Tämän tiedämme elokuussa 2013

Päivitän aiemman, puolen vuoden takaisen merkintäni, vaikka tietoa on karttunut erittäin, erittäin vähän. Se on kuitenkin käynyt vaivihkaa selväksi, että kamerantakaiset virat miehitetään JJ Abramsin luottoväellä: heitä ovat muun muassa puvustaja, leikkaajat ja apulaisohjaaja. Vanhoja warssiveteraaneja vahvistetuissa nimissä on harvassa: heitä ovat lähinnä Lawrence Kasdan, John Williams ja taiteilijat.

Tämän, ja vain tämän, tiedämme elokuussa 2013.

Star Wars Episode VII : ???

Spinoff-elokuva #1 : ???

Spinoff-elokuva #2 : ???

Muuta:

  • Episode VII on ensimmäinen osa uudesta trilogiasta, jonka seuraavien osien on tarkoitus valmistua muutaman vuoden välein sen jälkeen
  • syksyllä 2014 alkaa uusi Rebels-animaatiosarja, joka sijoittuu episodien III ja IV väliin
  • pitkään idealistalla pyörinyttä live action -televisiosarjaakaan ei ole haudattu
  • Clone Wars -sarja ei jatku, mutta tekeillä olleet jaksot julkaistaan jossain muodossa
  • Detours-komedia-animaatio ja vanhan saagan 3D-versiot on siirretty hamaan tulevaisuuteen

Kopioin tämän myös pysyvämmin esillä olevaksi sivuksi ylälaitaan, mutta ihan kunkin pikku-uutisen (saati huhun) tahtiseen päivitykseen en sivua ottane.

Huhumyllystä poimittua: Palpatinen paluu

Ian McDiarmid Celebration Europen nimikirjoitustalkoissa. (kuva: Aki Jörgensen)

Ian McDiarmid Celebration Europen nimikirjoitustalkoissa. (kuva: Aki Jörgensen)

Oikeastaan Lucasfilm kerjää tätä. Episodin VII ensi-iltaan on kuulemma ihan oikeasti alle kaksi vuotta, jolla perusteella kuvausten pitäisi olla jo lähellä, eikä edes näyttelijävahvistuksia kuulu. Kummakos siis, että huhumylly pyörii, ja viimeisimpänä sieltä nousi Ian McDiarmidin nimi. Lähde on Jedi News, kaikkitietävänä vahvistajanaan Latino Review.

Leikitäänpä hetki mukana. Keisari Palpatine on Star Wars -sarjan ikonisimpia hahmoja, toiseksi unohtumattomin pahis ja monien mielestä kutakuinkin parasta, mitä prequeleista (tai Jedin paluusta!) jäi käteen. Jos Episodi VII valitsee vanhojen, kuolleiksi luultujen hahmojen elvyttämisen tien, Palpatinen täytyy olla listan kärkisijoilla heti ilmiselvän Boba Fettin jälkeen. Houkutusta lisää, että uuden SW-trilogian vaikeimpia temppuja on uskottavan pahiksen rakentaminen – koska se unohtumattomin, elokuvahistorian merkkimies D. Vader, on kuitenkin käyttämättömissä.

Olisin siksi erittäin hämmästynyt, jos Palpatinen paluuta ei olisi edes pyöritelty vaihtoehtona uutta trilogiaa kirjoitettaessa. Expanded universen käänteisiin on tässä turha viitata: elokuvat riittävät hyvin. Niissä meille on jo kerrottu, että Palpatine oli huomattavan kiinnostunut kuoleman voittamisesta, ja että hänellä oli kanta-asiakaskortti Kaminon hiton hyvien kloonarien DNA-altaille. Vihatkaa vain kloonitarinoita ja/tai tämän kortin jo 1990-luvulla käyttänyttä Dark Empirea, mutta minusta sisäinen logiikka suorastaan vaatii, että Palpatinen on vähintään täytynyt yrittää itsensä kloonaamista ikuisen elämän saavuttamiseksi.

Tällä en siis tarkoita, että varsinaisesti haluaisin nähdä Palpatinen uudessa trilogiassa. Puhumattakaan, että uskoisin tähän huhuun. Tai, no: jos Ian McDiarmidille halutaan kirjoittaa kiva cameo, niin sehän käy vaikkapa sijoittamalla elokuvaan Palpatine hologrammitallenteessa. Kuten sanottua: tätä myllyä Lucasfilm suorastaan kerjää.

Kokonaan oma juttunsa on Latino Reviewn väite Palpatinen paluusta Voima-haamuna. Tästä en pidä yhtään – Lucas runteli sisäistä logiikkaa jo pahoin, mutta tämä ei ainakaan käy järkeen. Oli miten oli: Latino Review on tähän mennessä väittänyt ”yksinoikeudella” Ryan Goslingin, Zac Efronin, Leonardo DiCaprion ja Jonathan Rhys Meyersin olevan vahvoilla Episodiin VII, julistanut Harrison Fordin olevan ehdottomasti elokuvassa jo helmikuussa ja viimeksi ilmoittanut Ewan McGregorin haluavan oman spinoff-elokuvansa. Latino Review antaa ymmärtää sillä olevan kovan luokan lähde syvällä Lucasfilmissä, ja saattaa sillä toki ollakin, mutta ainakin minä haluaisin nyt viheltää pelin hetkeksi poikki. Edes Fordia ei ole vieläkään vahvistettu (kuten ei ketään muutakaan näyttelijää), joten joka ikinen Latino Reviewn skuupeista on toistaiseksi pelkkä huhu. Joku noista omituisemmistakin saisi osoittautua todeksi, jotta tämän lähteen uskottavuus vahvistuisi.

Celebration-pyykki, osa 3: Kriittinen lähiluku

Pölyn laskeuduttua 20 000 Star Wars -fanin tapahtumasta Saksan Essenissä on syytä tarkastella showta vielä kokonaisuutena. Ryhdistäydyn journalistina fanin sisältä.

Kirjoittaja bactatankissa korjaamassa itseään analyyttiseksi.

Kirjoittaja bactatankissa korjaamassa itseään analyyttiseksi.

Ensin fakta, jota missään ei erityisesti alleviivata. Star Wars Celebrationia järjestää Lucasfilm yhdessä ReedPOP-yhtiön kanssa. Firma pyörittää muun muassa ComicConia. Celebration on järjestetty kuusi kertaa Yhdysvalloissa (SW-mäisillä järjestysluvuilla), nyt kaksi kertaa Euroopassa ja kerran Japanissa (kirjoitin tästä väärin aiemmin).

Celebration ei siis ole ”for the fans, by the fans” -tyyppinen tapahtuma, kuten vaikkapa Suomen Finncon on. Se, että tapahtumaa järjestää Lucasfilm, takaa tietysti showhun nimekkään vierailija- ja esiintyjäkaartin. Mutta samalla se takaa, että tietyt aiheet jäävät kattauksessa pimentoon. LFL:n bileet, LFL:n säännöt.

Yhtä, toista & AT-AT. (kuva: Aki Jörgensen)

Yhtä, toista & AT-AT. (kuva: Aki Jörgensen)

Celebrationissa ei esimerkiksi ole tilaa fanikulttuurin kriittisimmille elementeille, kuten fanileikkauksille. Ne varmaankin laskettaisiin bootlegeiksi, joiden myyminen, ostaminen ja allekirjoitettavaksi tarjoaminen erikseen kielletään tapahtuman säännöissä. Fanikulttuurista tapahtumaan ovat tervetulleita esimerkiksi pukeutujat ja droidirakentajat, joiden tapaa käsitellä lähdeaineistoa voidaan pitää yhtiön tuotemerkkien kannalta harmittomana. Ei aivan pidä paikkansa, ettei tapahtumassa olisi sijaa myös faneiksi luettavien ihmisten kokonaan järjestämille osioille, sillä keräilijä- ja harrastaja-lavoilta niitä kyllä löytyi, mutta esimerkiksi fanien toteuttama paneeli tai haastattelusessio ”isosta” aiheesta ei näiden kemujen ohjelmaan kuulu. Haastattelijat olivat ammattilaisia – siis LFL:n väkeä, kuten Pablo Hidalgo, tai palkattuja esiintyjiä, kuten Warwick Davis.

Kritiikittömyys ulottuu vielä pintaa syvemmälle. Kahden päivän aikana en kuullut yhdessäkään ohjelmanumerossa tai haastattelussa yhtään, siis oikeasti yhtään, kritiikin sanaa mitään Star Wars -universumin tuotetta kohtaan. Piikikkäimmäksi pääsee Anthony Daniels -haastattelun livebloggauksesta bongaamani kevyt sutkaus ewokkien herättämiin tunteisiin, eivätkä piikit silloin ole kovin terävät. Jep, yleisössäkin oli vain meitä kuorolaisia, mutta kun SW-fanit kuitenkin tunnetusti myös rakastavat faniutensa kohteen vihaamista, voisi ajatella, että jollakulla esiintyjistä olisi kuitenkin jotain kriittistä sanottavaa esimerkiksi prequeleista tai George Lucasin tavasta käsitellä monille rakasta luomustaan. Etenkin nyt, kun sarjan valtikka kuitenkin on jo siirretty eteenpäin, ja olettaa sopii, että episodissa VII tullaan joka tapauksessa tekemään moni asia toisin kuin prequeleissa.

Mutta ei: etenkin Lucasia keskityttiin ylistämään jopa lipevyyteen asti, vaikka partamies ei edes ollut paikalla. Yleisökysymyksistä etenkin päälavalla valittiin kysyttäväksi vain hyvin kevyitä, ”mitä sattumuksia muistat kuvaksista” -tyyppisiä kysymyksiä, joita vielä kehdattiin kehua hyviksi kysymyksiksi. Kun päälavan juontajan Warwick Davisin haastattelema vieras yritti ehdottaa Carrie Fisheriltä kysyttäväksi, mitä tämä pitää urastaan SW:n jälkeen, Davis kuittasi ehdotuksen ”Yeah right, if I’ll get really desperate on questions”, vaikka se juuri olisi ollut hemmetin hyvä kysymys. Mutta kas ei; näissä bileissä kaikki on kivaa, ja perhe pitää yhtä.

Suorastaan kiusalliseksi hymistely meni Secrets from ROTJ -ohjelmassa, jossa haastattelija hehkutti LFL:n SW-jatkuvuudesta huolehtivan Leland Cheen työn vaativuudesta ja jossa yleisöä arvuutettiin, kuinka moni tietää minkäkin sivuhahmon olevan elossa tunnetussa expanded universessa. Tilanne suorastaan huusi kysymystä siitä, mitä nyt tapahtuu, kun tekeillä on elokuva, joka hyvin todennäköisesti heittää koko tähänastisen jatkumon roskakoriin, mutta tätä aivan ilmeistä kysymystä ei esittänyt kukaan. Kannattiko järjestää ohjelmanumeroa elefantista huoneessa, jos huoneen elefantista ei saa puhua?

En tietenkään tiedä, onko esiintyjiä erikseen kielletty sanomasta poikkipuolisia sanoja – voi olla, että yleinen vieraskohteliaisuus ja ”kenen leipää syöt” -tyyppinen asenne riittää. On tietysti muistettava, että monet vieraista (esimerkiksi concept artistit Doug Chiang ja Ian McCaig) ovat Lucasfilmin palveluksessa – ja toiset taas kenties kärkkyvät töitä uusista elokuvista (esimerkiksi Mark Hamill tai, itseparodisen näkyvästi, Warwick Davis). Yhtä kaikki, shown valmiiksi käsikirjoitettu luonne maistuu jälkikäteen ja vaikkapa virallisessa pressitiedotteessa äitelältä.

Peter Mayhew ei noussut lavalle, mutta kirjoitti nimeään maksusta. (kuva: Aki Jörgensen)

Peter Mayhew ei edes noussut lavalle, mutta kirjoitti nimeään maksusta. (kuva: Aki Jörgensen)

Parhaat muistoni Finnconeista liittyvät yleisesti ottaen hyvin toisenlaisiin ohjelmanumeroihin kuin SW Celebration tarjosi. Mieleen juolahtavat esimerkiksi älyvapaan rajalla kulkevat spekulatiiviset Buffy-paneelit tai keskustelu ”Peter Jacksonin suurelokuvasta ja siihen liittyvästä kirjasta”. Tai: en millään lailla väheksy nimikirjoituksia kerääviä faneja, mutta jotain kovin irvokasta on vanhojen miesten ja naisten kulkemisessa conista coniin signeeraamassa maksusta kuvia siksi, että sattui näyttelemään maskin alla alienia vuonna 1983. On tietysti selvää, että 20 000 osallistujan tapahtumassa nimikirjoituksista täytyy pyytää hinta, mutta kyllä se vain minusta latistaa paperin henkistä arvoa.

Mutta, mutta. Onhan minun silti myönnettävä, että viihdyin Celebrationissa mainiosti. Minusta oli kuin olikin mukavaa nähdä ja kuulla Kathleen Kennedy, Mark Hamill, Carrie Fisher ja kumppanit ihan ilmielävänä, suhteellisen lyhyen matkan päästä vieläpä. Jos puhuivatkin vain mukavia, niin puhuivatpa tosiaan mukavia. Jos maksaisin Metallican keikkalipusta (ja olen maksanut), en kai valittaisi, vaikka soittaisivat sellaisiakin kappaleita, joista en niin välitä.

Kaikilla esiintyjillä tuntui tosiaan olevan aidosti mukavaa, ja esimerkiksi juuri äsken mainitsemani kolmikko vakuutti kyllä karismallaan. Piinkovaksi bisnesnaiseksi Kennedy tuntuu todella aidosti sydämelliseltä ihmiseltä. Hamill oli suorastaan häkellyttävän nöyrä puolijumalan asemastaan ja massiivisista suosionosoituksistaan, ja toisaalta aivan ässä viihdyttävänä keskustelijana imitaatioineen päivineen (nostoja virallisen sivun liveblogissa). Ja Fisher, niin, Fisherhän on tunnettu showstaan, eikä pettänyt nytkään: hän toi lavalle koiran, joka raateli ensitöikseen pari ewokkinukkea järkyttyneen Warwick Davisin edessä. Rockstar! (liveblogia on tästäkin)

Oheisohjelmaakin Celebrationissa riitti totisesti: en esimerkiksi tohtinut käyttää kahdesta päivästäni aikaa elokuvien katsomiseen, vaikka AOTC:n 3D-version maailmanensi-ilta totaalifaniseurassa olisikin vähän houkuttanut. Myyntipöytiäkin riitti, etenkin odotetusti lelukeräilijöille. Ei-keräilijänä sain pettyä yhteen yksityiskohtaan: olisin kuvitellut, että edes joku olisi kaupannut tapahtumassa myös SW-kirjoja ja sarjakuvia kattavalla valikoimalla, mutta ainoa niitä edes vähän myynyt ständi oli saksalaisen kustantamon. Mutta voinpahan nyt ainakin juoda olutta Mos Eisleyn cantinan tuopista.

Lisäksi tapahtumassa oli kaikkiaan todella hyvä henki: järjestelyt toimivat, jonoissa ei ohiteltu ja niin edelleen. Eikä se, mitä sanoin bootleg-kielteisyydestä, jatkunut totalitaristiseen fasismiin: esimerkiksi valo- ja videokuvaaminen oli kaikkialla täysin sallittua, siis myös esityksissä. Ja mitä loppufiilikseen tulee, niin päällimmäinen oli harmitus yhden päivän missaamisesta – ja siitä, että seuraava show on Kanadassa asti, jonne (näillä puheilla) tuskin tulee lähdettyä. Se on tietysti hyvä merkki tapahtuman päätökseksi.

Celebration-pyykki, osa 2: Murusia ja tietoja

Jos oli Star Wars Celebration Europe II uutisköyhä episodin VII odottajille, oli se kyllä ylipäätään täynnä yhtä ja toistakin. Esimerkiksi neljän Boba Fettin ja yhden Jangon tulkintaa uusiseelantilaisesta haka-tanssista on vaikea unohtaa. Kahtena päivänä kolmesta paikalla olleena voin todistaa, että kaikkeen kiinnostavaan ei kerrassaan mitenkään voinut ehtiä. Yleismeiningistä miinus-varsinaiset-esitykset saa ihan hyvän kuvan virallisista videoista, vaikka ne tietysti kaikkea hehkuttavatkin: yksi, kaksi ja kolme.

Warwick Davis, Temuera Morrison, Jeremy Bulloch ja Daniel Logan haka-tanssin rytmissä. Mukana muutkin Fettit. (kuva: Aki Jörgensen)

Warwick Davis, Temuera Morrison, Jeremy Bulloch ja Daniel Logan haka-tanssin rytmissä. Mukana muutkin Fettit. (kuva: Aki Jörgensen)

En yritä ynnätä enää kaikkea näkemääni, mutta sen sijaan heitän tähän muutamia itseäni sykähdyttäneitä havaintoja.

  • Kathleen Kennedy: JJ Abrams on ”samankaltainen ohjaaja kuin Steven ja George”. ”He makes hopeful films”, Kennedy jatkoi, ja ilmoitti Star Warsin kuuluvan kategoriaan. TheForce.net kokosi twiittejä Kennedyn esiintymisestä.
  • Kysymys Kennedylle: ”What have you learned about Star Wars fans since you took on the job?” Vastaus: ”They control everything.” (naurua, vakavoituminen:) ”We are all in your service.”
  • Dave Filoni: hattu päästä kun taputetaan. (kuva: Aki Jörgensen)

    Dave Filoni: hattu päästä kun taputetaan. (kuva: Aki Jörgensen)

    Star Wars Rebels näytti Dave Filonin esittelemänä, ihan oikeasti ja tottavie, älyttömän kiinnostavalta.  Dave Filonin mukaan sarjan ohjenuora on originaalitrilogia, ja sitä kehitettäessä on opiskeltu tarkkaan Ralph McQuarrien aluperäismaalauksia ja jopa New Hopen kameraliikkeitä (katsokaas vaikka tätä). TFN kokosi tästäkin showsta twiittikokoelmaa ja liveblogia. McQuerrie-vaikutteet myös näkyivät selvästi Filonin esittelemissä tausta- ja kohtauspaikkaluonnoksissa. Hahmoista eli animaation päätyylistä ei nähty mitään, mutta Filoni lupasi toisenlaisen tyylin kuin Clone Warsissa. Juonesta paljastui vain sen verran, että nyt ollaan pakosalla, ja esitelty Ghost-alus on tarinan ytimessä. Kysymykseen tutuista hahmoista Filoni vastasi että niitäkin tulee olemaan mukana (kaikkien päällimmäinen veikkaus lienee Ahsoka, ja niin on minunkin), kysymykseen sarjan ajankohdasta aikajanalla vain ”that is a good question”. Kaikki tämä kuulostaa minusta hyvältä, ja odotukseni tätä sarjaa kohtaan nousivat, totisesti. Hämmästyttävästi huomasin myös sisälläni heräävän tunteen yrittää uudelleen kesken jättämäni Clone Warsin kanssa, kun näin omin silmin sen olevan niin monen mieleen…

  • Erittäin viihdyttävän viiden Fettin esiintymisen hauskin tiedonmuru: kun John Mortonin piti esittää Bobaa ESB:n ”He’s no good to me dead” -kohtauksessa, pää-Boba Jeremy Bulloch antoi vain yhden ohjeen näyttelemisestä: ”Play Clint Eastwood”.
  • Nuori Daniel Logan ei tiennyt Star Warsista juuri mitään saadessaan nuoren Boba Fettin roolin Episodi II:een. Hän toivoi pääsevänsä jediksi, ja ehti näytellä koko roolinsa ennen kuin sai selville, millainen asema hahmollaan SW-universumissa itse asiassa on. ”Kun näin Jeremy Bullochin nimikirjoitusjonon, tajusin, että minulla on edessäni hieno elämä”.
  • Dickey Beer tappoi itsensä Jedin paluussa, koska työskenteli sekä Luken että Boba Fettin stunttina.
  • Kun Ian McCaig suunnitteli Amidalan asuja Epis1:stä varten, hän ei tiennyt mitään pukujen valmistamisesta eli ”siitä mikä on edes mahdollista”.
  • Hehän ovat kuin kaksi marjaa: Ian McCaigin luonnos-sith naispuoliseksi Darth Mauliksi ja hahmo Clone Wars -sarjasta. (kuva: Aki Jörgensen)

    Hehän ovat kuin kaksi marjaa: Ian McCaigin luonnos-sith naispuoliseksi Darth Mauliksi ja hahmo Clone Wars -sarjasta. (kuva: Aki Jörgensen)

    Monia McCaigin piirtämiä, elokuviin hylättyjä luonnoksia käytettiin Clone Warsin hahmojen pohjalla. Kätevää, valmiit luonnokset upouusista alieneista!

  • Mark Hamill ja Carrie Fisher eivät kumpikaan saaneet Lucasilta kummoisia taustatietoja hahmoihinsa, vaikka kysyivät. Hamill muistaa Lucasin mutisseen kysymyksiin vastauksia tyyliin ”palataan tuohon myöhemmin”. Fisher muisteli tienneensä jo ANH:n Alderaanin-räjäytyskohtausta kuvatessa, että planeetalla kuolevat hänen kasvattivanhempansa eivätkä biologiset. Tämä tietysti sopii Lucasin myöhempään omakuvaan ”Anakinin kuuden elokuvan tarinasta”, mutta yhtä osuvasti siihen totuuteen, että Skywalkerien sukusaagaa ei todellakaan oltu lukittu valmiiksi vielä 1970-luvulla.
  • Hamillilla on rooli Clone Warsin vielä esittämättömissä jaksoissa. Hahmo on tietysti pahis, kuten Hamillin useimmat ääniroolit, ja peräti ennen näkemätön sith.
  • Fisherin kultabikinit Jabban palatsissa tarjosivat Jeremy Bullochille yläpuolelta ns. avoimen näkymän, mutta Boba Fettin kypärästä taas ei juuri nähnyt alaspäin.
  • Ei-SW-mutta-jänskää: Ian McCaig näytti ohjaamansa ja toteuttamansa konseptivideon, joka oli tarkoitettu ”erästä Stevenin ja Kathyn elokuvaa varten”. Siinä lentoliskot hyökkäsivät surffaajien kimppuun, nappasivat yhden nokkaansa ja pallottelivat tätä toisilleen. Video päättyi titteliin Jurassic World.

Koska Star Warsissa on tapana tehdä kaikki kolmen erissä, en minäkään tyydy Celebration-summauksissa kahteen osaan. Ja kolmannessa sanon suorat sanat.

Celebration-pyykki, osa 1: Vähän villoja

Saksan Essenissä viime viikonloppuna järjestetty Star Wars Celebration Europe II oli, meni ja hyvä oli. Koska matkustin muinaisaikaisesti ilman kännykkää kummempia nettivälineitä, pikakirjoitan nyt ajatuksiani näin puoli viikkoa myöhässä.

Kathleen Kennedy: viihdyttävää puhetta, ei juuri puhettakaan paljastuksista. (Kuva: Aki Jörgensen)

Kathleen Kennedy: viihdyttävää puhetta, ei juuri puhettakaan paljastuksista. (Kuva: Aki Jörgensen)

Blogin päälanka ensin. Jos joku todella odotti Celebrationista Episodi VII:n nimen kaltaisia isoja uutisia (ja moni kyllä odotti), sai pettyä karvaasti. Warwick Davis ja muut juontajat tekivät hyvin selväksi, että uusiin elokuviin liittyviä kysymyksiä ei kysytä. Siellä, missä joku yleisöstä ehätti niitä kuitenkin kysymään, niihin ei vastattu. Ja vaikka minäkin kuvittelin, että esimerkiksi muutaman näyttelijäjulkistuksen aika olisi ollut sopivasti juuri Essenissä, valmiiksi käännytetyn kuoron edessä, niin ei. Suorastaan ironista oli, että toisen päivän iltana Saksan teksti-tv:ssäkin kerrottiin huhusta Ryan Goslingista ja Leonardo DiCapriosta Epis7:ssa, ja samana viikonloppuna Mark Hamill ja Carrie Fisher kävivät Essenin messukeskuksen lavalla aivan kuin eivät itsekään todella vieläkään tietäisi, onko heillä rooleja tulevissa elokuvissa vai ei. Voiko olla, etteivät tiedäkään?

Käsittääkseni ainoa tapahtumassa paljastettu aito elokuvauutinen oli se, jota minä ainakaan en juuri uutiseksi laske: John Williams säveltää uuden trilogian musiikin. Valinta varman päälle, ja varmasti sellainen, jonka tekemättä jättäminen olisi kirvoittanut vastalauseita. Minä en ole enää vuosiin ollut erityisesti Williamsin alleviivaavan tyylin ystävä, mutta juuri Star Warsiin hänen kädenjälkensä on toki tähän asti sopinut kuin nakutettu. En siis vastusta, mutten olisi vastustanut uudempiakaan tuulia. Virallinen julkistusvideo oli tämä.

Mutta sitten pari pienempää, kenties kiinnostavampaa tiedonmurua melkein rivien välistä:

  • Kathleen Kennedy kertoi JJ Abramsin olevan ”itse asiassa lomalla juuri nyt”. Koska netissä huhuttiin juuri tapahtumaa edeltäneellä viikolla JJ:n harkitsevan projektista lähtemistä taiteellisten ja/tai tuotannollisten ristiriitojen takia, ainakin minä höristin tälle maininnalle korviani. Lomailuhan ei sinänsä vahvistaisi huhua, mutta ei missään nimessä diskreditoisi väitteitä ristiriidoista. Mutta samassa esityksessä Kennedy mainitsi sopineensa säveltämisestä yhteislounaalla Williamsin ja JJ:n kanssa ”viime perjantaina” (tarkoittaa 19. elokuuta), sekä kertoi vaihtaneensa sähköposteja JJ:n kanssa juuri Celebrationin toisena aamuna. Gossip controlin mahdollisuus on näissä toki olemassa, mutta toistaiseksi äänestän tulkintaa ”Abrams on täysillä mukana kunnes toisin ilmoitetaan”.
  • Kennedy toisti monta kertaa, kuinka he tekijöinä tuntevat ”suuren vastuunsa” episodista VII. Hyvä, syytä on.
  • Yllättävää kyllä, sekä Kennedyn puheista että concept artistien Ian McCaigin ja Doug Chiangin sanavalinnoista päätellen vaikutti siltä, että elokuva oikeasti on vielä suhteellisen varhaisessa työvaiheessaan. ”It is all about the stories, the stories are literally all we talk about at this point”, Kennedy esimerkiksi sanoi. Veikkaan Kennedyn silti tässä vähän sievistelevän mutkia, sillä oli Bad Robotin julkaisemassa mysteerikuvassa mitä tahansa, olisin hämmästynyt, ellei seiskasta olisi tässä vaiheessa menossa jo muutamaskin kässäriversio. Tarinoiden pitäisi olla jo hahmottumassa, jos vuoden 2015 ensi-ilta on todella tähtäimessä. Mutta edellinen sitaatti kontekstiinsa: Kennedyn repliikki jatkui ”…We know ILM can do the effects”, mikä sinänsä kyllä on huojentavaa. Puhukaa tosiaan mieluummin niistä tarinoista, prequeleita tehdessäkin olisi kannattanut.
  • Käsikirjoittaja ja Rebels-sarjan tuottaja Simon Kinberg viittasi videotervehdyksessään originaalitrilogiaan kaikkien innoituksena ja toivoi, että uusissa tarinoissa päästään tähän fiilikseen. Syy, miksi mainitsen tämän tässä enkä seuraavassa postauksessa, jossa hölisen lisää Rebelsistä, on tietysti se, että Kinberg on mukana myös episodin VII kirjoitustiimissä ja vastuussa yhden spinoff-elokuvista kässäristä.
  • Pablo Hidalgo ja Ian McCaig. He tietävät niin paljon enemmän kuin kertovat. (kuva: Aki Jörgensen)

    Pablo Hidalgo ja Ian McCaig. He tietävät niin paljon enemmän kuin kertovat. (kuva: Aki Jörgensen)

    Ian McCaigilta kysyttiin omassa haastattelutilaisuudessaan episodi seiskan puvustuksesta ja hahmoista. McCaig painotti, ettei voi vastata, mutta kannusti yleisöä esittämään ideoitaan, luvaten piirtää ne kaikki, tietenkin lupaamatta, pääseekö mikään elokuvaan asti. Erääseen kysymykseen taisi kuitenkin vähän lipsahtaa. Kysyjä toivoi nimittäin seiskaan rokokoovaikutteista puvustusta, johon McCaig vastasi: ”Se tarkoittaisi, että galaksin pitäisi siirtyä taaksepäin siitä selkeästä tyylistä [mikä originaalitrilogiassa oli]. Niinkin voi tietysti tapahtua, mutta…”

Mutta tämä siis, ihan oikeasti, oli kaikki, mitä tuleviin SW-elokuviin liittyvää poimin tapahtumasta, joka kuitenkin oli maailman suurin Star Wars -kokoontuminen kahteen vuoteen. Kun Celebration seuraavan kerran järjestetään Anaheimissa huhtikuussa 2015, episodin VII pitäisi olla jo ihan nurkan takana (ellei projekti viivästy). Silloin ei samanlaista paljastusten momentumia enää ole. Ja tämä tilaisuus käytettiin näin.

Star Wars Celebration: Sitä, tätä ja tuotakin

Samaan aikaan kun netissä saatiin aikaan jossain vaiheessa väistämätön huhumylly JJ Abramsin lähdöstä, lähestyy viikon varsinainen SW-pamaus kovaa vauhtia. Perjantaista sunnuntaihin 26-28.7. Saksan Essenissä vietetään Star Wars Celebrationia, (sattuvasti) seitsemättä lajissaan ja toista Euroopassa. Minäkin olen menossa (hei, sehän on melkein täällä nurkilla…). Tosin valitettavasti ensimmäinen päivä jää minulta välistä.

Tapahtuman kalenteritoiminto on kerrassaan viheliäinen käyttää. Selkeämmin tietoa esittää Rebelscum. Samalla kun pyörittelen omaa must-see -listaani ynnäilen tähänkin tapahtuman kiintopisteitä.

  • isot tähdet & tekijät: Kathleen Kennedy, Mark Hamill, Carrie Fisher, Anthony Daniels, Ian McDiarmid, Ben Burtt, Doug Chiang & Ian McCaig, Dave Filoni
  • vieraita ja esiintyjiä lisäksi mm. Warwick Davis, Steve Sansweet, Ashley Eckstein, Leland Chee, Pablo Hidalgo, kaikki Boba Fettin näyttelijät
  • uutisarvoiset tapahtumat: todennäköisesti osa edellämainittujen esiintymisistä, mutta suoraan uutisia sisältäväksi ohjelmaan on merkitty ”First look: Star Wars Rebels”
  • elokuvanäytökset: ROTJ ulkoilmanäytöksenä, AOTC:n isosta levityksestä hyllytetty 3D-versio, Clone Warsin Darth Maul -jaksot leikattuna elokuvaksi, ”kadonnut” ranskalainen ESB-dokumentti vuodelta 1980.
  • paneeleja ja esitelmiä edellisten lisäksi: mm. Boba Fettin näyttelijöiden reunion, Jabban palatsissa ”olleiden” reunion, SW-sarjakuvien julkaisijoiden kuulumiset, maailmansodan ja tähtien sodan vertailu, tietokilpa-tyyppisiä tapahtumia/paneeleita, joissa osallistujina/juontajina mm. Filoni, Daniels ja Hidalgo.
  • runsaasti paneeleja ja esitelmiä keräilijöille: mm. saksalainen, ranskalainen, espanjalainen ja pohjoismainen SW-krääsä erityistarkastelussa, eurooppalaiset SW-ruokakampanjat ja Lego-SW:n tähänastinen historia.
  • Lisäksi esim. tapahtumia ”koko perheelle” eli lapsille, 501stin, droidinrakentajien ja pukumaakareiden esittäytymiset, piirroskursseja mm. Doug Chiangin kanssa ja sen semmoista.
  • lisäksi tietysti runsaasti messuhumua, näyttelyitä, kauppoja ja sen semmoista.

Kaikkiaan tapahtuma tuntuisi ohjelman perusteella painottuvan 30 vuotta täyttävään Return of the Jediin, juuri päättyneeseen Clone Warsiin ja aina scifitapahtumissa ymmärrettävästi näkyvään keräily/pukuharrastamiseen, mutta olettaa sopii, että tulevat elokuvat leijuvat läsnä tapahtumassa koko ajan. Odotan ainakin Kathleen Kennedyn paljastavan jonkin uutisen kotiyleisön edessä. Muutamat näyttelijävalinnat olisivat tietysti sopiva ja turvallinen paljastus, etenkin kun Kennedyn jälkeen tapahtumassa esiintyvät Hamill ja Fisher, joiden kaikki tietysti joka tapauksessa odottavat olevan mukana episodi seiskassa. Joku episodi seiskan alaotsikko taas menee jo enemmän haaveosastolle.

Huomaan, että vaikka esimerkiksi keräilytapahtumat jäävät minun tapahtumakalenterissani ympyröimättä, pyörii jollakin lavalla lauantaina ja sunnuntaina melkein kaiken aikaa jotakin kiinnostavaa. Ja lisäksi olisi se yleinen messuhumu. Humm, humm…!

Etsitään huumorintajuista ja hyväkuntoista teinityttöä

Väitin äskettäin alkukesän SW-uutissatoa laihaksi, mutta minulta olikin mennyt ohi Empiren uutinen, joka on salavihkaa ihan järehköä kaliiperia. Alkuperäislähde on nettilehti Bleeding Cool, mutta luottaisin Empireen ja TheForce.Netiin siinä, että vuotanut tieto on totta. Kyse on Episode VII:n casting callista: seitsemän roolin ulkoisista vaatimuksista. Ne menevät näin:

  • Late-teen female, independent, good sense of humour, fit.
  • Young twenty-something male, witty and smart, fit but not traditionally good looking.
  • A late twentysomething male, fit, handsome and confident.
  • Seventy-something male, with strong opinions and tough demeanour. Also doesn’ t need to be particularly fit.
  • A second young female, also late teens, tough, smart and fit.
  • Forty something male, fit, military type.
  • Thirtysomething male, intellectual. Apparently doesn’t need to be fit.

Empire ei tunnu pitävän uutista kovinkaan kertovana, mutta olen hieman toista mieltä. On totta, kuten lehti huomauttaa, että listan järjestys ei välttämättä kerro mitään roolien tärkeysjärjestyksestä. Itse asiassa emme tiedä sitäkään, ovatko elokuvan varsinaisessa pääosassa vanhan trilogian tutut sankarit vai uudet kasvot. Sopii kuitenkin olettaa, että tässä vaiheessa etsittävissä näyttelijöissä kyse on vähintään supporting cast -tason näyttelijöistä, mahdollisesti enemmänkin. Ja silloin päättelen tästä listasta seuraavaa:

  • Episode VII tapahtuu 20-25 vuotta Return of the Jedin jälkeen. Joku tai jotkut näistä late-teen- ja twentysomething-hahmoista ovat taatusti Skywalkerien jälkeläisiä.
  • Huhu (veikkaus?) uuden trilogian teini-ikäisestä naispäähenkilöstä on todennäköisesti totta. Ei vain siksi, että listan päällimmäisenä on naishahmo, vaan siksi, että noista kuvauksista todennäköisin suuren yleisön elokuvan päätähti on nimenomaan se, jota kuvaillaan ”itsenäiseksi ja huumorintajuiseksi”. Sitä en nimittäin usko, että päätähti olisi esimerkiksi hahmo, jota casting callissa erikseen kuvailtaisiin ”not traditionally good looking”. Toinen rajaava tekijä on tuo sana ”fit”, joka ei käsittääkseni viittaa (ainakaan pelkästään) rantakuntoon, vaan toimintakohtauskuntoisuuteen.
  • Kliseiden kautta tulkiten veikkaan, että listan numerot kaksi ja kolme muodostavat ensimmäisen kanssa klassisen kolmiodraaman. Prequeleissahan tämä asetelma jätettiin käyttämättä, vaikka se on suurten myyttien peruskauraa ja tietenkin myös mitä oleellisin palanen originaalitrilogian tenhoa.
  • Haussa on pääasiassa nuoria, mikä sopii kuvaan, koska uskon vanhan trilogian viisikymppisten tähtien olevan jo rivissä.
  • Mistä päästäänkin siihen, että kenties kiinnostavin haussa oleva hahmo on tuo ”seventy-something male”. Siinähän on tällä logiikalla kyse hahmosta, joka olisi ollut 40-50-vuotias originaalitrilogian aikaan ja 20-30-vuotias prequel-trilogian aikaan. Tuttu vai uusi tyyppi? Näyttelijäähän siis haetaan, mutta hahmo voi näistä ainoana olla aiemmin nähty tai mainittukin – esimerkiksi Quinlan Vos, jota jo Episode III:n jälkeen epäiltiin johonkin tulevaan SW-inkarnaatioon säästettäväksi jediksi, koska hahmolla oli melko väkevä expanded universe -tausta ja koska hänet mainittiin elokuvassakin, mutta kuolemakohtaus jätettiin käyttämättä. Seitsemänkymppinen vahva herra voisi tietysti myös olla elokuvan pahis, mutta tuolla kuvauksella sitä vähän epäilen.
  • Sen sijaan ”forty-something male military type” kuulostaa korvaani ehdottomasti imperiumilaiselta. Amiraali Pellaeon tai kaltaisensa?
  • Lisäksi listasta on pakko tehdä väistämätön käänteispäätelmä: se, että mukana ei ole ”late thirties or forty-something female, strong opinions, very intelligent, fit”, näyttäisi tarkoittavan sitä, että Epis7:ssa ei ole monien toivomaa Mara Jade -tyyppistä hahmoa.

Vai päättelettekö toisin? Jätän vielä yhden disclaimerin, jotta minulla on takaovi viimeisen päätelmäni ennusteesta: sekin on tietysti täysin mahdollista, että jokin keskeinen rooli (palaavien näyttelijöiden lisäksi) on jo täytetty esimerkiksi kutsumenettelyllä. Tällaiseen rooliinhan ei enää tarvitsisi hakea ketään. (Kuten ei myöskään kokonaan tietokoneella rakennettavien hahmojen rooleihin.)

Uudet toivot, osa 2: Näkymätön nainen

Mikä yhdistää elokuvia E.T., Gremlins, Back to the Future (jatko-osineen), An American Tail, Who Framed Roger Rabbit?, Jurassic Park (jatko-osineen), Schindler’s List, The Sixth Sense, Artificial Intelligence ja Indiana Jonesin seikkailut II & IV ?

Kathleen Kennedy (kuva: Joel Aron)

Vastauksia on kaksi. Kaikki ovat enemmän tai vähemmän rakastettuja menestyselokuvia. Ja kaikkia on tuottanut Kathleen Kennedy. Listaa voisi jatkaa, mutta tämä riittänee. Tai ehkä vielä tämän verran: vaikka Kennedyn tärkeimmät työt ovat (erittäin hyvin) menestyneitä viihde-elokuvia, löytyy viime vuosien associate producer -osastolta myös sellaisia laadukkaita artsyfilmejä kuin Perhonen lasikuvussa tai Persepolis.

Jos Hollywood on tuottajien valtakunta – mitä se ei välttämättä ole, mutta saattaa olla – Kathleen Kennedy on heiluttanut valtikkaa useamman minun sukupolveni elokuvamaisemaa määrittäneen menestyksen taustalla kuin kukaan. Ja kyllä, tarkoitan todella, että peitoten jopa suurimman yhteistyökumppaninsa Steven Spielbergin. Silti harva tunnistaa Kennedyn kasvoja. Hän ei ole edes antanut kovin paljon haastatteluja, ja kenties siksi vaikuttaa niissä niin välittömältä ja aidolta (vaikkapa tässä). Tuskin edes seitsemäs Star Wars -elokuva tekee hänestä pilapiirroksiin asti kelpaavaa koko kansalle tuttua kasvoa, vaikka kaikissa olennaisissa mielissä juuri Kathleen Kennedy on nyt rouva Lucasfilm. Meidän uusi toivomme (no, there is not another).

60-vuotias Kathleen Kennedy lähentelisi eräässäkin pohjoismaassa eläkeikää, eikä hän siis ole 69-vuotiaan George Lucasin seuraajana varsinaisesti mikään nuori uudistaja. Kennedy ei ihan sentään voisi olla J.J. Abramsin äiti (ihmelapsen viitastaan huolimatta JJ on todellisuudessa jo 47-vuotias), mutta amerikkalaisen elokuvan kentässä heidän välissään kulkee ehdottomasti sukupolviraja. Itse asiassa väliin mahtuu kokonainen sukupolvi, jotka tuntuvat Hollywoodissa pitkään kulkeneen kätevästi vuosikymmenittäin: ainakin minä tulkitsen, että Kennedy on 1980-luvun elokuvasukupolvea, ja Abrams vasta 2000-luvun – väliin siis jää vaikkapa Tarantinon sukupolven 1990-luku. Mutta mitä tulee Star Warsin soihdunsiirtoon, se kyllä tapahtui: Lucas (ja Spielberg) on laskettava 1970-luvun riveihin. Ja sekin on sanottava, että Kathleen Kennedy on ehdottomasti koko uransa ajan pysytellyt enemmän tuulen mukana kuin Lucasfilmin entinen partasuinen moguli.

Kennedy on Californian tyttöjä, syntynyt 1953. Hänen työuransa on huimasta nousujohteisuudestaan huolimatta täysin johdonmukainen: innostuminen tv-alaan San Diegon state universityssä opiskellessa, sekalaisia hommia paikallistelevisiossa huipentuen talk shown tuottamiseen, muutto Losiin ja hivuttautuminen elokuva-alalle 1970-luvun lopulla John Miliuksen tuotantoassistenttina. Kennedy oli tässä vaiheessa noin 25-vuotias, ja jos ura oli nopea jo tähän asti, tästä vauhti vasta kiihtyi. Se laskettaneen Spielbergin ansioksi: herra Pelivuori tunnisti lahjakkuuden ja pisti sen käyttöön. Kennedyn ensimmäinen oma ”full producer” -krediitti? E.T. (1982). Niin, kuvailinkos jo vauhtia huimaksi.

E.T.:n jälkeen Kennedy perusti tuotantoyhtiö Amblin Entertainmentin yhdessä tulevan miehensä Frank Marshallin ja Spielbergin kanssa. 1990-luvun alussa aviopari perusti vielä oman yhtiönsä Kennedy/Marshallin, mutta Kennedy palasi Spielbergin työpariksi 2000-luvulla. Heillä on kaksi teini-ikäistä tytärtä. Kaiken kaikkiaan saavutusluetteloon on vaikea keksiä säröjä, paitsi tietenkin yksi: tuottamiensa elokuvien kautta Kennedy on ollut kahdeksan kertaa ehdolla oscar-palkinnon saajaksi, muttei ole voittanut. En lähde arvailemaan, kiusaako tämä Kennedyä (itse hän sen tietysti kiistää), mutta totean, että sattuupa hän kyllä istumaan Elokuva-akatemian johtokunnassa. Siinä seurueessa – ja itse asiassa varmasti aika tiheässä Kennedyn perheen ystäväpiirissä – keltaisten patsaiden saajia vilisee.

Jos minulla onkin omat epäilykseni uuden Star Warsin ohjaajavalinnasta, olen sitä mieltä, että Kathleen Kennedy on kuin onkin oikea nainen ohjaamaan itse jättiläistä, saagan jatkoa kokonaisuutena.

Kennedy ei ole tuottaja, joka reboottaisi Star Warsin kokonaan vanhan sivuuttaen, kuten Trek-universumi bootattiin. Itse asiassa hän ei edes ole tuottaja, joka tekisi kaiken täysin toisin: Kennedyhän oli Lucasin itsensä turvallinen valinta. Samasta syystä Kennedy ei myöskään ole tuottaja, jolta kannattaa odottaa kritiikkiä edeltäjänsä päätöksistä tai vaikkapa prequeleista (kaiken käsitykseni mukaan Lucas ja Kennedy ovat olleet 35 vuotta paitsi läheisiä työtovereita, myös henkilökohtaisia ystäviä).

Mutta Kathleen Kennedy on ehdottomasti tuottaja, joka uskoo elokuvan ja seikkailun voimaan an sich. Ja hän on tuottaja, joka luottaa ihmisiin, jotka tekevät sen parheiten, antaen siis lahjakkaille taiteilijoille tilaa työssään. Suureen rahaan ja suuriin tuotantoihin hän on tottunut, mutta lukuisien todistajanlausuntojen mukaan (vaikkapa tässä Hollywood Reporterin erinomaisessa jutussa) hän siitä huolimatta osaa keskittyä tärkeisiin yksityiskohtiin kuten näyttelijöiden valintaan tai käsikirjoituksen ongelmiin. En usko, että Kennedy voisi hukata elokuvan oheistuotteisiin tai kerätä ympärilleen jees-miesten hovia toteuttamaan valkokankaalle palkanmaksajan huonojakin ideoita. Sanoen sen suoraan: en millään usko, että Kathleen Kennedy olisi tehnyt prequeleista sellaisia kuin George Lucas.

Disney-kauppojen julkistusvideoiden toisessa osassa on mielenkiintoinen hetki, jossa Kennedy kuvailee Lucasin roolia Star Wars –universumissa. Saattaa olla, että ylitulkitsen, mutta minusta hän tuntuu sanovan, että SW-universumin ytimessä nimenomaan on se, että ei ole olemassa yhtä suurta tarinaa, jonka vain Lucas tietäisi ja voisi kertoa. Sen sijaan Lucasin päässä ovat universumin säännöt: voiko näin tehdä, voiko tällainen hahmo olla. Heti perään Kennedy toteaa, että hänestä kiehtovaa ajatuksessa uusista SW-elokuvissa on nimenomaan se, että niitä tekemään pääsevät ihmiset, jotka ovat kasvaneet aiempien SW-elokuvien parissa, ja joilla on kenties jo vuosia ollut päässään ideoita siitä, miten itse tätä maailmaa käsittelisivät. Olen täsmälleen samaa mieltä.

Samaan aikaan kannattaa tietysti muistaa, että Kathleen Kennedy ei olisi asemassaan, jos hän olisi pelkästään se mukava ja välitön ihminen, jollainen hän haastatteluissa aidosti vaikuttaa olevan. Tottakai hänen on oltava myös kova bisnesnainen. Veikkaan, että esimerkiksi LucasArtsin lakkauttaminen ja Clone Wars -animaatiosarjan hautajaiset ovat merkkejä tästä: kyse ei ole välttämättä ole siitä, että Disney karsisi rönsyjä ostamastaan Lucasfilmistä, vaan kyse voi jopa todennäköisemmin olla siitä, että toimitusjohtaja Kennedy rakentaa yhtiötä näköisekseen. Ja tietenkin sen näköiseksi, millainen sen tulee Kennedyn mielestä olla toteuttaakseen päätehtävänsä: SW-koneiston käynnistäminen uudelleen rikkomaan kaikki kassaennätykset. (Lucasfilmin kotisivut ovat muuten näemmä yhä vanhassa jamassa. Mullistus kesken, ei kantsi vielä päivittää?)

Aiemmin mainitussa Hollywood Reporterin jutussa Spielberg väittää (lipsauttaa? vitsailee?), että Kennedyllä on Lucasfilmin johdossa viiden vuoden sopimus. Olkoon vain niin, mutta tosiasia on, että Kennedy olisi jo hyvin monen vuoden ajan saanut työpaikan melkein minkä tahansa yrityksen johdosta, jos olisi halunnut. Ellei jokin mene todella pahasti pieleen, hän hallitsee kaukaista galaksia vielä pitkään.

Sekalaisuuksia alkukesältä 2013

Lukuunottamatta kuvausmaan ratkeamista ja yhtä avioliittoa, Star Wars -uutiset ovat olleet vähissä pitkin kesää (mitä nyt eräät väittivät tietävänsä, että Episode VII sittenkin perustuisi expanded universeen, mutta hei, niinkin saa huomiota ja kliketi-klikkejä). Oikeita uutisia varmaankin pantataan Celebrationiin. Uskaltaisin jopa veikata casting-vahvistuksia, koskapa tapahtumaan on saatu paikalle muun muassa Mark Hamill ja Carrie Fisherkin. Mutta tässä nyt kuitenkin kesän ensimmäisen puolen jäljiltä linkkejä, taannoisia uutismuruja ja muita havaintoja. I’ll just put them here.

Anatomy of a logo: Star Wars. Analyyttinen esitys logon typografiasta, fonteista ja historiasta. ”The logo should look very fascist”, Lucas kuulemma aikanaan sanoi.

Edelliseen liittyen, ja sen yhteydessä linkattua: logon suunnittelijan Suzy Ricen muistoja siitä, kuinka tuo ”fasistinen” logo syntyi: osa 1, osa 2 ja osa 3 (viimeinen osa menee vähän ikäväksi tilitykseksi – Rice on ottanut ehkä ymmärrettävästikin nokkiinsa siitä, kuinka f-sana on ymmärretty väärin). Ehkä yllättävin yksityiskohta näistä muisteloista on kuitenkin tämä: Lucas itse keksi logon pisteen i:n päällä eli s-kirjaimen yhdistämisen viereisiin t- ja r-kirjaimiin.

Samassa Rebel Force Radio -podcastin jaksossa, jossa Dave Filoni vieraili (edellinen ehtimäni kirjoitus), väitettiin, että julkaisemattomaksi jäävää Star Wars Detours -parodia-animaatiosarjaa olisi tuotettu hyllylle 40 valmista jaksoa. Nel-jä-kym-men-tä. Tosin jaksojen pituudesta ei puhuttu… Lähteenä Seth Green itse.

Kaikki tietävät, että Harrison Ford olisi halunnut Han Solon kuolevan Return of the Jedissä, mutta toinen Rebel Force Radio –jakso kertoi todella kiinnostavasti, että oli todella lähellä, että Jedi olisi tehty kokonaan ilman Harrison Fordia. Fordilla ei ollut sopimusta elokuvaan, eikä hän ollut kovin kiinnostunutkaan. Tämä olisi syy, miksi hahmo jäädytettiin, ja jos Ford ei olisi suostunut leffaan, hänet olisi sulatettu vasta Jedin lopussa, johon Ford olisi tällä tempulla tarvittu vain yhdeksi kuvauspäiväksi. Ja jos näin, niin Lando olisi täyttänyt Hanin roolin elokuvassa. Lähde on vielä J.W. Rinzlerin vielä julkaisematon kirja The Making of Return of the Jedi, joka muutenkin vaikuttaa erittäin kiinnostavalta opukselta. Mutta: siinäpä Infinities-sarjakuviin what if -aihe!

Video: Abrams puhuu Simon Peggin kanssa Star Warsista.

Video: Ben Burttin ja kumppanien Boba Fett -testi vuodelta 1978.

Uusi Lucasfilm aloittaa kapinoimalla

Nyt se tiedetään. Dave Filonin uusi Star Wars -animaatiosarja ja, samalla, uuden Disney-Lucasfilmin virallisista SW-artikkeleista se, joka ehtii aikanaan silmiemme eteen ensimmäisenä. Ei, se ei ole Reclamation. Eikä se edes ole johdatus episodiin VII, kuten minä totisesti uskoin ja odotin.

Se on Rebels, animaatiosarja, joka sijoittuu episodien III ja IV väliin. Clone Warsista vastannut Filoni kapellimestaroi. Executive producereina myös Greg Weisman (Gargoyles ym. animaatiosarjoja) ja Simon Kinberg (mm. Hollywoodin uusi Sherlock Holmes ja tuleva X-Men: Days of Future Past). Viimeksi mainittuhan siis kirjoittaa myös yhtä tulevista spinoff-elokuvaa. Clone Wars -tekijäkaartia muutoin odotetusti Rebelsin riveissä. Tv-ensi-ilta syksyllä 2014, loogisesti Disneyn kanavilla. Juonesta ei tietenkään kerrottu mitään (otsikkokin voi tarkoittaa vaikka mitä/ketä), mutta TIE Fightereita siellä sitten ainakin on. Virallinen tiedote & julkistusvideo täällä.

Ensiajatuksia:

  • LFL sai juuri sanottua haluavansa keskittyä uusiin elokuviinsa. Nytkö sitten kuitenkin käännetään katse niinkin kauas kuin tapahtumiin, jotka johtavat siihen vanhimpaan SW-elokuvaan? Tuntuu omituiselta – tai vähintään asettaa ne edelliset vastaukset mm. 3D-versioiden ja Detoursin hyllyttämisestä eriskummalliseen, ellei peräti tekosyiseen valoon.
  • Setting on sitä yllättävämpi, kun tarkastellaan aikataulua: Rebels aloittaa syksyllä 2014, joten ensimmäinen kausi jatkunee seuraavaan talveen, jolloin taas Episode VII:n ensi-ilta saattaa olla jo vain muutamien kuukausien päässä. Edelleen, olisin totisesti kuvitellut telkkarisarjalla johdateltavan kohti uusia elokuvia.
  • Toisaalta, ratkaisu on hyvin ymmärrettävä siinä mielessä, että Disney-LFL haluaa taatusti johdattaa uuden suuntansa pariin myös prequeleihin pettyneet, SW:stä jo etääntyneet vanhat fanit. TIE Fightereita ja Kapinaliiton ensiaskeleet? Yeah, that oughta do it.
  • Niin paljon kuin expanded universessa onkin SW-universumia kammattu, episodien III ja IV välinen aikaa ei itse asiassa ole käytetty ihan puhki. Ja sitä paitsi, tässähän sitä nyt sitten vähitellen paljastuu, kuinka vanha expanded universe joutuu ullakolle..
  • Simon Kinbergin mukanaolo tarkoittaa todennäköisesti, että Kinberg kirjoittaa huhutun Solo-prequelin. Se ainakin sijoittuisi samoihin vuosiin. Tai no, toki kyseessä voi olla jokin toinenkin hahmo joka noina vuosina seikkailee, Boba Fett tai Yoda vaikkapa, mutta kun Solo kerran lienee jo lähes varmuudella mukana Episode VII:ssäkin, luottaisin tässä jo huhuun.
  • Hahmoihin liittyen ja muutenkin, on kai ihan mahdollista, että Rebels joka tapauksessa käsittelee teemoja tai tapahtumia, jotka heijastuvat myös uuteen elokuvatrilogiaan – välissä vain ajallisesti tapahtuu originaalitrilogia.

Päällimmäiseksi jää silti yksi ajatus. Mitä merkillistä voi tapahtua tv-sarjassa, joka kertoo kapinallisista ajassa vuosia ennen Kapinaliiton ”ensimmäistä voittoa pahaa galaktista Imperiumia vastaan”? Vapise, kaanonin logiikka…