Episodi VIII: Mitä kuvataan?

Eikö näyttelijäspekulaatio riitä? Haluatteko Episodi VIII -juonispoilereita?

Älkää pelätkö, en aio heitellä niitä spoilerivaroituksitta. Eikä huhumyllystä vielä mitään kunnon spoileriksi kutsuttavaa ole jauhautunutkaan – vaikka käsikirjoituksen lukeneina esiintyneitäkin on jo Redditin kaltaisissa kolkissa ilmoittautunut. Seuraavassa kuitenkin aivan kevyitä ajatuksia siitä, mitä Episodi VIII:n sisällöstä on ehkä lupa odottaa.

Synkkyyttä. Tästä todisti jo John Boyega, mutta eiköhän se ollut selvää joka tapauksessa. Käsikirjoittaja-ohjaaja Rian Johnson tietää varmasti oikein hyvin tekevänsä elokuvaa, jota verrataan originaalitrilogian Imperiumin vastaiskuun.

esb_vader

Tämä hetki oli originaalitrilogian keskimmäisessä osassa. (Prequel-trilogian keskimmäisessä osassa mm. keskusteltiin hiekan karkeudesta.)

Yllättäviä käänteitä. Niin ikään on todennäköistä, että Imperiumin vastaiskun perinteitä kunnioittaen luvassa on Yllättävä Juonenkäänne ellei parikin. Kuten The Force Awakensin jälkipuinteja seuranneet tietävät, jätti Episodi VII suoraviivaisuudestaan huolimatta (ja osin sen vuoksi) enemmän kuin vähän vastaamattomia kysymyksiä. Niistä kysytyin lienee se, kuka Rey on. Nähtäväksi jää, viittasiko The Force Awakensin kirjoittaja Lawrence Kasdan tähän vai johonkin ihan muuhun kuvaillessaan Episodi VIII:aa ”oudoksi”.

Enemmän Ahch-toa. (Terveydeksi.) Hassunniminen uusi planeetta on The Force Awakensin loppukohtauksen lokaatio eli se, jota kuvataan Irlannissa Skellig Michaelin maailmanperintökohde-luostarisaarella. Saarella kuvattiin Episodi VIII:aa jo viime syksynä, ja ilmeisesti tarkoitus on palata saarelle vielä keväällä. Lisäksi huhut kertovat, että Pinewoodin studioille olisi rakennettu kopioita Skelligin ”mehiläispesätaloista”. Tämä johtuu varmaankin siitä, että sekä The Force Awakensin että viime syksyn kuvauksissa Skelligin ottoja haittasivat sääolosuhteet. Studiossa on toki helpompaa kuvata kuin suojellulla saarella meri-ilmaston armoilla – ja saarikuvat saadaan kyllä liitettyä studiokuviin. Joko nyt päästäisiin näkemään syy sille, miksi Skelligillä ovat olleet mukana Mark Hamillin ja Daisy Ridleyn stuntit?

Skellig_Michael_-_cell_E_and_F

Luken lomakämpästä puuttui mukavuuksia. Vasemmalla ei Luke. (kuva: Rob Burke, CC BY-SA 2.0)

Merkityksiä sille, miksi Luke oli juuri siellä, missä oli. Jos Marvelin uudet Star Wars -sarjakuvat ovat jonkin vihjeen tulevista episodeista antaneet, niin sen, että Luke on erittäin kiinnostunut jedien menneisyydestä: oli jo originaalitrilogian aikaan (Star Wars -lehdessä Luke etsii nimenomaan vanhaa jeditemppeliä) ja oli Jedin paluun jälkeen (Shattered Empiressa Luke käy pelastamassa talteen vanhan jedireliikin). Ahch-to on The Force Awakensin mukaan peräti ensimmäisen jeditemppelin paikka, ja The Force Awakensissa BB-8:aan piilotettu kartta on sekin käsittääkseni pikemminkin kartta temppelin kuin kartta Luken luo. Käsiteltäisiinköhän Episodi VIII:ssa jedien historiaa?

Hyvän ja pahan ikiaikaista taistelua. Niin, no, sitähän koko Star Warsissa käydään, kuten Maz Kanata The Force Awakensissa totesikin. Mutta nyt minulla on mielessäni hieman muuta. Mikä tai kuka Snoke nimittäin onkaan (eikä se suinkaan välttämättä paljastu vielä Episodi VIII:ssa), First Orderin takapiru on ilmeisesti hyvin vanha. Lisäksi The Force Awakensin oheistuotteissa on annettu ymmärtää, että Imperiumin rippeet kävivät luomassa nahkansa First Orderiksi jossain kaukana galaksin laitamilla, josta ”pimeä puoli on lähtöisin”. Käsiteltäisiinköhän Episodi VIII:ssa siis myös pimeän puolen historiaa?

Paluu Jakkulle. Tietopohjani on vain yhdessä huhussa ”tatooinemaisten lavasteiden” rakentamisesta, mutta arvaan, että Reyn menneisyyden arvoitus vie tosiaan sankarimme vielä takaisin The Force Awakensin päällimmäiselle uudelle planeetalle. Ja parempihan se olisi Episodi VIII:ssa hoitaa kuin trilogian päätösosassa.

Paluu D’Qarille. Jaa-niin-minne, kysyy katsoja taas, koska The Force Awakens ei tosiaan vaivautunut nimeämään lokaatioitaan. Mutta tämä on siis se planeetta, jolla Vastarinnan tukikohta sijaitsi. Tuntuisi todennäköiseltä, että sinnekin palattaisiin vielä – ellei Vastarinta sitten ole vaihtanut majaa kuten originaalitrilogiassa.

game-of-thrones-season2

”Ei niistä Star Wars -tyypeistä ole Kuninkaan kouraksi, kun menettävät käsiään koko ajan”, päättelee Shae. Kuva Game of Thronesista.

Uusia kohteita. MakingStarWarsin tuorein huhu esittää Episodi VIII:aa kuvattavan Kroatian Dubrovnikissa, jossa Game of Thronesin Kuninkaansatamakin tallennetaan. Oli totta tai ei, minä ainakin toivon uusiakin planeettoja – ja mielellään juuri sellaisia, joissa on niin sanotusti asutusta. The Force Awakens sijoittui vähän liiankin suoraan vain lokaatioihin, joissa sankarit tai pahat pitivät itse majaansa.

Runsaasti huhuja, juoruja ja spekulaatioita. Jos The Force Awakens olikin jo odotetuin elokuva vuosikausiin, sen jatko-osa tulee tuulessa, jossa sitä osaa odottaa suuri yleisökin. Saattaa myös olla, että Rian Johnsonin kipparoimana ja Disney-Lucasfilmin Star Wars -junan puksuttaessa tukevilla raiteilla eteenpäin tuotantoa ei salaillakaan ihan siinä määrin kuin mysteerilaatikostaan pitävän JJ Abramsin aikana, ensimmäistä uutta Star Warsia vuosiin tehdessä. Jatkukoon siis matkamme!

Mainokset

Episodi VIII: Ketä kuvataan?

Episodi VIII:n ensi-ilta siirtyi juuri puolella vuodella, mutta ei se silti ole kahdenkaan vuoden päässä. Ja, kuten siirtoilmoituksessa kerrottiin, kuvaukset alkavat aivan kohta. Siispä korkea aika summata, mitä tiedämme siitä, mitä Pinewoodin studioilla puuhataan!

Ensiksi: cast. Ei spoilereita tulevasta, pelkkää spekulaatiota – kunhan The Force Awakens on nähty.

Kenties hieman liiankin piru & Raamattu -menetelmällä on tulkittu tuottaja Kathleen Kennedyn kommenttia ”koko” The Force Awakensin päänäyttelijäkaartin paluusta seuraavassa episodissa. En välttämättä itse pidä peukkuja Lor San Tekkan (Max von Sydow) ja Han Solon (Harrison Ford) cameoiden puolesta: molempiin tarvittaisiin flashback-menetelmiä. Fordin paluun puolesta tosin todistaa myös netistä löytyvä casting call, mutta se väittää myös uuden näyttelijän Gugu Mbatha-Rawn olevan jo palkattu elokuvaan – seikka, josta huhut ovat kovin erimielisiä, ja jota en jaksa uskoa painettavan casting calliin ennen virallista julkistusta. Tohdin siis epäillä koko tiedotteen todenperäisyyttä.

Mutta se on totta, että suurin osa edellisen elokuvan hahmoista tosiaan palaa, mahdollisesti vain juuri näitä kahta kuollutta lukuunottamatta, ja kenties hekin. Ainakin minä jopa yllätyin, kun The Force Awakensissa ei pyyhkäisty kartalta edes yhtään roistoa: Kylo Renin (Adam Driver) ja itsevaltias Snoken (Andy Serkis) lisäksi myös kenraali Hux (Domhnall Gleeson) ja onnettoman alikäytetty kapteeni Phasma (Gwendoline Christie) ovat valmiita palaamaan näyttämölle.

tfa-villains

”Pojat hei, odottakaa mua! Mäkin tahdon mukaan siihen seuraavaan osaan!”

Sankariosastolla Episodi VIII luonnollisesti jatkaa uuden kolmikon Reyn (Daisy Ridley), Finnin (John Boyega) ja Poen (Oscar Isaac) tarinaa. Vanhat kasvot Leia Organasta (Carrie Fisher) Chewbaccaan (todennäköisesti yhä vahvemmin Joonas Suotamo!) ovat toki mukana hekin. Eikä tällä kertaa ole epäilystä siitä, etteikö myös Luke Skywalker (Mark Hamill) pääsisi kunnolla kehään. The Force Awakenshan päättyi kirjaimellisesti Luken kynnykselle.

Vaikka luettelin vain tärkeimmät kasvot – enkä edes maininnut droideja – olen jo uupua nimien alle. Mistä pääsenkin kysymykseen: Kuinka monelle uudelle hahmolle episodi VIII:ssa ylipäätään on tilaa?

Yhden tiedämme varmuudella, ja luulemmepa tietävämme hahmon puolenkin. Benicio Del Toro ehti jo kertoa kysyjille olevansa ”ikään kuin pahis”, vaikka näyttelijä ehtikin sittemmin peruuttaa epämääräisempiin vastauksiin. Del Toro on lisäksi kertonut kuvaavansa osansa ”keväällä”, mikä tarkoittanee, että häntä ei tarvita koko kuvausten ajaksi. Roolin koosta on silti vaikea veikkailla tällaisella tiedonmurulla mitään. Sen verran nimekäs Del Toro on, että eiköhän hänellä ole ruutuaikaa vähintään siinä missä, verratakseni, Christopher Leellä Kloonien hyökkäyksessä. Ja joo, pahis on tässä tapauksessa tosiaan turvallinen veikkaus. First Orderin upseereille on tietysti aina tarvetta, mutta miten olisi yksi Renin ritareista?

deltoro

Benicio Del Toro elokuvassa Sicario (2015). Seuraavaksi blaster vai valomiekka?

Varmaa on sekin, että Episodi VIII:ssa on yksi uusi, ainakin kohtuullisen merkittävä nuoren naisen rooli. Voimakkain koko elokuvaan liittyvä huhulanka on nimittäin ollut tuon roolin täyttäminen: Hollywood-lehdissä heiteltyjä nimiä ovat olleet ainakin mainittu Gugu Mbatha-Raw, Gina Rodriguez, Tatiana Maslany, Olivia Cooke ja Bel Powley. Nimeltä mainittujen lisäksi huhuissa on esiintynyt nimeämätön ”aasialainen näyttelijätär”. Eräät huhuilijat ovat kaiken lisäksi puhuneet kahdesta naisroolista. Nimet ovat muutenkin lennelleet vauhdikkaasti tähän rooliin liittyen. Joku valitaan, mutta ei välttämättä lopulta kukaan huhutuista: Daisy Ridleyä ei tuntenut ennen Episodi VII:n castin julkistusta kukaan.

Oma epäilykseni tähän: varmasti uusia naisrooleja onkin useampia, mutta vain yksi niistä on oikeasti kooltaan merkittävä. Edellisellä kierroksella casting-huhuja seuranneet muistanevat, kuinka The Force Awakensin huhuvaiheessa puhuttiin Maisie Richardson-Sellersin ja Christina Chongin rooleista. No, edellisen rooli Korr Sellana typistyi yhteen hetkeen tuhoutuvan planeetan parvekkeella, ja jälkimmäisen rooli jäi kokonaan leikkauspöydälle.

Mutta se merkittävä rooli siis. On mielenkiintoista, että huhuissa esiintyy jälleen näinkin etnisesti monipuolinen kattaus naisia. Ehdin nimittäin jo The Force Awakensin jälkeen epäilemään, että kylläpä meille vain sittenkin ollaan esittelemässä episodi VIII:ssa Han Solon ja Leian tytär, vaikkei Rey sellaiseksi paljastunutkaan. The Force Awakenshan jättää täysin mahdolliseksi, että jossain kaukaisessa galaksissa olisi Kylo ”Ben” Renin sisko, joka samasta perhetragediallisesta syystä olisi etääntynyt vanhemmistaan, ja jota kukaan ei vain sattumoisin mainitse episodi VII:n aikana. Erityisesti, jos Rey ei paljastu aikanaan Luken tyttäreksi, tuntuisi suorastaan tarpeelliselta, että Skywalkerien sukusaagaan kaivettaisiin vielä hyvienkin puolelle yksi nuori Skywalker – vaikka sitten esimerkiksi Voimaa käyttämätön sellainen.

Näyttelijäehdokkaiden listaa katsoessani en kuitenkaan pidä tätä vaihtoehtoa kovin vahvana. Bel Powley voisi olla Solo-Skywalker (ja aivan erityisesti hän näyttää uskottavasti Adam Driverin siskolta!), mutta ”tuntematon aasialainen näyttelijä” tietenkään ei. Jos uusi hahmo taas ei ole galaksin ykkösperhettä, en pidä lainkaan mahdottomana, etteikö tämäkin hahmo voisi olla pahis: voisin tarjota tähänkin vaikkapa niitä Renin ritareita, sillä ”naissithin” voisin kuvitella olevan Lucasfilmin tarinaryhmän bucketlistilla. Kannattaa muistaa, että yhtiössä on taatusti huomattu kapteeni Phasman keräävä positiivinen vire – ja toivottavasti opittu jotain myös The Force Awakensin markkinoinnin #wheresrey-skandaalista.

Bel_Powley

Bel Powley elokuvassa The Diary of a Teenage Girl (2015). Piilota kirja veljeltäsi?

Kolmas kiinnostava mahdollinen uusi hahmo on se, jota Clone Corridor -niminen fanisivu väittää Geraldine Jamesin näyttelevän. 65-vuotiaalle britille olisi nimittäin tarjolla täyttämistään odottava paikka monen faniteoreetikon palapelissä: ikä täsmäisi Luke Skywalkerin mahdolliseen puolisoon ja aksentti Reyn puheeseen. Jos Rey on Luken tytär ja tytön äiti elossa, voisi Episodi VIII siis tarjota Lukelle samantapaisen kiusallisen jälleennäkemisen kuin mitä todistimme viimeksi Hanin ja Leian välillä.

Kaikkiaan on kuitenkin tosiaan muistettava, että kovin monelle uudelle hahmolle ei luulisi olevan elokuvassa tilaa. The Force Awakensissakin ainakin Phasma ja Snoke jäivät kovin vähälle osalle (Lukesta tietysti puhumattakaan). Kathleen Kennedyn mukaan Phasmankin varalle on ”isoja suunnitelmia”. Ennen kaikkea Episodi VIII:aa odottava katsoja toivonee kuitenkin jatkoa valkokankaalla säteilleiden Reyn ja Finnin seikkailulle, sekä tällä kertaa sitä Lukea tietenkin.

Elokuvan viivästyksen syyksi on huhuttu kirjoittaja-ohjaaja Rian Johnsonin nimissä olevan käsikirjoituksen muokkaamista Rey/Finn-painotteisemmaksi The Force Awakensin menestyksen perusteella. Vaikka minun on vaikea ymmärtää, miten kumpikaan olisi voinut koskaan olla vaarassa joutua pieneen rooliin seuraavassa episodissa, jättää huhu entistä vähemmän tilaa uusille hahmoille. Epäilemättä käsistä tosiaan muokataan kuvauksiin asti (se on Hollywoodin isoissa tuotannoissa tavallista), ja epäilemättä muokkauksiin vaikuttaa edellisen episodin vastaanotto.

Omalta osaltani minulle riittäisi hahmojen osalta vanhakin kattaus, mutta saahan trilogian toinen osa toki galleriaa laajentaa. Mutta entäs hei, olisiko galaksissa tällä kertaa sijaa Landon cameolle?

Seuraavaksi tässä blogissa joka tapauksessa: Mitä kuvataan?

Episodi VIII:n ensi-ilta siirtyy

Niin siinä näyttää käyvän, että joulukuusta tuleekin uusi Star Warsien ensi-iltakuukausi.

Lucasfilm julkisti juuri, että Rian Johnsonin ohjaaman Episodi VIII:n ensi-ilta siirtyy toukokuulta 2017 joulukuun 15. päivään 2017.

Tämä tarkoittaa, että joulukuun 2015 The Force Awakensia ja joulukuussa 2016 yhä edessä olevaa Rogue Onea seuraa seuraavakin Star Wars -elokuva ”vasta” joulukuussa 2017 – kun alunperin tuohon väliin meinasi jäädä vain olematon puolivuotinen.

Vaikuttaa näin siltä, että vuosittaisen Star Wars -elokuvan paikaksi ollaan suorastaan vakiinnuttamassa joulukuuta. Tähän viittaa Lucasfilm tiedotteessaankin ylistäessään The Force Awakensin kassamenestystä. Episodi VII:stahan tuli jo Yhdysvaltain kaikkien aikojen menestynein elokuva, vaikka se julkaistiin sikäläisen perinteisen pääleffapaikan eli kesäkauden ulkopuolella. Itsevarmuudesta kertoo sekin, että uusi ensi-iltapäivä asettaa Episodi VIII:n samalle päivälle kilpailevan studion ja Steven Spielbergin suhteellisen samalle yleisölle suunnatun Ready Player Onen kanssa – ja vain parin viikon päähän Avatar 2:sta.

trailer-ren-rey

”Uusintamatsi!” ”Ei Kylo, vasta joulukuussa 2017.”

Onkin ihan mahdollista, että merkittäväkin syy siirtoon on yksinkertaisesti joulun havaitseminen tälle franchiselle sopivaksi ajankohdaksi. Sekin on voitu nyt laskea uusiksi, onko bisnesmielessä parempi julkaista Star Wars -leffoja vuoden välein vai vuonna 2017 vain puolen vuoden välein toisistaan – yleisöähän ei kannata karkottaa aiheen parista sotaväsymykseen. Silti, en jaksa uskoa, etteikö siirron takana olisi myös tuotannossa huomattuja aikalisätarpeita. Episodi VIII:n kuvausten piti alkaa tammikuussa, ja tämän tiedotteen mukaan ne alkavat helmikuussa. Todennäköisesti kuvauksiin tai jälkituotantoon – tai Episodi IX:n esituotantoon! – on siis todettu tarvittavan jonkin verran lisää aikaa.

Viivästymisiä pidetään Hollywoodissa herkästi merkkinä siitä, että jokin on pahasti pielessä. Koska näitä heikkouden merkkejä vältellään, tullaan tuottaneeksi siksi heikkoja elokuvia: ison rahan leffoja saatetaan aloittaa kuvaamaan ilman valmiita käsikirjoituksia, ja puskea niitä väkisin valmiiksi vuosia aiemmin julkistettuihin päivämääriinsä. Mutta kun Star Warsin kansiossa tuoreimpana on tosiaan nyt se Yhdysvaltain menestynein elokuva, josta on pian tulossa maailman toiseksi menestynein elokuva, on Disney-Lucasfilmillä ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä aikatauluun siirtoja kylmän rauhallisesti. Paljon kuumottavampia keskusteluja käytiin varmasti pari vuotta sitten, kun Kathleen Kennedy ja JJ Abrams pyysivät (ja onneksi saivat!) The Force Awakensille tarvitsemansa samanmittaisen puolen vuoden siirron kesästä 2015 joulukuuhun.

Sittemmin on paljastunut, että viime kerralla tärkein syy siirtoon olivat ongelmat käsikirjoituksen kanssa. Käsikirjoituksen viime hetken pöyhimisistä on huhuttu nyt VIII:nkin kuvausten lähestyessä. Näin varmasti tapahtuukin, mutta megaleffojen käsisten uudelleenkirjoittamisissa ennen kuvauksia ei oikeastaan ole mitään outoa. Se, että Episodi VIII:n kuvauksia ei kuitenkaan ole siirretty muutamaa viikkoa enempää, vaikka ensi-ilta nyt siirtyikin, on itse asiassa vahva merkki. Tuntuu siltä, että mitään tavallisesta poikkeavaa kriisiä ei ole päällä.

han-leia-tfa

”Älä välitä, Rogue Oneen on enää 11 kuukautta.”

Mitä meihin katsojiin tulee, on siirto aina siirto meillekin, ja osa voi olla tämmöisestä nyreissään. Minä en. Hiljaa parempi tulee.

Ja kun nyt kuitenkin elämme aikaa, jolloin saimme juuri äsken yhden Star Wars -elokuvan ja jolloin tosiaan saamme uuden heti ensi jouluna, olen kyllä valmis nauramaan jokaiselle, joka väittää ettei malta odottaa episodia VIII. Ajatelkaapa odotusten vuosia 1983-1999 tai 2005-2015, joiden aikana vuosiin ei sitä paitsi ollut jatkosta mitään toivoakaan. Tai jopa prequelien aikaisia kolmen vuoden ensi-iltavälejä – nekin olivat pitempiä kuin blockbustermaailmassa nykyään.

Rian Johnson, odotamme edelleen sinulta(kin) parasta Star Warsia sitten Imperiumin vastaiskun.

Viiden Oscarin ehdokas

The Force Awakens on ehdolla viidessä Oscar-kategoriassa.

Torstaina julkistetut Oscar-ehdokkuudet ovat, tietenkin, elokuvamaailman (tai ainakin amerikkalaisen, tai ainakin kaupallisen) kruununjalokiviä. Isoja palkintogaaloja on muitakin, ja joissakin niissä Star Wars voi pärjätä Oscareita paremminkin. Mutta yksi kerää kaikkein isoimman huomion – ja Oscarit on sikäli ihan hyvä gaala olemaan se yksi, koska siinähän äänestäjät ovat toisia elokuvantekijöitä. Kun elokuvaajat palkitsevat elokuvaajan, on meidän muiden paha mennä sanomaan, että ihan väärin äänestetty – vaikka eri mieltä itse olisimmekin.

The Force Awakens on ehdolla leikkauksen, musiikin, äänileikkauksen, äänimiksauksen ja visuaalisten efektien sarjoissa.

Menikö oikein? No, ainakin kaikissa noissa The Force Awakens onnistuu. Ääni- ja efektisarjojen ehdokkuudet kai olivatkin aika selvät. Musiikki yllätti monet, koska The Force Awakensissa on vähemmän tunnistettavia teemoja kuin Star Wars -elokuvissa yleensä, mutta omasta mielestäni vanha herra John Williams on tehnyt seiskaepisodin hillityn scoren kanssa erittäin hyvää työtä.

Ylläriehdokkuus on leikkaus. Best editing ei ole suurelle yleisölle Oscarien seuratuimpia kategorioita, mutta elokuvaihmisille se on yksi painavimmista. Perinteisesti on muun muassa katsottu, että elokuvalla ei ole mahdollisuuksia parhaan elokuvan palkinnon voittamiseksi ilman leikkausehdokkuutta: viime vuoden Birdman, joka on olevinaan yhtä ja samaa ottoa, oli ensimmäinen parhaaksi elokuvaksi kruunattu ilman leikkausehdokkuutta melkein 35 vuoteen. Siksi on aidosti yllättävää, että avaruustoimintamme on nostettu viiden leikkausehdokkaan listalle Mad Max: Fury RoadinThe Revenantin, Spotlightin ja The Big Shortin rinnalle – nuo kaikki ovat ehdolla parhaaksi elokuvaksi, ja voi ainakin jossain määrin katsoa, että Maryann Brandonin ja Mary Jo Markeyn Star Wars -työ näin ollen ohitti leikkauskategoriassa neljä parhaan leffan ehdokasta.

falcon

Tässä nähdään Yhdysvaltain elokuva-akatemian mielestä vuoden parhaimpiin kuuluvaa leikkaustyötä.

Viisi ehdokkuutta on numeraalisesti enemmän kuin millään Star Wars -elokuvalla sitten ensimmäisen. Edellinen Oscar-palkittu Star Wars -elokuva oli Jedin paluu: palkinto oli tietysti erikoisefektit. Niistä ja äänipuolen ansioista oli ehdolla Pimeä uhkakin, mutta hävisi (ymmärrettävästi) uraa uurtaneelle Matrixille. Kloonien hyökkäyksellekin suotiin efektiehdokkuus, mutta sen vei (niin ikään ansaitusti) Tarun sormusten herrasta keskimmäinen osa. Sithin koston ainoa Oscar-ehdokkuus taas oli maskeeraus, mutta tuolloin kategorian voitti Narnia (näistä kahdesta taas olisin itse palkinnut warssin).

Voittaako The Force Awakens Oscareita karkauspäivän aamuyönä Suomen aikaa? Tuskin sitä leikkausta ainakaan. Visuaaliset efektit ja musiikki tuntuvat mahdollisimmilta. Vaikeasti aukeavissa äänikategorioissa veikkaan Mad Maxin olevan kahdesta toimintaehdokkaasta vahvemmilla.

Oma kysymyksensä on, olisiko The Force Awakens ansainnut enemmän ehdokkuuksia. Kuten Oscarien kanssa usein, enemmistö keskeisistä kilpaleffoista saadaan Suomeen vasta aivan lähiviikkoina, joten kilpailijoiden tasosta on paha vielä sanoa mitään omakätistä. Vaikka Oscarit ovat tällä vuosituhannella jonkin verran pehmenneet yleisöelokuvien suuntaan, ei prequelien ryvettämä Star Wars varsinaisesti ole Elokuva-akatemian hyvissä kirjoissa. George Lucasilla itsellään ei ole Oscaria – vaikka hänen ex-vaimollaan Marcialla on (ensimmäisen Star Warsin leikkauksesta).

Jos nyt jotain kummastellaan, niin kummasteltakoon Star Wars -elokuvien ydinvahvuuksia. Miksi The Force Awakens ei ole ehdolla production designista (kategoria, joka yhdistää muun muassa visuaalista ilmettä, lavastusta ja lokaatiovalintaa)? Puvustuksesta tai maskeerauksesta? En tiedä, mutta veikkaan, että jotain tekemistä on sillä, että The Force Awakens pohjaa niin suuren osan näistä aiemmin nähtyyn. Niin vaikuttavaa kuin faneista onkin, kuinka Imperiumin puvustuksesta on jatkokehitelty First Orderin garderoobit, saattaa mekkodraamoja tässä kategoriassa painottava Akatemia nähdä ne vanhan toistona. Eräs kategoria, jossa The Force Awakens ansaitsisi suorastaan voiton, puuttuu Oscareista kokonaan: parhaan castingin palkintoa ei ole.

Kun kyse on sarjan seitsemännestä elokuvasta, toisteisuus voi vaikuttaa mahdollisuuksiin monessa palkintosarjassa – aina parhaaseen elokuvaan saakka. Itse en sitä ehdokkuutta Star Warsille viitsinyt odottaakaan, mutta kieltämättä se, että ykköspalkinnosta kisaa nyt vain kahdeksan elokuvaa, vaikka säännöt sallisivat kymmenen ehdokasta, olisi jättänyt tilaa myös vuoden menestyneimmän elokuvan huomioimiselle. Sitä enemmän olisin tosin salaa toivonut Daisy Ridleylle naispääosaehdokkuutta, mutta ei sekään realistista olisi ollut.

Minä katson Oscar-gaalan joka vuosi, ja pakollisen veikkauksenkin teen. Tosin vasta lähempänä, ehdokkaita paremmin nähtyäni. Star Wars -jännäys yöhön tulee nyt lähinnä siitä, mahtaako elokuva voittaa jonkin Oscarin.

The Force Awakensin jälkeen: Tekijöiden jälkisanoja

Yleisön lisäksi The Force Awakensin tekijät ovat elokuvan ensi-illan jälkeen vapautuneet puhumaan tekemästään. Haastatteluista ei toki ollut pulaa ensi-iltaa edeltävinä viikkoinakaan, mutta ellei ähky ole jo armoton, seuraavista voi löytää vielä uusia kulmia katsottuun:

Akatemian näytöksen jälkeinen kamerantakaisten tekijöiden kysymys-ja-vastaus -paneeli (The Hollywood Reporter, video, 49 minuuttia):
Tuottaja Kathleen Kennedyn, ohjaaja JJ Abramsin ja käsikirjoittaja Lawrence Kasdanin lisäksi tässä kiinnostavassa paneelissa elokuvan tekemisestä kertovat esimerkiksi harvemmin haastatellut pääkuvaaja Daniel Mindel, leikkaajat Mary Jo Markey ja Maryann Brandon sekä pukusuunnittelija Michael Kaplan. Esimerkiksi leikkaajakaksikko selittää työtapaansa: Abramsin aiemmatkin leffat leikanneet naiset jakavat elokuvan osiin, joista kumpikin työskentelee pääsääntöisesti omansa parissa ja yhteistyössä ohjaajan kanssa, mutta koko kolmikko keskustelee kaikesta yhdessä. Toimintatapa kuulostaa kiinnostavalta, ja haluaisin mielelläni kuulla siitä lisää: onko naisista toinen esimerkiksi keskittynyt toiminta- ja toinen draamakohtauksiin, ja tavoitellaanko tekniikalla leikkaukseen nopeutta vai myös tiettyä tyyliä, johon Markey ja Brandon pääsevät paremmin yhdessä kuin erikseen? Sen he joka tapauksessa kertovat, että kaikkien leikkaajien mielestä oli itsestään selvää, että Star Warsissa pitää olla liukusiirtymiä!

Hieman lisää leikkauksesta (The Hollywood Reporter, haastattelu)
Markey ja Brandon kertovat, että Kylo Ren puhutteli alunperin Vaderin kypärää jo Poen ja Finnin paettua, mutta kohtaus siirrettiin (viisaasti) dramaattisempaan kohtaan. Ohimennen käy myös ilmi, että syksyn uusintakuvauksissa napattiin ainakin dramaattisempia otoksia Daisy Ridleystä lopputaisteluun. Leikatessahan sitä lopulta huomaa, mitä tarvitaan!

Virallisen Youtube-kanavan paneelikeskustelu tarinankerronnasta (video, 43 minuuttia) ja Ohjaajien killan Abrams-haastattelu, jossa haastattelijana Kasdan (video, 33 minuuttia)
Kaksi keskustelua, joissa molemmissa puhutaan pitkälti tarinankerronnasta ja saagan jatkamisesta. Molemmissa puhutaan esimerkiksi siitä, kuinka tärkeänä Abrams ja Kennedy pitivät käsityöläisyyttä: koska alkuperäinen Star Wars oli tuntunut niin todelta, haluttiin The Force Awakens kuvata mahdollisimman pitkälle oikeissa lavasteissa oikeiden nukkejen ja maskien keskellä, jotta myös tekijät saisivat elokuvaan heijastuvan kokemuksen ”Star Wars -maailmassa olemisesta”. Esimerkiksi Maz Kanatan linnassa kaikki (jopa ovella vastaan tullut punainen robotti!) olivat oikeasti paikalla – vain Maz itse oli CGI-hahmo. Diplomaattina Abrams kehaisee George Lucasia siitä, että tämän ”rikkomien sääntöjen ansiosta” tekniikka on nyt siinä pisteessä, että Abramsin oli mahdollista käyttää koko elokuvan ajan avustajien ohjaamaa ”oikeaa” BB-8:ia ja saada siten näyttelijät oikeasti bondaamaan robotin kanssa, koska nykytekniikalla oli ohjastajat pystyttiin poistamaan jokaisesta kuvasta – luotettavasti kauko-ohjattava BB-8 valmistui vasta kuvausten jälkeen. Mainitsematta jää, että Lucas ei todennäköisesti olisi lisännyt BB-8:ia kuvaan tietokoneella jälkikäteen vain siksi, että niin olisi helpompaa, vaan myös siksi, että hän piti asioiden lisäämisestä kuvaan tietokoneella jälkikäteen…

Abrams puhuu dvd:stä ja Rey-tuotteiden puutteesta (haastattelu, EW.com)
Lyhyesti: Abrams ei tee pidennettyjä kotivideoleikkauksia, eikä ymmärrä Reyn silmiinpistävää puuttumista eräistä oheistuotelinjastoista. Uskon: Abrams on voimakas naishahmojen kannattaja, ja on aivan selvää, että Rey on hänelle elokuvan päähenkilö. Mitä tulee dvd/bluray-julkaisuun: kyllä me sinne joitain poistettuja kohtauksia sentään saamme.

Kennedy ja Abrams puhuvat seuraavien episodien käsikirjoittamisesta (haastattelu, Slasfilm)
Abramsin mukaan hänen ja Kasdanin asenne episodeihin VIII ja IX liittyviin ideoihin oli, että ”tietyt asiat tuntuivat meistä väistämättömiltä, mutta oli koko ajan selvää, että meidän jälkeemme tulevat voisivat olla eri mieltä”. Kun ohjaajia ja kirjoittajia vaihdetaan elokuvien välillä, tämä tuntuu järkevältä asenteelta. Ilmiselvästi yksi asia, josta koko trilogian tekijäkatraalla kuitenkin on (ja täytyykin olla) yhteinen kanta, on Reyn alkuperä, ja äskettäisen ohjaaja Colin Trevorrown haastattelun perusteella vaikuttaa siltä, että salaisuus saattaa paljastua vasta episodissa IX.

Visual Dictionary paljastaa taustoja (StarWarsNewsNetin kokoomajuttu)
Visual Dictionary -kirja kertoo lisää muun muassa The First Orderin synnystä (Imperiumin vetäytyi galaksin laidoille kuolemaan kuten Aftermath-kirjassa vihjataan), Lor San Tekkasta (oli jäsen ”Voiman kirkossa” Imperiumin aikaan) ja monien hahmojen taustoista. Yksi kiinnostavimmista StarWarsNewsNetin huomioista on, että kirja kuulemma esittää kapteeni Phasman hyvin positiivisessa valossa, keskittyen tämän rohkeuteen ja velvollisuudentunteeseen. Sivu kysyykin, mahtaako suunnitelmissa olla Phasman vaihtaminen tulevissa episodeissa valon puolelle.

Milloin Voima herää? (analyysi, Slashfilm)
Viisasta pohdiskelua siitä, mihin The Force Awakensin otsikko itse asiassa viittaa. Johtopäätös tuntuisi olevan Reyn ja Finnin pako Falconilla Jakkulta: vaikka Rey ei tuossa vaiheessa vielä tiedä käyttävänsä Voimaa, kirjoittaja Peter Sciretta päättelee Voiman-käyttäjän (ja Skywalkerin?) Reyssä heräävän tuon hurjan pilotoinnin aikana. Tämä on minustakin mielekkäin elokuvasta itsestään löytyvä selitys – mutta voi olla, että tulevat episodit tai oheisteokset saavat meidät vielä tulkitsemaan toisin.

Featurette-videot: Abu Dhabi, Story, Stunts, Skellig Michael, Oscar Isaacin setä (1-3-minuuttisia videoita)
Elokuvan jälkeen Lucasfilm on päästänyt kaapista näitä lyhykäisiä featurette-videoitakin, joita otsikoista päätellen on luvassa vielä aika monta lisää. Mitään kovin ihmeellistä tähänastisissa muutaman minuutin pätkissä ei ehdi olla, ja minusta pätkät tuntuvatkin siltä, kuin ne olisi leikatessa tarkoitettu julkaistavaksi nettiin jo ennen ensi-iltaa (kuten esimerkiksi episodi III:n kohdalla aikanaan toimittiin). Henkilökohtaisesti olisin innostunut näistä ennen joulukuun 16. päivää kovastikin, ja olisin mielelläni nähnyt näitä tv-spottien tulvan sijaan, mutta nyt ne tuntuvat kovin köykäisiltä kunnollisia making of -dokkareita odotellessa.

The Force Awakensin jälkeen: Marvelin mallin merkit

Joku muotoili Twitterissä hauskasti, että elämme yhä kuherruskuukautta The Force Awakensin kanssa. Näin varmasti on. Eikä Disney ole tämän suhteen se osapuoli, joka tahtoo taian särkeä: seitsemäs Star Wars on tätä kirjoittaessani Yhdysvaltain kaikkien aikojen eniten tuottanut elokuva, maailmanlaajuisen listan kolmonen ja matkalla korkealle myös inflaation huomioivalla listalla.

Epäilen, että tämä on myös syy siihen, että Disney-Lucasfilm ei tällä hetkellä pidä kiirettä muistuttaakseen meitä, että näitä leffoja on tulossa pian kosolti lisää. Ensi joulun ensi-iltaa Rogue Onea kuvataan edelleen, ja vaikka sitä ei pitänyt olla syytä tehdä yhtä salassa kuin varsinaisen saagan Episodi VII:ää, siitä on itse asiassa tihkunut vielä vähemmän huhuja kuin The Force Awakensista konsanaan. Episodi VIII:nkin varsinaiset kuvaukset alkavat näinä viikkoina, mutta sitäkään tarkkaa tietoa (tai esimerkiksi näyttelijäjulkistuksia) ei ole kuulunut. Mutta mitäpä näistä nyt puhumaankaan, kun kansa vaeltaa yhä edellisenkin elokuvan alttarille!

rogue-one-cast-photo

Kun Rogue Onen päänäyttelijöitä julkistettiin rooliasuissa, sitä saattoi kuvitella, että tätä elokuvaa tehtäisiin The Force Awakensia avoimemmin.

Erityisesti Rogue Onen ongelma voi olla myös se, että elokuvan trailereilla tai tiedotteilla ei haluta hämmentää katsojia. Tällä hetkellä niin sanottu suuri yleisö ei ole vielä edes kuullut, että ennen (jo puolentoista vuoden päästä nähtävää!) The Force Awakensin suoraa jatko-osaa valkokankaalle tosiaan tulee aivan toinen Star Wars -elokuva. Kyseessä on vieläpä elokuva, joka sijoittuu aivan eri kohtaan aikajanalla, esittelee aivan uudet hahmot ja saattaa, jos Disney-Lucasfilm vain on rohkea, olla tyyliltäänkin aivan erilainen elokuva – viralliset tiedot puhuvat sotaelokuvasta, huhuraportit western-fiiliksistä. The Hollywood Reporter ehtikin jo argumentoimaan Rogue Onen ottavan sivuaskeleen aikajanassa taaksepäin liian pian The Force Awakensin menestyksen jälkeen: yleisö kaipaisi nyt pikemminkin kuuman raudan takomista Episodi VIII:n suuntaan.

Paitsi että, niin, onhan tilanteelle esikuva. Disney-yhtiö on suoraan sanonutkin haluavansa seurata Star Warsilla yhteen kietoutuvien Marvel-elokuvien menestysmallia, ja tuon esimerkin vaikutukset alkavat nyt paljastua. Kyse ei nimenomaan ole siitä, että meidän tarvitsisi (ainakaan ihan heti) odottaa Reyn omaa elokuvaa tai Kylo Renin origin storya. Mutta sen sijaan meillä on The Force Awakens, joka kuljettaa saagaa tulevaisuuteen klassisista juuristaan, ja Rogue One, joka aivan tarkoituksella laajentaa saagaa ajallisesti takaisin niiden juurten suuntaan. Rogue Onehan kertoo ensimmäisen Kuolemantähden suunnitelmien sieppaamisesta, joten se tapahtunee vain hyvin vähän ennen Episodi IV:ää.

Siis: Samaan aikaan kun seuraamme jättimenestyselokuva The Force Awakensissa ja sen seuraajissa uusien sankariemme seikkailuja 30 vuotta Jedin paluun jälkeen, valetaan franchisen toista väkevää kivipilaria originaalitrilogian ympärille. Tämä on ollut meneillään jo pitkään: juuri originaalitrilogian aikaan Lucasfilm esimerkiksi on keskittynyt uuden kaanoninsa lähes kaikissa tähänastisissa kirjoissa ja sarjakuvissa. Episodi IV:ää edeltäviin vuosiin sijoittuu Rogue Onen lisäksi animaatiosarja Rebels, jonka kevään avausjaksossa nähdään itse prinsessa Leia.

leia_rebels

Virallinen Leia Organa keväällä 2016: tuore pressikuva Rebelsin tulevasta jaksosta A Princess on Lothal.

Isomman todistekappaleen marvelismista pudotti maanantaina Variety, jonka mukaan nuoren Han Solon roolia oltaisiin lukitsemassa kiireellä, jotta hahmo pääsee vilahtamaan Rogue Onessa (nimiäkin Varietyllä on, mutta saapa nyt nähdä). Han Solon soololeffahan on vuorossa vasta vuonna 2018, mutta Marvelin malliin on koko ajan kuulunut oleellisesti, että kukin elokuva teaseroi loppupuolellaan seuraajiaan. Vaikka tällainen ei Star Warsiin – tai itse asiassa mihinkään muuhunkaan elokuvakerrontaan ennen tätä vuosituhatta – ole kuulunut, on tänä päivänä oikeastaan vain loogista, että uusi Han Solo saa pienen cameon Rogue Onessa. Olettehan tajunneet senkin, että mikään mahti maailmassa ei varmasti estä sitä, etteikö Disney käyttäisi mahdollisuuden tuoda Rogue Onessa valkokankaalle vähintään vilahtamaan myös itse Darth Vader?

Liian pitkälle viittailua ei toivottavasti Star Warsissa viedä. Odotan Rogue Oneen useampia Rebels-viittauksia, mutta en välttämättä usko sarjan hahmojen päätyvän valkokankaalle, vaikka se ajallisesti ja tarinallisestikin helppoa olisi. Pala minua on surullinen, jos Han Solo pääsee vilahtamaan Kuolemantähden suunnitelmien sieppauksen elokuvassa ja niiden suunnitelmien seuraava vartija Leia Organa ei (vielä ei toki ole sanottua, etteikö uusi Leiakin olisi voitu jo castata, mutta ainakin animaation äänenä toimii ”vain” ääninäyttelijä Julie Dolan). Toinen pala muistuttaa kuitenkin, että on luultavasti vain parempi, jos Rogue One toimii omillaan ilman, että hahmoilla vilisee tuttuja sukunimiä ja kohtauksissa vilahtelee yhtenään suorastaan tuttuja hahmoja.

Sitä paitsi: kun tämä tosiaan on vasta alkua. Rogue Onessa esitellyillä hahmoilla voi olla myöhemmin luvassa hommia Rebelsissä tai Han Solon elokuvassa (vaikka molemmat tapahtuvatkin taas aikajanassa ennen Rogue Onea – paljon onnea tämän selittämiseen sille suurelle yleisölle). Heitä voidaan niin ikään tarvita vielä julkistamattomiin soololeffoihin: esimerkiksi Boba Fettin jo suunniteltu soolo tai Obi-Wanin mahdollinen sijoittuisivat näihin samoihin vuosiin. Rogue Two, tai siis jatko-osa ensi joulun leffalle (esimerkiksi operaatiosta eloonjäävät sotilaat etsimässä kapinallisille tukikohtaa Yavinin taistelun jälkeen), ei varmasti sekään ole poissuljettu, vaikka ensimmäinen leffa standalone-nimellä kulkeekin. Marvelin mallista Star Warsiin on myös kaiken aikaa matkalla näyteltyjen sarjojen mahdollisuus: edes George Lucasin itsensä vuosia kehittämää ja hylkäämää, episodien III ja IV väliin tarkoitettua näyteltyä Underworld-sarjaa ei kuulemma ole kokonaan haudattu. Mahdoton ei ole sellainen tulevaisuus, jossa Star Wars -elokuvia puskee ulos sellaiseen tahtiin, että niihin voi alkaa suhtautuakin Marvelin tapaan: ”Joo, ei mua toi Greedo-elokuva niin kiinnosta, mutta ensi vuonna tulee taas uusi Han Solo”.

Näiden tarinoiden, saati sitten samaan aikaan sijoitettujen kirjojen ja sarjakuvien, risteämisenkin mahdollisuudet ovat loputtomat – ja vaikka The Force Awakens nousisi maailman menestyneimmäksi elokuvaksi, ei niiden ole pakko kytkeytyä episodeihin VII-IX sen kummemmin. Riittää, että jossain vilahtaa Hux-niminen Imperiumin upseeri tai joku käy Jakkulla. Ainakin yksi The Force Awakensin uusista hahmoista, Han Solon vanhana tuttuna esitelty ikivanha Maz Kanata, nähdään joka tapauksessa omassa persoonassaan myös franchisen aikajanan toisella laidalla, ja saman voi helposti tehdä Lor San Tekkalle. Ei tarvita tietokoneella nuorennettua Carrie Fisheriä eikä aikamatkustavaa Kylo Reniä.

Silti, The Hollywood Reporterin tapaan minäkin olen sitä mieltä, että Rogue One on rohkea aloitus tälle suurelle suunnitelmalle. Nuori Han Solo -elokuva olisi Captain American kaltainen helpohko nakki. Rogue One on konseptina enemmänkin Guardians of the Galaxy – sitä ja sen suhdetta isoon kuvaan pitää selittää, ellei kuulija ole jo valmiiksi hyvin sisällä.

Mutta Guardians of the Galaxykin oli lopulta hitti.

The Force Awakensin tärkein repliikki

En usko teoriaan avainkohtauksista. En usko, että jokainen elokuva tiivistyy yhteen hetkeen, saati yhteen repliikkiin, joka avaisi tekijälleen tai katsojalleen koko elokuvan teeman tai juonen. Tällaisia elokuvia toki on: Goodfellas tiivistyy täydellisesti pitkään steadycam-ottoon läpi ravintolan, päähenkilön vietellessä tytön näyttämällä mafiaelämän viettelevyyden, ja On the Waterfrontin kuuluisa ”I coulda been a contender” -repliikki on ilman muuta koko hahmon ja elokuvan avain. Mutta en usko katsojana enkä kriitikkona, että tällaisten etsimisessä elokuvasta kuin elokuvasta olisi mieltä.

The Force Awakensissa kuitenkin on avainkohtaus, ja peräti avainrepliikki.

Tai no, itse asiassa niitä on kaksi. Bisneksen ja Star Warsin uudelleenkäynnistämisen kannalta avainkohtaus nähtiin jo toisessa teaserissa: siinä näimme ensimmäistä kertaa Harrison Fordin vanhentuneena salakuljettajana. Tuskin on Star Warsin ystävää, joka ei olisi Han Solon astuessa Millennium Falconiin ja lausuessa ”Chewie, we’re home” tuntenut samaa, mitä hahmot ruudulla: kotiin palaamiseen vertautuvaa onnea, vanhan ystävän kohtaamisen iloa.

Screenshot_51

”Chewie, we’re home”. Pinnallinen vaihtoehto avainkohtaukseksi.

Kohtausta ja repliikkiä ei edes viitsi syyttää laskelmoiduksi, koska juuri tästä koko The Force Awakensissa tosiaan oli kyse: Star Warsin paluusta, ja katsojien johdattamisesta kaukaisen galaksin kotiin. Pohjimmiltaan juuri tästä johtuu myös elokuvan vahva rimmaaminen A New Hopen kanssa: ei niinkään ideoiden puutteesta, vaan tekijöiden ja katsojien halusta herättää samat tunteet ja kokemukset. Kuin klassikkobändi soittaisi vanhaa hittiään uudelleen sovitettuna, koska sen yleisö kuitenkin haluaa kuulla.

Mutta nyt, kun elokuva vähitellen asettuu rooliinsa seitsemäntenä episodina sarjassaan ja toisaalta elokuvana muiden joukossa, sitä on jo lupa katsoa ja tulkita sisältönsäkin kautta. Väitän, että sellaisena The Force Awakensista on löydettävissä toinen repliikki, joka tiivistää koko elokuvan sanoman. Eikä se sanoma onneksi ole (aivan) sama kuin A New Hopessa.

hanleialuke

Originaalielokuvan originaalitrio Luke-Leia-Han: kaksi tekemässä sattumankin sanelemaa matkaansa sankariksi kolmannen rinnalle.

Ensimmäisen Star Wars -elokuvan (1977) viehätyksen ydin oli monille, erityisesti ensimmäiselle katsojasukupolvelle, sen lupaus sankarillisuudesta. Aivan kuten saduissa ja mytologioissa, joihin elokuva vahvasti vertautui ja jopa perustui, sen päähenkilö oli tavallinen maalaispoika – mutta kuten kukaan ei todella ole tavallinen, oli maalaispojan sisällä voima saavuttaa suuria. Nuoren Mark Hamillin tulkitsema Luke ei malttanut odottaa tilaisuutta päästä kasvamaan pois kotoaan, mutta on tärkeää huomata, että Luken unelma ei suinkaan ollut tulla jediritariksi saati taistella Imperiumia vastaan. Näistähän Luke ”puhuu kuin setänsä”, kuten Obi-Wan sanoo: kapina on kaukana. Luke päinvastoin haaveili tavallisesta, kuuliaisesta reitistä suuriin maailmoihin: Imperiumin akatemiasta, ja varmasti kesäloppulomista rakkaiden kasvattivanhempiensa luona Biggs-kamun tapaan.

Nerokkaasti elokuva ei kuitenkaan tarjonnut samastumisen kohteeksi pelkästään jokamies Lukea, vaan se esitteli myös renttumaisemman mutta samalla isovelimäisen Han Solon. Han Solo on sankari, joka kaikki haluaisivat olla, mutta joka useimmat meistä ovat vielä vähemmän kuin Luke. Ja tietysti Han on sankari, joka ainakin yrittää esittää muuta kuin sankaria: kultainen sydän pitää kaivaa esiin palkkioista ja omasta nahastaan välittävän salakuljettajan pinnan alta. Vaikka alkuperäisessä elokuvassa on toki muitakin keskushenkilöitä, sen ytimessä ovat nämä kaksi, joille käy kuten Alan Dean Fosterin romanisaation alkulehdillä Leian sanoina riemastuttavasti todetaan: ”He olivat väärässä paikassa väärään aikaan, joten luonnollisesti heistä tuli sankareita” (tosin sama repliikki pätee droideihinkin).

Leia, tarinan kolmas päähahmo, muuten eroaa kahdesta ’pojasta’ siinä, että hänellä ei ole A New Hopessa merkittävää kehityskaarta: Leia on esimerkiksi jo alussa sekä itsevarma että luonnollinen johtaja. Tämä teki Leiasta nuorille katsojille vähintään yhtä hyvän esikuvan, mutta se kuvastaa originaalileffan pohjimmaista poikamaisuutta. Kasvutarina on varattu pojille.

rey-finn-falcon-10-biggest-force-awakens-mysteries

Finn ja Rey, kaksi vastahakoista yksinäistä valitsemassa tietä sankaruuteen.

The Force Awakensin mahtavat uudet hahmot ovat toista maata, eivätkä vain siksi, että tällä kertaa ’tytöllä’ on tosiaankin kasvutarinansa. Rey on yksinäinen ja onneton aivan toisella tavalla kuin perheoloissa kasvanut Luke, mutta siitä huolimatta yhtä vastahakoinen liittymään seikkailuun sen kolkuttaessa ovelle. Reyn kaipuu perheeseen, jota hän ei edes muista, on vaikuttava motiivi hahmon pysyttelyyn paikallaan. Keskustelut Han Solon kanssa ovat erityisen koskettavia: paljastuu, että Rey ei ole edes nähnyt elämässään juuri muuta kuin aavikkoa, mutta silti hän pelkää lyhyenkin poissaolon Jakkulta olleen jo liikaa. Toivo ja epätoivo siitä, että perhe olisi saattanut juuri sillä hetkellä palata, on Reyn koko elämänlanka. Koko elokuvan ajan Rey kamppaileekin muutosta vastaan, ja siksi loppukohtauksessa Luke Skywalkerin löytymistäkin vaikuttavampaa on Daisy Ridleyn toiveikas katse, joka on päättänyt kysyä: Auta minua, olet ainoa toivoni.

Finnin tarina käynnistyy päinvastoin päätöksestä tarttua muutokseen, mutta senkään muutoksen päässä ei automaattisesti siinnä sankaruus. Alun kohtauksessa se käy vitsin varjolla ilmi: Finn ei vapauta Poeta koska se on ”oikein”, vaan koska tarvitsee apua paetakseen. Mutta siinä missä Rey ei tahtoisi luopua odotuksestaan, Finn nimenomaan päättää jättää taakseen sen ainoan asian, johon hänet on kasvatettu. Finn on kasvanut nimettömänä First Orderin joukkoihin, jotka hän sitten hylkää niin päättäväisesti, että ampuu surutta entisiä tovereitaan mieluummin kuin osallistuu edustamansa armeijan surmatöihin. Tästä Finnin tarina siis alkaa, mutta siihen se ei pääty: tämän jälkeen on edessä matka päättää, mihin entisestä stormtrooperista on. John Boeygan silmistä näkyy halu paeta, kuten Maz Kanata sanoo, mutta The Force Awakensin aikana hän löytääkin syyn jäädä.

Ja sitten meillä on Kylo Ren – ei sankari, mutta muotoutumaton hahmo kuten sankaritkin. JJ Abramsin ja Lawrence Kasdanin ääneenlausuma tavoite oli kertoa samalla myös pahan hahmon kasvutarina harmaasta entistä pahemmaksi. Siinä missä Reyn ja Finnin hahmot tuntuvat ”käynnistyvän” The Force Awakensissa elettyään siihen asti varsin lyhyesti tiivistettävää elämää, Kylo Renillä on takanaan menneisyyttä, josta olisi varmasti paljonkin kerrottavaa. Hänellä oli nimi, ja hänellä oli perhe. Ne molemmat, ja Adam Driverin kasvotkin, hän jätti taakseen, valitsi toisen tien omista syistään, ja etenee elokuvan aikana sillä tiellä äärimmäisen pitkälle. Kylo Ren on äärettömän kiinnostava hahmo, kenties mainstream-elokuvan kiinnostavin vuosiin, koska pahuudestaan huolimatta hän ei elokuvan päättyessäkään hän ole ”valmis”, eikä karmeista teoistaan huolimatta välttämättä täysin anteeksiantamattomasti pahakaan. Hän vain on päättänyt uskoa toisin.

The Force Awakensin avainrepliikki lausutaan näistä hahmoista yhdelle, mutta se voitaisiin osoittaa heille kaikille. Se on viesti, joka ei itse asiassa ole valtavirtaiselle elokuvalle aivan kevyt. Ja se on ajatuksia herättävämpi viesti meidän ajallemme kuin vuoden 1977 esikuvaelokuvan viesti siitä, että kuka tahansa kykenee sankaruuteen. Tarjoukseni The Force Awakensin tärkeimmäksi repliikiksi on:

The belonging you seek is not behind you. It is ahead.

En toistaiseksi ole erityisesti innostunut Maz Kanatan hahmosta, mutta tämä kohtaus ja repliikki ovat pyörineet päässäni erityisesti kolmannen katsomiskerran jälkeen. Lupita Nyong’on sanat henkivät isovanhempaista viisautta. Se, että Reyn pitää hyväksyä, etteivät hänen vanhempansa koskaan palaa, ja löydettävä itselleen läheiset ihmiset muualta, on sellaista rakastavaa tylyyttä, jota useimmat eivät saisi sanotuksi. Ei ihme, että Reyn poskella vierähtää kyynel (minulla katsomossakin). Sama ajatus – yhteenkuuluvuus on etsittävä edestäpäin, ei menetetystä menneestä – ajaa myös Finniä ja, niin, Kylo Reniä.

mazkanata

Avaruuden mummeli Maz Kanata, The Force Awakensin Ben Kenobi ja Yoda.

Enkä malta olla lisäämättä toiveikasta tulkintaa. Viesti siitä, että mennyt on hyväksyttävä menneeksi ja aika entinen palaamattomaksi on nimittäin lähes vastakkainen aikamme nostalgiaa ihannoivalle juonteelle, jota The Force Awakenskin toisaalta edustaa. Tässä meillä on elokuva, joka pinnaltaan haluaa vakuuttaa katsojilleen kaiken olevan kuin ennenkin ja entisen olevan tuttu, turvallinen koti – mutta joka samalla syvemmältä juonteeltaan haluaa kääntää katseen tulevaan. Se haluaa sanoa, että vaikka olimmekin kotona jo Han Solon astuessa ovesta sisään, on meidät tässä trilogiassa kutsuttu päästämään irti originaalitriosta ja löytämään sama yhteenkuuluvuus uusien hahmojen ja elokuvien kanssa. Voisiko sen jopa tulkita lupaavan, että edessäpäin on jotain aivan uutta?