikkea on katseltu sillä silmällä, koska paneelissa namedropattiin jopa ensimmäinen ”Star Wars standalone”, melko karmea ewok-elokuva Caravan of Courage (1984). Sen antia The Mandalorianille en osaa ennustaa, mutta The Clone Warsista on eittämättä tutkittu Mandalorea käsitteleviä jaksoja ja Legends-kirjoista ja -sarjakuvista ainakin vanhoista palkkionmetsästäjistä kertovia tarinoita. Syvältä Legendsistä on kaivettu myös arvokas beskar-jalometalli, jota Mandolle tarjotaan palkkioksi keikastaan.

Celebrationissa esitettyjen videoiden perusteella The Mandalorian vie katsojan useammalle uudelle planeetalle, mutta eräs hiekkadyyninen lokaatio näyttää erittäin erehdyttävästi Tatooinelta. Tosin niin näyttivät The Force Awakensin Jakku ja Rogue Onen Jedhakin kuvausvaiheessa. Se kuitenkin yllätti ainakin minut, että Celebrationissa esitetyn ja kerrotun perusteella The Mandalorian ei välttämättä (ainakaan ensimmäisellä kaudellaan) käy Mandaloren planeetoilla lainkaan. Kyse kun tuntuu olevan nimenomaan alleviivaten yksinäisestä palkkionmetsästäjästä, ei yksinäisestä mandalorealaisesta.

Samaan aikaan tämä on selvästi myös sarja, josta ei tarvitse hakea suurennuslasilla vanhoja tuttuja alien-rotuja, kuten uusista elokuvista on joutunut. Celebrationin videoissakin nähtiin muun muassa jawoja, rodiaani, kowakialainen apinalisko (Jabban hovinarrilemmikin rotu) ja IG-tyypin tappajadroidi. Niin, ja tietenkin stormtroopereita: Imperiumi on näemmä yhä vähintään henkitoreissaan sarjan aikaan, vaikka tuon hirmuvallan armeijan pääjoukot ovatkin tässä vaiheessa jo antautuneet tai vetäytyneet galaksin laitamille.

Carl Weathers: Greef, palkkionmetsästäjien killan johtaja.

Jo totuttuun tapaan paneelissa myös korostettiin tehosteiden käsityöläisyyttä, vaikka samaan aikaan sarja on varmasti täynnä nykytekniikan ihmeitäkin. Kieltämättä etenkin videoklippi (joka sentään näytettiin streamissakin!), jossa ILM:n tehostemaakarit 3D-tulostavat osia pienoismalli-avaruusaluksiin ja virittävät kamerat lentämään niiden ympärillä kuin 1970-luvulla ikään oli todella sykähdyttävä. Etenkin kun se tarkoittaa – ooh! – että The Mandalorianissa siis ihan oikeasti on luvassa avaruuslentämistä.

Ainakin oma mielenkiintoni The Mandaloriania kohtaan kohosi sunnuntaina nähdyn perusteella entisestään. Erityisesti videoiden perusteella (niiden suttuisten Youtube-kopioiden perusteella, siis) sarja näyttää ja tuntuu todella tyylikkäältä ja ennen kaikkea omaleimaiselta: näin westerniltä Star Wars ei ole ikinä näyttänyt, ja jopa musiikki kuulostaa nyt aivan muulta kuin John Williamsilta. Tämähän on ollut suuri toiveeni niin kauan kuin tähän franchiseen alettiin julkistaa standalone-elokuvia ja tv-sarjoja: että näiden muiden kertomusten ei tarvitsisi olla kerronnaltaan niinkään lähellä episodielokuvia kuin Rogue One ja Solo vielä ovat olleet. Sekin on sanottava, että sunnuntaina nähdyn perusteella The Mandalorian ei ole mikään ihan perheen pienimpien sarja – vaikka se siis julkistetaan Disney+:ssa, jonka on odotettu jättävän väkivaltaisimmat ja hurjimmat aiheet Netflixille.

Paneeli (ilman niitä videoita) on katsottavissa Youtubessa. Sarjalle on jo aiemmin julkistettu muun muassa jaksojen ohjaajat.