Mä näitä planeettoja tallaan kai viimeiseen asti

Edellisen merkinnän planeettapohdintojen myötä ajattelin summata huhuja. Tässä planeetat, joilla Episodin VII on väitetty tapahtuvan.

Vanhat tutut:

  • Tatooine. Tietenkin, kaikki olettavat, että Abu Dhabin autiomaakuvaukset, jotka todistettavasti tapahtuivat ainakin vanhalla markkinapaikalla ja huhujen mukaan sisälsivät suuren taistelun tapahtumapaikan sekä avaruusaluksen maahansyöksyn, tapahtuvat Tatooinella. Markkinapaikka näyttikin vuotaneissa kuvissa tatooinemaiselta. Luonnollisena vastareaktiona meillä on tietysti monta huhuilijaväitettä siitäkin, että autiomaaplaneetta ei ole Tatooine, mutta, ihan totta, miksi meille esiteltäisiin toinen, geografiselta luonteeltaan samanlainen takahikiäplaneetta, kun niin moni katsoja nostalgisoi Tatooinea?
  • Hoth. Episodiin VII väitetään kuvatun jo ennen Abu Dhabin keikkaa Islannissa kohtaus, jossa Chewbacca taistelisi stormtroopereita vastaan. Muitakin huhuja lumiplaneettalokaatiosta on liikkeellä, mukaan lukien Han Solon lämpimät asuluonnokset. Edelleen huhumyllylogiikka olettaa tietysti, että kyseinen planeetta on Imperiumin vastaiskun alun klassinen jääplaneetta. Toisaalta, MakingStarWarsin kuulemien huhujen mukaan Hoth olisi ollut mukana nimenomaan Arndtin käsikirjoituksessa – joka ei siis tarkoittaisi, että se olisi enää mukana, vaikka tämä väite pitäisikin paikkansa. Hoth-huhua ei ole lämmitelty enää vähään aikaan – sen sijaan on väitetty, että lunta nähtäisiin jollain ihan muulla planeetalla.
  • Yavinin neljäs kuu. Pinewoodin studioilla on metsälavaste, jota on kuvailtu Yavin IV -henkiseksi. Episodi VII:n tuotannon varhaisvaiheessa liikkui huhuja Jediakatemiasta Yavinilla, mutta ne olivat kyllä peräisin suoraan expanded universesta, joka sittemmin tuomittiin ei-kanoniseksi Legends-jatkumoksi.
  • Endorin metsäkuu. Puzzlewoodin metsän kuvausten jälkeen on selvää, että Episodi VII:ssä todella on metsäplaneetta, jolla Pinewoodin metsälavastekin silloin todennäköisesti sijaitsee. Puzzlewoodin metsä näyttää Endorilta tai Yavin IV:ltä, ja kappas vain, tottakai meillä on huhuja Endor-kohtauksista, ewokkien massamurhasta ja Darth Vaderin jäännöksistä.
  • Dagobah. Kyllä, tuoreen väitteen mukaan Luke Skywalker piileskelisi Yodan vanhoilla hoodeilla. Ja jos näin olisi, niin joo-o, kaipa metsäkuvaukset voisivat osoittaa tännekin. Mutta hei, kamoon.
Puzzlewood

Puzzlewoodin metsä. Kyllä, tämä voisi olla Endor. Tai Yavinin neljäs kuu. Tai Dagobah. Tai Kashyyyk. Tai, miten olisi, mahtaisiko metsää kasvaa galaksissa tuntemattomillakin planeetoilla? (kuva: Reiner Tegtmeyer, CC BY-SA 2.0)

Näin siis jokainen – jokainen! – originaalitrilogian varsinainen lokaatiotaivaankappale on saanut oman huhunsa Episodi VII:ään liittyen. Tai no, Pilvikaupungin alla vellova kaasuplaneetta Bespinhän sarjasta vielä puuttuu, mutta vastapainoksi meillä on tietenkin huhuja kolmannesta Kuolemantähdestä (huokaus). Henkilökohtaisesti uskon, että Abu Dhabissa todella kuvattiin Tatooine-kohtaus ja uusikin trilogia vierailee näin sarjan ”kotiplaneetalla”. Mutta että metsä- ja jääplaneetat ovat jotain muuta.

Mielenkiintoista on, että en muista törmänneeni yhteenkään huhuun, joka liittäisi prequel-trilogian planeettoja Episodiin VII. Tai no, wookiee-planeetta Kashyyyk kyllä mainittiin joillain fanisivuilla yhtenä vaihtoehtona metsälokaatioksi, mutta ei sitäkään edellä mainittujen tapaan ole väitettynä tosiasiana huhuttu.

Kukaan ei siis ole huhuillut Skelligin saaren kuvauspaikan sijaitsevan SW-universumin ainoalla elokuvissa nähdyllä vesiplaneetalla, hiton hyvien kloonaajien Kaminolla. Kukaan ei ole kuiskaillut Pinewoodille rakennetun Coruscantin hallintorakennuksia muistuttavia huoneistoja, vaikka spekulatiivisessa hengessä on melkein vaikeampi keksiä, miksi Episodi VII ei vierailisi pääkaupunkiplaneetalla kuin toisinpäin. Eikä kukaan ole edes vakuuttanut viime- ja tämänviikkoisten Greenham Commonin lentokentän kuvausten esittävän Naboota, vaikka juuri Naboo tunnetaan SW-universumissa ruohokentistään.

Greenham_Common

RAF Greenham Commonin lentokentän entiset ohjussiilot. Huhuilijoiden mielestä todennäköisemmin Yavin IV kuin Naboo. (Kuva: Joolz, CC BY-SA 2.0 UK)

Tämä johtuu uskoakseni kahdesta asiasta. Ensinnäkin useimmat spekulaattorit tulkitsevat (todennäköisesti oikein) Disney-Lucasfilmin haluavan painottaa yhteyksiä originaalitrilogiaan ja vähän, jos lainkaan, prequeleihin. Toisekseen monet huhumyllyn pyörittäjät ovat yksinkertaisesti mielikuvituksettomia.

Jos Episodissa VII onkin metsäplaneetta, ei se tarkoita, ettäkö metsäplaneetan pitäisi olla meille tuttu metsäplaneetta. Sama pätee tietysti jäähän, ja periaatteessa jopa aavikkoon. Välillä minun tekisi mieleni huutaa huhuilijoille (vaikka eihän internetissä kukaan kuule suomenkielistä huutoasi): ajatelkaa laatikon ulkopuolelta! Hyvä, joskaan ei täysin uskottava mallisuoritus: Badass Digestin väite, että elokuvassa on Game of Thronesin pohjoisen kaltainen metsä-ja-lumi -planeetta.

Tähän asti jokainen Star Wars -elokuva on esitellyt katsojille vähintään yhden sellaisen planeetan, jota ei oltu sitä ennen edes mainittu missään. Prequeleissakin tahti oli tältä osin vain kiihtyvä: Episodi III:ssahan uusia planeettoja oli sun huru mycket. Toivon totisesti, että myös Episodin VII:n tekijät noudattavat perinteitä tältäkin osin ja uskaltavat heittää kehiin edes jonkin upouudenkin planeetan. Tylsäähän se on, jos uutuuselokuva vain kierähtelee tutuilla paikoilla, vaikka niin epäilemättä saakin tehtyä käänteissään kiinnostavan nostalgiaelokuvan (”…ja seuraavaksi, katsotaanpa mitä kuuluu Endoriin!”).

Vanhojen leffojen suosikkiplaneettoja mielenkiintoisempia valintoja ovat sitä paitsi myös ne lokaatiot, joita Episodi VII:ssä voitaisiin näyttää niin, että ne olisivat samaan aikaan katsojille uusia että SW-faneille enemmän tai vähemmän tuttuja. Aloitin merkinnän listalla, lopetan listalla.

Vähemmän tutut vanhat tutut:

  • Dantooine. Monien mielestä Greenham Commonin kuvauspaikka voisi olla kapinallisten/Tasavallan tukikohta Dantooinella, ja totta, Wookieepediassa on kuva, joka näyttää täsmäävän Greenham Commonin kuvauspaikkaan melkein tarkalleen. Dantooinehan oli kapinallisten lyhytaikainen tukikohta ennen Episodi IV:ää, jonka Leia mainitsee tuossa elokuvassa ja jonka uskoisin ajoituksen vuoksi meidän näkevän Rebelsissä. Erityisesti jälkimmäisen huomion vuoksi tämä spekulaatio voi hyvin osoittautua todeksi: siinä olisi mainio kevyehkö linkki Rebelsiin. Planeetta esiintyy muun muassa SW-peleissä.
  • Dathomir. Rancorien kotiplaneetta päätyi kytketyksi Episodi VII:ään, kun sitä asuttavien nightsister-noitien väitettiin olevan elokuvan pahislistalla, Gwendoline Christien heidän riveissään. Esiintyi ensimmäisen kerran EU/Legends-romaaneissa, mutta on kaanonia The Clone Wars -animaatiosarjan kautta. Huhun uskottavuus? Erittäin vähäinen.
  • Moraband. Sithien muinainen kotiplaneetta ja pyhä paikka. Tunnettiin Legends-tarinoissa alunperin nimellä Korriban, mutta George Lucas päätti viisaudessaan vaihtaa nimen Clone Warsissa – eli tämäkin planeetta on kaanonia, ja vieläpä oli Lucasin mielessä uuden trilogian alullepanon aikaan, mikä lisää väitteen painoarvoa. Huhun mukaan planeetalla tehdään elokuvassa kaivauksia, ja väitetäänpä koko planeetan olevan valtavan aseen, jolle annetaan nimi Kuolemant…ei, lopettakaa nyt jo. Aseosaa lukuunottamatta: hyväksyn. Joidenkin huhujen mukaan juuri Moraband on elokuvan jääplaneetta.
  • Mon Cala. Toinen nimeä vaihtanut planeetta: amiraali Ackbarin kotiplaneetta tunnettiin pitkään nimellä Mon Calamari ja 1980-luvun syvien lähteiden mukaan nimellä Dac, mutta Clone Warsissa nimi lyheni muotoon Mon Cala. Joka tapauksessa: huhun mukaan Skelligin saaren kuvauspaikka on tämän planeetan ainoa maapläntti, ja se olisi paikka, josta Luke Skywalker löydettäisiin. Minusta kuulostaa kiehtovalta.

Kuka on kuka, osa 1

Hahmospekulaatiot ja -huhut etenevät. Kokoan ja kommentoin:

Rebelsin Inkvisiittori (promokuva).

Rebelsin Inkvisiittori (promokuva).

Max von Sydow as The Inquisitor.

  • Kuka? The Inquisitor on, tietenkin, Rebelsin pääpahis, joka metsästää jäljellä olevia jedejä Darth Vaderin käskystä. Koska hahmo käyttää promokuvissa valomiekkaa, hahmo saattaa olla itsekin ex-jedi, jedijärjestöön liian vanhana kelpaamattomana katkeroitunut tai muuten Voima-herkkä. Mutta ei kai sentään sith.
  • Miksi? Inkvisiittorin ääninäyttelijää ei ole paljastettu, vaikka sarjan muut päähenkilöt on. Tuntuu täysin mahdolliselta, että tämä johtuisi siitä, että näyttelijän nimen paljastaminen olisi spoileri. On lähes varmaa, että Rebelsillä luodaan jonkinlaista siltaa uusiin elokuviin, ja huhujen mukaan sarjassa esiteltäisiin elokuvissa nähtäviä hahmoja. Jos taas juuri Inkvisiittori olisi mukana Episode VII:ssä, näyttelijän kai täytyisi jo ikävuosien perusteella (Rebels tapahtuu noin 45 vuotta ennen uutta trilogiaa) olla paljastetuista juuri von Sydow. Itse asiassa, animaatiohahmon kapeissa kasvonpiirteissäkin voi nähdä jotain sydowmaista. Spekulaatiota voi vahvistaa lisää muistamalla, että Rebelsiä äänitetään parhaillaan jenkeissä – voisiko tämä selittää, miksi von Sydow ei ollut mukana Lontoossa tallennetussa cast-valokuvassa?
  • Miksi ei? Jos Inkvisiittori kerran on Rebelsin pääpahis, animaatiosarjan hahmot törmännevät häneen tiheään jo ensi syksynä. Eikö hahmo silloin kuluisi jo liikaa ennen Episode VII:n ensi-iltaa? Kenraali Grievousta käytettiin aikanaan vähän samoin, ontuvahkoin tuloksin, eikä kyse edes ollut elokuvansa pääpahiksesta. Eikö uuteen SW-trilogiaan kuitenkin haluttaisi ihan oma vahva pahiksensa?
  • Totta vai huttua? Mahdollista, mutta sisuskalutuntumalla veikkaisin kuitenkin, että ei.
Rebelsin Zeb Orrelios (promokuva).

Rebelsin Zeb Orrelios (promokuva).

Andy Serkis as Zeb Orrelios.

  • Kuka? Rebelsin soturialien, jonka äänen sarjassa tekee Steve Blum. Hahmon ulkonäkö perustuu yhteen Ralph McQuarrien alkuperäisistä Chewbacca-luonnoksista, ja trailerien perusteella samasta suunnasta voi periytyä hahmon luonnekin. Mieleeni tulee myös Adam Baldwinin hahmo Fireflystä.
  • Miksi? Tätä ei kai kukaan edes väitä huhuksi, vaan kyse on puhtaasta spekulaatiosta. Päätelmäketju on kelpo. Jos Andy Serkis esittää motion capture -hahmoa, hän tottakai voisi esittää Zebiä. Koska Zeb on alienhahmo, hän tottakai voisi olla mukana kehissä vielä Episode VII:n aikaan tarinoiden ajallisesta etäisyydestä huolimatta. Ja jos, kuten jo edellä viitattu, Rebelsin päähahmoissa on mukana Episode VII:ssä ”palaavia” hahmoja, Zeb voisi siten sellainen olla.
  • Miksi ei? Jos Serkis olisi Zeb, miksi hän ei olisi Zebin ääni myös sarjassa?
  • Totta vai huttua? Täysin mahdollista tämäkin, mutta äänestän ei.
Darth Plagueis nimikkoromaaninsa kannessa. (tuo pää oikealla).

Darth Plagueis nimikkoromaaninsa kannessa. (tuo pää oikealla).

Max von Sydow as Darth Plagueis.

  • Kuka? Tulevan keisarin Palpatinen sith-mestari. Darth Plagueisin hahmoa puidaan tietysti Legendsiksi muuttuneessa expanded universessa, mutta hahmo on kaanonia, koska Palpatine mainitsee hänet Episode III:n viettelykohtauksessa oopperassa, väittäen Plagueisin olleen ”niin voimakas, että hän pystyi jopa estämään ihmisiä kuolemasta”, kunnes kuoli oman oppilaansa käsissä. Elokuva eli kaanon ei varsinaisesti paljasta, että oppilas oli Palpatine itse, mutta vihjaa sen riittävän vahvasti, että uskallan pitää tätäkin kaanonina.
  • Miksi? Darth Sidiousin opettaja olisi ilman muuta riittävän uskottava pahis uudelle Star Wars -trilogialle. Plagueisin paluu kuolleista asettaisi jännittävään kontekstiin Palpatinen sanat opettajansa kyvystä palata kuolleista – Episode III:ssahan Palpy valehtelee juoniakseen Anakinin pimeälle puolelle, mutta tämän käänteen myötä Plagueis olisi kuin olisikin onnistunut siinä, missä edes Palpatine tai Vader eivät. Tällaisen olennon paluu galaksiin olisi sitä paitsi väkevä oikeutus otsikolle Episode VII – vuosien päästä valmistuva jatko-osa muuttuisi uudeksi linkiksi suureen taistoon jedien ja sithien välillä. Maanpäällisemmällä tasolla hahmo tarjoaisi vaivattomasti selkeän yhteyden prequel-trilogiaan, tuntumatta kuitenkaan liikaa Palpatinen toistamiselta. George Lucasin tiedetään lisäksi olleen aikanaan erityisen kiinnostunut Plagueisin nimikkoromaanin käänteistä, mikä voisi hyvinkin viitata jonkinlaisiin hahmoa koskeviin jatkosuunnitelmiin – ja kyllä, romaani sisältää vihjauksen siitä, että Palpatine pelkäsi opettajansa sittenkin vielä palaavan. Mitä sitten tulee juuri von Sydowiin: jos Plagueis palaisi kuolleista, kyseessä olisi jonkinlainen olento rajan takaa, jollaista pahiksia ennenkin näytellyt ikämies Max von Sydow voisi esittää vaikka unissaan. Tämä taas täsmäisi AICN:n väitteisiin von Sydowin hahmon hurjasta ulkomuodosta, ja kenties jopa saman puljun otsikkohuhuun The Ancient Fear (jota tosin en usko oikeaksi).
  • Miksi ei? Vanha expanded universe selitti Plagueisin historian, joten kyseessä on nykykatsannoltaan käytännössä Legends-hahmo. Toisaalta, juuri Legends-buuttauksen vuoksi mikään ei pakottaisi uuden trilogian Plagueisia olemaan mitenkään sama hahmo nimeä pitemmälle.
  • Totta vai huttua? Joudun vastaamaan, että olen erittäin innostunut vaihtoehdosta, että tämä olisi totta.
Billy Dee Williams nykyisin. (kuva: Gage Skidmore)

Billy Dee Williams nykyisin. (kuva: Gage Skidmore)

Billy Dee Williams as Lando Calrissian.

  • Kuka? eheh.
  • Miksi? Koska kaikki olettavat ja toivovat. Koska muut vanhat ovat mukana, ja koska jopa Denis Lawsonia kysyttiin palaamaan Wedgeksi (kieltäytyi, ja oletan, että kyse olisi ollut cameosta). Koska Dee Williams jopa sanoi äskettäin tulossa olevan jonkin Lando-projektin.
  • Miksi ei? Jos Lando olisi Episode VII:ssä isossa roolissa, Billy Dee Williamsin olisi pitänyt istua cast-valokuvassa.
  • Totta vai huttua? Uskon, että Landolle järjestyy vielä viuhahdus valkokankaallakin, mutta uskon, että Dee Williamsin vihjaama Lando-projekti on Rebels.
Legends-tarinoiden Jacen Solo. Ei Adam Driverin hahmo, mutta...

Legends-tarinoiden Jacen Solo. Ei Adam Driverin hahmo, mutta…

Adam Driver as ”Jacen Solo”.

  • Kuka? Jedi Newsin julkaisema huhu ei väitä Driverin esittävän juuri expand…Legends-hahmo Jacenia, vaan yksinkertaisesti Han Solon ja Leia Organan poikaa. Tätä houkuttaisi pimeä puoli, ja merkittävä osa uuden elokuvan juonta olisi yritys pelastaa hänet pimeältä puolelta.
  • Miksi? Muistanette, että Variety kertoi jo ajat sitten varmana itsestään, että Driver näyttelisi elokuvassa pahista. Huhu on ollut sitkeä siitä lähtien. Toisaalta, Driveria epäiltiin jo aiemmin Soloksi, ulkonäönkin perusteella. Tämä kuvio mahdollistaisi myös Solo-kaksosten tai ainakin sisarusten esiintymisen uudessa trilogiassa – ainakin minä olen aina olettanut, että lasten lukumäärä oli expanded universen sisällä niin sanottu Lucas-fakta.
  • Miksi ei? Jacen Solo kääntyi pimeälle puolelle vanhassa expanded universessa, joten kuvio on ikään kuin jo käytetty. Käytetty se on elokuvissakin, sikäli jos puhutaan hyvän hahmon ja vieläpä Skywalkerin pimeän puolen houkutuksista. Haluttaisiinko uudessa trilogiassa toistaa tätä kaavaa?
  • Totta vai huttua? Vastaan ensin edelliseen kysymykseen: pidän täysin mahdollisena, että haluttaisiin. Pimeän puolen houkutus on, niin tuttu kuin tahansa onkin, Star Wars -mytologian ytimessä. Aivan varmasti meillä on uudessakin trilogiassa hahmo tai hahmoja, joita Voiman nopeampi, helpompi ja houkuttelevampi tie kiinnostaa. Tällaisen hahmon ei tietenkään tarvitse olla Solo/Skywalker, mutta vahvemman emotionaalisen pohjan käänteelle saa, jos ydinperhepiiristä on kyse. Josta pääsenkin siihen, että olen koko ajan uskonut, että uuden trilogian uuden sukupolven täytyy koostua vahvasti Skywalker-suvusta. Ei käy järkeen, että Daisy Ridleyn hahmo olisi suvun ainoa uusi toivo. Eikä oikeastaan sekään, että uusi trio Ridley/Boyega/Driver (tiedän, tämäkin on spekulaatiota) koostuisi 2/3 ulkopuolisista. Ja mitä sitten tulee expanded universessa käytetyn kuvion toistamisesta: eihän sen samoin tarvitse mennä. Driver-Solon pimeän puolen houkutus voi esimerkiksi olla ennen kaikkea vain trilogian ensimmäisen osan juonikuvio. Ei Driver-Solosta tarvitse kasvaa koko galaksia uhkaava superpahis kuten expanded universessa kävi. Ei katsoja tiedä, miten Driver-Solon käy, vaikka olisi lukenut jokaisen Legends-kirjan. Tämän pitkän pohjustuksen jälkeen vastaan siis itse kysymykseen: jep, uskon, että tässä ollaan jäljillä.

Neljätoista hahmoa on paljon

Kirjoitin alkuviikosta odotuksistani tulevista casting-julkistuksista: siitä, kuinka odotan käsislukukuvasta puuttuvan vielä ainakin Sen Toisen Tärkeän Uuden Naisroolin. Niin odotankin, mutta samalla on syytä tehdä vertailu. Koska julkistuksessa mainitut kolmetoista näyttelijää ovat mitä todennäköisimmin kaikki merkittävissä rooleissa, kuinka isojen roolien nimiä listalta voi enää puuttua?

Vertaillaan, siis. Jos etsitään alkuperäisestä Star Warsista (1977) kolmetoista tärkeintä roolihahmoa, lista on minusta seuraava: Luke, Han, Leia, Kenobi, C-3PO, R2-D2, Chewbacca, Vader, Tarkin, Owen-setä, Beru-täti (öö…), Wedge ja, hmm, ilmeisesti Biggs. Jo kolmentoista nimen listassa päästään siis hahmoon, joka käytännössä esiintyy lähinnä poistetuissa kohtauksissa. Jos mukaan otetaan neljästoista hahmo – siis se, joka sijaluvultaan vastaisi Episode VII:n listalta vielä puuttuvaa naishahmoa – joudutaan Episode IV:stä poimimaan esimerkiksi amiraali Motti (se, jota Vader kuristaa). Tai vaihtoehtoisesti jawojen päällikkö.

Originaali-Wars on huono vertailukohta, koska siinä piti esitellä katsojalle kokonainen universumi, sanotte. Hyvä, katsotaanpa sitten Imperiumin vastaiskua. Neljätoista hahmoa: Luke, Han, Leia, C-3PO, R2-D2, Chewbacca, Lando, Yoda, Vader, Boba Fett, amiraali Piett, haamu-Kenobi, hologrammi-keisari ja, tuota, Lobot kai sitten vissiin. Neljäntoista nimen listassa päästiin hahmoon, joka ei puhu, ja joka kulki alunperin vain nimellä ”Lando’s aide”.

Entäpä The Phantom Menace, joka ehkä voisi olla modernimpana trilogianavauksena parempi vertailukohta uuden trilogian ykkösosalle? Neljätoista hahmoa: Qui-Gon, Obi-Wan, Padme/Amidala, Anakin, Shmi, Jar Jar, C-3PO, R2-D2, Palpatine/Sidious, Maul, Yoda, Watto, Boss Nass ja Panaka. Myönnetään, nyt näiden neljäntoista ulkopuolelle mahtuu jo koko joukko ihan mieleenjääviä hahmoja kilpailemaan sijoituksista, eräs Tarantino-näyttelijäkin. Mutta kovin kummoisia valkokangasaikoja kaikki neljääntoista mahtuvatkaan eivät nytkään ehdi saada.

Still not convinced? Otan vielä yhden vertailukappaleen: toisen franchisen tuoreehkon jättileffan The Avengers, jossa tuntuu kipittävän hahmoja kuin pipoa. Neljätoista hahmoa: Iron man, Thor, Hulk, kapteeni Amerikka, Musta leski, Hawkeye, Loki, Nick Fury, Coulson… Hmm, siinähän oli vasta yhdeksän. Siispä Pepper Potts, proffa Selvig, Maria Hill ja…mitä hemmettiä, olen vasta kahdessatoista enkä tiedä enää yhtään, keitä nämä hahmot ovat. Ei, en ole fani (eikös siellä ollut vielä joku, joka värväsi Lokin puuhiinsa…?), mutta joka tapauksessa: neljääntoista pääseminen vaatii Avengersin kohdalla hahmoja, joita ainakaan minä en huomannut toisellakaan katsomiskerralla.

Johtopäätökseni: tottakai Episodi VII:ään tullaan vielä julkistamaan monta näyttelijää, varmasti nimekästäkin, mutta Sitä Toista Tärkeää Uutta Naisroolia lukuun ottamatta on turha kuvitella, että heistä kovin moni saisi kovin paljon valkokangasaikaa kahdesta tunnista. Uuden trilogian ensimmäisen osan tärkeimmät näyttelijät paljastettiin yhtä lukuun ottamatta viime viikolla.

Spinoffit: Jos tää pahis ois nyt hyvis

Viime viikolla odoteltu Lucasfilmin ”executive breakfast” saattoi tapahtua tai sitten ei. LFL kiisti muun muassa TheForce.netille koko tapahtuman olemassaolon, mutta MakingStarWars.net väittää sen tapahtuneen ja näyttää kuvat todisteeksi. Mikäs siinä, kyllähän tuo tapahtuneelta näyttää. Mutta oliko siellä nyt sitten oikeasti paikalla George Lucas ja originaalitrilogian näyttelijöitä kuten MSWN:n skuuppi väitti? Enpä tiedä. Etenkin kun Harrison Ford, Carrie Fisher ja Mark Hamill tuntuvat kaikki sattumoisin olevan parhaillaan Lontoossa…

MakingStarWars.net väitti niin ikään erään aamiaisen keskustelunaiheista olleen Boba Fett -spinoff-elokuvan. Lainaus sivulta:

The executives are apparently enthusiastic about the rocket man. There are some minor problems going forward with a film about a villain, however. The general problem with Boba Fett is how to use him effectively without ruining his evil essence to make him the protagonist of a Star Wars Spin-off film.

Tästä on helppo jatkaa hieman spekulaatiota, koska oli totuus tuosta aamiaisesta ihan mikä tahansa, ihan tarkalleen näinhän asia Boba-leffan osalta on. On koko ajan ollut varmaa, että Boba Fett on korkealla spinoff-elokuviin tarjolla olevien hahmojen listalla. Ja yhtä selvää on, että juuri tuo ongelma siihen sisältyy: Boba on pahis, ja isojen yleisöelokuvien päähenkilöt eivät yleensä ole.

Ongelma ei toki ole uusi. Boba Fett on seikkaillut expanded universen sarjakuvissa ja romaaneissa yleensä nimenomaan omillaan, ilman Luke Skywalkeria tai Han Soloa häntä vastassaan. Tämä varmasti johtuu juuri siitä, että vastakkainasettelu ykkössankareihin tekisi Bobasta peruuttamattomasti pahan, kun taas rinnastus vieraampiin hahmoihin tai toisiin pahoihin kuten Darth Vaderiin saa hahmon näyttämään ambivalentimmalta. Yleensä Boba Fett on tavattu esittää eräänlaisena western-sankarina: palkkionmetsästäjänä, joka kyllä tappaa kylmäverisesti ja kerää rahat tappamisestaan, mutta jolla on kilpakumppaneihinsa (ja usein myös Imperiumiin) verrattuna jonkinlainen oikeudentunto. Tämä tietenkin sopii, koska Boba Fettiä perinteisesti pidettiin jo elokuvissa eräänlaisena ”man with no namena” (hahmoa alunperin näytelleen Jeremy Bullochin mukaan häntä piti esittääkin ”kuin Clint Eastwoodia”). Kun Boballe on tarjottu vastustajaksi vielä häikäilemättömämpi tyyppi, on lukija saanut sankarikseen Boban eräänlaisena hyviksenä. Inhimillistämistemppuihin kuuluu, että tietysti Boba Fettkin on saanut expanded universen puolella itselleen perhettä.

Elokuvien maailmassa ongelma taitaa silti olla vielä isompi. Jos ajatellaan Marvel-filmatisointeja esimerkkinä – Lucasfilmillä ainakin ajatellaan – edessä tuskin on kovin jyrkkäsärmäisiä SW-spinoffeja. Ison rahan elokuva on ilmeisesti ja valitettavasti tämän hetken Hollywoodissa liian puhdasta rahantekoa, että Disney lähtisi kovin rajuille poluille. Boba Fettin pitää siis voida toimia omassa elokuvassa hyviksenä vaikkapa Wolverinen tapaan.

Sinänsä Boba Fett on, minusta, ensiluokkaista ainesta spinoff-elokuviin. Hahmohan on SW-fanien suurimpia suosikkeja, mutta – ihan oikeasti ja sormet Whillien aikakirjoilla – samalla täysin yliarvostettu. (Ja hei, tämän sanoo nyt kaveri, joka 2000-luvun alussa käytti yleisesti netissä Boba-avataria, eikä mikään varsinainen Boba-vihaaja.)

Boba Fett oli sivuhahmo, joka originaalitrilogiassa lähinnä seisoskelee paikallaan, mutta jolla sattuu olemaan cooleista coolein asu. Hahmo lausuu muutaman repliikin, joista muistettavimmassa uskaltaa sanoa vastaan itselleen Darth Vaderille, mutta ei pääse loistamaan toimintakohtauksissa. Jos Boban olisi annettu kasvaa hahmona Jedin paluussa, tilanne olisi toinen, mutta sen sijaan George Lucas katsoi parhaaksi tehdä Bobasta ensimmäisen (muttei viimeisen) typerästi tapetun sivupahiksensa. Expanded universen puolella Boballa on toki enemmän tekemistä, mutta merkittävä osa tarinoista toistaa samantapaista kaavaa toisiaan pettävistä palkkionmetsästäjistä ja metsästäjien palkkaajista.

Sen sijaan prequel-trilogia käsitteli minusta Bobaa erinomaisesti. Vastakkaisiakin mielipiteitä toki on, mutta minusta se, että Boba Fettistä tehtiin Jango Fettin poika ja tälle annettiin siten sekä kiehtova tausta että uskottava syy naamioitumiseen (muistammehan, että Boban kasvot ovat galaksin yleisimmät), syvensi tärkeäksi vaivihkaa muuttunutta hahmoa hienosti. Nyt, kun vanha expanded universe jää vaihtoehtoiseksi Legends-universumiksi ja kaanonia on vain kaikki mikä elokuvissa on nähty, myös Boba Fett on jälleen tabula rasa, jonka kasvukivuista palkkionmetsästäjäksi Imperiumin galaksissa emme tiedä kovinkaan paljon. Ja, tietenkin, jos Boba uudessakin SW-universumissa kiipeää ulos sarlaccin kidasta, emme tiedä mitään hänen vaiheistaan Jedin paluun jälkeen. (Niin paljon kuin toivonkin, ettei Episode VII jää pelkäksi vanhojen juttujen muisteluksi, en panisi pahakseni Boban paluuta – jo ihan vaikka siksi, että hahmo voitaisiin tappaa tyylikkäämmin…)

Niinpä siis: bring on Boba-spinoff, jos minulta kysytään. Executive breakfastillakin pohditun (siis jos..) ongelman tiedostaen mietin, että tässä tapauksessa paras vaihtoehto voisikin olla niin sanottu origin story -elokuva. Siis elokuva, jossa Boba Fett olisi vaikkapa parikymppinen aloitteleva palkkionmetsästäjä, joka kipuilisi kloonialkuperänsä kanssa muistaen ikävän veljessuhteensa Imperiumin sotilaisiin. Juonen saisi jo siitäkin, että Boba kenties törmäisi jäljelle jääneisiin jedeihin, joiden tietää olevan vastuussa isänsä kuolemasta. Tällainen tarina voisi ehkä välttää vanhassa expanded universessa jo moneen kertaan nähdyt kuviot paremmin kuin Imperiumin tai Uuden Tasavallan aikaan sijoitettu erillistarina.

Bobat

Kaksi Bobaa (Jeremy Bulloch ja Daniel Logan) Celebration Europessa kesällä 2013. (kuva: Aki Jörgensen)

Mitä sitten tulee elokuvan todelliseen toteuttamiseen, kannattaa huomata, että prequelien Boba Daniel Logan on nuorekas (s. 1987), conventionien perusteella velmu kaveri ja komeakin kaiken lisäksi. Kaikki tietysti olettavat (elleivät suorastaan ole tietävinään), että Boba-tarinan kirjoittaa Lawrence Kasdan. Joko spekuloidaan ohjaajasta…?

Huomautus Episodista I: The Phantom Plot

star-wars-episode-1-posterKenties eräiden Itä-Euroopan viimeaikaisten tapahtumien innoittamana päässäni on viime päivinä pyörinyt Amidalan repliikki The Phantom Menacesta:

I was not elected to watch my people suffer and die while you discuss this invasion in a committee.

Ei, en väitä, että The Phantom Menace toimisi allegoriana Krimin tilanteesta. Sen sijaan takerrun nyt tuohon päässäni pyörineeseen repliikkiin.

Olen aiemminkin maininnut, että mielestäni kuningatar Amidala on parasta Phantom Menacessa. Juuri nämä lakonisesti lausutut repliikit, jotka nuori Natalie Portman toteaa oudon androgyynillä äänellä lähes jokaista sanaa painottaen, ovat niitä kohtia, joissa Star Wars Episode I oikeasti tuntuu tapahtuvan kaukaisessa galaksissa kauan sitten. Naboon vaaleilla valitun lapsikuningattaren (mitä ihmettä oikeasti) jokainen ele huokuu toiseutta, jonka katsoja vieraudestaan huolimatta tunnistaa tuntemattoman kuninkaallisen etiketin elimellisiksi osiksi. Lausujan puvut ovat tietenkin upeita myös, mutta hahmo toimii paljon niitä syvemmin (mitä ei valitettavasti voi sanoa kaikista muista elokuvan hahmoista tai osista).

Mutta tämä ei ollut nyt päällimmäinen ajatukseni. Kuunnelkaapa päässänne uudelleen, mitä Amidala sanoo:

I was not elected to watch my people suffer and die while you discuss this invasion in a committee.

Ja vielä: To watch my people suffer and die.

Lyön vetoa, että enemmistö The Phantom Menacen nähneistä ei muistaisi kysyttäessä, että elokuvan tapahtumien keskiössä on kansa, joka kärsii ja kuolee.

Ja kuitenkin, juuri se siellä on. Yleinen Episodi ykkös -kritiikki on, että sen juoni pyörii kuolettavan tylsästi kauppareittien verotuksen ja kongressin byrokratian ympärillä. Jossain määrin näin onkin, mutta samalla elokuva osoittaa (tai siis yrittää osoittaa) heti ensiminuuteillaan, mihin kauppareittien verotuskiista johtaa: robottiarmeijaa käyttävän yritysimperiumin invaasioon, jossa kokonainen planeetta valloitetaan asein taloudellisten etujen kiristämiseksi galaksin suurimmalta planeettaliitolta. Taustalla kyse voi olla kauppareittien verotuksesta, suunnitelman alle jäävien onnettomien sivullisten kannalta kyse on kärsimisestä ja kuolemisesta.

Tämä on tietenkin ymmärrettävän helppo unohtaa, koska The Phantom Menace ei erityisesti alleviivaa tapahtumien synkkiä särmiä. Kauppaliiton operaation uhreja ei muistella senkään vertaa kuin alkuperäisessä Star Warsissa räjäytetyn Alderaan-planeetan miljoonia vaiennettuja ääniä. Phantom Menace keskittyy kuljettamaan päähenkilöitään pyykkinarumaisen juonen saattelemana Naboolta Tatooinelle, sieltä Coruscantiin ja takaisin Naboolle, kiertäen videopelillisten toimintakohtausten ja seikkailupelillisten esineenetsintäongelmien kautta. Tunnelma on kepeä ja koominen: jopa droidit, jotka oletettavasti suorittavat vihjatun naboolaisten tappamisen, esitetään koomisina slapstick-hahmoina.

Amidalan repliikin lisäksi katsojalle annetaan asioiden oikeasta laidasta vain yksi toinen vihje; Naboon kuvernööri, joka videoviestissään anoo: ”The death toll is catastrophic. We must bow to their wishes. You must contact me!” Obi-Wan pitää lähetystä Kauppaliiton temppuna houkutella kuningatar kotiin panttivangiksi, ja kieltää kauhistunutta Amidalaa vastaamasta viestiin. Mutta elokuvan lopun äklössä paraatikohtauksessa kuvernööri seisoo jälleen kuningattarensa rinnalla. Mikä tarkoittaa, niin, että kuvernööri ei viestissään valehdellut Kauppaliiton puolelle kääntyneenä, vaan puhui totta – joko Kauppaliiton painostamana tai omasta halustaan, yhtä kaikki toivoen sanoillaan tappamisen loppuvan.

Olen tavannut ajatella, että Attack of the Clonesissa on hyvä juoni, mutta surkea käsikirjoitus, ja että Phantom Menacessa kummassakaan ei ole kehumista. Ehkä prequel-trilogian ensimmäisen osan suurin tragedia ei kuitenkaan ole siinä, että sen juoni pyörisi täysin triviaalien asioiden ympärillä. Sen sijaan se on, että elokuva epäonnistuu täysin kertomisessa katsojalle, mistä sen tapahtumissa oikeastaan on kyse, ja piilottaa potentiaalisesti koskettavan ja avaruusseikkailuksi jopa rajun tragedian tyylitajuttomasti hupailuun.

Fanileikkaukset: Artoo ei aina osaa lentää

Edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt muutama viikko, vaikka sanottavaa olisi kyllä ollut tässä välissäkin. Lienee syytä ryhdistäytyä, koska kerran kolme Star Wars -elokuvaakin voi päätyä katsomaan ex tempore. Kotisohvallamme katsottiin nimittäin viime viikonloppuna sen kummemmin etukäteen suunnittelematta sisarussarjan voimin episodit I-III eli Shadow of the Sith, The Republic Divided ja Dawn of the Empire.

Ai oliko teidän hyllyssänne toisennimiset dvd:t? Joo, niin minunkin. Kyseessä olivat siis nimimerkki L8wrtr:n fanileikkaukset episodeista I-III.

Fanileikkauksilla tarkoitetaan elokuvien epävirallista uudelleenkoostamista, ja niiden kirjoon voi tutustua Internet Fanedit Databasessa (olisihan se pitänyt arvata). Usein kyse on lyhentämisestä: esimerkiksi käyvät vaikkapa ”Tolkien-fanin versiot” Peter Jacksonin trilogiasta, joista on poistettu kirjoihin lisätyt kohtaukset. Toinen suosittu fanedit-muoto on elokuvasta poistettujen kohtausten ”palauttaminen” elokuvaan. Rohkeimmat leikkaajat ovat syvämuokanneet elokuvien rakenteita uusiksi: itseäni kiinnostaa esimerkiksi nähdä Spicediverin versio Kummisetä kolmosesta, jossa (aliarvostettu) originaalileffa on yritetty palauttaa siihen muotoon, mitä Coppola tavoitteli, Michael Corleonen henkisen ja kirjaimellisen lopun kertovaksi epilogiksi varsinaisille Godfather-elokuville. Oma lukunsa ovat enemmän-tai-vähemmän-kieli-poskessa -versiot, joissa elokuvien virheiden korjaamisen sijaan on leikitty materiaalilla, esimerkiksi koostaen 24:n kokonainen tuotantokausi elokuvan muotoon tai järjestäen Back to the Future -trilogia kronologiseen järjestykseen (ei, en ymmärrä minäkään). Faniediteistä kirjoitti äskettäin myös Olli Ylen sivuilla.

Star Wars -elokuvat ovat, tietysti, mitä otollisin aihe tällaiselle puuhastelulle. Koko fanedit-kulttuurin tärkeimpiä kulmakiviä on The Phantom Edit, vhs-aikakaudelta kumpuava Mike J. Nicholsin versio Phantom Menacesta, jonka maine kantautui nopeasti Suomeenkin asti. Itsekin muistan kuulleeni jo kauan ennen varsinaista internetin SW-piirien aikaani ”versiosta, josta Jar-Jar olisi poistettu”. Näinhän Phantom Editissä ei itse asiassa ole tehty, ja saman episodin myöhemmät faneditit ovat paljon radikaalimpia, mutta sen peruslähtökohta innoitti monia: kuinka paljon paremmaksi jopa maailman vihatuin blockbuster voidaan muuttaa yksinkertaisilla tempuilla, pelkästään olemassaolevaa materiaalia käsittelemällä ja hyvinkin pieniä kohtia poistamalla. Epäilemättä Phantom Editin vaikutusvalta perustuu myös siihen, että Lucasfilm ei haastanut Nicholsia näkyvästi oikeuteen: syntyi kulttuuri, jossa faniedittejä on – ainakin toistaiseksi – siedetty fanikulttuurin osana, kunhan niiden tekijät eivät yritä hyötyä teoksistaan rahallisesti. (Tosin kulttuuriin kuuluu, että download-linkkejä ei levitellä netissä kovin avoimesti.)

Phantom Edit keskittyi siis viilaamaan Phantom Menacea paremmaksi elokuvaksi poistamalla siitä ärsyttävimpiä, tarpeettomimpia ja tyylitajuttomimpia kohtia, kuten gunganin astumassa ällökakkaan. Tällainen käsittely puuttui kuitenkin vain elokuvan pinnallisimpiin ongelmiin. Ei kai kukaan tosissaan ole sitä mieltä, että Phantom Menace muuttuisi onnistuneeksi elokuvaksi ilman Jar-Jar Binksiä?

Omat definitiiviset versioni Phantom Menacesta ja Attack of the Clonesista ovat jo pitkään olleet nimimerkki MagnoliaFanin versiot Balance of the Force ja The Clone War. Niissä elokuvia ei ole vain lyhennetty, vaan niiden koko sävy on muutettu. MagnoliaFanin monista tempuista nerokkain on gunganien ja neimoidiaanien (=kauppaliittolaisten) puheen skrämplääminen muminaksi, joka on sitten tekstitetty uudelleen, jolloin hahmojen luonteet, motivaatiot ja paikoin jopa elokuvan tapahtumat muuttuvat. MF:n elokuvissa erityisesti Jar-Jar ja Anakin muuttuvat fiksumpaan suuntaan. Gunganien ja nabooiden välistä suhdetta selittää vanha rotujännite. Kauppaliiton invaasio on paljon originaalielokuvaa hyytävämpi, koska saamme kuulla valloittajien harrastavan orjakauppaa ja teloittavan Amidalan hoviväkeä. Tietenkään MF:n versiossa ei mainita midikloriaaneja tai neitseellistä syntymää. Siellä täällä MF on parantanut elokuvia myös huomaamattomilla keinoilla, kuten vaihtamalla Lucasin versioiden repliikkejä vaihtoehtoisiin ottoihin.

Totuuden nimissä on tietysti myönnettävä, että MF (ja monet muut Nicholsin jälkeiset fanileikkaajat) ei ole tyytynyt vain editoimaan, vaan osa muutoksista on vaatinut efektien käsittelyä, värimäärittelymuutoksia ja muuta sellaista, mikä menee jo erikoisefektien osastolle ja siten syvällisempään ”elokuvaan puuttumiseen”. Tästä huolimatta MagnoliaFan ei ole poistanut käytännössä mitään alkuperäisten elokuvien kohtausta kokonaan, joten Balance of the Force ja The Clone War eivät koskaan tunnu lyhennetyiltä. Ne tuntuvat älykkäämmiltä ja synkemmiltä versioilta samoista tutuista elokuvista, ja ne toimivat loistavasti SW-maratonin kahtena ensimmäisenä elokuvana.

Sidenote: En tiedä, mitä tapahtui MagnoliaFanin Episode III:lle. Jos tämä Twitter-tili ja nämä postaukset ovat oikeita (ja uskon, että ainakin postaukset ovat), se oli kyllä tekeillä. Olen aidosti harmissani, että sitä ei ole olemassa, vaikka olenkin sitä mieltä, että Revenge of the Sith on kahta edeltäjäänsä onnistuneempi jo alkuperäisessäkin asussaan.

Mutta. Viime viikonloppuna siis katsoimme L8wrtr:n versiot Shadow of the Sith, The Republic Divided ja Dawn of the Empire. Niiden tekijä menee vielä paljon MF:ää pitemmälle. L8wrtr:n metodi on ollut leikata George Lucasin versioista pois kaikki, mikä hänestä on tuntunut vähänkin väärältä. L8wrtr:n mielestä prequel-trilogian ongelmia ovat muun muassa luotaantyöntävät päähenkilöt, epäuskottava rakkaustarina ja epäsynkkä originaalitrilogian tyyliin (enkä minäkään taida olla näistä pahasti eri mieltä). Sinnikkäällä saksimisella kaikille näille ongelmille on tehty ihmeitä: Anakin ei whinetä, ”Darth” ei ole sith-titteli, Yoda ei valomiekkaile eikä Artoo lennä. L8wrtr käyttää tekstitystemppua vain pari kertaa, ja silloinkin lähinnä nopeuttamaan juonta: hänen episode II:ssaan Obi-Wan ei käy cgi-hahmon kulmakuppilassa, jedikirjastossa eikä Yodan päiväkodissa. Leikkaukset näkyvät minuuteissa: siinä missä MagnoliaFanin versiot ovat vielä melko lähellä originaaliversioiden pituutta (osin siksi, että niihin on palautettu dvd:n deleted scenejä MF:n poistamien tilalle), L8wrtr:n Episode I on 34 minuuttia Lucasin versiota lyhyempi ja Episode II peräti 41 minuuttia alkuperäistä lyhyempi. Episode III on lyhentynyt vähiten, mutta siinäkin erityisesti alun pelastusoperaatio ohitetaan hujauksessa.

L8wrtr:n versiolla on kieltämättä ansionsa. Ne tuntuivat niin lyhyiltä, että ne katsoi kevyesti. Vauhdin lisäksi L8wrtr muuttaa usein todella nokkelasti tapahtumia leikkauksella: erityisen hienosti toimii Phantom Menacen loppu, jossa Anakin ei suinkaan vahingossa satu lentämään avaruuteen ja räjäytä Kauppaliiton komentoalusta painaessaan väärää nappia, vaan tekee kaiken tämän tarkoituksella. Toimiva on myös Clonesin puolivälin aamuinen heräämiskohtaus, jossa L8wrtr:n versiossa Anakin ja Padme ilmiselvästi ovat viettäneet yön yhdessä. Itse ihailin myös hienovaraisempia temppuja, kuten elokuvien yleisen rytmiikan jouhevoittamista poistamalla esimerkiksi sieltä täältä sana tai kaksi repliikistä.

Toisaalta katsojaseurueemme oli yksimielinen siitä, että L8wrtr menee hieman liiankin pitkälle. Hänen versiossaan Anakinin ja Padmen rakkaustarinan sekä Anakinin ja Obi-Wanin ystävyyssuhteen uskottavuusongelmia on korjattu poistamalla kaikki epäröinnit rakastumisesta ja kaikki piikittely ystävyyssuhteesta. Tulos on, että rakastuminen tuntuu vielä alkuperäistäkin äkkinäisemmältä ja ystävyyssuhde jää ohuemmaksi. Joissakin kohdissa L8wrtr on selvästi myös eri mieltä kanssani siitä, mikä Lucasin elokuvissa itse asiassa toimii: minusta aidosti toismaailmaista kulttuuria huokuva kuningatar Amidala on aivan ylivoimaisesti parasta Phantom Menacessa ja koko elokuvan parhaan repliikin ”I will not condone a course of action that will lead us to war” leikkaaminen on lähes anteeksiantamatonta. Ja parempi puolisko taas on erityisen mieltynyt siihen lentävään Artoohon…

L8wrtr:n versio tuntuu olevan Fanedit.orgin väen suosikki SW-edit, mutta en siis ole aivan samaa mieltä. Se toimii katsojille, jotka osaavat prequel-trilogian ulkoa, ja haluavat (tällä kertaa?) katsoa sen jouhevasti, ärsyttävyyksistään totaalisen riisuttuna. MagnoliaFanin versio taas toimii jopa alkuperäisiä elokuvia näkemättömälle, ja on minusta täysin uskottava vaihtoehto Lucasin elokuvien korvaajaksi.

Kaikkiaan fanedit-kulttuuri kertoo näiden(kin) elokuvien kohdalla vain siitä, että pohjimmiltaan niitä rakastetaan – tai ainakin haluttaisiin rakastaa. Mike J. Nichols, MagnoliaFan, L8wrtr ja monet muut ovat käyttäneet lukemattomia työtunteja Phantom Menacen ja kumppanien parantamiseen, koska he haluavat löytää Lucasin näkemyksen sisältä paremman elokuvan. Ymmärrän heitä oikein hyvin.

Tuskinpa nämäkään jäävät viimeisiksi fanifilmiversioiksi. Hurjin projekti on Adywanin ”revisited” versio koko trilogiasta, joka alkoi ANH:n dvd:n värikorjauksena ja on edennyt vaiheeseen, jossa tekijä suunnittelee uusien kohtausten kuvaamista näyttelijöiden kanssa. Tekisiköhän joku meidän taloudellemme prequel-trilogiasta ainoastaan Artoon seikkailuihin keskittyvän version?

Kloonisotien lopun ei pitäisi yllättää

swcw_wallpaper_jedi_800x600Maanantaina tiedotettiin, että Star Wars: The Clone Wars -animaatio päättyy meneillään olevaan viidenteen kauteensa (Hollywood Reporterin uutinen). Tai no, tarkkaan ottaen Lucasfilm ilmoitti ”ajavansa sarjaa alas” (to wind down, joku voisi kääntää vähän toisinkin) ja täsmensi ”bonus-jaksoja” olevan vielä tulossa, mutta sarjan päättymisestähän täytyy olla kyse. Ehkäpä tv-elokuva tai pari vielä, ja sitten loppu?

Sen sijaan LFL ilmoitti valmistelevansa uutta animaatiosarjaa, joka sijoittuu elokuvissa tai tv-sarjoissa ennen näkemättömään ajanjaksoon. Erittäin, erittäin vahva veikkaukseni: Return of the Jedin jälkeen, ennen Episode VII:ää.

Esimerkiksi Wikipedia väittää, että Clone Wars -piirretyn odotettiin vaihtavan levittäjäkanavaa Cartoon Networkilta Disneyn kanavalle ja jatkuvan kuudennelle kaudelleen. Wiredin mukaan kuudes kausi oli tekeillä ja tarkoitettu viimeiseksi. Mutta täytyy sanoa, että minä ainakin ounastelin tätä uutista Episode VII -paukusta lähtien.

Ei siksi, ettäkö sarjan veto loppuisi. Clone Wars on pitänyt suosionsa yllättävänkin hyvin: 1,7 miljoonaa viitoskauden lopussa ei ole paha pudotus, jos ensimmäisten kausien ennätyksetkin olivat noin kolmessa miljoonassa, ja varmasti erinomainen suoritus Cartoon Networkilla. Ja vaikka itse luovutin paikallaan junnaavan ja vakavoitumista viimeiseen asti välttelevän sarjan kanssa jo muutama vuosi sitten, moni väittää sen parantaneen juoksuaan viimeisillä kausillaan. Mikäpäs siinä, hyvä jos on. Kieltämättä vitoskauden traileri saa minut melkein kiinnostumaan uudelleen.

Ei, vaan siksi, että uusi Lucasfilm haluaa selvästi jättää vanhan taakseen. Aiempiin – monien vihaamiin, muistattehan! – prequeleihin suoraan viittaava animaatiosarja ei enää sovi kuvioon. Tilanne voisi olla toinen, jos Clone Wars -piirretty olisi vasta aloitettu, mutta viiden vuoden aikana sen asetelmaa on jo ehditty jauhaa. Jos sarjalla vielä meneekin hyvin, tuskin enää kauaa. Tietysti, jos kuudes kausi oli tarkoitettu viimeiseksi, ei kauaa olisi tarvittukaan, mutta nämä tarinathan voidaan tosiaan yhä julkaista tv-leffoina tai dvd:lle. Kun vielä otetaan huomioon katsojakato, jonka kanavanvaihto aiheuttaisi (ja markkinointipanostukset, joita muutenkin päättyvään sarjaan vaadittaisiin), ei Disney-LFL todellakaan tapa lypsävää lehmää. Pikemminkin aikansa palvelleen satatonnarin.

Meidän katsojienkin kannalta ratkaisun pitäisi olla ainoastaan tervetullut, vaikka sarjalla faninsa onkin. Olen jo ehtinyt hieman nalkuttaa siitä, kuinka hölmöä on, että Attack of the Clonesin ja Revenge of the Sithin väliseen lyhyeen ajanjaksoon yritetään tunkea loputtomiin yhdentekeviä seikkailuja, joissa on tapahtuvinaan hirveästi, muttei kuitenkaan oikeasti voi tapahtua saagan kokonaisuuden kannalta mitään. Mielestäni George Lucas teki suuren virheen – yhden prequelien suurimmista – jättäessään kloonisodat elokuviensa tapahtumien ulkopuolelle, mutta yritykset korjata tämä virhe on varmasti nyt nähty. Itse pidin Genndy Tartakovskin lyhytanimaatioista, en tästä Dave Filonin pitemmästä sarjasta, inhosin syvästi Filonin sarjan aloittanutta elokuvantekelettä ja asenteeni Dark Horsen tämän ajan sarjakuvatarinoihin on so-and-so. Muut voivat olla toista mieltä, mutta yhtä kaikki: eiköhän tämä ollut tässä.

Edessä on uusi aika. Toivottavasti parempi.

Maanantain tiedotteessa kerrottiin niin ikään, että Seth Greenin ja kumppanien tulossa ollut Star Wars Detours -parodiasarja (traileri) pistetään hyllylle ”uuteen suuntaan sopimattomana”. En jää kaipaamaan, vaikka hylly olisi syvä ja sijaitsisi sokkeloisessa varastossa, vaikkapa siinä Indiana Joneseista tutussa. Haluan ajatella, että nämä siirrot tarkoittavat sitä, että seuraava Star Wars -animaatio on aivan toista maata, ja johdattaa odotuksia herättävästi sarjan elokuvien uuteen aikakauteen.