Rebels ei ole Episodin VII prequel

Slashfilm haastatteli tuottaja-käsikirjoittaja Simon Kinbergiä Rebelsin ja muiden SW-projektiensa ääreltä ja sai paritkin kiintoisat tiedonmuruset:

  • Kinbergin osuus Episodi VII:ssä oli käsikirjoituksen ideointi ennen ja jälkeen JJ Abramsin palkkaamista. Saan sen kuvan, että ”creative consultant” -homma (Kinbergin veikkaus (!) tittelistään) olisi pitkälti takanapäin, liittyen nimenomaan käsikirjoitusvaiheeseen. Käy järkeen.
  • Kinberg oli avainhenkilö Josh Trankin palkkaamisessa spinoff-ohjaajaksi. Tätä uumoilin minäkin jo Trankin kiinnityksen julkistuksen aikaan: miehet kun tekevät parhaillaan Fantastic Fouria yhdessä. Vaikuttaa myös siltä, että Kinberg melkein tunnustaa Trankin olevan juuri hänen tuottamansa ja kirjoittamansa spinoffin ohjaaja, mikä kuulostaakin luonnolliselta, vaikkei sitä ole julkistettu.
  • Ja sitten, the big one: ”But in terms of a responsibility for Rebels to sort of connect to Episode VII? We haven’t really talked about that. And there is such a huge time gap between them that really what we focus on is the connection and responsibility to Episode IV.”
Simon_Kinberg

Käsikirjoittaja-tuottaja Simon Kinberg (kuva: Gage Skidmore, CC BY-SA 2.0)

Monet huhut ja spekulaatiot ovat yhdistäneet Rebelsiä ja Episodia VII toisiinsa. On esimerkiksi epäilty, että Episodin VII pahis voisi olla vanhentunut Inkvisiittori, tai että Rebelsissä esiteltäisiin hahmoja, jotka tai joiden jälkeläiset nousisivat suurempaan rooliin pääsaagassa.

Jos luotamme Kinbergin sanaan, merkittäviä kytköksiä ei sittenkään ole. Tai: ainakaan niitä ei ole Rebelsin ensimmäisellä kaudella, josta Kinberg nyt puhuu, ja joka nähdään jo ensi talvena eli reilusti ennen Episodia VII. Pieniä kytköksiä Kinbergin vastaus ei tietenkään poissulje: koska tiedämme, että Rebelsissä sivutaan Lando Calrissianin, Bail Organan ja droidien kaltaisia vanhoja hahmoja, voisi kuvitella, että jossain vaiheessa sarjassa nähtäisiin tuleviakin elokuvahahmoja tai -paikkoja. Mutta että Rebels, Disney-Lucasfilmin Star Wars -aikakauden varsinainen aloitus, johdattaisi katsojat suoraan kohti uutta trilogiaa? Ei varsinaisesti.

Vuosi sitten olisin ollut tästä tiedosta hämmentynyt. Hemmetti, silloin olin hämmentynyt jo siitä tiedosta, että Rebels tosiaan sijoittuu aikaan ennen originaalitrilogiaa eikä siis aikajanalla sijoitukaan lähemmäs uutta trilogiaa.

En ole enää. Tässä välissä olen hoksannut, mitä Disney-Lucasfilm tekee: se ei itse asiassa yritäkään vielä johdattaa katsojia kohti uuden trilogian aikaa. Rebels, samoin kuin nollatun kaanonin ensimmäiset kirjat ja sarjakuvat, pyörivät kaikki alkuperäisen elokuvan, A New Hopen, ympärillä. Ne huokuvat vanhan Star Warsin kuvastoa: valkohaarniskaisia stormtroopereita, TIE fightereita ja X-Wingejä, originaalitrilogian päähenkilöitä nuoruutensa ilmiasussa.

Osa vanhoista faneista saattaa puuskahdella, kuinka nämä on nähty jo moneen kertaan. Kyynisemmät saattavat tulkita tällaiset julkaisut lämmittelyksi, fillereiksi, jopa silkaksi rahastukseksi. Kärsivällisimmät muistuttavat, että Episodiin VII liittyviä tai episodien VI ja VII väliin sijoittuvia tarinoita ehditään julkaista tulevien vuosien aikana vielä satoja, vaikkei niillä nyt aloiteta.

Samaan aikaan kuulemme koko ajan – sekä Rebelsiin että Episodiin VII liiittyen – kuinka tekijät hakevat originaalitrilogian tunnelmaa. Ralph McQuarrien alkuperäisluonnoksista taidetaan tähän mennessä olla kopioidut jo taustan ruohonkorretkin. Eikä välttämättä ole sattumaa sekään, että Kevin Smithin kaltaiset Episodin VII kuvauksissa käyneet kaverit hehkuttavat kyyneleet silmissä Abramsin tuoneen heidän lapsuutensa takaisin.

Strategialle on minusta selvä selitys, jota Lucasfilm tuskin tohtii lausua ääneen. Kaiken tämän A New Hope -henkisen vyörynnän tarkoitus on luoda oheistuotteellinen ja markkinoinnillinen perusta, jossa joulukuussa 2015 ensi-iltansa saava elokuva näyttäytyy ennen kaikkea ja nimenomaan jatko-osalta vuosien 1977-1983 klassikoille, ei niille tuoreemmille episodeille. Runollisia titteleitä käyttäen: Lucasfilm haluaa nuijia alitajuntaamme uskon siihen, että Episodi VII on nimenomaan uusi toivo, ei pimeä uhka.

Heinäkuun hellesatoa, osa 2: Hämärät huhut

Edelliseen kirjoitukseen yritin koota vilkkaan heinäkuun merkittävimmät kiistämättömät SW-uutiset. Tässä koonnissa mennään sitten savolaisella otteella: vastuu siirtyy lukijalle. Päättyneen kuukauden kiintoisimmat huhut ja spekulaatiot, siis.

Episodista VII:

  • käyttäjä TFN:n foorumeilta: Daisy Ridleyn hahmon nimi on Kira. Minusta tuntuu, että Episodin VII tuotannon salailun ollessa tällä asteella, kuvauspaikallakaan tuskin käytetään oikeita nimiä (ellei sitten korkeintaan repliikeissä..). Tätä teoriaa tukivat sitten myöhemmät paparazzikuvat Skellig-saarten kuvausten kulkuluvista, joissa esiintyvät näyttelijänimikirjaimet ”K” ja ”OW”, vaikka paikalla olivat (ainakin) Ridley ja Mark Hamill, jonka roolihahmon nimi tuskin on Obi-Wan. Eipä siinä, kyllä Kira Solo tai Kira Skywalker olisi SW-nimeksi sopinut.
  • Variety: näyttelijä Christina Chongilla (mm. uusi 24) on rooli Episodi VII:ssä. Lähde on kaikkea muuta kuin huhujen huutelija, mutta ei tätä tosiaan vahvistettu ole. Kannattaa muistaa, että esimerkiksi Maisie Richardson-Sellersin on jo iät ja kaiket väitetty olevan mukana, mutta Lucasfilmillä olisi ollut jo monta tilaisuutta vahvistaa, jos näin olisi – tai että David Oyolewon piti niin ikään monien uutisoijien mukaan olla filmissä, mutta hänpä onkin ”vain” Rebelsissä.
  • SimonPegg2013

    Simon Pegg. Galaksissa, mutta ei naamallaan? (kuva: Gage Skidmore, CC BY-SA 2.0)

    StarWars7News ja monet muut lähteet: Simon Peggillä taitaa olla äänirooli Episodissa VII. Huhu perustuu Benedict Cumberbatchin sanavalintaan haastattelussa ja Peggin kiertelyyn suoran kiistämisen ympärillä häneltä tätä kysyttäessä – Pegg kiisti vain naamansa näkymisen. Kuten tiedetään, näyttelijä on Abramsin kavereita ja myöntää käyneensä kuvauspaikalla. Pidän tätä todennäköisenä.

  • MakingStarWars: John Boyegan hahmo on saatettu sekoittaa huhuraporteissa Rebelsin juonenkäänteeseen kapinallisia auttavasta tummaihoisesta stormtrooperista. Spekulaatio on hyvä: jos joku jossain on nähnyt luonnoksia tummaihoisesta stormtroopista loikkaamassa kapinallisten puolelle, olisi sekaannus aivan inhimillinen.
  • GwendolineChristie2014

    Gwendoline Christie. Galaksissa, vaikka nainen? (kuva: Gage Skidmore, CC BY 2.0)

    Badass Digest: Gwendoline Christien rooli ”gender-swapattiin” eli vaihdettiin viime hetkellä miehestä naiseksi. Tämä on kirjoittajan spekulaatio, perustuen hänen kuulemiinsa tietoihin siitä, että rooli olisi imperiumilainen upseeri (johon rooliin Cumberbatchiakin huhuttiin). Tämä on täysin mahdollista, ja jos rooli tosiaan on Imperiumin upseerin, sukupuolenkorjaus on kenties jopa todennäköinen. Ja hyvä, hyvä! Mutta sitä en kyllä usko, että gender-swappaus ja casting olisi tehty parissa viikossa casting-kuvan aiheuttaman nettiraivon lepyttelemiseksi.

  • Latino Review: Oscar Isaac on nyt Millennium Falconin omistaja. Isaac on koko ajan kytkeytynyt monissa spekulaatioissa lähelle Han Soloa, eikä tämä väite vaadi siitä montaa askelta. Voi olla, tai sitten ei. Pohjimmiltaan minua hämmästyttää, kuinka EpisVII-huhujen suuri linja antaa ymmärtää sekä galaksin ja vanhojen sankariemme olevan huonossa jamassa, vangittuina tai kateissa. Jos näin todella on, on se A) ainakin tottavie erilaista kuin vanhassa expanded universessa, B) edellisestä johtuen arvaamatonta ja siten
    kiinnostavaa ja C) aika outoa. Jos kaikilla alkoi mennä huonosti heti Jedin paluun voitontansseista lähtien, miksi ihmeessä SW-saaga palaa tarkistamaan suvun käänteet vasta 35 vuoden päästä?

Muista elokuvallisista SW-hankkeista:

  • StevenMoffat

    Steven Moffat. Ei galaksissa, mutta olisiko voinut olla? (kuva: Gage Skidmore, CC BY-SA 3.0)

    Jedi News: Steven Moffatille on tarjottu SW-elokuvaa – huhu ei tiedä, puhutaanko tässä spinoffista vai varsinaisesta episodista. Eikä edes virkaa, mutta käsikirjoittamisestahan täytyisi olla kyse. Moffat on, tietenkin, Doctor Whon ja Sherlockin showrunner ja pääkäsikirjoittaja. Hän nousi fandom-kuuluisuuteen kirjoittamalla uuden Doctor Whon alkukausien kenties parhaat (minusta ilman muuta parhaat!) jaksot The Girl in the Fireplace ja Blink, mutta otettuaan sarjan kokonaan harteilleen sarjan fanikunta on lievästi ilmaisten jakautunut. Itse asiassa Moffatille taitaa olla käynyt samantapaisesti kuin JJ Abramsille: entisestä ihmemies-statuksesta on päädytty rakasta-tai-vihaa -tyyppiseen asemaan, ja esimerkiksi Moffatin aluksi ilmiömäiseltä tuntunut tapa kirjoittaa tuoreita aikamatkustustarinoita on muuttunut pakkopullamaiseksi aikamatkatwistien ujuttamiseksi joka väliin. (Mitä tulee omaan kantaani, en enää pidä Moffatia erehtymättömänä, mutta pidän yhä molemmista hänen vetämistään sarjoista kovasti.) SW-pestin ampui joka tapauksessa alas Moffatin vaimo Twitterissä, mutta koska Moffat työskenteli SW-pomo Kathleen Kennedyn kanssa Spielbergin Tintti-leffan parissa, en ihmettelisi yhtään, jos huhu pitäisi paikkansa. Siis että olisi tarjottu – mutta herra Who taisi kieltäytyä.

  • Big Shiny Robot: Greg Weisman, yksi Rebelsin kolmesta tuottajasta ja luojasta, näyttää saaneen sarjasta fudut hieman Episodin VII ensimmäisen käsikirjoittajan Michael Arndtin tapaan. Spekulaatio perustuu Weismanin poissaoloon Rebelsin ääreltä Comic-Conissa, vaikka mies oli paikalla messuilla, ja vastauksiin (tai vastaamattomuuteen) kysyttäessä.

Expanded universesta / Legendsistä:

  • StarWars7News via Reddit-käyttäjä: The Old Republic -nettipeliin ollaan suunnittelemassa jatkoa, joka kytkeytyy Episodiin VII. Ja että koska kaanonia nyt valvova Tarinaryhmä on kreditoitu pelin uusimmassa lisäosassa ”creative consultanteiksi”, tästä osasta vanhaa expanded universea ollaan näin tekemässä kaanonia. Väite on pelkkä huhu/spekulaatio, mutta ajatuksellisesti uskottava. Tuhansien vuosien päähän SW-elokuvista sijoitetut Vanha tasavalta -jutut ovat niin kaukana tulevista elokuvista, että Lucasfilm voisi aivan hyvin sallia ne kaanoniksi sellaisenaan.
  • Comic-Conissa julkistettu tuleva Asajj Ventress / Quinlan Vos -romaani viittaa minun silmissäni sekin vanhan EU:n Jedin paluuta edeltävien sirpaleiden eräänlaiseen hyväksymiseen kaanoniksi: vaikka Ventress ja Vos esiintyvät molemmat myös kiistämättömissä kaanon-teoksissa (Clone Wars -sarjassa ja Episodissa III), molemmat ovat alunperin EU-hahmoja. Kun uusi Ventress/Vos-kirja on kaanonia, ja Clone Wars -sarja on kaanonia, emmekö voi samantien ajatella kaanoniksi kaikkia niitä Legends-tarinoita, joissa nämä hahmot esiintyvät?
  • Erittäin paljon astetta pitemmälle menee sitten pahamaineisen Latino Reviewn väite tekeillä olevasta Knights of the Old Republic / Tales of the Jedi -projektista, jonka kirjoittaja heittelee ilmaan voivan olla esimerkiksi spinoff-elokuva, Netflix-sarja tai animaatio. Minä en vastustaisi, mutta enpä pidätä hengitystänikään tätä odotellessa.

Ja siinä siis olivat heinäkuun tärkeimmät SW-huhut, ja… mitä sanotte? Jotain Luke Skywalkerin irronneesta kädestä? Niin, tosiaan… Siihen tarvitsen vielä ihan oman kirjoituksensa.

Heinäkuun hellesatoa, osa 1: Kovat faktat

Heinäkuu vierähti melkein ohi tämän blogin vaietessa, mutta ei totisesti kirjoitusaiheiden puutteessa. Yritän kiriä parhaani mukaan. Tässä kooste viime viikkojen vahvistettuja uutisia kommentoituna – eikä missään nimessä kaiken kattava otos, sillä sen verran näitä nyt liikkuu! (Ja seuraavaksi sitten huhut.)

Episodista VII päällimmäisinä:

  • Näyttelijälista täydentyi kahdella nuorella & tuoreella kasvolla: amerikkalainen Crystal Clarke ja britti Pip Andersen löytyivät taannoisista avoimista casting calleista. Andersenin spesialiteetti on parkour (kaverin tähdittämä Spider-Man -mainos on letkeää katsottavaa), joten enpä ihmettelisi, jos SW-roolissakin olisi pomppua (Jedi, siis?). Jotkut tulkitsivat hupsusti, että Clarke ja Andersen myös näyttelisivät casting callissa luetut, päärooleiksi kerrotut ”Rachel” ja ”Thomas” -roolit, mutta tästähän ei varmastikaan ole kyse. Päinvastoin veikkaisin, että kumpikin näistä rooleista on aika pieni.
  • Lucasfilm tiedotti, että tuotanto pitää elokuussa kahden viikon tauon sopeutuakseen Harrison Fordin sairauslomaan. Samalla tiedote väitti, että kuvaukset ovat aikataulussa, mikä on varsin mielenkiintoista, koska vahvistamattomien tietojen mukaan tuotanto oli tauolla myös heti Fordin loukkaantumisen jälkeen. Oliko alkuperäisessä kuvausaikataulussa muka näin paljon löysää?

    Puzzlewood

    Puzzlewoodin metsä. Imperiumin linnoitukset ne vain sijaitsevat mitä ihastuttavimmissa paikoissa? (kuva: Reiner Tegtmeyer, CC BY-SA 2.0)

  • Puzzlewoodissa, englantilaisessa vanhassa metsässä, filmattiin salaperäisesti muutaman päivän ajan alkukuusta. Näyttelijöitä tai muita takuuvarmoja SW-kasvoja ei tallentunut filmille, mutta raportoin tämän silti kovissa faktoissa, koska todisteet ovat riittävän uskottavat (mm. stormtrooperien vaatteita, Avco-tuotantotunnus, Abu Dhabissa olleita turvamiehiä…). Paikka sitä paitsi näyttää aivan SW-mäiseltä. Vanhoista planeetoista tämä voisi olla Endor tai huhuttu Yavin IV, mutta aivan yhtä hyvin tietysti jokin uusi. For what it’s worth, metsälokaatio täsmää useampiinkin huhuihin.
  • Skellig

    Skelligin saaren luostari. Jedimestarien piilopaikat ne vain sijaitsevat mitä ihastuttavimmissa paikoissa? (kuva: Jibi44, CC BY 2.5)

    Tällä viikolla taas filmattiin kolme päivää Irlannissa Skelligin saarilla. Saaret ovat Unescon maailmanperintökohde, sillä niillä sijaitsevat 1300 vuotta vanhat luostarinrauniot, jotka, aivan, näyttävät nekin varsin SW-sopivilta. (Omastakin kokemuksestani voin vahvistaa, että vähän nuoremmatkin Irlannin metsissä sijaitsevat rauniot ovat hyvin kuvauksellisia!) Skelligissä paikalla olivat ainakin JJ Abrams, Mark Hamill sekä Daisy Ridley, joten lyhyestä kuvausajasta huolimatta kohtaukset eivät olleet mitään taustaottoja. (Pitää myös huomioida, että tämä vahvistaa entisestään uskoa siihen, että Daisy Ridley tosiaan on uuden trilogian varsinainen keskushenkilö.) Huhu/spekulaatio-osastolla: saarella väitetään kuvatun elokuvan loppukohtauksia ja/tai taistelukohtauksia (paparazzikuvien salapoliisityön perusteella paikalla ei ollut muita näyttelijöitä, mutta kylläkin stuntteja), ja että, öö, painija Sheamus O’Shaugnessy oli mukana näyttelemässä Darth Vaderia.

Ja edelleen Episodista VII:

Animaatiosarja Rebelsistä:

  • Comic-Conissa jotkut saivat jo nähdä ensimmäisen jakson – ja pitivät näkemästään.
  • Meille muille julkaistiin aiemmasta trailerista pidennetty versio, sitten kokonaan uusi traileri ja vielä muutamia klippejäkin (yksi ja kaksi). Minustakin tämä näyttää yhä vallan hyvältä, vaikka koko perheelle sopivilla linjoilla pysyykin.
  • Hyvää tuntumaa vahvistaa Dave Filonin ja Simon Kinbergin haastattelu haastattelu Comic-Conista. Filoni ja Kinberg puhuvat muun muassa siitä, kuinka haluavat Rebelsin kytkeytyvän suureen tarinaan ja sekä vanhoihin että tuleviin elokuviin, mutta pitävät tärkeänä, että ”kaikki galaksissa eivät tunne kaikkia” ja että tämän sarjan hahmot seikkailevat myös omillaan. Hyvä!
  • Episodin VII:n casting-huhuissa sitkeästi pyörinyt David Oyolewo vahvistettiin Rebels-ääninäyttelijäksi. Pulisongeistaan huolimatta agentti Kallus on selvästi ihminen, joten taannoinen huhu Oyolewon esiintymisestä Episode VII:ssä ”jedimetsästäjä”-alien-hahmon äänenä päätyy nyt roskakoriin.
  • Rebelsin pääpahista Inkvisiittoria taas ääninäyttelee Jason Isaacs. Tämä tieto puolestaan heittää roskakoriin huhun Max von Sydowista ikääntyneenä Inkvisiittorina Episodi VII:ssä.
  • Rebelsistä paljastuu muutenkin nyt kaikenlaista spoilaavaakin, koska esimerkiksi hahmot nyt vain sattuvat paljastuvan oheistuotteiden myötä – aivan kuten tulee tapahtumaan myöhemmin Episode VII:n kanssa, markkinoinnin suurien voimien piittaamatta kaikesta tämänhetkisestä salailusta.

Ja lisäksi:

  • Rian Johnson puhuu Episodista VIII, vaikkei ohjauspestiä ole vielä virallisesti julkistettu. Hurraa!
  • Marvelin uusi Star Wars -sarjakuvalinja käynnistyy jatkuvilla lehdillä Star Wars ja Star Wars: Darth Vader sekä minisarjalla Star Wars: Princess Leia. Kaikki kolme sijoittuvat aikaan pian New Hopen jälkeen, mutta Leia-tarinassa ilmeisesti nähdään tapahtumia myös ennen tuota alkuperäiselokuvaa. Ja nämä tarinathan siis ovat osa sitä Uutta Virallista Kaanonia. Minulla on tästä vähän enemmänkin sanottavaa, joten palaan niihin varmasti myöhemmin.
  • Timothy Zahnin kiinnostavan Reddit-session kaikkein kiinnostavin tiedonmurunen oli minusta aivan piskuinen: Coruscant oli Zahnin keksimä nimi.

Kaivattu jalka lähestyy sotaa

Harrison Ford (kuva: Gavatron at the English language Wikipedia)

Harrison Ford (kuva: Gavatron at the English language Wikipedia)

Kaikkia epäilemättä kutkuttava Harrison Fordin jalka -draama kehittyy.

Juuri kun ehdimme pohtia, miten pahalta kuulostaa Latino Review’n väite Kathleen Kennedyn ja JJ Abramsin yrityksistä siirtää ensi-iltaa toukokuulle 2016, josta Disneyn pomo Bob Iger olisi kieltäytynyt, saamme lähes täysin vastakkaisia tietoja:

  • Hollywood Elsewhere väittää kuulleensa, että Harrison Fordin naama liimataan jälkituotannossa esimerkiksi stunttinäyttelijän vartaloon.
  • Jedi Newsin mukaan tuotanto on (vajaan?) kahden viikon tauolla, jonka aikana vaihtoehtoja Ford-ongelman ratkaisemiseksi harkitaan, mutta ”tunnelma on korkealla”.
  • Harrison Ford itse on jo jaloillaan, tai siis jalallaan, Lontoossa, tukeutuen apujalkaan. (Daily Mail)

Itseäni innostaa näistä tiedoista kaikkein eniten viimeinen ja kiistämättömin, ja siinä erityisesti lokaatio. Jos Harrison Ford todella olisi passitettu kuuden kuukauden sairauslomalle, olettaisin, että välittömän sairaalahoidon jälkeen edessä olisi nopeasti ollut lento kotiin valtoihin toipumaan. Koska Ford nyt todistettavasti kuitenkin on yhä Lontoossa, saattaisi hyvinkin olla perää aiemmissa väitteissä, joiden mukaan näyttelijä aikoo kammeta itsensä joidenkin kohtausten kuvauksiin vaikka sitten kesken toipumisen.

Ja mitä sitten tulee tuohon cgi-tekniikkaan, on sekin epäilemättä yksi keino kiertää ongelma. Samantapaista tehtiin esimerkiksi Tron: Legacyssa, jossa Jeff Bridgesin kasvoja käytettiin nuoremman miehen vartalossa. Tämän tempun mahdollisuus yhdistettynä Fordin edes puolittaiseen työkuntoisuuteen ja tietenkin kohtausten kuvausjärjestyksen muuttamiseen herättää minussa toiveita, että ehkäpä tästä selvitään sittenkin kohtuullisen vähin näkyvin vaikutuksin.

Sitä paitsi, Kevin Smith väittää Voiman olevan tämän elokuvan kanssa. (Sitä tunnutaan tarvitsevan.)

In other news, nyt Carrie Fisherin tyttären Billie Lourdin väitetään esittävän paitsi flashback-Leiaa, myös Leian tytärtä. Uskoo ken uskaltaa.

Nopea huomio ohjaajista

Netissä on viime päivinä kiertänyt väite, että omapäinen ohjaaja David Cronenberg olisi kieltäytynyt uuden Star Wars -elokuvan ohjaamisesta. Väite sai alkunsa Cronenbergilta itseltään, Princetownin filmifestivaalien lavalla, jossa ohjaaja Hollywood Reporterin mukaan sanoi:

”I got a phone call once asking if I was interested in directing one of the Star Wars sequels. And instead of saying ’Oh my God, yes!’ I said, ’Well, you know, I don’t really do other people’s material.’ Click. I don’t know how far it would have gone, but it ended there.”

Väite on kuitenkin kiertävässä muodossaan väärä. Cronenbergin sanaa ei tarvitse lähteä epäilemään, mutta tässä tapauksessa yksi sana aiheutti väärän tiedon leviämisen internetiin uskottavia uutissivuja myöten: sequels. Cronenberg nimittäin ei tarkoita sequel-trilogiaa, vaan jo todella kaukaista jatko-osaa: elokuvaa, jonka tunnemme nimellä Return of the Jedi. Netistä löytyy sama tarina esimerkiksi MTV:n haastattelusta vuodelta 2007.

En voi ottaa kunniaa tästä huomiosta, vaan törmäsin siihen jossain muualla – jonka lähdettä en enää osannut jäljittää. Ajattelin kuitenkin tallettaa sen tähän.

Lähteyttäen, The Geek Twins -blogin postausta apunani käyttäen nostan samalla tähän todistusaineistot ohjaajista, joita ihan oikeasti kysyttiin ennen JJ Abramsin valintaa (tosin muistammehan, että Abramskin kieltäytyi ensin):

  1. Guillermo del Toro: kiinnostusta tiedusteltiin puhelimitse agentin kautta vuoden 2012 puolella. Kieltäytyi. Kannatti Brad Birdiä, mutta… (The Playlist)
  2. Brad Bird: Tuottaja Kathleen Kennedy ja itse George Lucas kysyivät, joten tämän täytyy olla tapahtunut aika varhain. Olisiko Bird voinut olla peräti ensimmäinen valinta? Kieltäytyi. (The Hollywood Reporter)
  3. Neill Blomkamp: Kysyjäksi pistettiin ystävä, uusien warssien käsikirjoitustiimiin kuuluva Simon Kinberg. Tämä oli luultavasti kahden edellisen jälkeen. Lisäksi mieleni tekee veikata, että tässä saattoi olla kyse pikemminkin spinoffista kuin Episode VII:stä. Joka tapauksessa: kieltäytyi. (Wired)

Kaikki kolme olivat monien fanien toivelistojen kärjessä aikanaan Episode VII:n julkistamishetkellä. Kaikkien kolmen versio Episode VII:stä on tietenkin jossittelua, aivan kuten vaikkapa tunnettu Morpheuksen kirjaston elokuvahyllyn klassikko David Lynchin Jedin paluu (tai Cronenbergin!). Sittemmin ohjaajaksi palkattu Abrams on ryhtynyt myös kirjoittajaksi ja tuonut projektiin ison liudan omaa väkeään, joten lopputulos on todellakin ohjaajansa näköinen.

Abramsin Wars-keikka vaikuttaa kuitenkin jäävän yhden elokuvan mittaiseksi. Spinoffien ohjaajat ovat aikalailla samasta haarasta ohjaajapuuta kuin vaikkapa Blomkamp.

Hieno juhannusuutinen: Seuraavan episodin ohjaaja

Tämä ei ole vielä virallista, mutta käytännössä uskottavaa:

800px-Rian_Johnson_by_Gage_Skidmore

Rian Johnson (kuva: Gage Skidmore)

Ohjaaja Rian Johnson neuvottelee Lucasfilmin kanssa Episodin VIII (ja mahdollisesti myös IX:n) kirjoittamisesta ja ohjaamisesta. Tiedon taisi ehtiä ensimmäisenä kertomaan Deadline, jonka jälkeen siitä ovat raportoineet eri muodoissa muun muassa vahvat Hollywood Reporter ja Variety. Johnson itse twiittasi osuvan vastauksen. Osa lähteistä tiedottaa IX-osan uutisesta pelkkänä tarinakrediittinä, mutta kyse voi olla yksinkertaisesti siitä, että kasin ja ysin ohjaajaa ei lukita samalla kertaa, ja hyvä mies voi hyvin saada jatkopestin hommassaan. Joka tapauksessa, virallinen sivu vahvistanee asian pian.

Yhtä kaikki: tämä on loistava uutinen. Jo Gareth Edwardsia ja Josh Trankia uutisoitaessa minäkin mietin valintojen sarjaan sopivaksi Rian Johnsonia. Kuten nuo kaksi, myös Johnson (s. 1973) on Star Warsin kasvattamaa sukupolvea. Kuten noilla kahdella, myös Johnsonilla on takanaan kehuttu indie-debyytti (Brick, 2005) ja isomman budjetin genreleffa (Looper, 2012). Kuten nuo kaksi, myös Johnson on pelkän ohjaajan lisäksi lähtökohtaisesti kirjoittaja.

Mutta jos noiden kahden resumeissa katsojalle jää ns. reasonable doubts (Edwardsin viime keikka Godzillassa oli vain palkkaohjaajana, Trankin kyvyt ison leffan ohjaimissa Fantastic Fourissa ovat vielä näkemättä), Johnsonista ei pitäisi olla kenelläkään mitään valittamista. Sekä Brick että Looper ovat lajissaan vähintään paljon lupaavia, elleivät peräti erinomaisia. Johnson on ehdottomasti auteur, joka on pitänyt tähänastisten elokuviensa langat esimerkillisesti käsissään. Niitä on sitä paitsi kolmaskin (The Brothers Bloom, 2008), mikä viimeistään tuo Johnsonille kokemuslisää Edwardsiin ja Trankiin nähden.

Mitä sitten tulee JJ Abramsiin: niin, vaikka minä olen kaukana Abrams-inhoajasta, en ollut koskaan aivan riemuissani hänen valinnastaan juuri Star Wars -ohjaajaksi. Jotenkin sekä toivoin että oletinkin, että kyse olisi yhden elokuvan mittaisesta keikasta. Kathleen Kennedy halusi saagan starttaajaksi sen miehen, jonka hän varmuudella tiesi pystyvän ohjaamaan näin isoa tähtilaivaa, eikä häntä voi siitä syyttää. Abrams, joka pohjimmiltaan on luonut maineensa enemmän tuottajana, visionäärinä ja ideanikkarina kuin nimenomaan ohjaajana, oli studionäkökulmasta turvallinen valinta, vaikka eräistä faninäkökulmista kenties kaikkea muuta.

Johnson, sen sijaan, on hyvällä tavalla jännittävä valinta. Ehkä studionäkökulmasta pieni riskikin – kuten Hollywood Reporter huomauttaa, hän on tähän asti ohjannut vain omia tarinoitaan, eikä todellakaan ole aiemmin koskenut franchise-tuotantoihin. Star Warsissa hän ei välttämättä sanoisi yksin viimeistä sanaa – mutta tähänastisten näyttöjen perusteella hänen sanaansa kannattaisi kyllä kuunnella. Rian Johnson ei ole tuotesuunnittelija, vaan elokuvafani, joka innostuu aiheistaan.

Yleiselläkin tasolla sitä paitsi soisin, että elokuvatrilogioiden ja -sarjojen osien välissä vaihdettaisiin kipparia useammin. Toinen yritys on yleensä ensimmäistä väsyneempi, kolmas usein jo tuntuvasti (katsomiskelpoisen pään esimerkkeinä vaikkapa Raimin Spider-Man 3 tai Nolanin Dark Knight Rises).

Minulla ei ole ollut mielessäni varsinaista suosikkiohjaajaa Star Warseille. Pikemminkin eräänlainen tyyppi omaperäisestä audiovisuaalisesta kertojasta, joka kuuluisi sopivaan sukupolveen ja olisi osoittanut aiemmilla töillään osaamisensa. Johnson on niin lähellä, että tyypin voi katsoa täytetyn.

Uudet toivot, osa 3: Tyhjähköt taulut

Kuten Making Star Warsin Jason Ward totesi eilen Twitterissä: olemassaolevien SW-ohjaajien määrä on nyt tuplattu.

JJ Abramsin jälkeen siis Gareth Edwards ja, keskiviikon uutisen mukaan, Josh Trank. Tilanteesta tekee yhä ällistyttävämmän, ettemme tiedä yhtään, mistä kertovia elokuvia nämä miehet ohjaavat. Edwards ja Trank ovat siis vastuussa ensimmäisistä ”standalone”-filmeistä eli spinoffeista, mutta niiden aiheet ovat vielä arvoitus (paitsi siis, tietysti, huhuja lukuunottamatta). Edwardsin elokuvalla on jo ensi-iltapäiväkin: 16.12.2016, eli vuosi Episode VII:n jälkeen. Ja sen käsiksen kirjoittaa Gary Whitta. Tässä on, kirjaimellisesti, kaikki vahvistettu.

Jos nämä nimet ovat vieraita, ei ole syytä itseruoskintaan. Whitta ja Trank olivat itselleni ensikuulemalta aivan uppo-outoja suuruuksia. Tulokkaiksi heitä kaikkia voi kutsua: kullakin on plakkarissaan vasta muutama elokuva.

Gareth Edwards on siis joukosta se, jonka itse tunsin jo aiemmin – ja itse asiassa ainoa, jolta olen tähän mennessä nähnyt elokuvan. Se ei kuitenkaan ole Edwardsin tunnetuin ohjaustyö, tämän kesän Godzilla-remake, vaan aiempi hirviöelokuva, ytimekkäältä nimeltään Monsters (2010). Edwardsin ensimmäisessä hirviöleffassa USA:n ja Mexicon rajaseutu on karanteenissa ulkoavaruuden olentojen vuoksi, mutta päähenkilöt joutuvat kulkevat epämääräiseksi erämaaksi muuttuneen seudun halki. Monsters on pieni elokuva sekä budjetiltaan että tarinaltaan, jota Edwardsin suunnittelmat efektit tukevat juuri sen verran kuin tarvitaan. Kyse on ikään kuin sivullisista epämääräisellä sotatantereella, mutta sota vain sattuu olemaan eräiltä osin tavallisesta poikkeava. Aivan ikimuistoinen mestariteos Monsters ei ole, mutta suosittelen katsomaan – etenkin kun teos antaa todella vahvan näytön ohjaaja-käsikirjoittaja-kuvaaja Edwarsin monitaitoisuudesta. (Godzillaan Edwards palkattiin vain ohjaajaksi.) Gareth Edwards (s. 1975) on britti, jonka ammatilliset juuret ovat erikoisefektien puolella. Omasta mielestäni erittäin mainio valinta Bob…nimeämättömän spinoff-elokuvan ohjaajaksi.

Josh Trank ohjaa siis toisen spinoff-elokuvan, ja vaikka valinta oli minulle yllätys, on miehen tausta itse asiassa hyvin samankaltainen kuin Edwardsin. Ensin on pienehkö ja kehuttu scifileffa Chronicle, jota Trank oli myös kirjoittamassa. Sitten on palkkakeikka ison franchise-rebootin Fantastic Fourin (siis sen ensi vuonna tulevan) ohjaajana. Ero on kuitenkin siinä, että Trankin Chronicle oli kuitenkin 12 miljoonan dollarin studioleffa, kun taas Monsters puolen miljoonan indie. Trank (s. 1984) on amerikkalainen ja aloittanut uransa telkkarin puolella, minulle (niin ikään) tuntemattomassa sarjassa The Kill Point. Trankin poimintaa kaukaiseen galaksiin saattaa selittää se, että Fantastic Fouria tuottaa Simon Kinberg – mies, jonka taas piti alkuperäisen, käsittääkseni yhä kumoamattoman, tiedon mukaan käsikirjoittaa yksi standalone-elokuvista. Onko tämä Trankin leffa siis se?

Gary Whitta, Edwardsin elokuvan käsikirjoittaja, sen sijaan on kolmikosta kaikkein oudoin kortti. Siinä missä Edwardsilla ja Trankilla on molemmilla kehuttu debyytti käyntikortissaan, Whitta voi ylpeillä kirjoittaneensa viime vuoden haukutuimpiin kuuluvan elokuvan. Kyseessä on vuosien takaisten twist-leffojen maineella ison rahan ällökakkaa tehtailevan M. Night Shyamalanin After Earth – jota en siis ole nähnyt, mutta joka esimerkiksi Imdb:ssä killuu hirvittävän huonoa lupaavissa 5.0/10-lukemissa. Britti Whitta (s. 1972) on pelijournalisti ja pelisuunnittelija, joka tähtäsi pitkään elokuva-alalle ja pääsi sinne lopulta kässärillään The Book of EliAfter Earth oli vasta toinen valmistunut projekti (ja se perustui näyttelijä Will Smithin ideaan). Star Wars -spinoffista on tulossa kolmas.

Valinnoista kumpuaa selvä kaava: spinoffien tekijöiksi halutaan nuoria, nälkäisiä kykyjä, jotka ovat näyttäneet kyntensä mutteivät vielä hioneet hampaitaan puhki. (Vastaavasti voisin kuvitella, että episodien VIII ja IX ohjaajiksi valittaneen vähän kokeneempia kykyjä, ellei sitten Abramsia.) Edwards, Trank ja Whitta kaikki vetoavat julkistustiedotteissa Star Warsiin lapsuutensa suosikkina tai urainspiraationaan. Trankilla on todisteita tästä Youtubessakin. Jos nämä herrat ovat ikänsä halunneet kertoa mahdollisimman hyvän SW-tarinan, ja Kathleen Kennedy uskoo heidän siihen myös pystyvän, kuka minä olen kieltämään?

Paitsi siis. Tästä kolmikosta minua epäilyttää vain Whitta, mutta hän sitten ikävän paljon. Paljon on aina kiinni käsikirjoituksesta, enkä ymmärrä, millä näytöillä Whitta on unelmahomman saanut. Etenkin kun tosiaan aiemmin standalone-elokuvien kirjoittajiksi ilmoitettiin Simon Kinberg ja Lawrence Kasdan. Mieleeni juolahtaa: voisikohan Whitta olla pikapaikkaus projektiin, jonka alkuperäinen käsikirjoittajavalinta oli Michael Arndt…?

Mikä on worst case scenario, jos Edwards on mies paikallaan, mutta Whitta ei? Vastaan synkkänä: X-Men Origins: Wolverine. Sen kyllä ohjasi ei-englanninkielisen elokuvan oscar-voittaja Gavin Hood, mutta ilmeisesti ilman kunnon sanavaltaa ja vielä kuvausten aikana kirjoitettu kammottava käsis nuoranaan. Lopputulos oli paitsi hirveä elokuva, myös nimenomaan sellainen sekamelska, jollaista SW-leffojen tehtailu valitettavasti saattaa tuottaa: isolla budjetilla tehty ontto onnettomuus, jonka olemassaolon ainoa syy on rahanteko tutulla hahmolla.

Toivottavasti ei siis näin, ja toivottavasti Whitta paljastuu cv:tään paremmaksi tapaukseksi. Onhan totta, että After Earthin sopalla oli monta keittäjää. Ehkäpä näitä elokuvia lopulta myös kirjoitetaan sen verran tiimeissä, ettei yksi tekijä ole aivan määräävässä asemassa? Kop-kop. Vähintään mielenkiintoista – eikä välttämättä ikävää – Whittan valinnassa on myös se, että ainakin aiemmin hän inhosi special editioneja, prequeleja ja itse asiassa kaikkea originaalitrilogian jälkeistä Star Warsia varsin äänekkäästi… (toisaalta, edellä mainitulla Jason Wardilla on hyviä pointteja siitä, miksi tästäkin voisi huolestua.)

Ja mitä sitten tulee näiden elokuvien aiheisiin, en olisi lainkaan hämmästynyt, jos aiemmat huhut olisivat totta. Se tarkoittaisi, että Edwardsin ja Whittan elokuva kertoisi Boba Fettistä ja Trankin nuoresta Han Solosta. Molemmat kävisivät hyvin ohjaajiensa aiempiin näyttöihin: Fett on eräänlainen sivullinen pelaaja sotatantereiden isompien hirviöiden varjossa, nuoren Solon elämässä taas voi hyvinkin olla jotain ihmenelosmaista (…).

Ehkä kaikkein mielenkiintoisinta tässä kaikessa on kuitenkin se, miksi Trankin kiinnitys julkistettiin jo nyt. Vain pari viikkoa Edwards/Whitta-uutisen jälkeen, ja todella monta vuotta etukäteen, jos aiempi suunnitelma vuorovuotisista episodeista ja standalone-elokuvista pitäisi.

Jos. Uskon nimittäin, että tämä tarkoittaa, että Disney pehmittää jo parhaillaan suursijoittajiaan hyväksymään, että Episode VIII:n ensi-ilta siirretään vuodella eteenpäin 2018:aan, ja hyvitykseksi sille vuodelle luvattu standalone-leffa aikaistetaan vuoteen 2017.

Näyttelijät: Lucasfilm löysi puuttuvat naiset

Tänään olisi kai pitänyt olla juonispekulaatiopäivä, koska juorulehti TMZ:n julkaisemat 45 valokuvaa Abu Dhabin kuvauksista paljastavat yhtä sun toista. Ja joo, Twitterissä kai jo ehti ollakin. Mutta Lucasfilm tarjoilikin samana päivänä odotetut uutiset, joten menen niihin ensin.

Siispä: Lupita Nyong’o ja Gwendoline Christie liittyvät Episode VII:n castingiin.

Lupita Nyong’o on tietenkin viime vuoden oscar-voittaja, 12 Years a Slavessa rankan roolin vaikuttavasti tulkitseva nuori näyttelijätär. Vuonna 1983 syntynyt Nyong’o olisi ilman tuota roolia tuntematon, mutta nyt Slavesta lähtien hän oli heti Hollywoodin kirkkaimmin nousevia tähtiä. SW-huhuissa Nyong’o pyöri keväällä. Syy siihen, että Nyong’oa ei julkistettu jo isossa nipussa kuukausi sitten olikin mitä todennäköisimmin sopimustekninen. Ilkeämmin sanottuna se saattaa tarkoittaa, että kyse oli yksinkertaisesti rahasta, mutta yhtä hyvin kyse voi olla siitä, että Nyong’olle oli varmasti monta muutakin ottajaa. Jos SW-rooli on koko trilogian mittainen, saattoi pitkä sitoutuminen arveluttaakin.

Gwendoline Christie, jonka en muista esiintyneen spekulaatioissa, tunnetaan Game of Thronesin soturinainen Briennenä. Genreleffoja on tulossa lisää, sillä Christiellä on rooli Nälkäpelin seuraavissa elokuvissa. Christie on britti ja syntynyt 1978.

Nyong’o puolestaan on, yllättäen, syntyjään meksikolainen. Toinen kansallisuus on kenialainen, josta myös näyttelijän vanhemmat ovat kotoisin. Toisin sanoen: samalla kun tämä julkistus korjaa osaltaan uuden trilogian kärkkäästi paljon parjattua sukupuolista epätasa-arvoa, se korjaa edelleen myös etnistä diversiteettia. Luvuista kiinnostuneille: castissa on nyt 11 miestä ja 4 naista. Onko tämä vielä raivon paikka, on sitten kunkin oma asia, mutta ainakin aiempi, oikeutettu kritiikki voidaan nyt tuntuvasti laimentaa.

Uusien näyttelijöiden rooleja Lucasfilm ei tietenkään paljastanut, kuten ei aiempienkaan. Mutta spekuloidahan voi aina.

Nyong’on roolin huhuttiin aiemmin olevan sith, ja vaikka en osta sithiä säkissä (etenkään kun lähde tuolloin oli huhumylläri Latino Review), olen koko ajan liputtanut naispahiksen puolesta. Jos edelleen katsomme julkistettua näyttelijälistaa, todennäköisin varsinainen pahis listalla on Max von Sydow. Toinen pahikseksi yleiseksi otaksuttu näyttelijä Adam Driver, joka saattaa näytellä nuorta Soloa tai sitten ei, on todennäköisesti jossain määrin Voiman pimeän puolen lumoissa. mutta minun on edelleen vaikea nähdä häntä ainakaan lähtökohtaisesti koko trilogian pääpahiksena. Tässäkin skenaariossa näen selvästi tilaa ainakin yhdelle isolle pahishahmolle: joko Voiman käyttäjälle, joka on paha jo elokuvan alussa, tai sitten esimerkiksi sotilaallisemmalle hahmolle. Uskon Lupita Nyong’on osaavan näytellä hyytävää ja SW-elokuvissa ennen näkemättömän tyyppistä pahista, ja suorastaan toivon hänen lopulta sellaineksi myös paljastuvan. Kuten olen sanonut jo aiemminkin: Darth Vaderin, Palpatinen ja jopa Maulin saappaisiin olisi miesnäyttelijän vaikea astua. Ja toisaalta, kuten olen myös sanonut jo aiemminkin: ei, Twitter, ei se nyt ihan oikeasti ole Asajj Ventress.

Vaihtoehtoisina huomioina: etninen tausta paljastaa, että Lupita Nyong’on hahmo on avoimellakin haulla etsitty ”Rachel”-hahmo, ja juuri tämän hahmon on huhuttu olevan myös Obi-Wan Kenobin jälkeläinen. Vaan enpä ihan vielä usko.

Mitä sitten tulee yllätyksenä julkistettuun Gwendoline Christieen (johon täsmäävää hahmoa ei haettu edes vuodentakaisessa casting callissa), niin, vaikka toistan itseäni, aionpa veikata nytkin pahista. Legends-leimatun vanhan expanded universen puolella esiintyi useampikin vaikuttava naissotilas (ajattelen nyt amiraali Daalaa ja Imperiumin tiedustelujohtajaa Ysanne Isardia). Pitkä ja sotilaallinen Christie voisi näytellä tämänkaltaista hahmoa – ja tämänkaltainen hahmo voisi hyvin olla EU:sta kierrätettävien konseptien listalla. Tästä huolimatta, vaihtoehtoisena huomiona todettakoon, että Gwendoline Christie on julkistetun listan ainoa näyttelijä, jonka olisi mahdollista näytellä Luke Skywalkerin puolisoa, ja Game of Thronesin veteraanina Christie osaa jo miekkailla.

Joka tapauksessa molemmat ovat minun puolestani tervetulleita lisäyksi jo valmiiksi mainioon castingiin. Ja voin lyödä vaikka vetoa, että Nyong’on rooli on näistä kahdesta isompi.

Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi kiertää: Sukupuolikysymys

daisyridley

Daisy Ridley, internetin etsityin nainen.

Daisy Ridley -parka.

22-vuotiaan (jopa Hollywood Reporterilta kesti pari päivää selvittää ikä!) lontoolaisen koko elämä kääntyy toki lähivuosina ympäri. Mutta tähän mennessä hän ei ole edes antanut yhtään haastattelua. Oikeastaan hän on osallistunut itsestään käytävään julkiseen spekulointiin vain sulkemalla Twitter- ja Instagram-tilinsä.

Siinä olisi jo tarpeeksi, että puoli nettiä arvuuttelee, mikä Daisy on naisiaan. (Parhaaksi avuksi: agenttitoimiston profiili, isän haastattelu ja pari harvinaista roolisuoritusta: pikavalmisteinen lyhytelokuva Blue Season ja musiikkivideo Lights on.) Mutta sen päälle Daisy-parka joutuu ottamaan osansa naishahmojen puutetta raivoavien Star Wars -fanien purkauksista (siisti palanen niistä tässä Twitter-koosteessa, vähemmän siistien löytäminen ei ole vaikeaa).

Sanon suoraan, että minusta nämä purkaukset ovat oikeutettuja. Lukekaa vaikkapa tämä vakavamielinen vasta-vasta-argumentaatio naishahmojen vaatijien vaientajien perustelujen huonoudesta. Itse asiassa: huomasin itse kyllästyväni cast-valokuvan jälkeen hyvin nopeasti netin naispuolisten SW-fanien pitkiin kirjoituksiin juuri siksi, että heidän raivonsa on täysin paikallaan. Tärkeintä ovat hyvät hahmot eikä ”pakollisten” naishahmojen määrä, mutta nimenomaan siksi ’naiseuden’ ei tulisi olla mikään määrittävä tekijä jokaisessa naishahmossa. Enemmistön hahmoista salakuljettajista upseereihin tulisi pohjimmiltaan voida edustaa kumpaa sukupuolta tahansa, ja vähemmistössä olla niiden hahmojen, joiden kohdalla sukupuoli on olennainen. Ja siten Star Wars Episode VII:n päähenkilöissä pitäisi ehdottomasti olla enemmän kuin kaksi naista (vanha tuttu Leia ja yksi ainoa uusi hahmo), vaikka se olisikin tuplaus sekä originaalitrilogian että prequel-trilogioiden naispäähenkilömääriin. Eikä tämän vaatimuksen perustelemiseen mielestäni tarvita yhtään tämän enempää rivejä.

Ja niin totta kuin onkin myös se huomautus, että kaksi kahdeksasta uudesta hahmosta ei olisi paljon paremmin kuin yksi seitsemästä, ajattelinkin itse keskittyä nimenomaan tähän. Abrams ja Kasdan sanoivat May the Fourth -tervehdyksessään casting-julkistusten jatkuvan, ja mitä enemmän asiaa mietin, sitä varmempi olen, että puuttuvien julkistusten kärjessä on oltava se toinen, ehdottomasti tärkeä naisrooli: ”Rachel”-rooli, jota alunperin epäiltiin peräti uuden trilogian päärooliksi.

The Hollywood Reporterin mukaan tuo rooli olisi vielä jopa täyttämättä, ja kummalliselta tuntuvaa väitettä tukee saman lehden juttu roolien täyttämisen myöhäisyydestä. Jos Domhnall Gleeson todella palkattiin vain hiukan ennen viime viikkoista käsikirjoituslukua, kuten hän sanoi dublinilaisella radiokanavalla, ja jos Dev Patel kävi koeluvussa vain pari viikkoa sitten, kuten Hollywood Reporter kertoi, käy täysin kuvioon, että Rachel-rooli on yhä täyttämättä. Ja, ennen kuin kysytte: kyllä, olen sataprosenttisen varma, että Daisy Ridley ei ole Rachel. Jos ja kun Ridley näyttelee Soloa, kyseessä ei kerrassaan voi olla sama hahmo kuin se, johon haettiin naista ilman etnisyysrajoitteita ja jota ilmeisesti ovat hakeneet esimerkiksi tummaihoiset Lupita Nyong’o ja Maisie Richardson-Sellers.

En todellakaan edelleenkään usko, että kyseinen hahmo olisi Asajj Ventress, kuten edelleen huhutaan (linkin takana muuten erittäin epämääräinen huhurypäs, jossa muun muassa väitetään Leian olevan EpisVII:ssä ”Queen Regent of the Republic”). Sen sijaan puuttuva hahmo voi ilman muuta olla pahis. Itse asiassa, cast-valokuva melkeinpä vain vahvistaa aiempia epäilyksiäni tästä. Paljastetuista näyttelijöistä uskottavat pahisvaihtoehdot ovat Adam Driver, Max von Sydow ja Oscar Isaac, joista Driveria on huhuttu pahisrooliin koko ajan. Isaacin veikkaan olevan hyvien puolella, ja von Sydownkin oikeastaan toivon tätä olevan. Naisvihulainen olisi paljon originellimpi valinta kuin von Sydow, joka todennäköisesti näyttelisi pahiksena Palpatine-tyyppistä vanhaa sithiä/jediä, tai Isaac, joka todennäköisesti roolitettaisiin pahiksena keisarilliseksi upseeriksi. Ja jos tässä sairaalloisessa salailussa jotain mieltä on, niin toivottavasti kyse ei ole ainakaan ennalta-arvattavien ratkaisujen peittelystä ensi-iltaan asti.

Jos Episode VII:ään julkistetaan piakkoin tummaihoinen naisnäyttelijä, joka vieläpä osoittautuu pahikseksi tai muuten erityisen merkitykselliseksi hahmoksi, eivät sukupuolidiversiteettia kaipaavat äänet välttämättä vaimene vielä paljonkaan. Eikä niiden ehkä pidäkään: kuten sanottua, kaksi kahdeksasta uudesta hahmosta ei ole vielä kovin paljon. Mutta ainakin se todistaisi, että uuden trilogian yhä harvalukuisista naisista kaikki eivät olisi tarinassa pelkästään romanttisten juonilankojen välttämättömyydestä. Lisäksi: Lucasfilm olisi nyt fiksu, jos sivurooleja naisitettaisiin miehityksen sijaan, vaikka vähän ylikorostuneestikin. Cast-kuvalla tuskin haluttiin herättää tällaista raivoa (ja jälleen, naisfanien legioona on ihan oikeassa sanoessaan, että lupaa erityisen pahaa, jos he eivät osanneet odottaa tätä), joten nyt kannattaisi pitää huolta, että ainakin Bechdelin testi läpäistään liehuvin lipuin.

Luonnollisesti (…) Abramsia ja kumppaneita on jo ehditty syyttämään myös henkilökohtaisesti seksisteiksi, ja totta tosiaan, ainakin viimeisimmässä Trekissä oli ikävä todistuskappale tällaisesta. Se, miksi tämä naiskysymys kummaksuttaa minuakin niin paljon, on kuitenkin se, että kuvani Abramsista on täysin päinvastainen. Telkkarin puolella Abramsin sarjojen Felicityn, Aliaksen ja Fringen pääosissa on nainen, ja vaikka sekä Sydney Bristow että Olivia Dunham huokailevat sarjoissaan miestenkin perään, ei kummankaan päämotivaattori ole miessuhde. Aliasta voi pitää suorastaan merkkipaaluna nais-actionsankarien televisiohistoriassa. Jopa Lostin päähenkilön piti Abramsin luonnoksissa olla Evangeline Lillyn hahmo, ja suurin osa Lostistahan ei juuri Abramsin käsialaa ollutkaan. Totta on, että elokuvien puolella Abramsin track record on toistaiseksi miehinen, mutta se koostuukin suurimmaksi osaksi muiden luomista miehisistä franchiseista Trekistä ja Mission Impossiblesta. Wars olisi ollut noita paljon helpompi sukupuolittunut laiva käännettäväksi: vanha expanded universehan oli jo täynnä hyviä naishahmoja, ja tämän franchisen faneissakin sattuu olemaan melkolailla kauniimman sukupuolen edustajia, m.o.t.

Mitä tulee alkuperäiseen käsikirjoittajaan Michael Arndtiin, en millään uskoisi Toy Story 3:n, Little Miss Sunshinen ja, joo, yhden Nälkäpeli-leffankin kirjoittajan keskittyneen SW-käsiksessään yhtäkkiä vain miehiin. Tosin, Arndt saattoi pysytellä versiossaan vielä lähellä Lucasin luonnoksia, ja Lucasin SW-elokuvissahan tosiaan oli se yksi nainen per trilogia. Abrams ja Kasdan taas saattoivat laittaa Arndtin version hyvinkin uusiksi… Miehiä kun ovat kaikki, jukopliuta!

Ehkäpä jokaisen fanin kannattaisikin kasvattaa tästä kaikesta oikeutettu raivonsa äärimmilleen ja osoittaa tämän jälkeen vakava huolestuneisuutensa vahvojen naisten puuttumisesta suoraan Star Warsin tärkeimmälle vastuunkantajalle, Lucasfilmin toimitusjohtajalle, joka…niin, tosiaan.

Spinoffit: Jos tää pahis ois nyt hyvis

Viime viikolla odoteltu Lucasfilmin ”executive breakfast” saattoi tapahtua tai sitten ei. LFL kiisti muun muassa TheForce.netille koko tapahtuman olemassaolon, mutta MakingStarWars.net väittää sen tapahtuneen ja näyttää kuvat todisteeksi. Mikäs siinä, kyllähän tuo tapahtuneelta näyttää. Mutta oliko siellä nyt sitten oikeasti paikalla George Lucas ja originaalitrilogian näyttelijöitä kuten MSWN:n skuuppi väitti? Enpä tiedä. Etenkin kun Harrison Ford, Carrie Fisher ja Mark Hamill tuntuvat kaikki sattumoisin olevan parhaillaan Lontoossa…

MakingStarWars.net väitti niin ikään erään aamiaisen keskustelunaiheista olleen Boba Fett -spinoff-elokuvan. Lainaus sivulta:

The executives are apparently enthusiastic about the rocket man. There are some minor problems going forward with a film about a villain, however. The general problem with Boba Fett is how to use him effectively without ruining his evil essence to make him the protagonist of a Star Wars Spin-off film.

Tästä on helppo jatkaa hieman spekulaatiota, koska oli totuus tuosta aamiaisesta ihan mikä tahansa, ihan tarkalleen näinhän asia Boba-leffan osalta on. On koko ajan ollut varmaa, että Boba Fett on korkealla spinoff-elokuviin tarjolla olevien hahmojen listalla. Ja yhtä selvää on, että juuri tuo ongelma siihen sisältyy: Boba on pahis, ja isojen yleisöelokuvien päähenkilöt eivät yleensä ole.

Ongelma ei toki ole uusi. Boba Fett on seikkaillut expanded universen sarjakuvissa ja romaaneissa yleensä nimenomaan omillaan, ilman Luke Skywalkeria tai Han Soloa häntä vastassaan. Tämä varmasti johtuu juuri siitä, että vastakkainasettelu ykkössankareihin tekisi Bobasta peruuttamattomasti pahan, kun taas rinnastus vieraampiin hahmoihin tai toisiin pahoihin kuten Darth Vaderiin saa hahmon näyttämään ambivalentimmalta. Yleensä Boba Fett on tavattu esittää eräänlaisena western-sankarina: palkkionmetsästäjänä, joka kyllä tappaa kylmäverisesti ja kerää rahat tappamisestaan, mutta jolla on kilpakumppaneihinsa (ja usein myös Imperiumiin) verrattuna jonkinlainen oikeudentunto. Tämä tietenkin sopii, koska Boba Fettiä perinteisesti pidettiin jo elokuvissa eräänlaisena ”man with no namena” (hahmoa alunperin näytelleen Jeremy Bullochin mukaan häntä piti esittääkin ”kuin Clint Eastwoodia”). Kun Boballe on tarjottu vastustajaksi vielä häikäilemättömämpi tyyppi, on lukija saanut sankarikseen Boban eräänlaisena hyviksenä. Inhimillistämistemppuihin kuuluu, että tietysti Boba Fettkin on saanut expanded universen puolella itselleen perhettä.

Elokuvien maailmassa ongelma taitaa silti olla vielä isompi. Jos ajatellaan Marvel-filmatisointeja esimerkkinä – Lucasfilmillä ainakin ajatellaan – edessä tuskin on kovin jyrkkäsärmäisiä SW-spinoffeja. Ison rahan elokuva on ilmeisesti ja valitettavasti tämän hetken Hollywoodissa liian puhdasta rahantekoa, että Disney lähtisi kovin rajuille poluille. Boba Fettin pitää siis voida toimia omassa elokuvassa hyviksenä vaikkapa Wolverinen tapaan.

Sinänsä Boba Fett on, minusta, ensiluokkaista ainesta spinoff-elokuviin. Hahmohan on SW-fanien suurimpia suosikkeja, mutta – ihan oikeasti ja sormet Whillien aikakirjoilla – samalla täysin yliarvostettu. (Ja hei, tämän sanoo nyt kaveri, joka 2000-luvun alussa käytti yleisesti netissä Boba-avataria, eikä mikään varsinainen Boba-vihaaja.)

Boba Fett oli sivuhahmo, joka originaalitrilogiassa lähinnä seisoskelee paikallaan, mutta jolla sattuu olemaan cooleista coolein asu. Hahmo lausuu muutaman repliikin, joista muistettavimmassa uskaltaa sanoa vastaan itselleen Darth Vaderille, mutta ei pääse loistamaan toimintakohtauksissa. Jos Boban olisi annettu kasvaa hahmona Jedin paluussa, tilanne olisi toinen, mutta sen sijaan George Lucas katsoi parhaaksi tehdä Bobasta ensimmäisen (muttei viimeisen) typerästi tapetun sivupahiksensa. Expanded universen puolella Boballa on toki enemmän tekemistä, mutta merkittävä osa tarinoista toistaa samantapaista kaavaa toisiaan pettävistä palkkionmetsästäjistä ja metsästäjien palkkaajista.

Sen sijaan prequel-trilogia käsitteli minusta Bobaa erinomaisesti. Vastakkaisiakin mielipiteitä toki on, mutta minusta se, että Boba Fettistä tehtiin Jango Fettin poika ja tälle annettiin siten sekä kiehtova tausta että uskottava syy naamioitumiseen (muistammehan, että Boban kasvot ovat galaksin yleisimmät), syvensi tärkeäksi vaivihkaa muuttunutta hahmoa hienosti. Nyt, kun vanha expanded universe jää vaihtoehtoiseksi Legends-universumiksi ja kaanonia on vain kaikki mikä elokuvissa on nähty, myös Boba Fett on jälleen tabula rasa, jonka kasvukivuista palkkionmetsästäjäksi Imperiumin galaksissa emme tiedä kovinkaan paljon. Ja, tietenkin, jos Boba uudessakin SW-universumissa kiipeää ulos sarlaccin kidasta, emme tiedä mitään hänen vaiheistaan Jedin paluun jälkeen. (Niin paljon kuin toivonkin, ettei Episode VII jää pelkäksi vanhojen juttujen muisteluksi, en panisi pahakseni Boban paluuta – jo ihan vaikka siksi, että hahmo voitaisiin tappaa tyylikkäämmin…)

Niinpä siis: bring on Boba-spinoff, jos minulta kysytään. Executive breakfastillakin pohditun (siis jos..) ongelman tiedostaen mietin, että tässä tapauksessa paras vaihtoehto voisikin olla niin sanottu origin story -elokuva. Siis elokuva, jossa Boba Fett olisi vaikkapa parikymppinen aloitteleva palkkionmetsästäjä, joka kipuilisi kloonialkuperänsä kanssa muistaen ikävän veljessuhteensa Imperiumin sotilaisiin. Juonen saisi jo siitäkin, että Boba kenties törmäisi jäljelle jääneisiin jedeihin, joiden tietää olevan vastuussa isänsä kuolemasta. Tällainen tarina voisi ehkä välttää vanhassa expanded universessa jo moneen kertaan nähdyt kuviot paremmin kuin Imperiumin tai Uuden Tasavallan aikaan sijoitettu erillistarina.

Bobat

Kaksi Bobaa (Jeremy Bulloch ja Daniel Logan) Celebration Europessa kesällä 2013. (kuva: Aki Jörgensen)

Mitä sitten tulee elokuvan todelliseen toteuttamiseen, kannattaa huomata, että prequelien Boba Daniel Logan on nuorekas (s. 1987), conventionien perusteella velmu kaveri ja komeakin kaiken lisäksi. Kaikki tietysti olettavat (elleivät suorastaan ole tietävinään), että Boba-tarinan kirjoittaa Lawrence Kasdan. Joko spekuloidaan ohjaajasta…?